Korkeakoulutettujen huonot palkat

Hämmentävä taulukko! Palkka 10 vuoden jälkeen opintojen aloittamisesta, ottaako kantaa onko edes valmistuttu? Mitenköhän kysely on suoritettu, se selviäisi varmaan lukemalla tuon gradun.. :D

Lainaus Aamulehti 2017:  "Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) opiskelijoista valtaosa, 90 prosenttia, ei saa käteensä diplomi-insinöörin papereita tavoiteajassa eli noin viidessä vuodessa.

Vain kolme kymmenestä valmistuu seitsemässä vuodessa. Se on aikaraja, jossa opinnot pitäisi viimeistään saada loppuun, jos haluaa tutkinnon. Lisäaikaa voi toki hakea."

Eli 3/10 saa seitsemässä vuodessa paperit, kymmenessä vuodessa varmasti jo useampi. Kuitenkin tarkoittaa sitä, että 10 vuotta opintojen alkamisesta monen ura on vasta aivan alkutekijöissään. TTY:läisten palkka kuulostaa kuitenkin todella matalalta, noin kolmen tonnin kuukausipalkka... Itse valmistun nyt syksyllä 8 vuoden opiskeluiden (ja työnteon..) jälkeen, ja vuosiansiot hieman yli 50 000, päälle päivärahoja ja bonuksia. Valmistuessa on sovittu palkankorotus, muutamia hassuja satasia. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se yliopisto kannattaa käydä. Melkein kaikissa muissa kuin suorittavan työn töissä on lähtövaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto. Jollain amkin papereilla ei tee paljon mitään, kun taas se määrittelemätön humanistimaisterin tutkintokin avaa jo monia ovia

No minulla on ne AMK-inssin paperit ja toimin esimiehenä sekä tiimissä, että projektissa, joissa kummassakin on useampi DI, FM ja FT/TkT. On tosin 20 vuotta työkokemustakin näistä hommista.

Vierailija kirjoitti:

No missä maassa on paremmat palkat, ilman että valtaosa palkasta menee tonnien sairasvakuutuksiin, lasten päivähoitoon ja opiskeluun ja äitiysloma on kuuden viikon (kuten esim usassa) sijaan 9 kuukautta?

Esimerkiksi useimmissa Euroopan maissa. Niissä on yleensä samantapainen julkisen terveydenhuollon systeemi kuin Suomessakin, eli ei tarvi ottaa palkasta sairausvakuutuksia itse. Suomen julkinen terv. huolto ei muuten tutkimusten mukaan edes ole mitään kärkipäätä Euroopassa. 

Sellainen kulttuuriero tosin on että monessa maassa naisten ei ole tapana käydä töissä sillloin kun on alle kouluikäisiä lapsia. Noilla äitiyslomilla ei ole siis sinänsä merkitystä monellekaan, eikä päivähoitomaksuille. Ja yleensä on sellainen perheverotus, että sen yhdenkin palkalla tulee varsin hyvin toimeen koko perhe. Esim. mun serkku on Saksassa insinöörinä, vaimo kotirouvana hoitamassa 4:ää lasta, ja heillä ei ole tiukkaa taloudellisesti, matkustelevat jne. Suomessa yhden palkalla on useimpien aika hankala tulla toimeen.

Alkupalkoilla ei pitäisi olla niin suurta väliä jos olisi edes jotenkin kohtuullinen palkkakehitys osaamisen, kokemuksen ja vastuiden karttuessa. Meillä tutkimuslaitoksessa juuri valmistunut DI/FM saa alkupalkkaa noin 3000-3200 €/kk. Se on ihan OK työsuhteen alussa.

Mikä taas ei ole OK, on se että kun työtä on tehty vaikkapa 6-8 vuotta ja alkaa olla reilusti sitä osaamista ja vastuuta esim. projektipäällikkönä niin palkka on edelleen vaikkapa 3500 €/kk. Kuukausipalkan kehitys on siis luokkaa 50 €/vuosi ja siitäkin ison osan muodostavat yleiskorotukset eivätkä henkilökohtaiset palkankorotukset.

Kurko kirjoitti:

Olipa suppea lista, mm. lääkärit ja tekniikan ala puuttui. 

Niissä on vähän toiset ansiot. 

Jaa?

Meillä on perheessä erikoislääkäri ja lukion ope. Lääkärin palkka 6500€/kk ja opettajan 5500€/kk. Vähän toiset tosiaan.

Yllättävän pieniä ovat nuo lukemat kyllä.

DI valmistunut 7 vuotta sitten ( 6 vuodessa). Vuositulot vähän vajaa 90 000. It-ala. Alkupalkka ensimmäisessä työpaikassa oli em.vähän yli 3000, tosin se oli jo 7 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Kävin "kaikki", eli lukion, AMK:n, teknillisen yliopiston ("sä et vaan pysty"), ilta-amiskan ja pian alkaa syyslukukausi ilta-AMK:ssa.

Rivi-inssin työtehtävillä/roolissa ylimmässä tulodesiilissä, tähän hommaan minut headhuntattiin surkeista softahommista. Sinänsä mitään huippuälyä tämä homma ei vaadi, mutta pitää muistaa/tietää todella laajalta kentältä miten tekniikka toimii ja kuinka soveltaa/asentaa, Wanhan Liiton teknikon paperit riittäisi aivan hyvin.

Mulla on takana lukio, amk ja yliopisto sekä pieni matka tutkijakoulua. Teen noin 6 500 €/kk palkalla töitä myynnin johtotehtävissä.

Haen jatkuvasti myös muuta työtä, mutta aika heikolta vaikuttaisi työllistyminen muualle.

Alallani ei voi työllistyä muihin yrityksiin vaan kun joku jää pois esim. eläkkeelle siirtyessään, uutta ei oteta tilalle vaan työ jaetaan muille.

Koulutusta ei tehdä sivistysvaltiossa pelkästään työelämän ehdoilla. Palkka ei riitä, jos työn tylsääkin tylsempää rutiinityötä, vaikka maksettaisiin 5000 e/kk. Kyllä ihmisen korkeammat tarpeet, itsensä toteuttaminen, itseohjautuvuus, luovuus jne ovat paljon tärkeämpiä arvoja kuin pelkkä palkka. Toki palkalla on tultava toimeen. Ei voi edellyttää, että muut veronamaksajat elättävät toisia työntekijöitä mm. asumistuilla tms. 

Jos EK:n sivistymättömät itsensä myyneet johtajat päättäisivät, täällä ei olisi kuin Aalto-yliopisto ja sieltäkin ja DI-osasto. Hohhoijaa.

Vierailija kirjoitti:

Kurko kirjoitti:

Olipa suppea lista, mm. lääkärit ja tekniikan ala puuttui. 

Niissä on vähän toiset ansiot. 

Jaa?

Meillä on perheessä erikoislääkäri ja lukion ope. Lääkärin palkka 6500€/kk ja opettajan 5500€/kk. Vähän toiset tosiaan.

Yllättävän pieniä ovat nuo lukemat kyllä.

Käsittääkseni tuossa katsotaan vain missä on opiskellut. Kaikkihan ei valmistu eikä kaikki valmistuneetkaan pääse töihin, eikä varsinkaan ole koko ajan koulutustaan vastaavassa työssä.

Vierailija kirjoitti:

Koulutusta ei tehdä sivistysvaltiossa pelkästään työelämän ehdoilla. Palkka ei riitä, jos työn tylsääkin tylsempää rutiinityötä, vaikka maksettaisiin 5000 e/kk. Kyllä ihmisen korkeammat tarpeet, itsensä toteuttaminen, itseohjautuvuus, luovuus jne ovat paljon tärkeämpiä arvoja kuin pelkkä palkka. Toki palkalla on tultava toimeen. Ei voi edellyttää, että muut veronamaksajat elättävät toisia työntekijöitä mm. asumistuilla tms. 

Jos EK:n sivistymättömät itsensä myyneet johtajat päättäisivät, täällä ei olisi kuin Aalto-yliopisto ja sieltäkin ja DI-osasto. Hohhoijaa.

Riippuu elämäntilanteesta. Tuo mainitsemasi "korkeampi tarkoitus" liittyy vahvasti Maslowin tervehierarkiaan, jossa pompataan seuraavalle portaalle kun edellisen portaan asiat ovat kunnossa. Itse olen siinä vaiheessa, että asuntolainaa on jälkellä reilun kymmenen lyhennysvuoden jälkeen enää 130 000. Kun se on maksettu, voin hyvin jättää tämän reilun 50 k€ vuodessa tuottavan työni ja ryhtyä vaikka käpyjen keräilijäksi.

Vierailija kirjoitti:

On siinä mietinnän paikka että mennäkö yliopistoon vai amikseen kun jollekin asentajalle maksetaan 26 €/h ja työt pääsee aloittamaan jo alle 2-kymppisenä.

Jollekkin asentajalle voidaan maksaa 26€/h, mutta ei sille, joka on alle 20 ja vasta valmistunut. Asentaja on melko pätevä ja kokenut hommissaa, jos saa normaalilla työajalla 4500€ palkkaa kuukaudessa.

Ihmetyttää noin pinet tulot, humanistien tulot ovat liian suuret niillä ei tee mitään, itse en ole vielä edes valmistunut vaan gradu vielä kesken ja olen ollut työelässä noin 2vuotta ja nyt 4000€/kk keskimäärä ansio

FM-tutkinnon suorittanut humanisti täällä :) Töissä yliopistolla ja palkka 3500€/kk. Työkokemusta näistä hommista nyt 13 vuotta. Olen saavuttanut palkkahuippuni eli enempää ei minulle tulla enää maksamaan. Etenemismahdollisuudetkin pyöreä nolla. Työelämää kuitenkin jäljellä vielä 25 vuotta. Pitäisikö vaihtaa alaa?

Vierailija kirjoitti:

Unelmat vs. todellisuus kirjoitti:

Kannattaa miettiä, mikä tulevaisuudessa on tärkeää? Työpaikan varmuus, hyvä palkka vai työn mukavuus ja mielenkiintoisuus.

No tällä menolla on kohta 500 euron kuukausipalkkaiset työt todellisuutta, jos ajatellaan "ei se palkka, vaan varmuus ja mukavuus ja mielenkiintoisuus". Sitten siirrytään varmaan 100 euroon seuraavaksi.

Ei ihme, että Suomi on korkeakoulutettujen palkkatasossa rajusti jälkeenjäänyt toisista länsimaista, kun täällä jauhetaan vuodesta toiseen vain jostain helvetin solidaarisuuspaskasta työnteon osalta ja ikään kuin palkasta ei saisi edes puhua tai mainita missään muodossa, ettei joku jo pahanilkisesti mulkaise ihmiseen päin. Eikä se ihme ole, että korkeakoulutetut karkaavat tällä menolla muihin maihin.

Palkkojen alentaminen ja heikko palkkakehitys koskee käytännössä lähes kaikkia palkansaajia.

Alemmin koulutetuissa töissä palkat ovat joko alentuneet tai polkeneet täysin paikoillaan. Korkeakoulutettujen palkat ovat polkeneet paikoillaan ja viitteitä palkkojen alentamishaluista on jo esiintynyt; mm. IT-alan, jonka osuus palveluviennistä (siis siitä kasvavasta viennistä) on korkein, työnatajat ovat esittäneet palkkojen alentamisvaatimuksia, "kilpailukyvyn" niissä tietenkin.

Tarkoitus on selvä ja kokoomus kertoi sen sivuilaan jo ennen vaaleja; palkkojen alentamise, yltyökorvausten leikkaaminen , työajan pidentäminen ja "paikallinen sopiminen" ilman ay-liikettä, eli työnantajien saneluvalta.

Tällaiselle politiikalle suomalaiset ovat äänensä antaneet jo parikymmentä vuotta.

Kun yhtälöön vielä lisätään kaikkein rikkaimmille, eli maksukykyisimmille annetut verovapaudet, on seuraus ollut se, että ostovoimaltaan pienenevistä palkoista me palkansaajat maksamme  todella korkeita veroja.

Suhteessa tuloihinsa, pieni- j a keskituloiset maksavat vielä enemmän, koska verotuksemme pääpaino ei ole tuloveroissa (ossu valtion keräämstä veroista vain 10 %) vaan tasaveroissa, joita kulutusveroiksi tai välillsiiksi veroiksi kutsutaan.

Mikä taho mahtaa olla, jota hyödyttää tällainen politiikka?

Ei, se ei ole työtön, eläkeläinen tai palkkaa nauttiva suomalainen.

feref kirjoitti:

Ihmetyttää noin pinet tulot, humanistien tulot ovat liian suuret niillä ei tee mitään, itse en ole vielä edes valmistunut vaan gradu vielä kesken ja olen ollut työelässä noin 2vuotta ja nyt 4000€/kk keskimäärä ansio

Niin, esim. yläkoulun ja lukion kielten ja historian opet ovat humanisteja. Niilläkö ei tee mitään?

Palkkakin on humanistille - ja melkein mihin tahansa alaan verrattuna  - oikein hyvä.

Mulla on lukiokoulutus mutta tienaan vientivetoisella alalla yli 5500€/kk. Ala ja osaaminen ratkaisee paljon (osasin juttuja jo peruskouluikäisenä). Ala vaikuttaa todella paljon palkkaukseen.

Vähän alakanttiin ovat tuon tutkimuksen palkat. Ehkä siinä on vertailtu vain yliopistolle tutkijaksi jääneiden palkkoja. 

Omassa organisaatiossa dippainssien aloituspalkat on tällä hetkellä siinä 3700 €/kk (45 k€/a) ja kymmenen vuoden kokemuksella nousee useimmilla tonnin verran eli 4700 euroon, jos ei ole tullut merkittävää lisävastuuta. Tietysti sitten kyvykkäimmät on kymmenen vuoden kokemuksella jo monenlaisissa päällikkörooleissa tienaamassa 6000-7000 €/kk, ja aina joukkoon mahtuu joku uraohjuskin, joka tienaa tuossa vaiheessa jo kymppitonnin kuukausipalkkaa.

Aina jauhetaan tuota opiskelusta pitää hyötyä korkeammilla palkoilla. Itse ainakin nautin itse opiskelusta, se oli mielenkiintoista ja monella tapaa parasta aikaa elämässäni. Jos siitä on palkintona vielä mielenkiintoinen työ se on minusta hyvä palkinto sinällään. En harmittele sitä, että työni ei ole kovin hyvin palkattua. Opiskeluaikoina jouduin tekemään myös suorittavaa työtä esim. siivousta ja se oli niin kiduttavaa että olen sitä mieltä, että siitä pitäisi maksaa huomattavasti paremmin kompensoimaan työn huonoja puolia. Eipä siinä juuri hyviä puolia ollutkaan, juuri ja juuri jaksoin järjissäni sen kaksi ja puoli kuukautta.

Vingutaan, että Suomessa on liian vähän korkeakoulutettuja. Kuka hullu lähtee enää opiskelemaan vuosikausiksi, kun samoihin tuloihin "pääsee" alemmalla koulutuksella.

Karma. Ahneella on paskainen loppu.