Yhteishuoltajuudesta yksinhuoltajuuteen. Ongelmia kerrassaan.Onko muilla kokemuksia?

Kiitos hyvistä vinkeistä!



En pelkääkään, että ne poliisit minua lähtisivät etsimään. Antaa miehen sekoilla. Siitä kaikesta lienee hyötyä jatkossa minule.



ap

Olihan meillä kaksi todistajaa. Mutta minuthan on käytännössä kiristetty allekirjoittamaan, ja lappusen muoto oli juuri se, mitä olen täällä kertonut.



ap

Älä vastaa puheluihin. Säilytä myös lakimiehen viestit, jotta voit tarvittaessa näyttää toteen, että hän on ohjeistanut sinua toimimaan tavalla, jonka olet valinnut.



Sillä paperilla ei oikeasti ole mitään merkitystä, eikä lastenvalvoja voi sitä vahvistaa. Tapaamissopimukset vahvistetaan vain lv:n nenän edessä, eikä niitä tehdä viikkotasolla! VAnhemmat voivat toki tehdä erilaisia keskinäisiä sopimuksia, mutta vain lastenvalvojan tai tuomioistuimen vahvistamat ovat täytäntöönpanokelpoisia.



Olen tosi huolissasi sinusta ja lapsestasi. Siis lähinnä teidän turvallisuudesta! Jos se mies on hulluna raivosta, niin voi tehdä mitä vaan!!!



Hommaa nyt ekana se lähestymiskielto. Viestit riittävät todisteeksi siitä, että on aihetta.

Toivottavasti sait päätöksen, että lapsi asuu luonasi..



Voimia, ja haleja pikkuiselle!

vai tuliko huonoja uutisia?

Eli, kansliapäätös annettiin maanantaina klo 15.37 (tuli faksi lakimiehelleni). Tilanne on nyt seuraava; lapsi asuu luonani. Tapaa isäänsä joka kuukauden viimeisen täyden viikon ajan. Lapsen etu toteutui täydellisesti (oma vakaa näkemykseni). Olin itse esittänyt juuri tätä järjestelyä, sillä perusteella, että näin pieni lapsi tarvitsee pysyvyyttä ja vakautta jota yhden kodin malli edustaa. Olisi ollut lapselle haitaksi, mikäli asuminen olisi jaettu tasan. Ja toisaalta myös se, että alle kaksi vuotias olisi erotettu äidistään (asumaan pääsääntöisesti isälleen), olenhan hoitanut häntä enemmän ja edustan hänen elämässään kuitenkin enemmän pysyvyyttä ja vakautta kuin isänsä. Lapsi oli nyt 6 päivää isänsä luona. Hain hänet tänään kotiin. Seuraavan kerran tapaavat jo muutaman viikon kuluttua (kuukauden viimeinen täysi viikko).



Aikamoista piinaa olivat päätöksen odottelu päivät. Meinasin tippua jaloiltani kun lakimieheni kertoi uutiset. Mikä helpotus stressiin!! Huomenna alkaa paluu normaaliin arkeen. Olin poissa töistä muutaman päivän, koska keskittymisestä ei tullut mitään. Olen niin onnellinen ja iloinen. Kyllä tästä vielä hyvä tulee. Lopullinen päätös annnetaan puolen vuoden kuluttua, sikäli mikäli sosiaalilautakunta saa selvitykset tehtyä ajallaan. Olosuhdeselvitykset meille siis tehdään, kuten nä'issä tapauksissa yleensä on tapana. Väliaikaispäätöstä tuskin lähdetään muuttamaan, joten lapsi tullee pysymään minulla.



Olen ollut nettipimennossa, siksi en ole päässyt uutisia kertomaan aiemmin. Tässäpä nämä tärkeimmät.



ap, jonka onnellisuuskäyrä on huippulukemissa



ap

toivottavasti isä ei enää uudelleen kaappaa lasta ja päätös on sama myöhemminkin.

Kiitos kun tulit kertomaan hyvät uutiset.

Olen seurannut ketjua alusta alkaen ja lopussa jopa pelonsekaisin tuntein, epäilin että ex on kaapannut lapsen ja lukinnut sut johonkin komeroon kun ei kuulunut mitään.

ehdin minäkin jo ahdistua oikeuden päätöstä odottaessani..



tämä on ollut aivan poikkeuksellisen jännittävä ketju, ensimmäinen jota olen seurannut herkeämättömällä mielenkiinnolla alusta saakka.



kiitos ap uutisista ja tuhannesti onnea teille kaikille!

hyvää jatkoa teille <3

Edelleen kerron, kuinka mieltä lämmittävää on kun ventovieraatkin ihmiset välittävät ja elävät myötä tapahtumissa.



te, jotka olette ketjua tiiviisti seuranneet, tiedätte myös minun rikkoneen viikon mittaista "tapaamissopimusta". Tuomari kirjoitti perusteissa, ettei toimintani katsottu olevan sellaista, jolla olisi ollut vaikutusta päätöksen antamiseen. Eli lakimieheni oli oikeassa neuvoessaan minua sekä allekirjoittamaan että rikkomaan sopimusta. Sehän oli ainoa keinoni saada vauva kotiin viime kuun alkupäivinä.



Voin myös kertoa, että viimeisten viikkojen aikana kokemani stressi oli todella voimakasta. Ymmärsin sen kunnolla vasta eilen aamulla, kun heräsin yöuniltani ensimmäisen kerran maanantaisen päätöksen jälkeen. Näistäkin hurjista tapahtumista ja käänteistä selvittiin niin eiköhän selvitä jatkossakin mistä vain =)



Vauva menee huomenna päivähoitoon ja minä töihin viikon tauon jälkeen. Ihanaa kun saamme asettua arkeen ja ihanaa kun tapaamiskuviot on nyt painettu paperille niin saamme tottua uusiin rutiineihin.



Hyvää yötä kaikille!



terveisin onnellinen ap

ex ei temppuile!

ja antoikohan asianajajansa lukea paperin ennen kuin allekirjoitti

tänään ollut hiljainen päivä. Huvittavaa on se, että mies on kanteessaan esittänyt minun olevan hankalasti tavoitettavissa, ja nyt hänen lakimiehensä ei vastaa puhelimeen tai soittopyyntöihin, joita omani on jättänyt. Minun lakimieheni on tänään hätistellyt tuomaria, jotta saisimme pikaisen käsittelyn ehkä jo tällä viikolla, viimeistään ensi viikolla. '



Mieheni on eilen ottanut taas esille tyttäremme tuomisen minulle viikoksi, launtaista lähtien. Odotan vauvaa innolla kotiin ja lasken jo tunteja. Pieni epäilys on kuitenkin mielessä, ja olen varautunut myös mahdollisuuteen, etten häntä tule vielä lauantaina tapaamaan. Minun pitäisi siis allekirjoittaa mieheni laatima ko viikkoa koskeva sopimus lapsen palauttamisesta. Aion tietysti nimeni paperiin raapustaa, kunhan lakimieheni on ensin varmistanut sen olevan etujeni mukainen. Vauva minulle lauantaina. Ja takaisin miehelle viikon päästä sunnuntaina. Arvaatte varmaan, miten siinä tulee käymään.



Innolla odotan jälleentapaamista!



terveisin ap, toiveikkaana.

ap kuulostaa aivan järkevältä, ja ihmettelen että miten noin järkevän ihmisen mies on tullut noin hulluksi. eikö mies ymmärrä ollenkaan omien etujensa päälle? uhkailee, vittuilee, kiristää ja pitää lasta panttivankina, ihan kaistapäistä.



mitähän mies meinaa tulevaisuudessa tehdä? siis sitten kun ap:lla on yksinhuoltajuus. "alistuukohan" ollenkaan tavallisiin tapaamisiin yms. kun ei saa itse määrätä tahtia? vai vetäytyykö kokonaan suhteesta lapseen ja nillittää ympäri kyliä kuinka taisteli urheasti rakkaasta lapsestaan mutta sossuämmät olivat taas vaimon puolella ja hyvää isää sorretaan.

Yleensä kaappaajalle määrätään oikeudessa valvotut tapaamiset kaappausuhan jatkumisen takia. Aika tyypillistä on, ettei vanhempi suostu tulemaan näihin tapaamisiin. Meidänkin tapauksessa äiti yritti kiristää toteamalla, että hän ei tule ollenkaan tapaamisiin ellei hän saa tavata vapaasti. Siihen ei tietenkään voitu suostua. Lapsen ja äidin tapaamisiin tuli äidin kiukuttelun takia kuukausien taukoja, joten on tietenkin aivan äidin oma vika, että hänen suhteensa lapseen kärsi siitä huomattavasti.



Äiti perusti uuden perheen ja käytännössä hylkäsi esikoisensa. Ammattilaiset varoittivat meitä, että näin todennäköisesti tulee käymään. Nyt äiti todellakin kertoo ympäri kyliä, kuinka urheasti taisteli lapsestaan, mutta sossuämmät olivat isän puolella ja hyvää äitiä sorrettiin. Esim. hänen uusin avomiehensä on soitellut miehelleni esittäen näitä keksittyjä juttuja ja syytellen miestäni lapsen mielen myrkyttämisestä.



Se, miksi jotkut tulevat noin hulluiksi, selittyy lukemalla esim. Jarmo Myllärniemeni kirja Narsismi, vamma ja voimavara. Jos ihminen on jäänyt lapsena vaille riittävää hoivaa, hän pyrkii parisuhteessa saamaan korvaavan kokemuksen ja etsii itselleen tavallaan minän jatketta. Kukaan ei kuitenkaan pysty antamaan aikuiselle sellaista hoivaa, joka olisi pitänyt antaa jo vauvalle. Kun narsisti huomaa, ettei kumppanin rakkaus parantanutkaan häntä eikä tehnyt hänestä ehjää, hän voi kokea tulleensa petetyksi, jolloin hänessä heräävät viha ja raivo rakastettua kohtaan. Tässä sodassa sitten lapset kelpaavat mainiosti taistelun välineeksi. Pettynyt narsisti uskoo ihan oikeasti, että tuo toinen vanhempi on paha, paha, paha, eikä lapsen ole hyvä jäädä hänen luokseen.

tulehan kertomaan taas maanantaina lisää. toivottavasti saat vauvasi pian takaisin luoksesi ja saat sen yksinhuoltajuuden. isälle pitäisi saada ehdottomasti valvotut tapaamiset lapsen kaappaamis/vahingoittamisriskin takia heti kun saat lapsen takaisin luoksesi.

tunnen miehen perhetaustaa kohtuullisen hyvin. Vanhempansa olivat erittäin urakeskeisiä ja sitä myötä menestyneitä alallaan. Mieheni oli esikoinen ja hänet laitettiin hoitoon 2 kk iässä. Hoitopäivät olivat pitkiä. Hänelle syntyi pikkuveli 12 kk myöhemmin, jolloin lapset olivat kotona n kuukauden äitinsä kanssa ja sen jälkeen hoitoura jatkui..



Saa nähdä millaisiin tapaamisjärjestelyihin päädytään. Luonnollisesti soisin lapselleni mahdollisuuden pitää myös läheinen suhde isäänsä.



Oletko 45 oikeasti vain ja ainoastaan sitä mieltä, että lapsi tulisi pysymään minun huostassani? Olen ilmeisesti vahvistuksen tarpeessa, sillä kyselen tällaista.



ap

Olen itse ollut vastaavassa tilanteessa ja tiedän, että se vaatii kylmähermoisuutta.



Ja mitä miehen sekoamiseen tulee, niin tuntematta koko ihmistä, väittäisin, että tämä on hänen viimeinen oljenkortensa kiristää sinua. Sekopäistä, kyllä.



Pidä lippu korkealla ja tsemppiä!