Korkeakoulutettujen huonot palkat
Luin iltalehden artikkelin korkeakoulutettujen tuloista ja kyllä pisti todella silmään että voiko olla edes totta että näin huonoilla palkoilla ihmiset tekee töitä? Miten voi joillain olla palkka ja ilmeisesti bruttopalkka reilusti alle 2 tonnia kuussa ja keskimäärinkään ei edes parhaiten palkatulla alalla päästä kuin 3,5 tonniin?
Ketä tuollaiset palkat oikeasti motivoi opiskelemaan ja työskentelemään suomessa kun valtio vielä vetää välistä yhtenä maailman korkeimmin verotetuista maista! Opiskelet yliopistossa viimeisen päälle ja pahimmillaan tilille napsahtaa jotain 1500€/kk ja yli 3000€ nettopalkkaan on tolkuttoman vaikea päästä. Joillakin amisaloilla tienaa jo ihan samalla tavalla.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1756e29f-a536-4173-894f-c0be79a9a270
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vingutaan, että Suomessa on liian vähän korkeakoulutettuja. Kuka hullu lähtee enää opiskelemaan vuosikausiksi, kun samoihin tuloihin "pääsee" alemmalla koulutuksella.
Miksi siitä pitäisi palkita jättipalkoilla, että kuluttaa pitempään koulun ja samalla valtion verovaroja?
Koska korkeakoulutus on edellytys moniin töihin. Kun alemmin koulutettu tienaa jo eläkettään, korkeakoulutettava istuu vielä opinahjon penkillä.
Molemmat hyödyttävät yhteiskuntaa, toinen aiemmin, toinen vähän myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vingutaan, että Suomessa on liian vähän korkeakoulutettuja. Kuka hullu lähtee enää opiskelemaan vuosikausiksi, kun samoihin tuloihin "pääsee" alemmalla koulutuksella.
Miksi siitä pitäisi palkita jättipalkoilla, että kuluttaa pitempään koulun ja samalla valtion verovaroja?
Koska korkeakoulutus on edellytys moniin töihin. Kun alemmin koulutettu tienaa jo eläkettään, korkeakoulutettava istuu vielä opinahjon penkillä.
Molemmat hyödyttävät yhteiskuntaa, toinen aiemmin, toinen vähän myöhemmin.
Ei vastaan kysymykseen mitenkään. Miksi korkeakpoulutus pitäisi olla joku oikeutus ahneelle rahahúoraamiselle?
Ai.
Amistodistuksella tienasin suorittavassa työssä vajaa 3000€/kk brutto. Noin 50h/vko.
Samalla alalla inssin papereilla 3300€/kk netto plus kotimaan päivärahat. Noin 35h/vko.
Kyllä mun mielestä kannatti opiskella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No missä maassa on paremmat palkat, ilman että valtaosa palkasta menee tonnien sairasvakuutuksiin, lasten päivähoitoon ja opiskeluun ja äitiysloma on kuuden viikon (kuten esim usassa) sijaan 9 kuukautta?
Esimerkiksi useimmissa Euroopan maissa. Niissä on yleensä samantapainen julkisen terveydenhuollon systeemi kuin Suomessakin, eli ei tarvi ottaa palkasta sairausvakuutuksia itse. Suomen julkinen terv. huolto ei muuten tutkimusten mukaan edes ole mitään kärkipäätä Euroopassa.
Sellainen kulttuuriero tosin on että monessa maassa naisten ei ole tapana käydä töissä sillloin kun on alle kouluikäisiä lapsia. Noilla äitiyslomilla ei ole siis sinänsä merkitystä monellekaan, eikä päivähoitomaksuille. Ja yleensä on sellainen perheverotus, että sen yhdenkin palkalla tulee varsin hyvin toimeen koko perhe. Esim. mun serkku on Saksassa insinöörinä, vaimo kotirouvana hoitamassa 4:ää lasta, ja heillä ei ole tiukkaa taloudellisesti, matkustelevat jne. Suomessa yhden palkalla on useimpien aika hankala tulla toimeen.
Suomen julkinen terveydenhuolto on rankattu Euroopan parhaimmistoon niin OECD:n vertailuissa kuin EU:lle jo 10 vuotta EHCi-vertailuja tekevän HCP:n toimesta.
Hyvän sijoituksen lisäksi muita maita on kehotettu ottamaan oppia Suomesta, jonka terveydenhuolto on vertailun kustannustehokkain.
Vähän kunnioitusta voisi osoittaa näin hyvin pärjäävää terveydenhuoltoamme kohtaan.
Paitsi, jos ei tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vingutaan, että Suomessa on liian vähän korkeakoulutettuja. Kuka hullu lähtee enää opiskelemaan vuosikausiksi, kun samoihin tuloihin "pääsee" alemmalla koulutuksella.
Miksi siitä pitäisi palkita jättipalkoilla, että kuluttaa pitempään koulun ja samalla valtion verovaroja?
Koska korkeakoulutus on edellytys moniin töihin. Kun alemmin koulutettu tienaa jo eläkettään, korkeakoulutettava istuu vielä opinahjon penkillä.
Molemmat hyödyttävät yhteiskuntaa, toinen aiemmin, toinen vähän myöhemmin.
Siinä vaiheessa kun duunari on viiskymppisenä katkerana nivelet paskana alkoholisoituneena työkyvyttömyyseläkkeellä, korkeakoulutettu painaa vielä seitsenkymppisenä hommia, ihan vaan siksi kun nauttii työstään.
Itse olen ammatiltani kirjastonhoitaja. Työhön vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja palkka on n. 2300-2500e. Onhan tämä hieman surullista, mutta rakastan työtäni, ja itsehän minä toki tietoisesti tähän hommaan ryhdyin.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ammatiltani kirjastonhoitaja. Työhön vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja palkka on n. 2300-2500e. Onhan tämä hieman surullista, mutta rakastan työtäni, ja itsehän minä toki tietoisesti tähän hommaan ryhdyin.
Kyllä kirjastonhoitajaksi voi päätyä AMK:nkin kautta.
Vierailija kirjoitti:
No missä maassa on paremmat palkat, ilman että valtaosa palkasta menee tonnien sairasvakuutuksiin, lasten päivähoitoon ja opiskeluun ja äitiysloma on kuuden viikon (kuten esim usassa) sijaan 9 kuukautta?
No entäpä jos ei hanki lapsia lainkaan? Ei silloin varmaan mene sen enempää rahaa lasten päivähoitoon ja opiskeluun kuin Suomessakaan. Nolla on ihan sama nolla muissakin maissa. Eikä tarvitse myöskään miettiä mitään äitiyslomia tai isyyslomia.
Vierailija kirjoitti:
Menkää amikseen. Oikeasti, amiksen käyneillä ikätovereillani on perheet, asunnot ja sijoitusasunnot, kun itselläni on vain lainaa ja epävarmat työllisyysnäkymät. Syksylle sain melkein yhden pätkän, mutta se ilmeisesti perunntui, kun ei ole kuulunut mitään eikä yhteydenottoihin vastata. Jee jee.
Mitä olet opiskellut? Todennäköisesti olet pystynyt jo ennakkoon olettamaan työtilanteen. Minusta on vähän hassua, että jotkut menevät yliopistoon opiskelemaan jotain täysin höttöntöttöä, ja sen perusteella tekevät johtopäätöksensä yliopisto-opiskelun tuomista mahdollisuuksista.
Selvennykseksi vielä, että tietenkin kannattaa mennä amikseen, jos yliopistoon pääsee vain niihin höttöopintointoihin. Se ei silti vie merkitystä lääketieteen, tekniikan yms. opinnoilta.
Saksassa menee palkasta 15% sairausvakuutukseen + muut verot eli Suomeen verrattuna jää palkasta ton 15% verran vähemmän käteen. Eli ei ne verot niin hurjia Suomessa oo :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No missä maassa on paremmat palkat, ilman että valtaosa palkasta menee tonnien sairasvakuutuksiin, lasten päivähoitoon ja opiskeluun ja äitiysloma on kuuden viikon (kuten esim usassa) sijaan 9 kuukautta?
No entäpä jos ei hanki lapsia lainkaan? Ei silloin varmaan mene sen enempää rahaa lasten päivähoitoon ja opiskeluun kuin Suomessakaan. Nolla on ihan sama nolla muissakin maissa. Eikä tarvitse myöskään miettiä mitään äitiyslomia tai isyyslomia.
Aha! Nyt on siis heilutettu heittäydy vapaaehtoisesti lapsettomaksi -korttia, niin "ei tarvi maksaa päivähoitomaksuja, lasten opiskeluja eikä stressata mm. äitiysloman lyhyydestä". No, siihenpä voin sanoa, että joissakin maissa, esim. Saksassa, lapsettomat maksavat enemmän veroja ja muita maksuja.
Nuo palkat kuvaavat lähinnä palkkoja, joita ihmiset saavat valmistumisensa jälkeen ensimmäisinä vuosina. Ne eivät kerro alan mediaanipalkoista yleensä ottaen.
Palkka on vain yksi osa opiskelun kannattavuutta. Iso osa opiskelun hedelmää on se, että pääsee varmemmin kiinni mukaviin ja helppoihin töihin sekä myös valtion leppoisiin pesteihin, joiin vaaditaan korkeakoulututkinto.
Jos on valittavana kärjistetysti, että tekeekö isopalkkaista mutta viheliästä työtä, jossa ollaan kusen ja paskan peitossa ja selkä vääränä huhkitaan ulkotöissä, tehtaalla jne; vaiko huonompalkkaista mutta sisäsiistiä hommaa, jossa aika menee lähinnä kampaviinerin syömiseen ja netissä surffailuun; niin onhan selvä, kumpi niistä on parempi työ. Ja kampaviinerityössä palkka on vaadittuun työpanokseen nähden korkea.
Suomessa duunarit tienaavat aivan liikaa, jos palkkoja verrataan akateemisten palkkoihin. Siinä mielessä kokkarit ovat ihan oikeassa, että työehtosopimuksista pitäisi siirtyä paikalliseen sopimiseen ja jokin palkka-alekin olisi jo perusteltua, koska kuka tahansa voi oppia ne hommat muutaman viikon perehdytyksellä.
Duunarit ovat käyneet röyhkeiksi ylisuurten palkkojensa vuoksi, lisäksi korkeat palkat heikentävät kilpailukykyä, jos saman työn teettäminen missä tahansa muualla on halvempaa. Työnantajilla ei ole nytkään halua maksaa lorvijoille ylimääräistä, joten monella duunarialalla vakihenkilöstö pidetään mahdollisimman pienenä vuokrafirmojen tarjotessa tarvittaessa töihin kutsuttavaa työvoimaa kiireisimpinä kausina.
Siinä vaiheessa kun trukkikuskille maksetaan saman verran palkkaa kuin opettajalle, on jotain mennyt pahasti pieleen. Trukkia oppii ajamaan kuka tahansa, yksi trukkikuski siirtää tavarat paikasta a paikkaan b, joten työ ei ole erityisen tehokasta - vrt. opettaja, joka opettaa samalla tuntipalkalla 30-40 oppilaalle vaikka matematiikkaa tai englantia.
Amisalojen suosiminen viestii siitä, ettei Suomea ole tarkoituskaan kehittää tai pitää muiden Pohjoismaiden tasolla: se kertoo siitä, että osaamiselle on täällä jatkossa entistä vähemmän kysyntää. Maan annetaan lipua Baltian tasolle, jonne jo nyt teollisuuden työpaikkoja on siirretty ja annettu ymmärtää, että sen kaltaisiin palkkoihin pitäisi Suomessakin pyrkiä. Miksi tosiaan pitää bisnes Suomessa, jos Viroon voidaan siirtää sekä työntekijät että tuotanto? Duunarit kerjäävät lesoilullaan vain tíkaría selkäänsä; koska etenkin nuorempi, koulutettu väki on tottunut äänestämään kokkareita, eivätkä sdp:tä äänestävät eläkeläiset elä ikuisesti. Ts. pian se 40% väestön korkeakoulutetuista pitää duunarien palkka-alea oikeutettuna, koska duunarit ovat alkaneet hyppiä silmille.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa duunarit tienaavat aivan liikaa, jos palkkoja verrataan akateemisten palkkoihin. Siinä mielessä kokkarit ovat ihan oikeassa, että työehtosopimuksista pitäisi siirtyä paikalliseen sopimiseen ja jokin palkka-alekin olisi jo perusteltua, koska kuka tahansa voi oppia ne hommat muutaman viikon perehdytyksellä.
Duunarit ovat käyneet röyhkeiksi ylisuurten palkkojensa vuoksi, lisäksi korkeat palkat heikentävät kilpailukykyä, jos saman työn teettäminen missä tahansa muualla on halvempaa. Työnantajilla ei ole nytkään halua maksaa lorvijoille ylimääräistä, joten monella duunarialalla vakihenkilöstö pidetään mahdollisimman pienenä vuokrafirmojen tarjotessa tarvittaessa töihin kutsuttavaa työvoimaa kiireisimpinä kausina.
Siinä vaiheessa kun trukkikuskille maksetaan saman verran palkkaa kuin opettajalle, on jotain mennyt pahasti pieleen. Trukkia oppii ajamaan kuka tahansa, yksi trukkikuski siirtää tavarat paikasta a paikkaan b, joten työ ei ole erityisen tehokasta - vrt. opettaja, joka opettaa samalla tuntipalkalla 30-40 oppilaalle vaikka matematiikkaa tai englantia.
Amisalojen suosiminen viestii siitä, ettei Suomea ole tarkoituskaan kehittää tai pitää muiden Pohjoismaiden tasolla: se kertoo siitä, että osaamiselle on täällä jatkossa entistä vähemmän kysyntää. Maan annetaan lipua Baltian tasolle, jonne jo nyt teollisuuden työpaikkoja on siirretty ja annettu ymmärtää, että sen kaltaisiin palkkoihin pitäisi Suomessakin pyrkiä. Miksi tosiaan pitää bisnes Suomessa, jos Viroon voidaan siirtää sekä työntekijät että tuotanto? Duunarit kerjäävät lesoilullaan vain tíkaría selkäänsä; koska etenkin nuorempi, koulutettu väki on tottunut äänestämään kokkareita, eivätkä sdp:tä äänestävät eläkeläiset elä ikuisesti. Ts. pian se 40% väestön korkeakoulutetuista pitää duunarien palkka-alea oikeutettuna, koska duunarit ovat alkaneet hyppiä silmille.
Mikä saa sinut luulemaan, että korkeakoulutettujen palkat pysysivät korkeampina, vaikka suorittavan työn palkat laskisivat? Kertoisitko perustelusi,kiitos.
Sitä ennen pyydän sinua lukemaan aiemman kommenttini:
"
Palkkojen alentaminen ja heikko palkkakehitys koskee käytännössä lähes kaikkia palkansaajia.
Alemmin koulutetuissa töissä palkat ovat joko alentuneet tai polkeneet täysin paikoillaan. Korkeakoulutettujen palkat ovat polkeneet paikoillaan ja viitteitä palkkojen alentamishaluista on jo esiintynyt; mm. IT-alan, jonka osuus palveluviennistä (siis siitä kasvavasta viennistä) on korkein, työnatajat ovat esittäneet palkkojen alentamisvaatimuksia, "kilpailukyvyn" niissä tietenkin.
Tarkoitus on selvä ja kokoomus kertoi sen sivuilaan jo ennen vaaleja; palkkojen alentamise, yltyökorvausten leikkaaminen , työajan pidentäminen ja "paikallinen sopiminen" ilman ay-liikettä, eli työnantajien saneluvalta.
Tällaiselle politiikalle suomalaiset ovat äänensä antaneet jo parikymmentä vuotta.
Kun yhtälöön vielä lisätään kaikkein rikkaimmille, eli maksukykyisimmille annetut verovapaudet, on seuraus ollut se, että ostovoimaltaan pienenevistä palkoista me palkansaajat maksamme todella korkeita veroja.
Suhteessa tuloihinsa, pieni- j a keskituloiset maksavat vielä enemmän, koska verotuksemme pääpaino ei ole tuloveroissa (ossu valtion keräämstä veroista vain 10 %) vaan tasaveroissa, joita kulutusveroiksi tai välillsiiksi veroiksi kutsutaan.
Mikä taho mahtaa olla, jota hyödyttää tällainen politiikka?
Ei, se ei ole työtön, eläkeläinen tai palkkaa nauttiva suomalainen."
Harva akateeminen ala on sellainen, että palkat olisivat pysyvästi surkeita, mutta monilla kestää kauan päästä vakiinnuttamaan asemansa työelämässä niin, että palkka alkaa nousta. Pätkätyökierre kestää monella kauan. Itse olen 5-kymppinen humanisti ja ansaitsen tässä vaiheessa vihdoin noita taulukoita enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa duunarit tienaavat aivan liikaa, jos palkkoja verrataan akateemisten palkkoihin. Siinä mielessä kokkarit ovat ihan oikeassa, että työehtosopimuksista pitäisi siirtyä paikalliseen sopimiseen ja jokin palkka-alekin olisi jo perusteltua, koska kuka tahansa voi oppia ne hommat muutaman viikon perehdytyksellä.
Duunarit ovat käyneet röyhkeiksi ylisuurten palkkojensa vuoksi, lisäksi korkeat palkat heikentävät kilpailukykyä, jos saman työn teettäminen missä tahansa muualla on halvempaa. Työnantajilla ei ole nytkään halua maksaa lorvijoille ylimääräistä, joten monella duunarialalla vakihenkilöstö pidetään mahdollisimman pienenä vuokrafirmojen tarjotessa tarvittaessa töihin kutsuttavaa työvoimaa kiireisimpinä kausina.
Siinä vaiheessa kun trukkikuskille maksetaan saman verran palkkaa kuin opettajalle, on jotain mennyt pahasti pieleen. Trukkia oppii ajamaan kuka tahansa, yksi trukkikuski siirtää tavarat paikasta a paikkaan b, joten työ ei ole erityisen tehokasta - vrt. opettaja, joka opettaa samalla tuntipalkalla 30-40 oppilaalle vaikka matematiikkaa tai englantia.
Amisalojen suosiminen viestii siitä, ettei Suomea ole tarkoituskaan kehittää tai pitää muiden Pohjoismaiden tasolla: se kertoo siitä, että osaamiselle on täällä jatkossa entistä vähemmän kysyntää. Maan annetaan lipua Baltian tasolle, jonne jo nyt teollisuuden työpaikkoja on siirretty ja annettu ymmärtää, että sen kaltaisiin palkkoihin pitäisi Suomessakin pyrkiä. Miksi tosiaan pitää bisnes Suomessa, jos Viroon voidaan siirtää sekä työntekijät että tuotanto? Duunarit kerjäävät lesoilullaan vain tíkaría selkäänsä; koska etenkin nuorempi, koulutettu väki on tottunut äänestämään kokkareita, eivätkä sdp:tä äänestävät eläkeläiset elä ikuisesti. Ts. pian se 40% väestön korkeakoulutetuista pitää duunarien palkka-alea oikeutettuna, koska duunarit ovat alkaneet hyppiä silmille.
Kokoomuksen propanda on uponnut ilmeisen hyvin - siitä huolimatta,että se ei vastaa todellisuutta.
Käväise linkissä sivistämässä itseäsi, tarkastele graafia nimeltään Kokonaisansiot 1) koulutusasteen ja iän mukaan 2017 .
Vierailija kirjoitti:
Tässä linkki
Graafin perusteella tutkijankoulutuksen hankkinut tienaa about kaksi kertaa enemmän kuin keskiasteen käynyt, jonka palkka pienenee noin 50-vuotiaana. Miksi duunarien palkkataso laskee keski-iässä? Siirtyvätkö he silloin joukolla työkyvyttömyyseläkkeelle?
Miksi siitä pitäisi palkita jättipalkoilla, että kuluttaa pitempään koulun ja samalla valtion verovaroja?