Korkeakoulutettujen huonot palkat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ammatiltani kirjastonhoitaja. Työhön vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja palkka on n. 2300-2500e. Onhan tämä hieman surullista, mutta rakastan työtäni, ja itsehän minä toki tietoisesti tähän hommaan ryhdyin.

Miksi sinulle pitäisi maksaa enemmän? Mikä työ kirjastossa on niin vaativaa, että siihen ei kykenisi vähemmällä koulutuksella?

Minusta kirjastonhoitajan palkka voisi olla vaikkapa minimi, mitä työstä Suomessa saa maksaa. Itsepalvelukirjastot yleistyvät, ja e-kirjastojakin käytetään enemmän koko ajan, kirjastonhoitajan työ käy turhaksi.

Kenen luulet ylläpitävän niitä itsepalvelu- ja e-kirjastoja ym.?

Nythän on e-kirjalainaamoja pilvin pimein, nehän varmasti suorastaan tappelee _yliopistotutkinnon_ suorittaneista kirjastonhoitajista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin "kaikki", eli lukion, AMK:n, teknillisen yliopiston ("sä et vaan pysty"), ilta-amiskan ja pian alkaa syyslukukausi ilta-AMK:ssa.

Rivi-inssin työtehtävillä/roolissa ylimmässä tulodesiilissä, tähän hommaan minut headhuntattiin surkeista softahommista. Sinänsä mitään huippuälyä tämä homma ei vaadi, mutta pitää muistaa/tietää todella laajalta kentältä miten tekniikka toimii ja kuinka soveltaa/asentaa, Wanhan Liiton teknikon paperit riittäisi aivan hyvin.

Mulla on takana lukio, amk ja yliopisto sekä pieni matka tutkijakoulua. Teen noin 6 500 €/kk palkalla töitä myynnin johtotehtävissä.

Haen jatkuvasti myös muuta työtä, mutta aika heikolta vaikuttaisi työllistyminen muualle.

Alallani ei voi työllistyä muihin yrityksiin vaan kun joku jää pois esim. eläkkeelle siirtyessään, uutta ei oteta tilalle vaan työ jaetaan muille.

Se on siis kuoleva ala ja viimeinen sammuttaa valot?

Vierailija kirjoitti:

Vähän alakanttiin ovat tuon tutkimuksen palkat. Ehkä siinä on vertailtu vain yliopistolle tutkijaksi jääneiden palkkoja. 

Omassa organisaatiossa dippainssien aloituspalkat on tällä hetkellä siinä 3700 €/kk (45 k€/a) ja kymmenen vuoden kokemuksella nousee useimmilla tonnin verran eli 4700 euroon, jos ei ole tullut merkittävää lisävastuuta. Tietysti sitten kyvykkäimmät on kymmenen vuoden kokemuksella jo monenlaisissa päällikkörooleissa tienaamassa 6000-7000 €/kk, ja aina joukkoon mahtuu joku uraohjuskin, joka tienaa tuossa vaiheessa jo kymppitonnin kuukausipalkkaa.

Minkähän takia firmoissa aina ylennetään ne kyvykkäimmät tekijät päälliköiksi, toisin sanoen pyörittämään byrokratiaa ja jätetään ne muut tekemään varsinainen työ?

Eikö se ole resurssien tuhlaamista?

Miksei sille kyvykkäälle ei voida maksaa ekspertin palkkaa ilman, että hänet siirretään pois ekspertin hommista?

Vierailija kirjoitti:

Suomessa tämä "porvari on paha ja ahne" -ajattelu on mennyt niin pitkälle, että akateemisille ei voida maksaa edes sellaista palkkaa, jolla pystyisi maksamaan opintolainansa takaisin asuntolainasta puhumattakaan. Ollaan päästy siihen pisteeseen, että kouluttautuneita rangaistaan valinnastaan kouluttautua.

Palkkaeroista johtuvat elintasoerot luovat ihmisille tavoitteita ja motivaatiota. Kouluttautumisen tulisi ehdottomasti olla palkitsevampaa kuin se nyt vaikuttaa olevan.

Palkkauksessa ja kasvukeskuksten asumiskustannuksissa on yksi yhteinen piirre. Nimittäin pääsääntöisesti on vain ostovoiman kannalta pieniä palkkoja ja tosi pieniä palkkoja. Johonkin haitariin 1300-3900 €/kk menee varmaan yli 90% kaikista palkoista. Asumisen osalta pieni yksiö Helsingissä kustantaa 700 €/kk ja vastaavasti 2100 €/kk saa aika hulppean omakotitalon. Tuota pienintä palkkaa saa siistijä tai kaupan kassa kun taas neljän tonnin nettoon vaaditaan jo lääkärin tai keskijohdon pomon pesti.

täällä melkein kaikki ovat vaativien alojen asiantuntijoita, ja kyllä niillä on todella hyvät palkat, harvalla alle 10k per kk.

Mutta jos duunareista kyse,siis jotka käyneet amkin tai yliopiston, niin sitten se on ihan oma  valinta .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän alakanttiin ovat tuon tutkimuksen palkat. Ehkä siinä on vertailtu vain yliopistolle tutkijaksi jääneiden palkkoja. 

Omassa organisaatiossa dippainssien aloituspalkat on tällä hetkellä siinä 3700 €/kk (45 k€/a) ja kymmenen vuoden kokemuksella nousee useimmilla tonnin verran eli 4700 euroon, jos ei ole tullut merkittävää lisävastuuta. Tietysti sitten kyvykkäimmät on kymmenen vuoden kokemuksella jo monenlaisissa päällikkörooleissa tienaamassa 6000-7000 €/kk, ja aina joukkoon mahtuu joku uraohjuskin, joka tienaa tuossa vaiheessa jo kymppitonnin kuukausipalkkaa.

Minkähän takia firmoissa aina ylennetään ne kyvykkäimmät tekijät päälliköiksi, toisin sanoen pyörittämään byrokratiaa ja jätetään ne muut tekemään varsinainen työ?

Eikö se ole resurssien tuhlaamista?

Miksei sille kyvykkäälle ei voida maksaa ekspertin palkkaa ilman, että hänet siirretään pois ekspertin hommista?

Meillä päälliköt tekevät edelleen asiantuntijahommia, mutta sen lisäksi ovat esimiestehtävät. Se on sen verran rankkaa, etteivät kaikki edes halua ko. tehtäviin.

Yliopistoille pitäisi saada ainakin taas enemmän hallintoihmisiä sen sijaan, että professorit käyttävät kallista aikaansa byrokraattisiin temppunumeroihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän alakanttiin ovat tuon tutkimuksen palkat. Ehkä siinä on vertailtu vain yliopistolle tutkijaksi jääneiden palkkoja. 

Omassa organisaatiossa dippainssien aloituspalkat on tällä hetkellä siinä 3700 €/kk (45 k€/a) ja kymmenen vuoden kokemuksella nousee useimmilla tonnin verran eli 4700 euroon, jos ei ole tullut merkittävää lisävastuuta. Tietysti sitten kyvykkäimmät on kymmenen vuoden kokemuksella jo monenlaisissa päällikkörooleissa tienaamassa 6000-7000 €/kk, ja aina joukkoon mahtuu joku uraohjuskin, joka tienaa tuossa vaiheessa jo kymppitonnin kuukausipalkkaa.

Minkähän takia firmoissa aina ylennetään ne kyvykkäimmät tekijät päälliköiksi, toisin sanoen pyörittämään byrokratiaa ja jätetään ne muut tekemään varsinainen työ?

Eikö se ole resurssien tuhlaamista?

Miksei sille kyvykkäälle ei voida maksaa ekspertin palkkaa ilman, että hänet siirretään pois ekspertin hommista?

Meillä päälliköt tekevät edelleen asiantuntijahommia, mutta sen lisäksi ovat esimiestehtävät. Se on sen verran rankkaa, etteivät kaikki edes halua ko. tehtäviin.

Meillä ne taas pyörittelee lähinnä aikatauluasioita eli tappelee ylemmän johdon kanssa siitä, kun projektit on jäljessä aikataulusta, joka ei perustu mihinkään konkreettiseen mitattavissa olevaan asiaan, vaan johonkin ylemmän pomon keksimään päivämäärään, jolloin tuotteen pitää olla valmis. Vaikka se on annetulla resursseilla ja vaaditulla sisällöllä mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Ei tullut mitenkään yllätyksenä nuo paskat palkat. Olenkin jo hetken naureskellut näille nousukauden "rakennusalan projektijohtaja tienaa jopa 8000e/kk!" paskajutuille. Nämä nyt julkaistut luvut jossa valtaosa vetää 3000-4000e kuussa tuntuvat paljon totuudenmukaisemmilta ja passaavat sen kanssa yhteen mitä ollaan keskenään puheltu.

TEK muuten nykyään ehdottaa aloittavalle DI:lle alkupalkaksi 3850e/kk, jolla saa lähteä raksateekkari käytännössä samantien ovesta pihalle ellei ole joku supermultiosaaja jo koulusta päästessään. 

DI, rakennusalan konsultti, pari vuotta kokemusta ja palkka 3500e/kk

Rakennusalalla on pitkään mennyt hyvin mutta jossain vaiheessa tyrehtyy.

Vierailija kirjoitti:

Kun kirjoitin ylioppilaaksi, niin Suomen kuvalehdessä ja Helsingin Sanomissa sanottiin, että älkää ainakaan menkö opiskelemaan lääkäreiksi, koska niille ei ole tulevaisuudessa töitä. Onneksi tottelin.

ihmiset ei enää sairastu ollaan niin terveitä jeeee