Lue keskustelun säännöt.
Asuntoa ei kannata ostaa yli 15 km kaupungista
05.08.2019 |
Asuntojen arvo romahtaa / on jo romahtanut kasvukeskusten ulkopuolella. Syntyvyyden lasku, kaupungistuminen, ko. alueen heikko työllisyys, palvelujen katoaminen yms tyhjentävät maaseutupaikkakuntia. Tämä heijastuu asuntojen haluttavuuteen ja hintoihin. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella ei kannata ostaa asuntoa yli 10-15km etäisyydellä kaupunkikeskustasta. Varsinkin jos ajattelet sen myymistä 10 vuoden kuluessa. Sitä ei enää osta kukaan. Pankit ovat jo arvioineet Suomen asuntokannasta puolet täysin arvottomiksi. Nykyisten asukkaiden kuoltua / muutettua pois muuttotappio paikkakunnilta, kukaan ei osta niitä mäntypuisia puolipaneloituja älväreitä. Vaikka saisi halvalla, niin todellinen arvo on nolla. Koska asunnon arvo muodostuu sen käytöstä, ei seinistä. Ja seinillä ei ole arvoa, jos ne sijaitsee kuolevalla paikkakunnalla.
Kun ostat asuntoa, mieti jo valmiiksi sen myyntiä. Saatko myytyä, onko ostajia jatkossakin?
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Maalla on kuitenkin tutkimusten mukaan paljon laadukkaampaa elämistä, kuin ahtaissa home-betonislummeissa, jos vähänkään kiinnostaa asumisen laatu, niin kukaan ei asu suuressa kaupungissa
No puolta Suomea ei tunnu kiinnostavan paikkakunnat, jossa ei ole työtä. Onhan se tietysti leppoisaa jos työttömät viihtyy maaseutu kodeissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maalla on kuitenkin tutkimusten mukaan paljon laadukkaampaa elämistä, kuin ahtaissa home-betonislummeissa, jos vähänkään kiinnostaa asumisen laatu, niin kukaan ei asu suuressa kaupungissa
Jep, niinhän sen täytyy olla, että maalla ne talonrötisköt eivät koskaan homehdu. Kyllä hevonperseen asumisen laatukin ihan varmasti päihittää Ullanlinnan koska tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa kun ostetaan talo maalta harvemmin ajatellaan sen myymistä 10v sisään. Lisäksi samalla hinnalla saisi kaupunkikeskuksesta kämäisen kaksion kerrostalosta kuin maalta kokonaisen OKT:n tontteineen.
Kämäsen, millainen se on? Miksi kierrostaloasunnot ovat muka aina kämäisiä? OKT tontteineen maalta ei houkuta yhtään, mökki riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on, aloittaja puhuu asiaa. Ja vaikka kuinka ajattelisi ostavansa loppuelämän kodin, niin ihanko oikeasti haluaa maksaa 200 000€ jostain, jonka arvo on lopulta nollassa? Ja vielä valtavat ylläpitokustannukset jotka juoksee jatkuvasti?
Me pohditaan miehen kanssa muuttoa maalle, mutta meille on itsestäänselvää että se talo vuokrataan. Meillä on kaksi asuntoa kasvukeskuksessa, toisessa asumme itse ja toinen on vuokrattuna. Molempien arvo on noussut ostohetkestä, ja tulee todennäköisesti tasaisesti nousemaan, arvon lasku ainakin on epätodennäköistä.
Kyllä ne eläkepäivät sujuu huolettomammin kun ei tarvitse maksaa kiinteistöveroja ja lämmityskustannuksia talosta, jossa itse ei enää pysty asumaan, mutta josta ei pääse eroon. Moni unelma muuttuu painajaiseksi siinä kohtaa.
Puhut valtavista ylläpitokustannuksista, mutta sitten kuitenkin päädyt itse vuokraamaan? Luuletko, että joku vuokraa teille sen asunnon alle ylläpitokustannuksin?
Mikä ettei, jos realistinen vaihtoehto on pelkät ylläpitokustannukset ilman euronkaan vuokratuottoa.
Ja luulet tosissasi, että tuossa kohtaa on yhdet ainoat vuokralaisehdokkaat?
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006196391.html
Siinä taas ihmetellään kun kukaan ei osta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
50 vuoden päästä sheikit ostelee niitä Kärsämäen tontteja isolla rahalla, kun hiekkamaissa ei voi kuumuuden takia enää asua ja Suomi on viimeisiä ilmastoltaan siedettäviä paikkoja. Pitäkää vaan mummonmökeistänne kiinni, lapset ja lapsenlapset kiittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että muuttoliike enää koskaan kääntyy maaseudulla takaisin. Se on jo mennyttä aikaa. Tyhjilleen jääneet kiinteistöt ovat jo rapistuneet. Maaseutuelinkeinot tulevat vielä muuttumaan ja maanviljely vähenee. Matkailu on ainoa pelastus Lapin elossapysymiselle. Sen ympärillä toimii paljon piemyritystoimintaa ja ruokakaupat pysyvät sen turvin edes pystyssä. Itä-Suomi ja etenkin Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala tyhjenevät. Nuoret lähtevät opiskelemaan, mikä on täysin ymmärrettävää. Kun vanhusväestöä kuolee, kylätkin tyhjenevät. Tekohengitys ei kannata.
Aniharva on valmis muuttamaan paikkaan missä ei joko ole palveluita, tai jos on, ne ovat surkeat. Poliisin, ambulanssin ja palokunnan saapuminen kestää kymmeniä minuutteja, pahimmillaan tunteja.
Missä oikein asut jos pelastuslaitoksen saavutettavuus on tärkein kriteeri? Itä-Helsingissäkö?
Vierailija kirjoitti:
Mikä on älväri?
Halpa ruotsalainen alvsby-merkkinen elementtitalo. Ilmastotuholaisia ja eettisesti arveluttavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta onhan koko Suomi pidettävä asuttuna!
Ei. Emme usko kehäkolmosen ulkopuoliseen elämään.
t. Vihreät höönat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta onhan koko Suomi pidettävä asuttuna!
Ei. Emme usko kehäkolmosen ulkopuoliseen elämään.
t. Vihreät höönat
Kehä kolmisen sisällä. Kaikesta muusta ulkona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fiksua miettiä talon jälleenmyyntiarvoa ostohetkellä. Katson kateellisena uusia omakotitaloja, jotka on paljon halvempia pikkukunnissa verrattuna jo ihan 50 000 asukkaan kaupunkiinkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on talo 25km suuren kaupungin keskustasta. Täältä menee heti talot kaupaksi silloin harvoin kun niitä tulee myyntiin. En usko ettei tällä talolla ole arvoa 10 v kuluttua. Kaikki eivät halua asua keskustassa. Meillä etuna on oma ranta + rantasauna, iso 80m2 lämmin autotalli ja hyvin pidetty talo pihapiireineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on, aloittaja puhuu asiaa. Ja vaikka kuinka ajattelisi ostavansa loppuelämän kodin, niin ihanko oikeasti haluaa maksaa 200 000€ jostain, jonka arvo on lopulta nollassa? Ja vielä valtavat ylläpitokustannukset jotka juoksee jatkuvasti?
Me pohditaan miehen kanssa muuttoa maalle, mutta meille on itsestäänselvää että se talo vuokrataan. Meillä on kaksi asuntoa kasvukeskuksessa, toisessa asumme itse ja toinen on vuokrattuna. Molempien arvo on noussut ostohetkestä, ja tulee todennäköisesti tasaisesti nousemaan, arvon lasku ainakin on epätodennäköistä.
Kyllä ne eläkepäivät sujuu huolettomammin kun ei tarvitse maksaa kiinteistöveroja ja lämmityskustannuksia talosta, jossa itse ei enää pysty asumaan, mutta josta ei pääse eroon. Moni unelma muuttuu painajaiseksi siinä kohtaa.
Puhut valtavista ylläpitokustannuksista, mutta sitten kuitenkin päädyt itse vuokraamaan? Luuletko, että joku vuokraa teille sen asunnon alle ylläpitokustannuksin?
Mikä ettei, jos realistinen vaihtoehto on pelkät ylläpitokustannukset ilman euronkaan vuokratuottoa.
Ja luulet tosissasi, että tuossa kohtaa on yhdet ainoat vuokralaisehdokkaat?
Luulen tosissani, ettei jossain muuttotappio-hevonperseessä ole niitä vuokralaisiakaan jonoksi asti. Luulen myös, että tuollaisessa paikassa vuokralla on käytännössä tietty maksimi riippumatta kiinteistön ylläpitokustannuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että muuttoliike enää koskaan kääntyy maaseudulla takaisin. Se on jo mennyttä aikaa. Tyhjilleen jääneet kiinteistöt ovat jo rapistuneet. Maaseutuelinkeinot tulevat vielä muuttumaan ja maanviljely vähenee. Matkailu on ainoa pelastus Lapin elossapysymiselle. Sen ympärillä toimii paljon piemyritystoimintaa ja ruokakaupat pysyvät sen turvin edes pystyssä. Itä-Suomi ja etenkin Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala tyhjenevät. Nuoret lähtevät opiskelemaan, mikä on täysin ymmärrettävää. Kun vanhusväestöä kuolee, kylätkin tyhjenevät. Tekohengitys ei kannata.
Aniharva on valmis muuttamaan paikkaan missä ei joko ole palveluita, tai jos on, ne ovat surkeat. Poliisin, ambulanssin ja palokunnan saapuminen kestää kymmeniä minuutteja, pahimmillaan tunteja.
Missä oikein asut jos pelastuslaitoksen saavutettavuus on tärkein kriteeri? Itä-Helsingissäkö?
Pelastuslaitoksen saavutettavuus on kaikille järkeville ihmisille tärkeä kriteeri.
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006196391.html
Siinä taas ihmetellään kun kukaan ei osta.
Äläs nyt, kyllähän tässäkin ketjussa monet todistelevat, kuinka loistavia sijoituksia nuo vanhat hökkelit muuttotappiokunnissa ovat.
Jos se talo on n. puolen tunnin ajomatkan päässä kasvukeskuksesta niin ei se sijainti silloin huono ole. Täällä päin ainakin puuhataan kovasti uutta asuinaluetta 15-20km päähän keskustasta ja se on itseasiassa aika hyvä sijainti kun moottoritietä pääsee kaupunkiin nopeasti. Paljon on rakennettu moottoritien lähelle myös vähän kauemmas, siellä on toinen toistaan komeampia uusia taloja isoilla tonteilla. Mutta mitä kauemmas keskustasta menee, sitä parempi sen tontin pitää olla, rantatontti menee kaupaksi ihan eri lailla kuin joku suon laita. Ei kaikki halua asua seinä kiinni naapurin seinässä ja monesta lähiöstä menee varsinkin aamulla ja iltapäivällä helposti se puoli tuntia keskustaan kun kaikki muutkin on menossa töihin samaan aikaan.
Kauempana kasvukeskuksesta tilanne on sitten toinen, jos ajomatkaa lähimpään isoon kaupunkiin alkaa olla se tunnin verran eikä junakaan enää pysähdy niin kyllä se aika tyhjä arpa on. Se Pieksämäki on esimerkki juuri tästä, vähän liian kaukana sekä Kuopiosta että Jyväskylästä päivittäisiä työmatkoja ajatellen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä uskon että muuttoliike tulee kääntymään takaisinpäin.
Ei tule tapahtumaan. Kaupungistuminen vain kiihtyy koko ajan kaikkialla maailmassa. Toki on aina tietty joukko poikkeuksia, jotka pitävät ääntä omasta toiminnastaan ja sillä saavat osan ihmisistä (kuten sinut) ajattelemaan, että maallemuutto on luultua suurempaa.
Kaupunkitutkijat ovat jo todenneet, että suurin osa ihmisistä eivät muuta syrjäseuduille, vaikka heillä olisi mahdollisuus etätöihin. Sen sijaan he saattavat kyllä matkustella ahkerasti.
Ihmiset toimivat usein päin vastoin kuin luullaan. Esim. ennen ajateltiin, että kun syrjäseuduille rakennetaan rautatie, tai maanteitä parannetaan, pikkupaikkakuntien ihmiset alkavat käydä töissä kaupungeissa. Yhteyksien parantaminen johtikin tosiasiassa siihen, että muuttovirta kääntyy maalta pois. Eli kun pari kertaa käytiin vähän katselemassa kaupungin ihmeitä (kun oli uudet hyvät tiet sinne mennä), oma pikkupitäjä ei enää kelvannutkaan ja päätettiin lähteä pois kokonaan.
Ei kyse ole kaupungillistumisesta vaan metropolisaatiosta. Metropolisaatio tarkoittaa muutaman suuren kaupungin kasvua muun maan kustannuksella. Tuolla suuressa maailmassa, kuten Ranskassa, vain Lyon, Tolouse ja Pariisi kasvavat. Useat ihan normikaupungit, joissa saattaa asua satoja tuhansia ihmisiä, kuihtuvat myös Ranskassa.
Eli sanotaan siis uudestaan sama, myös kaupungit kuihtuvat. Kaupungillistuminen päättyi Suomessa iät ja ajat sitten, ei tässä enää mitään maitolaitureiden autioitumista todistella kuten 60-luvulla. Nykyinen muuttoaalto tarkoittaa sitä, että ihmiset muuttavat kaupungista toiseen, kuten Kuopiosta, Imatralta, Turusta ja Rovaniemeltä Helsinkiin. Kaikki ovat kaupunkeja. Maaseutu on jo Suomella pitkälti autiota aluetta. Itä-Suomessa voi ajaa kymmeniä kilometrejä näkemättä mitään muuta kuin synkkää metsää ja muutamia laudoitettuja autiotaloja siellä sun täällä.
Edellisen valossa nauratti se C21 -ryhmä, joka esiintyi vuosi, pari sitten Suomen julkisuudessa. Todellisuudessa Helsinki tulee rohmuamaan voimavarat muulta Suomelta, myös näiltä 20 muulta cityltä. Tuon kaupungillistumisen hokemisen voisi jo unohtaa. Kyse ei ole myöskään mistään pakon sanelemasta kehityksestä; Helsingin kohdalla ei tarvitsisi tehdä muuta kuin tyhjentää kaupunki valtion ja valtionyritysten virastoista ja hajasijoittaa ne esim. Turkuun, Tampereelle ja Ouluun, niin johan alkaisi muuttosuunta kääntyä uuteen uskoon.
Muuta Pieksämäelle. Siellä olisi nyt kaipaamaasi laatua tarjolla. Sadalla tonnilla saat seitsemän asuntoa, viikon jokaiselle päivälle eri. Ei haittaa vaikka pari märkänisi jo ennen kuin 30 vuotta Pieksämäkeä tulisi täyteen.