Lue keskustelun säännöt.
Aloitin käännöskirjan (eng->suomi) lukemisen. Pääsin riville 3, tämä lause alkoi heti vituttamaan:
28.07.2019 |
"Ihminen jonka kellot ovat pysähtyneet, ja joka päättelee ajan siitä milloin joku tietty rampa ilmestyy vuokraisännän oven taakse."
"joku tietty rampa". Wtf. Ihme käännös ja huonoa kieltä. Tämän takia luen englannin mieluummin alkuperäisenä.
Kommentit (335)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:ta häiritsevästä esimerkistä: "Jokin kulkukoira oli tullut pihaan."
AP on mielestäni oikeassa siinä, ettei suomalainen kirjoittaisi noin, vaan siitä kuultaa läpi "a stray dog". Suomalainen ilmaisi saman näin: "Pihaan oli tullut kulkukoira." (Ja jos jokin tietty kulkukoira, the stray dog: "Kulkukoira oli tullut pihaan.")
Ei. Alkuperäinen oli "a certain cripple". Eli sekä indefinite article "a" (en tiedä mikä tuo on suomeksi) ja johonkin tiettyyn henkilöön viittaava "certain". Alkuperäinen lause on muotoiltu tuolla tavalla, koska kirjailija haluaa ilmaista, että kyse on tietystä rammasta, mutta että niitä "tiettyjä rampoja" on monta. Tuota on vaikea ilmaista suomeksi. Oikeastaan ainoa tapa ilmaista se on nimenomaan tuo "joku rampa". Jos sen "joku" jättäisi pois, niin lauseen merkitys muuttuisi.
Joskus kaunokirjallisuudessa käytetään erikoisiakin ilmaisuja viestinnän välineenä. Tarkoitus ei olekaan kirjoittaa helppoa, yksinkertaista tai mahdollisimman selkeää kieltä. Se kuuluu asiatekstiin.
t. englantia äidinkielenä puhuva, kirjallisuutta opiskellut
"A" on substantiivin eteen tuleva artikkeli, joka ilmaisee onko siihen viittava asia uusi vai tuttu. "We have a house. The house is big ." "My husband bought himself a car. The car is brand new." Ensimmäistä kertaa puhuttaessa käytetään artikkelia "a", sen jälkeen samasta asiasta puhuttaessa artikkelia "the".
Juurikin noin. Jos substantiivi alkaa vokaalilla kuten earring, käytetään artikkelia "an".
He had an earring. The earring looked good on him.
Nimenomaan kun jokin asia mainitaan ensimmäistä kertaa, se on "a" tai "an", jatkossa sama asia on "the".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minua häiritse "rampa", vaan "joku".
Kiitos mahtavasta ketjusta kaikille osanottajille. Nämä on näitä elämän suuria kysymyksiä! Jatketaan :)
AP
"Ihminen jonka kellot ovat pysähtyneet, ja joka päättelee ajan siitä milloin tietty rampa ilmestyy vuokraisännän oven taakse." tarkoittaisi, että kellonaika päätellään vain yhden tietyn ramman henkilön käynnin mukaan.
"Joku tietty rampa" tässä yhteydessä viittaa siihen, että säännöllisiä tiettyjä kävijöitä on useita.
Totta, mutta se särähtää korvaan siitä huolimatta. Jos tuollaisessa yhteydessä on pakko käyttää sanaa "joku", niin mielestäni olisi parempi sanoa "joku tietyistä rammoista" (siis joku jostakin tietySTÄ joukoSTA), mutta se ei kuulosta ainakaan tuossa pätkässä hyvältä sekään. Parempi siis kääntää käyttämättä pronominia "joku" - kuten täällä on tehtykin.
Mut eihän ne kaikki potilaat ole välttämättä rampoja?
Joku tai jokin "tietyistä rammoista" kuulostaa siltä, että isännän luona käy erilaisia rampojen joukkoja tai ryhmiä.
"Joku" tai "jokin" viittaa muuten sattumanvaraiseen ja "tietty" taas ei. "Tietty" on tarkka sana. Kumpikin sana tarvitaan tossa AP:n mainitsemassa lauseessa/virkkeessä kuten toi yks englantia äidinkielenään puhuva kertoi. Olen itsekin oppinut englannin hyvin pienenä. En ole natiivi, mutta kuulen usein natiiveilta kommentteja, että mun (englannin) kielioppitaito on parempi kuin "useimmilla" äidinkielenään englantia puhuvilla (mikä ei varmastikaan ole totta enkä osaa kummankaan kielen kielioppia täydellisesti) ja olen siis edelleen samaa mieltä että toi AP:n mainitsema käännös on ihan hyvä. :D
Uskon että tuo ei nyt vaan kuulosta suomeksi yhtä hyvältä, koska noi kolme peräkkäistä lyhyttä sanaa ei vain nyt kuulosta kauniin soituvalta ääneen tai mielessä sanottuna.. se rytmi sanoissa kuulostaa tökeröltä. Ymmärtääkö joku mitö tarkoitan? Jotkut sanat ei vaan solju kauniisti yhteen rytmiltään.
Ei mul muuta. Jatkakaa.
T. 161/173
Tämä menee nyt ihan tulkinnan puolelle, mutta kertomuksessa lääkärin vastaanotolla saattaa hyvinkin käydä useita rampoja, koska eikö kirja nimenomaan sijoitu ensimmäisen tai toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan? Jolloin oli hyvin paljon sodassa vammautuneita, heistä monet nimenomaan rampoja. Ilmeisesti lause viestii sodanjälkeistä tuhoutuneisuutta ja epätoivoa.
Omasta mielestäni kääntäjän ratkaisu oli oikea, koska vaikka muu olisi voinut kuulostaa sujuvammalta suomelta, niin kääntäjän lause pitää alkuperäisen merkityksen erinomaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:ta häiritsevästä esimerkistä: "Jokin kulkukoira oli tullut pihaan."
AP on mielestäni oikeassa siinä, ettei suomalainen kirjoittaisi noin, vaan siitä kuultaa läpi "a stray dog". Suomalainen ilmaisi saman näin: "Pihaan oli tullut kulkukoira." (Ja jos jokin tietty kulkukoira, the stray dog: "Kulkukoira oli tullut pihaan.")
Ei. Alkuperäinen oli "a certain cripple". Eli sekä indefinite article "a" (en tiedä mikä tuo on suomeksi) ja johonkin tiettyyn henkilöön viittaava "certain". Alkuperäinen lause on muotoiltu tuolla tavalla, koska kirjailija haluaa ilmaista, että kyse on tietystä rammasta, mutta että niitä "tiettyjä rampoja" on monta. Tuota on vaikea ilmaista suomeksi. Oikeastaan ainoa tapa ilmaista se on nimenomaan tuo "joku rampa". Jos sen "joku" jättäisi pois, niin lauseen merkitys muuttuisi.
Joskus kaunokirjallisuudessa käytetään erikoisiakin ilmaisuja viestinnän välineenä. Tarkoitus ei olekaan kirjoittaa helppoa, yksinkertaista tai mahdollisimman selkeää kieltä. Se kuuluu asiatekstiin.
t. englantia äidinkielenä puhuva, kirjallisuutta opiskellut
"A" on substantiivin eteen tuleva artikkeli, joka ilmaisee onko siihen viittava asia uusi vai tuttu. "We have a house. The house is big ." "My husband bought himself a car. The car is brand new." Ensimmäistä kertaa puhuttaessa käytetään artikkelia "a", sen jälkeen samasta asiasta puhuttaessa artikkelia "the".
Juurikin noin. Jos substantiivi alkaa vokaalilla kuten earring, käytetään artikkelia "an".
He had an earring. The earring looked good on him.
Nimenomaan kun jokin asia mainitaan ensimmäistä kertaa, se on "a" tai "an", jatkossa sama asia on "the".
Siis nämä a-the-artikkelit ja niiden käyttö kuten muukin peruskielioppi opetetaan jo alakoulussa enkuntunneilla. Eivät todellakaan ole mitään pitkiä opintoja vaativaa edistynyttä osaamista :DDDDDD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:ta häiritsevästä esimerkistä: "Jokin kulkukoira oli tullut pihaan."
AP on mielestäni oikeassa siinä, ettei suomalainen kirjoittaisi noin, vaan siitä kuultaa läpi "a stray dog". Suomalainen ilmaisi saman näin: "Pihaan oli tullut kulkukoira." (Ja jos jokin tietty kulkukoira, the stray dog: "Kulkukoira oli tullut pihaan.")
Ei. Alkuperäinen oli "a certain cripple". Eli sekä indefinite article "a" (en tiedä mikä tuo on suomeksi) ja johonkin tiettyyn henkilöön viittaava "certain". Alkuperäinen lause on muotoiltu tuolla tavalla, koska kirjailija haluaa ilmaista, että kyse on tietystä rammasta, mutta että niitä "tiettyjä rampoja" on monta. Tuota on vaikea ilmaista suomeksi. Oikeastaan ainoa tapa ilmaista se on nimenomaan tuo "joku rampa". Jos sen "joku" jättäisi pois, niin lauseen merkitys muuttuisi.
Joskus kaunokirjallisuudessa käytetään erikoisiakin ilmaisuja viestinnän välineenä. Tarkoitus ei olekaan kirjoittaa helppoa, yksinkertaista tai mahdollisimman selkeää kieltä. Se kuuluu asiatekstiin.
t. englantia äidinkielenä puhuva, kirjallisuutta opiskellut
"A" on substantiivin eteen tuleva artikkeli, joka ilmaisee onko siihen viittava asia uusi vai tuttu. "We have a house. The house is big ." "My husband bought himself a car. The car is brand new." Ensimmäistä kertaa puhuttaessa käytetään artikkelia "a", sen jälkeen samasta asiasta puhuttaessa artikkelia "the".
Juurikin noin. Jos substantiivi alkaa vokaalilla kuten earring, käytetään artikkelia "an".
He had an earring. The earring looked good on him.
Nimenomaan kun jokin asia mainitaan ensimmäistä kertaa, se on "a" tai "an", jatkossa sama asia on "the".
Siis nämä a-the-artikkelit ja niiden käyttö kuten muukin peruskielioppi opetetaan jo alakoulussa enkuntunneilla. Eivät todellakaan ole mitään pitkiä opintoja vaativaa edistynyttä osaamista :DDDDDD
Mutta koska suomen kielessä ei ole vastaavia, niin on ihan ymmärrettävää jos suomalaisen kielikorvaan ne eivät niin tarkasti osu. Harva kuitenkaan muistaa niin tarkkaan kaikkea koulussa oppimaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olivatko nuo pilkkuvirheetkin ihan siinä kirjassa vai ap:sta johtuvia?
Mutta kääntäjälle on varmaankin maksettu työstä naurettavan vähän ja aikataulukin on todennäköisesti ollut mahdoton, joten mitään huippulaatua ei voi silloin vaatiakaan käännökseltä.
Pilkkuvirheitä ei tuossa ole, pilkkuja käytetään kaunokirjallisuudessa yleisesti eri tavoin kuin asiatekstissä.
Niin ehkä eri tavalla tauottamaan ja rytmittämään tekstiä. Mutta ei kaunokirjallisuudessa kyllä relatiivipronominien edestä noin vain pilkkuja pois saa jättää.
Vuosia sitten lainasin yhden kirjan, joka jäi kesken, en vaan voinut lukea sitä loppuun. Kirjassa ei olisi muuten ollut mitään vikaa, mutta siitä oli jätetty ihan kaikki pilkut pois. Lukemisesta ei tullut yhtään mitään.
Ei ole fiksumpaa luettavaa sekään, kun pilkkuja laitetaan jokaisen ja- ja että-sanan eteen. "Voi, että kun on upea mekko", "En uskonut sekä Jaanan, että Tiinan tulevan juhliin", "Pekan takissa oli vyö, ja taskut".
Tosiasia on, että huonoa tekstiä näkee nykyään paaaaaaljon enemmän kuin viime vuosituhannella. Liekö syynä netti, some, peruskoulun ongelmat vai mikä.
No itse en ainakaan jaksa tai koe tarpeelliseksi kirjoittaa netissä täysin virhetöntä tekstiä. Enkä ole muutenkaan kirjoittanut vuosiin. Viimeksi tein opinnäytetyön, jota ei sitäkään korjailtu paljoa kieliopin osalta.
Äidinkielentunneilla en edes viitsinyt keskittyä tai opetella kielioppisääntöjä joskus murrosikäisenä. :D Ja mulla on lukivaikeus, joten teen virheitä sillonkin, kun en tarkoita... mutta olen lapsena ja nuorena lukenut paljon kirjoja sekä osallistunut kirjoituskilpailuihin, joissa olen ihan pärjännytkin.
Elämää ei tarvitse aina ottaa niin kovin vakavasti. Et kai sinä kauppalistaasikaan korjaile kieliopillisesti, miksi välittäisit jostain nettipalstan kirjoitusvirheistä? Varsinkaan, kun moni kirjoittaa puhelimella ja virheitä tulee silloin enenmän.
Puhelimella kirjoittaessa voi tulla kirjainvirhe, mutta pilkku, välimerkki tai välilyönti on kyllä ihan varta vasten kirjoitettava. Yhdys sana virhe (tarkoituksella nuo välit) on siis kirjoittamalla kirjoitettu, yhdysanavireh taas voi olla näppäilyvirhe.
Toisekseen, tässä ei käsittääkseni ole kysymys nettipalstan kirjoitusvirheistä vaan käännetystä tekstistä. Jos joku työkseen kirjoittava kirjoittaa "Siskokset Jaana, ja Tiina kävivät juhlissa ja voi, että kuinka upeat mekot heillä oli", se on vähän eri asia kuin että vaikkapa joku parturi-kampaaja tai bussikuski kirjoittaisi samoin nettipalstalla. Sillä ei ole juurikaan merkitystä, kuinka hyvin parturi-kampaaja tai bussikuski osaavat kieliopin, koska heidän työnsä ei sitä edellytä, mutta työkseen kirjoittavalta tuollainen teksti vastaa samaa kuin että parturi-kampaaja leikkaisi hiukset epätasaisesti tai bussikuski ei osaisi ajaa pysäkille.
Ensinnäkin, puhelinten tekstinsyöttö on joskus niin järjetön, että niitä välilyöntejä tulee ihan siitä johtuen. Minun puhelimeni ei suostu kirjoittamaan joitakin sanoja, jos ne kirjoittaa yhteen, kun korjaa ne automaattisesti vääriksi. Siksi jotkut sanat täytyy kirjoittaa väkisin vääntämällä erikseen.
Toiseksi, missä on noin surkeaa tekstiä?No laitetaan tekstiksi vaikkapa "Sekä opettajat, että oppilaat haluavat pois homekoulusta. Rehtori, ja opettajat ovat tehneet kunnalle..." tai "Kesällä meikkauksen tarve vähenee kun laittaa sekä kestoripset, että kulmien kestovärin. Sekä ripset, että värjäyksen saat edullisesti...".
Pilkkujen virheellinen käyttö oli se aihe, ei tekstin sisältö.
Niin eli missä tätä esiintyy? Et vieläkään vastannut. Tulee mieleen jotkut bloggaajat tai nettiohjelmien tekstitykset, mutta nehän eivät ole ammattilaisten tekemiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minua häiritse "rampa", vaan "joku".
Kiitos mahtavasta ketjusta kaikille osanottajille. Nämä on näitä elämän suuria kysymyksiä! Jatketaan :)
AP
"Ihminen jonka kellot ovat pysähtyneet, ja joka päättelee ajan siitä milloin tietty rampa ilmestyy vuokraisännän oven taakse." tarkoittaisi, että kellonaika päätellään vain yhden tietyn ramman henkilön käynnin mukaan.
"Joku tietty rampa" tässä yhteydessä viittaa siihen, että säännöllisiä tiettyjä kävijöitä on useita.
Totta, mutta se särähtää korvaan siitä huolimatta. Jos tuollaisessa yhteydessä on pakko käyttää sanaa "joku", niin mielestäni olisi parempi sanoa "joku tietyistä rammoista" (siis joku jostakin tietySTÄ joukoSTA), mutta se ei kuulosta ainakaan tuossa pätkässä hyvältä sekään. Parempi siis kääntää käyttämättä pronominia "joku" - kuten täällä on tehtykin.
Mut eihän ne kaikki potilaat ole välttämättä rampoja?
Joku tai jokin "tietyistä rammoista" kuulostaa siltä, että isännän luona käy erilaisia rampojen joukkoja tai ryhmiä.
"Joku" tai "jokin" viittaa muuten sattumanvaraiseen ja "tietty" taas ei. "Tietty" on tarkka sana. Kumpikin sana tarvitaan tossa AP:n mainitsemassa lauseessa/virkkeessä kuten toi yks englantia äidinkielenään puhuva kertoi. Olen itsekin oppinut englannin hyvin pienenä. En ole natiivi, mutta kuulen usein natiiveilta kommentteja, että mun (englannin) kielioppitaito on parempi kuin "useimmilla" äidinkielenään englantia puhuvilla (mikä ei varmastikaan ole totta enkä osaa kummankaan kielen kielioppia täydellisesti) ja olen siis edelleen samaa mieltä että toi AP:n mainitsema käännös on ihan hyvä. :D
Uskon että tuo ei nyt vaan kuulosta suomeksi yhtä hyvältä, koska noi kolme peräkkäistä lyhyttä sanaa ei vain nyt kuulosta kauniin soituvalta ääneen tai mielessä sanottuna.. se rytmi sanoissa kuulostaa tökeröltä. Ymmärtääkö joku mitö tarkoitan? Jotkut sanat ei vaan solju kauniisti yhteen rytmiltään.
Ei mul muuta. Jatkakaa.
T. 161/173
Tuosta pienestä pätkästä ei tietenkään käy ilmi, millaisia ihmisiä isännän luona käy. Ja laajasti ajatellen sana "cripple" tai "rampa" voi tarkoittaa monenlaista vammaa. Ihminen voi olla henkisestikin rampa, eli siis henkisesti jotenkin vaurioitunut/traumatisoitunut.
Niiden artikkelien nimet on epämääräinen (a, an) ja määräinen (the), joiden käyttö riippuu siitä mainitaanko asia ensimmäistä vaiko useampaa kertaa.
Eikö ihmiset kuuntele ja opi mitään siellä peruskoulussa kun tällaista asiaa jankataan ja käytetään ties mitä ihmeellisiä nimityksiä. Tai missä kukin nyt kieltä on ollut oppivinaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olivatko nuo pilkkuvirheetkin ihan siinä kirjassa vai ap:sta johtuvia?
Mutta kääntäjälle on varmaankin maksettu työstä naurettavan vähän ja aikataulukin on todennäköisesti ollut mahdoton, joten mitään huippulaatua ei voi silloin vaatiakaan käännökseltä.
Pilkkuvirheitä ei tuossa ole, pilkkuja käytetään kaunokirjallisuudessa yleisesti eri tavoin kuin asiatekstissä.
Niin ehkä eri tavalla tauottamaan ja rytmittämään tekstiä. Mutta ei kaunokirjallisuudessa kyllä relatiivipronominien edestä noin vain pilkkuja pois saa jättää.
Vuosia sitten lainasin yhden kirjan, joka jäi kesken, en vaan voinut lukea sitä loppuun. Kirjassa ei olisi muuten ollut mitään vikaa, mutta siitä oli jätetty ihan kaikki pilkut pois. Lukemisesta ei tullut yhtään mitään.
Ei ole fiksumpaa luettavaa sekään, kun pilkkuja laitetaan jokaisen ja- ja että-sanan eteen. "Voi, että kun on upea mekko", "En uskonut sekä Jaanan, että Tiinan tulevan juhliin", "Pekan takissa oli vyö, ja taskut".
Tosiasia on, että huonoa tekstiä näkee nykyään paaaaaaljon enemmän kuin viime vuosituhannella. Liekö syynä netti, some, peruskoulun ongelmat vai mikä.
No itse en ainakaan jaksa tai koe tarpeelliseksi kirjoittaa netissä täysin virhetöntä tekstiä. Enkä ole muutenkaan kirjoittanut vuosiin. Viimeksi tein opinnäytetyön, jota ei sitäkään korjailtu paljoa kieliopin osalta.
Äidinkielentunneilla en edes viitsinyt keskittyä tai opetella kielioppisääntöjä joskus murrosikäisenä. :D Ja mulla on lukivaikeus, joten teen virheitä sillonkin, kun en tarkoita... mutta olen lapsena ja nuorena lukenut paljon kirjoja sekä osallistunut kirjoituskilpailuihin, joissa olen ihan pärjännytkin.
Elämää ei tarvitse aina ottaa niin kovin vakavasti. Et kai sinä kauppalistaasikaan korjaile kieliopillisesti, miksi välittäisit jostain nettipalstan kirjoitusvirheistä? Varsinkaan, kun moni kirjoittaa puhelimella ja virheitä tulee silloin enenmän.
Puhelimella kirjoittaessa voi tulla kirjainvirhe, mutta pilkku, välimerkki tai välilyönti on kyllä ihan varta vasten kirjoitettava. Yhdys sana virhe (tarkoituksella nuo välit) on siis kirjoittamalla kirjoitettu, yhdysanavireh taas voi olla näppäilyvirhe.
Toisekseen, tässä ei käsittääkseni ole kysymys nettipalstan kirjoitusvirheistä vaan käännetystä tekstistä. Jos joku työkseen kirjoittava kirjoittaa "Siskokset Jaana, ja Tiina kävivät juhlissa ja voi, että kuinka upeat mekot heillä oli", se on vähän eri asia kuin että vaikkapa joku parturi-kampaaja tai bussikuski kirjoittaisi samoin nettipalstalla. Sillä ei ole juurikaan merkitystä, kuinka hyvin parturi-kampaaja tai bussikuski osaavat kieliopin, koska heidän työnsä ei sitä edellytä, mutta työkseen kirjoittavalta tuollainen teksti vastaa samaa kuin että parturi-kampaaja leikkaisi hiukset epätasaisesti tai bussikuski ei osaisi ajaa pysäkille.
Ensinnäkin, puhelinten tekstinsyöttö on joskus niin järjetön, että niitä välilyöntejä tulee ihan siitä johtuen. Minun puhelimeni ei suostu kirjoittamaan joitakin sanoja, jos ne kirjoittaa yhteen, kun korjaa ne automaattisesti vääriksi. Siksi jotkut sanat täytyy kirjoittaa väkisin vääntämällä erikseen.
Toiseksi, missä on noin surkeaa tekstiä?Eikö puhelintasi tai oikestaan sen sanakirjaa voi "opettaa"? Kummallinen puhelin.
Ei mulla muuta.
En tiedä. Olen niin tumpelo puhelimen käytössä, etten osaa tyhjätä sieltä tuota sanakirjaa. Osaan kyllä ottaa sen pois päältä, mutta se helpottaa käyttöä, joten annan sen olla. Minun puhelimeni on niin tyhmä, että jos olen joskus kirjoittanut sanan isolla alkukirjaimella virkkeen alkuun, se muuttaa sen jatkossakin aina isoksi, vaikka kirjoitan sen pienellä.
Mutta tämä on minun tumpelouttani puhelimen käytössä eikä liity ketjun aiheeseen oikein mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minua häiritse "rampa", vaan "joku".
Kiitos mahtavasta ketjusta kaikille osanottajille. Nämä on näitä elämän suuria kysymyksiä! Jatketaan :)
AP
"Ihminen jonka kellot ovat pysähtyneet, ja joka päättelee ajan siitä milloin tietty rampa ilmestyy vuokraisännän oven taakse." tarkoittaisi, että kellonaika päätellään vain yhden tietyn ramman henkilön käynnin mukaan.
"Joku tietty rampa" tässä yhteydessä viittaa siihen, että säännöllisiä tiettyjä kävijöitä on useita.
Totta, mutta se särähtää korvaan siitä huolimatta. Jos tuollaisessa yhteydessä on pakko käyttää sanaa "joku", niin mielestäni olisi parempi sanoa "joku tietyistä rammoista" (siis joku jostakin tietySTÄ joukoSTA), mutta se ei kuulosta ainakaan tuossa pätkässä hyvältä sekään. Parempi siis kääntää käyttämättä pronominia "joku" - kuten täällä on tehtykin.
Mut eihän ne kaikki potilaat ole välttämättä rampoja?
Joku tai jokin "tietyistä rammoista" kuulostaa siltä, että isännän luona käy erilaisia rampojen joukkoja tai ryhmiä.
"Joku" tai "jokin" viittaa muuten sattumanvaraiseen ja "tietty" taas ei. "Tietty" on tarkka sana. Kumpikin sana tarvitaan tossa AP:n mainitsemassa lauseessa/virkkeessä kuten toi yks englantia äidinkielenään puhuva kertoi. Olen itsekin oppinut englannin hyvin pienenä. En ole natiivi, mutta kuulen usein natiiveilta kommentteja, että mun (englannin) kielioppitaito on parempi kuin "useimmilla" äidinkielenään englantia puhuvilla (mikä ei varmastikaan ole totta enkä osaa kummankaan kielen kielioppia täydellisesti) ja olen siis edelleen samaa mieltä että toi AP:n mainitsema käännös on ihan hyvä. :D
Uskon että tuo ei nyt vaan kuulosta suomeksi yhtä hyvältä, koska noi kolme peräkkäistä lyhyttä sanaa ei vain nyt kuulosta kauniin soituvalta ääneen tai mielessä sanottuna.. se rytmi sanoissa kuulostaa tökeröltä. Ymmärtääkö joku mitö tarkoitan? Jotkut sanat ei vaan solju kauniisti yhteen rytmiltään.
Ei mul muuta. Jatkakaa.
T. 161/173
Siinä on se, että kun alunperin ajattelee jonkun lauseen tietyllä kielellä, niin muotoilee sen luontevasti siihen kieleen sopivaksi rakenteeltaan yms. Kun taas jos esimerkiksi ensin ajattelee jonkin lauseen yhdellä kielellä ja sitten muuttaa sen mielessään toiselle kielelle (kuten yleensä tekee vieraan kielen kanssa), niin siitä käännöksestä tulee paljon kömpelömpi koska se heijastelee toisen kielen luontevaa rakennetta. Sitähän sanotaan, että silloin huomaa osaavansa hyvin jotain kieltä, kun ajattelee ja näkee unia sillä kielellä.
Kuten esimerkiksi tämä selityksen oli varmaan aika kömpelö, koska ensin mietin sen englanniksi mielessäni koska ajattelen sillä kielellä. Sitten käänsin suomeksi mielessäni kun kirjoitin. Ehkä joku ymmärsi mitä yritin sanoa.
Ihailen tosi paljon kääntäjiä. Vaativaa työtä. Itse osaan hyvin useampaa kieltä, mutta en tykkää kääntää.
- Se englantia äidinkielenään puhuva
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:ta häiritsevästä esimerkistä: "Jokin kulkukoira oli tullut pihaan."
AP on mielestäni oikeassa siinä, ettei suomalainen kirjoittaisi noin, vaan siitä kuultaa läpi "a stray dog". Suomalainen ilmaisi saman näin: "Pihaan oli tullut kulkukoira." (Ja jos jokin tietty kulkukoira, the stray dog: "Kulkukoira oli tullut pihaan.")
Ei. Alkuperäinen oli "a certain cripple". Eli sekä indefinite article "a" (en tiedä mikä tuo on suomeksi) ja johonkin tiettyyn henkilöön viittaava "certain". Alkuperäinen lause on muotoiltu tuolla tavalla, koska kirjailija haluaa ilmaista, että kyse on tietystä rammasta, mutta että niitä "tiettyjä rampoja" on monta. Tuota on vaikea ilmaista suomeksi. Oikeastaan ainoa tapa ilmaista se on nimenomaan tuo "joku rampa". Jos sen "joku" jättäisi pois, niin lauseen merkitys muuttuisi.
Joskus kaunokirjallisuudessa käytetään erikoisiakin ilmaisuja viestinnän välineenä. Tarkoitus ei olekaan kirjoittaa helppoa, yksinkertaista tai mahdollisimman selkeää kieltä. Se kuuluu asiatekstiin.
t. englantia äidinkielenä puhuva, kirjallisuutta opiskellut
"A" on substantiivin eteen tuleva artikkeli, joka ilmaisee onko siihen viittava asia uusi vai tuttu. "We have a house. The house is big ." "My husband bought himself a car. The car is brand new." Ensimmäistä kertaa puhuttaessa käytetään artikkelia "a", sen jälkeen samasta asiasta puhuttaessa artikkelia "the".
Juurikin noin. Jos substantiivi alkaa vokaalilla kuten earring, käytetään artikkelia "an".
He had an earring. The earring looked good on him.
Nimenomaan kun jokin asia mainitaan ensimmäistä kertaa, se on "a" tai "an", jatkossa sama asia on "the".
Siis nämä a-the-artikkelit ja niiden käyttö kuten muukin peruskielioppi opetetaan jo alakoulussa enkuntunneilla. Eivät todellakaan ole mitään pitkiä opintoja vaativaa edistynyttä osaamista :DDDDDD
Mutta koska suomen kielessä ei ole vastaavia, niin on ihan ymmärrettävää jos suomalaisen kielikorvaan ne eivät niin tarkasti osu. Harva kuitenkaan muistaa niin tarkkaan kaikkea koulussa oppimaansa.
Tässä on puhe kääntämisestä ja englannin kielen osaamisesta. Jos joku KÄÄNTÄÄ työkseen tai haluaa päteä kääntämällä muuten vaan, voidaan olettaa että hän osaa perusasiat kieliopista, jollainen tämä artikkeliasia on. Alakoulun asioita.
Kielellisesti taitavat, jotka yleensä ovat esim. kääntämistyöhön hakeutuvia, omaavat ns. kielikorvan ja sen lisäksi omaksuvat helposti eri kielten käytön. Ne, joiden tarvitsee tarkistella oppikirjoista tai muistella kouluaikoja, eivät ole kielellisesti taitavia. Sama pätee suomen kieleen; ne, jotka ovat suomen kielessä hyviä, osaavat kirjoittaa virheetöntä tekstiä välimerkkeineen, sijamuotoineen ja lausejärjestyksineen, kun taas jotkut eivät millään huomaa mitään vikaa lauseessa "Poika tuli vastaan polkupyörällä, jolla oli lippalakki päässä". Toki osaamattomuutta voi selittää sillä, että en mä viitsi kirjoittaa oikein kun tää on vaan netti, mutta kieliopin osaavana tuon lauseen väärinkirjoittamiseen piti oikein erikseen paneutua, että sen sai väärin.
Jos väittää ja luulee olevansa englannissa tai missä tahansa kielessä hyvä, silloin hallitsee alkeelliset kielioppisäännöt. Muussa tapauksessa on hyvä turistitasoisen kielen osaaja, jossa ei ole mitään vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:ta häiritsevästä esimerkistä: "Jokin kulkukoira oli tullut pihaan."
AP on mielestäni oikeassa siinä, ettei suomalainen kirjoittaisi noin, vaan siitä kuultaa läpi "a stray dog". Suomalainen ilmaisi saman näin: "Pihaan oli tullut kulkukoira." (Ja jos jokin tietty kulkukoira, the stray dog: "Kulkukoira oli tullut pihaan.")
Ei. Alkuperäinen oli "a certain cripple". Eli sekä indefinite article "a" (en tiedä mikä tuo on suomeksi) ja johonkin tiettyyn henkilöön viittaava "certain". Alkuperäinen lause on muotoiltu tuolla tavalla, koska kirjailija haluaa ilmaista, että kyse on tietystä rammasta, mutta että niitä "tiettyjä rampoja" on monta. Tuota on vaikea ilmaista suomeksi. Oikeastaan ainoa tapa ilmaista se on nimenomaan tuo "joku rampa". Jos sen "joku" jättäisi pois, niin lauseen merkitys muuttuisi.
Joskus kaunokirjallisuudessa käytetään erikoisiakin ilmaisuja viestinnän välineenä. Tarkoitus ei olekaan kirjoittaa helppoa, yksinkertaista tai mahdollisimman selkeää kieltä. Se kuuluu asiatekstiin.
t. englantia äidinkielenä puhuva, kirjallisuutta opiskellut
"A" on substantiivin eteen tuleva artikkeli, joka ilmaisee onko siihen viittava asia uusi vai tuttu. "We have a house. The house is big ." "My husband bought himself a car. The car is brand new." Ensimmäistä kertaa puhuttaessa käytetään artikkelia "a", sen jälkeen samasta asiasta puhuttaessa artikkelia "the".
Artikkelien merkitysero kerrotaan niiden nimissä: "a" on indefinite article" ja "the" on definite article. Eli epätarkka ja tarkka – näillä on varmaan suomalaiset nimitykset, en vain itse osaa suomea tarpeeksi hyvin (koska kaikki koulut englanniksi lapsesta tohtoriksi asti).
P.S. Alkuperäisessä lauseessa, josta ketju alkoi, on myös se, että kellojen pysähtyneisyys saattaa viitata kuolemaan. Osassa englanninkielistä maailmaa kellot pysäytettiin talossa, jota kuolema oli kohdannut. Lause kertoo tietystä epätoivosta ja pysähtyneisyydestä, johon sopii, että kertoja osaa tunnistaa lääkärin luona käyvät rammat ulkomuodosta (siksi eivät ole "a cripple"), mutta ei tunne heitä niin hyvin, että voisi puhua tietystä rammoista ("the cripple") , vaan epämääräisesti tietyistä rammoista ("a certain cripple"). Ilmeisesti kertoja viettää päivänsä istumalla samassa tuolissa kotonaan, nähden ikkunasta lääkärin luona käyvät rammat niin, että kykenee tunnistamaan eri rammat ja heidän käyntirytminsä.
Toisaalta, kaunokirjallisuus on taidetta, ja taideteokselle on aina monta tulkintaa, koska jokainen tulkitsee sen subjektiivisesti. Eli alkulauseen voi tulkita eri tavoin.
Kirjoitat täyttä asiaa, paitsi että siinä alkuperäisessä tekstissä ei ole mukana lainkaan sanaa "certain" - ei määräisellä eikä epämääräisellä artikkelilla varustettuna. Alkuperäinen pätkä kuuluu "the particular kind of cripple".
Ja mielestäni tuossa viitataan myös vamman laatuun tai ilmenemistapaan (KIND), ei vain tiettyihin rampautuneisiin henkilöihin. Siksi kääntäisin sen "minkä tyyppisiä rampoja (milloinkin) saapuu..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä te nyt jauhatte noista a- ja the-artikkeleista. Jos englannin osaaminen on tätä luokkaa, ehkä joku kommentoija on väärässä ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minua häiritse "rampa", vaan "joku".
Kiitos mahtavasta ketjusta kaikille osanottajille. Nämä on näitä elämän suuria kysymyksiä! Jatketaan :)
AP
"Ihminen jonka kellot ovat pysähtyneet, ja joka päättelee ajan siitä milloin tietty rampa ilmestyy vuokraisännän oven taakse." tarkoittaisi, että kellonaika päätellään vain yhden tietyn ramman henkilön käynnin mukaan.
"Joku tietty rampa" tässä yhteydessä viittaa siihen, että säännöllisiä tiettyjä kävijöitä on useita.
Totta, mutta se särähtää korvaan siitä huolimatta. Jos tuollaisessa yhteydessä on pakko käyttää sanaa "joku", niin mielestäni olisi parempi sanoa "joku tietyistä rammoista" (siis joku jostakin tietySTÄ joukoSTA), mutta se ei kuulosta ainakaan tuossa pätkässä hyvältä sekään. Parempi siis kääntää käyttämättä pronominia "joku" - kuten täällä on tehtykin.
Mut eihän ne kaikki potilaat ole välttämättä rampoja?
Joku tai jokin "tietyistä rammoista" kuulostaa siltä, että isännän luona käy erilaisia rampojen joukkoja tai ryhmiä.
"Joku" tai "jokin" viittaa muuten sattumanvaraiseen ja "tietty" taas ei. "Tietty" on tarkka sana. Kumpikin sana tarvitaan tossa AP:n mainitsemassa lauseessa/virkkeessä kuten toi yks englantia äidinkielenään puhuva kertoi. Olen itsekin oppinut englannin hyvin pienenä. En ole natiivi, mutta kuulen usein natiiveilta kommentteja, että mun (englannin) kielioppitaito on parempi kuin "useimmilla" äidinkielenään englantia puhuvilla (mikä ei varmastikaan ole totta enkä osaa kummankaan kielen kielioppia täydellisesti) ja olen siis edelleen samaa mieltä että toi AP:n mainitsema käännös on ihan hyvä. :D
Uskon että tuo ei nyt vaan kuulosta suomeksi yhtä hyvältä, koska noi kolme peräkkäistä lyhyttä sanaa ei vain nyt kuulosta kauniin soituvalta ääneen tai mielessä sanottuna.. se rytmi sanoissa kuulostaa tökeröltä. Ymmärtääkö joku mitö tarkoitan? Jotkut sanat ei vaan solju kauniisti yhteen rytmiltään.
Ei mul muuta. Jatkakaa.
T. 161/173
Tämä menee nyt ihan tulkinnan puolelle, mutta kertomuksessa lääkärin vastaanotolla saattaa hyvinkin käydä useita rampoja, koska eikö kirja nimenomaan sijoitu ensimmäisen tai toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan? Jolloin oli hyvin paljon sodassa vammautuneita, heistä monet nimenomaan rampoja. Ilmeisesti lause viestii sodanjälkeistä tuhoutuneisuutta ja epätoivoa.
Omasta mielestäni kääntäjän ratkaisu oli oikea, koska vaikka muu olisi voinut kuulostaa sujuvammalta suomelta, niin kääntäjän lause pitää alkuperäisen merkityksen erinomaisesti.
Tarkoitin erilaisia rampa-ryhmiä.
Vertaa esim. päihteidenkäyttäjät.
"Jokin tietyistä päihderiippuvaisista".
Erilasia päihderiippuvaisia voisi olla alkoholistit, huumeenkäyttäjät tai lääkkeiden väärinkäyttäjät.
Tai jos leirintäalueelle saapuu erilaisia ryhmiä. "Jokin tietyistä leiriläisistä".
Siksi tuo "jokin tietyistä rammoista" ei toimi. Tätä tarkoitin. Tottakai siellä voi olla vaikka potilaana 5 rampaa. Mutta 2 niistä voi olla toinen jalka jäljellä ja 3 ei kumpaakaan. Tai sitten osa heistä on haavoittunut vaikka eri kaupungissa kuin toiset.
Kirjailija tuskin on halunnut ilmaista, että rampojen joukkoja olisi muitakin. Pointtina tossa lauseessa on se, että miten tuo tyyppi seuraa ajankulumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olivatko nuo pilkkuvirheetkin ihan siinä kirjassa vai ap:sta johtuvia?
Mutta kääntäjälle on varmaankin maksettu työstä naurettavan vähän ja aikataulukin on todennäköisesti ollut mahdoton, joten mitään huippulaatua ei voi silloin vaatiakaan käännökseltä.
Pilkkuvirheitä ei tuossa ole, pilkkuja käytetään kaunokirjallisuudessa yleisesti eri tavoin kuin asiatekstissä.
Niin ehkä eri tavalla tauottamaan ja rytmittämään tekstiä. Mutta ei kaunokirjallisuudessa kyllä relatiivipronominien edestä noin vain pilkkuja pois saa jättää.
Vuosia sitten lainasin yhden kirjan, joka jäi kesken, en vaan voinut lukea sitä loppuun. Kirjassa ei olisi muuten ollut mitään vikaa, mutta siitä oli jätetty ihan kaikki pilkut pois. Lukemisesta ei tullut yhtään mitään.
Ei ole fiksumpaa luettavaa sekään, kun pilkkuja laitetaan jokaisen ja- ja että-sanan eteen. "Voi, että kun on upea mekko", "En uskonut sekä Jaanan, että Tiinan tulevan juhliin", "Pekan takissa oli vyö, ja taskut".
Tosiasia on, että huonoa tekstiä näkee nykyään paaaaaaljon enemmän kuin viime vuosituhannella. Liekö syynä netti, some, peruskoulun ongelmat vai mikä.
No itse en ainakaan jaksa tai koe tarpeelliseksi kirjoittaa netissä täysin virhetöntä tekstiä. Enkä ole muutenkaan kirjoittanut vuosiin. Viimeksi tein opinnäytetyön, jota ei sitäkään korjailtu paljoa kieliopin osalta.
Äidinkielentunneilla en edes viitsinyt keskittyä tai opetella kielioppisääntöjä joskus murrosikäisenä. :D Ja mulla on lukivaikeus, joten teen virheitä sillonkin, kun en tarkoita... mutta olen lapsena ja nuorena lukenut paljon kirjoja sekä osallistunut kirjoituskilpailuihin, joissa olen ihan pärjännytkin.
Elämää ei tarvitse aina ottaa niin kovin vakavasti. Et kai sinä kauppalistaasikaan korjaile kieliopillisesti, miksi välittäisit jostain nettipalstan kirjoitusvirheistä? Varsinkaan, kun moni kirjoittaa puhelimella ja virheitä tulee silloin enenmän.
Puhelimella kirjoittaessa voi tulla kirjainvirhe, mutta pilkku, välimerkki tai välilyönti on kyllä ihan varta vasten kirjoitettava. Yhdys sana virhe (tarkoituksella nuo välit) on siis kirjoittamalla kirjoitettu, yhdysanavireh taas voi olla näppäilyvirhe.
Toisekseen, tässä ei käsittääkseni ole kysymys nettipalstan kirjoitusvirheistä vaan käännetystä tekstistä. Jos joku työkseen kirjoittava kirjoittaa "Siskokset Jaana, ja Tiina kävivät juhlissa ja voi, että kuinka upeat mekot heillä oli", se on vähän eri asia kuin että vaikkapa joku parturi-kampaaja tai bussikuski kirjoittaisi samoin nettipalstalla. Sillä ei ole juurikaan merkitystä, kuinka hyvin parturi-kampaaja tai bussikuski osaavat kieliopin, koska heidän työnsä ei sitä edellytä, mutta työkseen kirjoittavalta tuollainen teksti vastaa samaa kuin että parturi-kampaaja leikkaisi hiukset epätasaisesti tai bussikuski ei osaisi ajaa pysäkille.
Ensinnäkin, puhelinten tekstinsyöttö on joskus niin järjetön, että niitä välilyöntejä tulee ihan siitä johtuen. Minun puhelimeni ei suostu kirjoittamaan joitakin sanoja, jos ne kirjoittaa yhteen, kun korjaa ne automaattisesti vääriksi. Siksi jotkut sanat täytyy kirjoittaa väkisin vääntämällä erikseen.
Toiseksi, missä on noin surkeaa tekstiä?No laitetaan tekstiksi vaikkapa "Sekä opettajat, että oppilaat haluavat pois homekoulusta. Rehtori, ja opettajat ovat tehneet kunnalle..." tai "Kesällä meikkauksen tarve vähenee kun laittaa sekä kestoripset, että kulmien kestovärin. Sekä ripset, että värjäyksen saat edullisesti...".
Pilkkujen virheellinen käyttö oli se aihe, ei tekstin sisältö.
Niin eli missä tätä esiintyy? Et vieläkään vastannut. Tulee mieleen jotkut bloggaajat tai nettiohjelmien tekstitykset, mutta nehän eivät ole ammattilaisten tekemiä.
Kyllä tuollaista näkee ihan sanomalehdissäkin, kuinka esim. jonkun julkimon puku oli ollut sekä kaunis, että tyylikäs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:ta häiritsevästä esimerkistä: "Jokin kulkukoira oli tullut pihaan."
AP on mielestäni oikeassa siinä, ettei suomalainen kirjoittaisi noin, vaan siitä kuultaa läpi "a stray dog". Suomalainen ilmaisi saman näin: "Pihaan oli tullut kulkukoira." (Ja jos jokin tietty kulkukoira, the stray dog: "Kulkukoira oli tullut pihaan.")
Ei. Alkuperäinen oli "a certain cripple". Eli sekä indefinite article "a" (en tiedä mikä tuo on suomeksi) ja johonkin tiettyyn henkilöön viittaava "certain". Alkuperäinen lause on muotoiltu tuolla tavalla, koska kirjailija haluaa ilmaista, että kyse on tietystä rammasta, mutta että niitä "tiettyjä rampoja" on monta. Tuota on vaikea ilmaista suomeksi. Oikeastaan ainoa tapa ilmaista se on nimenomaan tuo "joku rampa". Jos sen "joku" jättäisi pois, niin lauseen merkitys muuttuisi.
Joskus kaunokirjallisuudessa käytetään erikoisiakin ilmaisuja viestinnän välineenä. Tarkoitus ei olekaan kirjoittaa helppoa, yksinkertaista tai mahdollisimman selkeää kieltä. Se kuuluu asiatekstiin.
t. englantia äidinkielenä puhuva, kirjallisuutta opiskellut
"A" on substantiivin eteen tuleva artikkeli, joka ilmaisee onko siihen viittava asia uusi vai tuttu. "We have a house. The house is big ." "My husband bought himself a car. The car is brand new." Ensimmäistä kertaa puhuttaessa käytetään artikkelia "a", sen jälkeen samasta asiasta puhuttaessa artikkelia "the".
Artikkelien merkitysero kerrotaan niiden nimissä: "a" on indefinite article" ja "the" on definite article. Eli epätarkka ja tarkka – näillä on varmaan suomalaiset nimitykset, en vain itse osaa suomea tarpeeksi hyvin (koska kaikki koulut englanniksi lapsesta tohtoriksi asti).
P.S. Alkuperäisessä lauseessa, josta ketju alkoi, on myös se, että kellojen pysähtyneisyys saattaa viitata kuolemaan. Osassa englanninkielistä maailmaa kellot pysäytettiin talossa, jota kuolema oli kohdannut. Lause kertoo tietystä epätoivosta ja pysähtyneisyydestä, johon sopii, että kertoja osaa tunnistaa lääkärin luona käyvät rammat ulkomuodosta (siksi eivät ole "a cripple"), mutta ei tunne heitä niin hyvin, että voisi puhua tietystä rammoista ("the cripple") , vaan epämääräisesti tietyistä rammoista ("a certain cripple"). Ilmeisesti kertoja viettää päivänsä istumalla samassa tuolissa kotonaan, nähden ikkunasta lääkärin luona käyvät rammat niin, että kykenee tunnistamaan eri rammat ja heidän käyntirytminsä.
Toisaalta, kaunokirjallisuus on taidetta, ja taideteokselle on aina monta tulkintaa, koska jokainen tulkitsee sen subjektiivisesti. Eli alkulauseen voi tulkita eri tavoin.
Kirjoitat täyttä asiaa, paitsi että siinä alkuperäisessä tekstissä ei ole mukana lainkaan sanaa "certain" - ei määräisellä eikä epämääräisellä artikkelilla varustettuna. Alkuperäinen pätkä kuuluu "the particular kind of cripple".
Ja mielestäni tuossa viitataan myös vamman laatuun tai ilmenemistapaan (KIND), ei vain tiettyihin rampautuneisiin henkilöihin. Siksi kääntäisin sen "minkä tyyppisiä rampoja (milloinkin) saapuu..."
Sanojen lisäksi kääntäjän täytyy miettiä myös merkitys. Eli tässä kellona käy tiettyjen ihmisten käynti naapurissa. Se ei viittaa tietyntyyppisesti vammautuneeseen, vaan tiettyyn persoonaan. Se tulee asiayhteydestä ilmi. Siksi käännöksessä ei tarvitse näkyä sanatarkka käännös, eli rampautumisen laji, vaan olennaista on se, että lukija ymmärtää mistä on kyse. Ja alkuperäinen käännös välittää sen hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minua häiritse "rampa", vaan "joku".
Kiitos mahtavasta ketjusta kaikille osanottajille. Nämä on näitä elämän suuria kysymyksiä! Jatketaan :)
AP
"Ihminen jonka kellot ovat pysähtyneet, ja joka päättelee ajan siitä milloin tietty rampa ilmestyy vuokraisännän oven taakse." tarkoittaisi, että kellonaika päätellään vain yhden tietyn ramman henkilön käynnin mukaan.
"Joku tietty rampa" tässä yhteydessä viittaa siihen, että säännöllisiä tiettyjä kävijöitä on useita.
Totta, mutta se särähtää korvaan siitä huolimatta. Jos tuollaisessa yhteydessä on pakko käyttää sanaa "joku", niin mielestäni olisi parempi sanoa "joku tietyistä rammoista" (siis joku jostakin tietySTÄ joukoSTA), mutta se ei kuulosta ainakaan tuossa pätkässä hyvältä sekään. Parempi siis kääntää käyttämättä pronominia "joku" - kuten täällä on tehtykin.
Mut eihän ne kaikki potilaat ole välttämättä rampoja?
Joku tai jokin "tietyistä rammoista" kuulostaa siltä, että isännän luona käy erilaisia rampojen joukkoja tai ryhmiä.
"Joku" tai "jokin" viittaa muuten sattumanvaraiseen ja "tietty" taas ei. "Tietty" on tarkka sana. Kumpikin sana tarvitaan tossa AP:n mainitsemassa lauseessa/virkkeessä kuten toi yks englantia äidinkielenään puhuva kertoi. Olen itsekin oppinut englannin hyvin pienenä. En ole natiivi, mutta kuulen usein natiiveilta kommentteja, että mun (englannin) kielioppitaito on parempi kuin "useimmilla" äidinkielenään englantia puhuvilla (mikä ei varmastikaan ole totta enkä osaa kummankaan kielen kielioppia täydellisesti) ja olen siis edelleen samaa mieltä että toi AP:n mainitsema käännös on ihan hyvä. :D
Uskon että tuo ei nyt vaan kuulosta suomeksi yhtä hyvältä, koska noi kolme peräkkäistä lyhyttä sanaa ei vain nyt kuulosta kauniin soituvalta ääneen tai mielessä sanottuna.. se rytmi sanoissa kuulostaa tökeröltä. Ymmärtääkö joku mitö tarkoitan? Jotkut sanat ei vaan solju kauniisti yhteen rytmiltään.
Ei mul muuta. Jatkakaa.
T. 161/173
Siinä on se, että kun alunperin ajattelee jonkun lauseen tietyllä kielellä, niin muotoilee sen luontevasti siihen kieleen sopivaksi rakenteeltaan yms. Kun taas jos esimerkiksi ensin ajattelee jonkin lauseen yhdellä kielellä ja sitten muuttaa sen mielessään toiselle kielelle (kuten yleensä tekee vieraan kielen kanssa), niin siitä käännöksestä tulee paljon kömpelömpi koska se heijastelee toisen kielen luontevaa rakennetta. Sitähän sanotaan, että silloin huomaa osaavansa hyvin jotain kieltä, kun ajattelee ja näkee unia sillä kielellä.
Kuten esimerkiksi tämä selityksen oli varmaan aika kömpelö, koska ensin mietin sen englanniksi mielessäni koska ajattelen sillä kielellä. Sitten käänsin suomeksi mielessäni kun kirjoitin. Ehkä joku ymmärsi mitä yritin sanoa.
Ihailen tosi paljon kääntäjiä. Vaativaa työtä. Itse osaan hyvin useampaa kieltä, mutta en tykkää kääntää.
- Se englantia äidinkielenään puhuva
Vierasta kieltä paljon käyttävänä ja kääntävänä ei ajattele millään toisella kielellä ja sitten toisella vaan kun aletaan kirjoittaa tai puhua vierasta kieltä, aletaan myös ajatella sillä kielellä. Se on osaamista. Jo olisi kamalan hidasta ja hankalaa kääntää vieraskielisiä tekstejä jos pitäisi ajatella kuin alkeiskurssilainen että mitä tämä tarkoittaa ja kuinka tämän sanon. Kyllä ne tulee ihan ajattelematta kun on tietoa, taitoa ja rutiinia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:ta häiritsevästä esimerkistä: "Jokin kulkukoira oli tullut pihaan."
AP on mielestäni oikeassa siinä, ettei suomalainen kirjoittaisi noin, vaan siitä kuultaa läpi "a stray dog". Suomalainen ilmaisi saman näin: "Pihaan oli tullut kulkukoira." (Ja jos jokin tietty kulkukoira, the stray dog: "Kulkukoira oli tullut pihaan.")
Ei. Alkuperäinen oli "a certain cripple". Eli sekä indefinite article "a" (en tiedä mikä tuo on suomeksi) ja johonkin tiettyyn henkilöön viittaava "certain". Alkuperäinen lause on muotoiltu tuolla tavalla, koska kirjailija haluaa ilmaista, että kyse on tietystä rammasta, mutta että niitä "tiettyjä rampoja" on monta. Tuota on vaikea ilmaista suomeksi. Oikeastaan ainoa tapa ilmaista se on nimenomaan tuo "joku rampa". Jos sen "joku" jättäisi pois, niin lauseen merkitys muuttuisi.
Joskus kaunokirjallisuudessa käytetään erikoisiakin ilmaisuja viestinnän välineenä. Tarkoitus ei olekaan kirjoittaa helppoa, yksinkertaista tai mahdollisimman selkeää kieltä. Se kuuluu asiatekstiin.
t. englantia äidinkielenä puhuva, kirjallisuutta opiskellut
"A" on substantiivin eteen tuleva artikkeli, joka ilmaisee onko siihen viittava asia uusi vai tuttu. "We have a house. The house is big ." "My husband bought himself a car. The car is brand new." Ensimmäistä kertaa puhuttaessa käytetään artikkelia "a", sen jälkeen samasta asiasta puhuttaessa artikkelia "the".
Artikkelien merkitysero kerrotaan niiden nimissä: "a" on indefinite article" ja "the" on definite article. Eli epätarkka ja tarkka – näillä on varmaan suomalaiset nimitykset, en vain itse osaa suomea tarpeeksi hyvin (koska kaikki koulut englanniksi lapsesta tohtoriksi asti).
P.S. Alkuperäisessä lauseessa, josta ketju alkoi, on myös se, että kellojen pysähtyneisyys saattaa viitata kuolemaan. Osassa englanninkielistä maailmaa kellot pysäytettiin talossa, jota kuolema oli kohdannut. Lause kertoo tietystä epätoivosta ja pysähtyneisyydestä, johon sopii, että kertoja osaa tunnistaa lääkärin luona käyvät rammat ulkomuodosta (siksi eivät ole "a cripple"), mutta ei tunne heitä niin hyvin, että voisi puhua tietystä rammoista ("the cripple") , vaan epämääräisesti tietyistä rammoista ("a certain cripple"). Ilmeisesti kertoja viettää päivänsä istumalla samassa tuolissa kotonaan, nähden ikkunasta lääkärin luona käyvät rammat niin, että kykenee tunnistamaan eri rammat ja heidän käyntirytminsä.
Toisaalta, kaunokirjallisuus on taidetta, ja taideteokselle on aina monta tulkintaa, koska jokainen tulkitsee sen subjektiivisesti. Eli alkulauseen voi tulkita eri tavoin.
Kirjoitat täyttä asiaa, paitsi että siinä alkuperäisessä tekstissä ei ole mukana lainkaan sanaa "certain" - ei määräisellä eikä epämääräisellä artikkelilla varustettuna. Alkuperäinen pätkä kuuluu "the particular kind of cripple".
Ja mielestäni tuossa viitataan myös vamman laatuun tai ilmenemistapaan (KIND), ei vain tiettyihin rampautuneisiin henkilöihin. Siksi kääntäisin sen "minkä tyyppisiä rampoja (milloinkin) saapuu..."
No hitto, meillä ei edes taida olla alkuperäistä lausetta englanniksi. Ap käytti ilmaisua "a certain cripple". Olisi voinut laittaa koko lauseen. Mutta my bad siinä tapauksessa, että ilmaisu olikin ihan muuta.
Minua alkoi vituttaa aloittajan otsikko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minua häiritse "rampa", vaan "joku".
Kiitos mahtavasta ketjusta kaikille osanottajille. Nämä on näitä elämän suuria kysymyksiä! Jatketaan :)
AP
"Ihminen jonka kellot ovat pysähtyneet, ja joka päättelee ajan siitä milloin tietty rampa ilmestyy vuokraisännän oven taakse." tarkoittaisi, että kellonaika päätellään vain yhden tietyn ramman henkilön käynnin mukaan.
"Joku tietty rampa" tässä yhteydessä viittaa siihen, että säännöllisiä tiettyjä kävijöitä on useita.
Totta, mutta se särähtää korvaan siitä huolimatta. Jos tuollaisessa yhteydessä on pakko käyttää sanaa "joku", niin mielestäni olisi parempi sanoa "joku tietyistä rammoista" (siis joku jostakin tietySTÄ joukoSTA), mutta se ei kuulosta ainakaan tuossa pätkässä hyvältä sekään. Parempi siis kääntää käyttämättä pronominia "joku" - kuten täällä on tehtykin.
Mut eihän ne kaikki potilaat ole välttämättä rampoja?
Joku tai jokin "tietyistä rammoista" kuulostaa siltä, että isännän luona käy erilaisia rampojen joukkoja tai ryhmiä.
"Joku" tai "jokin" viittaa muuten sattumanvaraiseen ja "tietty" taas ei. "Tietty" on tarkka sana. Kumpikin sana tarvitaan tossa AP:n mainitsemassa lauseessa/virkkeessä kuten toi yks englantia äidinkielenään puhuva kertoi. Olen itsekin oppinut englannin hyvin pienenä. En ole natiivi, mutta kuulen usein natiiveilta kommentteja, että mun (englannin) kielioppitaito on parempi kuin "useimmilla" äidinkielenään englantia puhuvilla (mikä ei varmastikaan ole totta enkä osaa kummankaan kielen kielioppia täydellisesti) ja olen siis edelleen samaa mieltä että toi AP:n mainitsema käännös on ihan hyvä. :D
Uskon että tuo ei nyt vaan kuulosta suomeksi yhtä hyvältä, koska noi kolme peräkkäistä lyhyttä sanaa ei vain nyt kuulosta kauniin soituvalta ääneen tai mielessä sanottuna.. se rytmi sanoissa kuulostaa tökeröltä. Ymmärtääkö joku mitö tarkoitan? Jotkut sanat ei vaan solju kauniisti yhteen rytmiltään.
Ei mul muuta. Jatkakaa.
T. 161/173
Siinä on se, että kun alunperin ajattelee jonkun lauseen tietyllä kielellä, niin muotoilee sen luontevasti siihen kieleen sopivaksi rakenteeltaan yms. Kun taas jos esimerkiksi ensin ajattelee jonkin lauseen yhdellä kielellä ja sitten muuttaa sen mielessään toiselle kielelle (kuten yleensä tekee vieraan kielen kanssa), niin siitä käännöksestä tulee paljon kömpelömpi koska se heijastelee toisen kielen luontevaa rakennetta. Sitähän sanotaan, että silloin huomaa osaavansa hyvin jotain kieltä, kun ajattelee ja näkee unia sillä kielellä.
Kuten esimerkiksi tämä selityksen oli varmaan aika kömpelö, koska ensin mietin sen englanniksi mielessäni koska ajattelen sillä kielellä. Sitten käänsin suomeksi mielessäni kun kirjoitin. Ehkä joku ymmärsi mitä yritin sanoa.
Ihailen tosi paljon kääntäjiä. Vaativaa työtä. Itse osaan hyvin useampaa kieltä, mutta en tykkää kääntää.
- Se englantia äidinkielenään puhuva
Vierasta kieltä paljon käyttävänä ja kääntävänä ei ajattele millään toisella kielellä ja sitten toisella vaan kun aletaan kirjoittaa tai puhua vierasta kieltä, aletaan myös ajatella sillä kielellä. Se on osaamista. Jo olisi kamalan hidasta ja hankalaa kääntää vieraskielisiä tekstejä jos pitäisi ajatella kuin alkeiskurssilainen että mitä tämä tarkoittaa ja kuinka tämän sanon. Kyllä ne tulee ihan ajattelematta kun on tietoa, taitoa ja rutiinia.
Itse en yleensä ajattele suomeksi. Mutta välillä pitää ilmaista sillä itseäni. Silti ajatteluni pysyy englanninkielisenä. Varmaan olisi eri asia, jos kääntäisi paljon. Tosin on niin, että käytän suomea tosi harvoin kirjoittaakseni. Muut kielet ovat sitten vahvempia.
- se englantia äidinkielenään puhuva
Mut eihän ne kaikki potilaat ole välttämättä rampoja?
Joku tai jokin "tietyistä rammoista" kuulostaa siltä, että isännän luona käy erilaisia rampojen joukkoja tai ryhmiä.
"Joku" tai "jokin" viittaa muuten sattumanvaraiseen ja "tietty" taas ei. "Tietty" on tarkka sana. Kumpikin sana tarvitaan tossa AP:n mainitsemassa lauseessa/virkkeessä kuten toi yks englantia äidinkielenään puhuva kertoi. Olen itsekin oppinut englannin hyvin pienenä. En ole natiivi, mutta kuulen usein natiiveilta kommentteja, että mun (englannin) kielioppitaito on parempi kuin "useimmilla" äidinkielenään englantia puhuvilla (mikä ei varmastikaan ole totta enkä osaa kummankaan kielen kielioppia täydellisesti) ja olen siis edelleen samaa mieltä että toi AP:n mainitsema käännös on ihan hyvä. :D
Uskon että tuo ei nyt vaan kuulosta suomeksi yhtä hyvältä, koska noi kolme peräkkäistä lyhyttä sanaa ei vain nyt kuulosta kauniin soituvalta ääneen tai mielessä sanottuna.. se rytmi sanoissa kuulostaa tökeröltä. Ymmärtääkö joku mitö tarkoitan? Jotkut sanat ei vaan solju kauniisti yhteen rytmiltään.
Ei mul muuta. Jatkakaa.
T. 161/173