Tutkijat: vaatekaupat pitäisi laittaa kiinni ja ohjata ihmiset ostamaan vaatteensa kirppareilta

Vierailija kirjoitti:

Minulla ainakin on niin paljon vaatteita kaapit ja komerot täynnä, etten varmasti tarvitse muuta kuin alusvaatteita ja sukkahousuja enää uutena. Ja kyllä, vuosikausien "shoppailuharrastus" taustalla minullakin, mutta enää ei tule lisää kuin aivan tarpeeseen.

Lapsiperheissä tietenkin tarvitaan joskus uuttakin, kun vanhat vaan jää pieneksi. Ymmärrän, ettei sopivan kokoisia ja ehjiä välttämättä lapsille aina löydä käytettynä.

Just juteltiin tyttären kanssa lastenvaatteiden kierrätyksestä. Oli ostanut kaverilta vanhoja lastenvaatteita. Valitteli vaan että suurin osa, mitä kaverilta oli jäänyt, oli sellaisia hienostelu/vierailuvaatteita, mitä ei itsekään tule paljoa vauvalla käytettyä. Farkkua ja muuta muotivermettä. Kaikki järkevät oli käytetty puhki.

Siitä vaan ostelemaan käytettyjä alusvaatteita kirpparilta.

Lapsuudessani ei todellakaan 70 ja 80 luvuilla korjailtu vaatteita. Asuttiin uudessa omakotitalossa ja ajeltiin hyvällä autolla. Vaatteita ostettiin joka kevät ja syksy, vanhat roskiin, niitä ei kierrätetty, edes pikku sisarelle. Vanhemmat kävi ihan tavallisissa töissä, ei oltu edes ns. rikkaita. On täytynyt olla todella köyhä, nuuka tai muuten vähäosainen, jos on joutunut vaatteita, joku paikkailemaan silloin.

Näiden nollatutkimusten jotka ovat pelkkää politiikkaa tekoa olisi aika ruveta rajoittamaan.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kierrätyksen esteenä on useimmiten vaatteiden huono laatu. Suuri osa joutuu sekajätteeseen.

Teollinen kierrätys tulee kyseeseen lähinnä puhtaiden kuitujen kohdalla, sekoitteita on vaikeampi hyödyntää.

Laadun tarkkailu ja jonkinlaiset standardivaatimukset olisi helpompi toteuttaa valtio- tai EU-tasolla kuin näin yksilönä. Kyllähän minä siellä sovituskopissa kyttään saumanvarat läpi ja lakanoissa tihrustan kuteen tiheyttä joko silmällä tai pakkauksesta, mutta esimerkiksi langan kuidun pituus vaikuttaa kankaan kestävyyteen huomattavasti. En minä sitä osaa arvioida. Ja tuotemerkkien sisälläkin laatu vaihtelee.

Jos ostan kirpputorilta, vaate on useimmiten vanha, uusimmillaan 90-luvulta.

Mä ainakin panostan itse yksilötason laadun tarkkailuun. Olen hirveä hinta/laatu-suhde-tarkkailija, kuin haukka. Mutta niin perso kauneudelle, että jos joku on oikein nätti, unohdan tiukat laatukriteerini. ;) 

Aloita laaduntarkkailu lakanoista ja pyyhkeistä. Se on helppoa. Laadukas lakana on ohut, tiheä ja sileä. Ei saa olla mitään pystyssä jököttäviä karvoja, ne kertoo halvasta puuvillasta, juuri siitä pitkästä kuidusta. Vertaile vaikka kalliita lakanamerkkejä Stockalla ja marketin halvinta lakanatarjousta, niitä marketin omia merkkejä. Taatusti huomaat eron. Ja pyyhkeet, pitää olla paksuja ja tiheitä, ja 100% puuvillaa, että imevät. Ei saa olla sellaisia ryhdittömiä luruja. Mutta se, mikä pyyhkeissä on kaupassa mahdotonta arvioida, on värienkesto. Olen pettynyt kalliissakin pyyhkeissä siihen, että värit eivät kestä rannalla auringossa, ja sitä et näe kuin vasta käytössä.

Pöljät korjasivat ja kierrättivät ennen kirjoitti:

Lapsuudessani ei todellakaan 70 ja 80 luvuilla korjailtu vaatteita. Asuttiin uudessa omakotitalossa ja ajeltiin hyvällä autolla. Vaatteita ostettiin joka kevät ja syksy, vanhat roskiin, niitä ei kierrätetty, edes pikku sisarelle. Vanhemmat kävi ihan tavallisissa töissä, ei oltu edes ns. rikkaita. On täytynyt olla todella köyhä, nuuka tai muuten vähäosainen, jos on joutunut vaatteita, joku paikkailemaan silloin.

Mä kuljin tuolloin serkun vanhoissa vaatteissa...

En osaa korjata vaatteita, ei riitä tarkkuus, keskittyminen, hahmotus jne. Käytän vaatteet melkein riekaleiksi asti ja sitten heitän roskiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kierrätyksen esteenä on useimmiten vaatteiden huono laatu. Suuri osa joutuu sekajätteeseen.

Teollinen kierrätys tulee kyseeseen lähinnä puhtaiden kuitujen kohdalla, sekoitteita on vaikeampi hyödyntää.

Laadun tarkkailu ja jonkinlaiset standardivaatimukset olisi helpompi toteuttaa valtio- tai EU-tasolla kuin näin yksilönä. Kyllähän minä siellä sovituskopissa kyttään saumanvarat läpi ja lakanoissa tihrustan kuteen tiheyttä joko silmällä tai pakkauksesta, mutta esimerkiksi langan kuidun pituus vaikuttaa kankaan kestävyyteen huomattavasti. En minä sitä osaa arvioida. Ja tuotemerkkien sisälläkin laatu vaihtelee.

Jos ostan kirpputorilta, vaate on useimmiten vanha, uusimmillaan 90-luvulta.

Mä ainakin panostan itse yksilötason laadun tarkkailuun. Olen hirveä hinta/laatu-suhde-tarkkailija, kuin haukka. Mutta niin perso kauneudelle, että jos joku on oikein nätti, unohdan tiukat laatukriteerini. ;) 

Aloita laaduntarkkailu lakanoista ja pyyhkeistä. Se on helppoa. Laadukas lakana on ohut, tiheä ja sileä. Ei saa olla mitään pystyssä jököttäviä karvoja, ne kertoo halvasta puuvillasta, juuri siitä pitkästä kuidusta. Vertaile vaikka kalliita lakanamerkkejä Stockalla ja marketin halvinta lakanatarjousta, niitä marketin omia merkkejä. Taatusti huomaat eron. Ja pyyhkeet, pitää olla paksuja ja tiheitä, ja 100% puuvillaa, että imevät. Ei saa olla sellaisia ryhdittömiä luruja. Mutta se, mikä pyyhkeissä on kaupassa mahdotonta arvioida, on värienkesto. Olen pettynyt kalliissakin pyyhkeissä siihen, että värit eivät kestä rannalla auringossa, ja sitä et näe kuin vasta käytössä.

En ihan tajua, miksi viestini luettuasi luulet, etten jo toimi näin. Että kiitos vaan, huomaan jo nämä silmillä havaittavat erot. Usein saankin hyvää, eikä laadukkaissa vaatteissa värinkestokaan ole ollut ongelma.

Mutta muutaman kerran olen ostanut esim. täyttä merinovillaa olevan vaatteen, joka on nyppyyntynyt ja hiutunut rei’ille aivan luokattoman nopeasti. Kyllähän se harmittaa, kun on suosinut suomalaista ja maksanut kelpo hinnan. Saman merkin muut tuotteet loistavia, kestävät vuosia. En keksi muuta selitystä kuin lyhyt tai muuten huonolaatuinen kuitu.

Mä oon ostanut vaatteeni kirppareilta jo yläasteikäisestä saakka. Nykyään vaatteita on todella paljon vaikeampi löytää, koska laatu on niin surkeaa: Ylivenyvät ja läpinäkyvät trikoot, heti nukkaantuvat materiaalit, mitään kestämättömät (H&M tms) kengät, sähköistyvä puuvilla... En osta kirppariltakaan, jos lapussa lukee valmistuspaikkana esim. Myanmar tai Bangladesh.

Nykyään tulee useimmiten lähdettyä kirpparilta tyhjin käsin pois. Jos arvottaisin aikaani, alkaisivat halpisvaateliikkeet tai Wishiltä tilaaminen kiinnostaa. Onneksi tykkään edelleen ostaa kierrätettynä myös astioita ja muuta tavaraa, niin jaksan edelleen kierrellä siellä surkeiden vaatteiden seassa. Ja sen laatuvaatteen löytäminen silloin tällöin tuntuu hienolta :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kierrätyksen esteenä on useimmiten vaatteiden huono laatu. Suuri osa joutuu sekajätteeseen.

Teollinen kierrätys tulee kyseeseen lähinnä puhtaiden kuitujen kohdalla, sekoitteita on vaikeampi hyödyntää.

Laadun tarkkailu ja jonkinlaiset standardivaatimukset olisi helpompi toteuttaa valtio- tai EU-tasolla kuin näin yksilönä. Kyllähän minä siellä sovituskopissa kyttään saumanvarat läpi ja lakanoissa tihrustan kuteen tiheyttä joko silmällä tai pakkauksesta, mutta esimerkiksi langan kuidun pituus vaikuttaa kankaan kestävyyteen huomattavasti. En minä sitä osaa arvioida. Ja tuotemerkkien sisälläkin laatu vaihtelee.

Jos ostan kirpputorilta, vaate on useimmiten vanha, uusimmillaan 90-luvulta.

Mä ainakin panostan itse yksilötason laadun tarkkailuun. Olen hirveä hinta/laatu-suhde-tarkkailija, kuin haukka. Mutta niin perso kauneudelle, että jos joku on oikein nätti, unohdan tiukat laatukriteerini. ;) 

Aloita laaduntarkkailu lakanoista ja pyyhkeistä. Se on helppoa. Laadukas lakana on ohut, tiheä ja sileä. Ei saa olla mitään pystyssä jököttäviä karvoja, ne kertoo halvasta puuvillasta, juuri siitä pitkästä kuidusta. Vertaile vaikka kalliita lakanamerkkejä Stockalla ja marketin halvinta lakanatarjousta, niitä marketin omia merkkejä. Taatusti huomaat eron. Ja pyyhkeet, pitää olla paksuja ja tiheitä, ja 100% puuvillaa, että imevät. Ei saa olla sellaisia ryhdittömiä luruja. Mutta se, mikä pyyhkeissä on kaupassa mahdotonta arvioida, on värienkesto. Olen pettynyt kalliissakin pyyhkeissä siihen, että värit eivät kestä rannalla auringossa, ja sitä et näe kuin vasta käytössä.

En ihan tajua, miksi viestini luettuasi luulet, etten jo toimi näin. Että kiitos vaan, huomaan jo nämä silmillä havaittavat erot. Usein saankin hyvää, eikä laadukkaissa vaatteissa värinkestokaan ole ollut ongelma.

Mutta muutaman kerran olen ostanut esim. täyttä merinovillaa olevan vaatteen, joka on nyppyyntynyt ja hiutunut rei’ille aivan luokattoman nopeasti. Kyllähän se harmittaa, kun on suosinut suomalaista ja maksanut kelpo hinnan. Saman merkin muut tuotteet loistavia, kestävät vuosia. En keksi muuta selitystä kuin lyhyt tai muuten huonolaatuinen kuitu.

Palauta, niin valmistajakin oppii tarkkailemaan laatua.

Voisihan valtio ryhtyä alvittamaan laadun mukaan. Eli huonolaatuisille vaatteille korkeampi alvi ja hyvälaatuisille matalampi alvi. Työttömille tekstiilialan ammattilaisille (heitä on paljon tai muissa hommissa) paljon töitä.

Ostaisin kirpputoreilta vaikka mitä, mutta kun myynnissä näyttää olevan luokattoman huonolaatuista tavaraa. etenkin vaatteet tuppaavat olemaan sellaisia, että niiden oikea paikka on lumppukeräys. En ymmärrä sitäkään, että perikunnat tuovat kirppareille mummo- ja vaari-vainaan vanhat vaatteet. KUKA sellaisia muka ostaa??!!

Naiset voisi opetella käyttämään vaatteet loppuun kuten miehetkin. Naisten vaatteille lisävero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi pyhä yksinkertaisuus! Ongelma ei ole se että ihmiset tuottaa, käyttää ja tarvitsee vaatteita. Ongelma on se että vaatteita tuotetaan nykyään LIIKAA, huonolaatuisena, epäeettisin ja epäekologisin menetelmin. Ratkaisu tähän on se että niitä tuotetaan huomattavasti vähemmän, parempilaatuisena, ihmis- ja eläinoikeuksia sekä luontoa kunnioittaen. Nämä kaikki ovat mahdollisia, vain tahtotila puuttuu! Siirrytään kiertotalouteen, jossa tuote on suunniteltu alusta asti siihen, että senkin jälkeen kun se poistuu käytöstä niin se ei päädy kaatopaikalle vaan materiaali käytetään uusiksi tavalla tai toisella. Kirpputorit ovat jo Suomessa iso juttu, mutta sen lisäksi vaatevuokraus-, vaatehuolto- ja vaatekorjausbisnes nostavat päätään. Jokohan saataisiin Suomeenkin tekstiili- ja vaateteollisuus takaisin, kun laadun valmistamisesta tulisi kannattavaa hikipajojen orjabisneksen tukemisen sijaan.

Hyvin suunniteltu vaate käytetään kyllä loppuun asti. Se on niin rakas, että siitä luovutaan vasta kun on lattiarätiksi tai energiajätteeksi hädin tuskin kelpaava. Eli sitä loppupäätä ei tarvitse sen kummemmin suunnitella.

Itsellä on ollut mm. sellaisia talvitakkeja, että olen luopunut niistä vasta pakon edessä, kun päivä on alkanut paistaa läpi.

Miten niin ei tarvitse? Se lattiarättikin päätyy kaatopaikalle/poltettavaksi, ja sen lisäksi ettei se ole ympäristöystävällinen tapa päästä eroon ”ongelmasta”, se on myös helvetinmoista tuhlausta! Esimerkiksi tekokuidut - materiaali josta puolet maailman vaatteista valmistetaan - voidaan uusiokäyttää yhä uudestaan ja uudestaan tekemällä siitä uutta kangasta uusiin vaatteisiin tai muuhun, eikä materiaalin laatu kärsi. Ihan hullua heittää kaatopaikalle pilaantumaan ja polttaa hyvä materiaali, ja valmistaa uusia vaatteita vain uudesta öljystä, uusiutumattomasta luonnonvarasta.

Tämän hetken ongelma on se että vaateteollisuus suosii sekoitekuituja, ja meiltä puuttuu sekä toimiva kierrätyssysteemi, että koneisto joka pystyisi erottelemaan eri kuidut toisistaan uusiokäyttöön. Siksi ne päätyy kaatopaikalle ja pitää polttaa. Tämän takia vaate tulisi suunnitella ”kehdosta hautaan” eli myös kierrätys silmälläpitäen.

Vierailija kirjoitti:

Ostaisin kirpputoreilta vaikka mitä, mutta kun myynnissä näyttää olevan luokattoman huonolaatuista tavaraa. etenkin vaatteet tuppaavat olemaan sellaisia, että niiden oikea paikka on lumppukeräys. En ymmärrä sitäkään, että perikunnat tuovat kirppareille mummo- ja vaari-vainaan vanhat vaatteet. KUKA sellaisia muka ostaa??!!

No jos ovat vanhoja vaatteita, jotka ovat vuosikymmeniä kestäneet, niin kyllähän ne kestävät jatkossakin. Juurikin mummojen ja pappojen kaapeista voi löytyy aikamoisia vintage-aarteita. 

Vierailija kirjoitti:

Naiset voisi opetella käyttämään vaatteet loppuun kuten miehetkin. Naisten vaatteille lisävero.

Vaateteollisuus voisi opetella tekemään kestävämpiä vaatteita naisillekin. Ensin markkinoivat keinotekoisen tarpeen muodin seuraamiselle ja seuraavaksi pakottavat ostamaan lisää ja lisää myymällä vaatteita jotka on pilalla ensimmäisen pesun jälkeen - ja vaihtoehtoja ei ole tai niiden löytäminen on tehty kohtuuttoman vaikeaksi, eikä nämä pienyritykset pysty kilpailemaan pikamuodin polkuhintojen kanssa.

Haittavero epäeettisille ja epäekologisille vaatteille, ja vaihtoehtoja tarjolle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta hyvä idea! Eikö itselläsi ole vaatteita ap, vai mikä tässä olisi esteenä? Voitaisiin aivan hyvin säätää laki, että kaikki maailman ylimääräinen vaate pitää kuluttaa loppuun, ennen kuin uusia tuotetaan. Ainoa ongelma tässä olisi kyseisen alan työpaikkojen menetys.

Mutta ei se ole todellakaan ok, että pistetään vaatekirpputorille, koska osti uuden.

Ehkei ihan ainoa ongelma. Voisi olla aika homma käynnistää uudelleen koko vaateteollisuus mitä siihen ikinä kuuluukin.

Totta. Tehtaat ovat kuin autoja. Niitä pitää käyttää, että pysyvät kunnossa.

Niin ja osaaminen unohtuu yllättävän äkkiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä juuri katselin paikkatarpeita kaupoista enkä oikeasti muuta nähnyt kun juurikin noita perhos ja kukka paikkoja, 12v pojan vaatteita pitäisi korjata enkä oikein usko että nuo paikkaiheet meidän meidän poikaa kovinkaan innostaisi. Yhdessä kaupassa toki oli näiden lisäksi saatavilla dinosauruksia ja formuloita, mutta ajattelin nuokin on ehkä tarkoitettu enemmänkin pienmpien lasten vaatteitten paikkaamiseen sillä ne todella olivat myös sen näköisiä. Hämmästyttää ja ihmetyttää Minne siis aikuisten aikuismaiset paikkausvermeet ovat kangaskauppoja myöten kadonneet?

Muistan kun olin pieni ja mentiin kangaskauppaan paikkaostoksille. Siellä oli iso seinä täynnä erilaisia paikkoja, joista sai valita mieleiset paikat. Ihan kuin karkkihylly olis ollut pienelle lapselle. :D Eipä ihmiset tosiaan enää paikaille ja korjaile vaatteita. Vaatteet heitetään roskiin tai hyvässä lykyssä kierrätykseen ja tilalle uusia. 

Tuollaiset päälle läiskäistävät paikat ovat aika ruma ja vanhanaikainenkin tapa paikata vaatteita. Monesti riittää ihan vain tukikankaan silittäminen nurjalle puolelle. Samoin esimerkiksi monesti vahvemman kankaan laittaminen nurjalle puolelle ja ompelukoneella tikkaaminen kankaan päältä oikean värisellä langalla on paljon huomaamattomampi vaihtoehto. Varsinkin farkuissa ja muissa paksuissa kankaissa. Ohuissa neuleissa riittää ihan vaan muutama käsipistos sulkemaan reikä.

Mutta jos nyt haluaa paikan laittaa, niin voi myös kokeilla paikan sijaan vaikka ommella siihen tasku, jos se sopii sijaintiin. Ja tietenkin paikka ja väri valitaan paikattavan kankaan mukaan. Joten sen paikan voi itse leikata jostain toisesta tuotteesta, jonka muuten ehkä heittäisi pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alv pitää nostaa 50%iin ja kierrätys alvittomaksi. Näin saadaan kierrätystalous käyntiin.

Ihan totta. Olen 50-vuotias ja kun minä olin nuori ja vielä nuori aikuinen ihmiset korjasivat, paikkasivat ja huolsivat vaatteitaan. Tosi suuri osa osasi ommella. Vanhempani ovat korkeastikoulutettuja ja hyvätuloisia, mutat minulla oli  murto-osa vaatemäärästä mikä nykyisin on normaalia.  Vaatekaappi pysyi siistinä, ja kun sama koski muutakin tavaramäärää elämä oli vapaampaa ja kevyempää kuin nykysiin. On järjetöntä että farkut maksavat pari euroa ja heitetään roskiin parin käyttökerran jälkeen. Muistan kuinka kaikki halveksuivat tuolloin 1980-luvulla jenkkejä kun vaihto-oppilaana olleet kertoivat niiden noin tekevän. Moukat. Nyt suomalaiset ovat itse samanlaisia.

Sinun ja myös minun nuoruudessa vaatteet tehtiin laadukkaista kankaista. Trikoon puuvilla kesti, käytettiin vielä nykyistä enemmän luonnonmateriaaleja. Kankaat olivat paksuja nykyisiin verrattuna. Nykyvaate reikiintyy, kuluu puhki niin että se on korjauskelvoton. Lycra farkuissa ja ohut kangas, ei niitä voi korjata. Jos vaateteollisuus alkaisi tehdä vaatteita entiseen tyyliin, niitä voisikin korjata.

Itse ostan paljon kirppareilta, vaatteen pitää olla ajaton, luonnonmateriaalia ja hillityn sävyinen. Arvaa onko sellaisia vaikea löytää. Uusia ostan joskus, neuleita paljon miesten puolelta sillä yllätys, siellä luonnonkuidut, villa ja pellava sekä puuvilla ovat vielä voimissaan. Uusin löytö on neule jossa silkkiä ja puuvillaa, tiedän jo nyt parin käyttökerran jälkeen että siitä tulee yksi luottovaatteeni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi pyhä yksinkertaisuus! Ongelma ei ole se että ihmiset tuottaa, käyttää ja tarvitsee vaatteita. Ongelma on se että vaatteita tuotetaan nykyään LIIKAA, huonolaatuisena, epäeettisin ja epäekologisin menetelmin. Ratkaisu tähän on se että niitä tuotetaan huomattavasti vähemmän, parempilaatuisena, ihmis- ja eläinoikeuksia sekä luontoa kunnioittaen. Nämä kaikki ovat mahdollisia, vain tahtotila puuttuu! Siirrytään kiertotalouteen, jossa tuote on suunniteltu alusta asti siihen, että senkin jälkeen kun se poistuu käytöstä niin se ei päädy kaatopaikalle vaan materiaali käytetään uusiksi tavalla tai toisella. Kirpputorit ovat jo Suomessa iso juttu, mutta sen lisäksi vaatevuokraus-, vaatehuolto- ja vaatekorjausbisnes nostavat päätään. Jokohan saataisiin Suomeenkin tekstiili- ja vaateteollisuus takaisin, kun laadun valmistamisesta tulisi kannattavaa hikipajojen orjabisneksen tukemisen sijaan.

Hyvin suunniteltu vaate käytetään kyllä loppuun asti. Se on niin rakas, että siitä luovutaan vasta kun on lattiarätiksi tai energiajätteeksi hädin tuskin kelpaava. Eli sitä loppupäätä ei tarvitse sen kummemmin suunnitella.

Itsellä on ollut mm. sellaisia talvitakkeja, että olen luopunut niistä vasta pakon edessä, kun päivä on alkanut paistaa läpi.

Miten niin ei tarvitse? Se lattiarättikin päätyy kaatopaikalle/poltettavaksi, ja sen lisäksi ettei se ole ympäristöystävällinen tapa päästä eroon ”ongelmasta”, se on myös helvetinmoista tuhlausta! Esimerkiksi tekokuidut - materiaali josta puolet maailman vaatteista valmistetaan - voidaan uusiokäyttää yhä uudestaan ja uudestaan tekemällä siitä uutta kangasta uusiin vaatteisiin tai muuhun, eikä materiaalin laatu kärsi. Ihan hullua heittää kaatopaikalle pilaantumaan ja polttaa hyvä materiaali, ja valmistaa uusia vaatteita vain uudesta öljystä, uusiutumattomasta luonnonvarasta.

Tämän hetken ongelma on se että vaateteollisuus suosii sekoitekuituja, ja meiltä puuttuu sekä toimiva kierrätyssysteemi, että koneisto joka pystyisi erottelemaan eri kuidut toisistaan uusiokäyttöön. Siksi ne päätyy kaatopaikalle ja pitää polttaa. Tämän takia vaate tulisi suunnitella ”kehdosta hautaan” eli myös kierrätys silmälläpitäen.

Halutessa tällaiset sekoitekankaat voidaan kyllä kieltää. Mutta ei haluta.