Aloitin käännöskirjan (eng->suomi) lukemisen. Pääsin riville 3, tämä lause alkoi heti vituttamaan:

Kaikkihan osaavat omasta mielestään syntyperäisen tasoisesti englantia. Varsinkin ne, jotka eivät osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP:ta häiritsevästä esimerkistä: "Jokin kulkukoira oli tullut pihaan."

AP on mielestäni oikeassa siinä, ettei suomalainen kirjoittaisi noin, vaan siitä kuultaa läpi "a stray dog". Suomalainen ilmaisi saman näin: "Pihaan oli tullut kulkukoira." (Ja jos jokin tietty kulkukoira, the stray dog: "Kulkukoira oli tullut pihaan.")

Ei. Alkuperäinen oli "a certain cripple". Eli sekä indefinite article "a" (en tiedä mikä tuo on suomeksi) ja johonkin tiettyyn henkilöön viittaava "certain". Alkuperäinen lause on muotoiltu tuolla tavalla, koska kirjailija haluaa ilmaista, että kyse on tietystä rammasta, mutta että niitä "tiettyjä rampoja" on monta. Tuota on vaikea ilmaista suomeksi. Oikeastaan ainoa tapa ilmaista se on nimenomaan tuo "joku rampa". Jos sen "joku" jättäisi pois, niin lauseen merkitys muuttuisi.

Joskus kaunokirjallisuudessa käytetään erikoisiakin ilmaisuja viestinnän välineenä. Tarkoitus ei olekaan kirjoittaa helppoa, yksinkertaista tai mahdollisimman selkeää kieltä. Se kuuluu asiatekstiin.

t. englantia äidinkielenä puhuva, kirjallisuutta opiskellut

"A" on substantiivin eteen tuleva artikkeli, joka ilmaisee onko siihen viittava asia uusi vai tuttu. "We have a house. The house is big ." "My husband bought himself a car. The car is brand new." Ensimmäistä kertaa puhuttaessa käytetään artikkelia "a", sen jälkeen samasta asiasta puhuttaessa artikkelia "the".

Juurikin noin. Jos substantiivi alkaa vokaalilla kuten earring, käytetään artikkelia "an".

He had an earring. The earring looked good on him.

Nimenomaan kun jokin asia mainitaan ensimmäistä kertaa, se on "a" tai "an", jatkossa sama asia on "the".

Siis nämä a-the-artikkelit ja niiden käyttö kuten muukin peruskielioppi opetetaan jo alakoulussa enkuntunneilla. Eivät todellakaan ole mitään pitkiä opintoja vaativaa edistynyttä osaamista :DDDDDD

Mutta koska suomen kielessä ei ole vastaavia, niin on ihan ymmärrettävää jos suomalaisen kielikorvaan ne eivät niin tarkasti osu. Harva kuitenkaan muistaa niin tarkkaan kaikkea koulussa oppimaansa.

Tässä on puhe kääntämisestä ja englannin kielen osaamisesta. Jos joku KÄÄNTÄÄ työkseen tai haluaa päteä kääntämällä muuten vaan, voidaan olettaa että hän osaa perusasiat kieliopista, jollainen tämä artikkeliasia on. Alakoulun asioita.

Kielellisesti taitavat, jotka yleensä ovat esim. kääntämistyöhön hakeutuvia, omaavat ns. kielikorvan ja sen lisäksi omaksuvat helposti eri kielten käytön. Ne, joiden tarvitsee tarkistella oppikirjoista tai muistella kouluaikoja, eivät ole kielellisesti taitavia. Sama pätee suomen kieleen; ne, jotka ovat suomen kielessä hyviä, osaavat kirjoittaa virheetöntä tekstiä välimerkkeineen, sijamuotoineen ja lausejärjestyksineen, kun taas jotkut eivät millään huomaa mitään vikaa lauseessa "Poika tuli vastaan polkupyörällä, jolla oli lippalakki päässä". Toki osaamattomuutta voi selittää sillä, että en mä viitsi kirjoittaa oikein kun tää on vaan netti, mutta kieliopin osaavana tuon lauseen väärinkirjoittamiseen piti oikein erikseen paneutua, että sen sai väärin.

Jos väittää ja luulee olevansa englannissa tai missä tahansa kielessä hyvä, silloin hallitsee alkeelliset kielioppisäännöt. Muussa tapauksessa on hyvä turistitasoisen kielen osaaja, jossa ei ole mitään vikaa.

Missä. "Joka" viittaa edelliseen sanaan, "mikä" koko edelliseen lauseeseen. Taisi jäädä tahallinen virhemoodi päälle :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olivatko nuo pilkkuvirheetkin ihan siinä kirjassa vai ap:sta johtuvia?

Mutta kääntäjälle on varmaankin maksettu työstä naurettavan vähän ja aikataulukin on todennäköisesti ollut mahdoton, joten mitään huippulaatua ei voi silloin vaatiakaan käännökseltä. 

Pilkkuvirheitä ei tuossa ole, pilkkuja käytetään kaunokirjallisuudessa yleisesti eri tavoin kuin asiatekstissä.

Niin ehkä eri tavalla tauottamaan ja rytmittämään tekstiä. Mutta ei kaunokirjallisuudessa kyllä relatiivipronominien edestä noin vain pilkkuja pois saa jättää. 

Vuosia sitten lainasin yhden kirjan, joka jäi kesken, en vaan voinut lukea sitä loppuun. Kirjassa ei olisi muuten ollut mitään vikaa, mutta siitä oli jätetty ihan kaikki pilkut pois. Lukemisesta ei tullut yhtään mitään.

Ei ole fiksumpaa luettavaa sekään, kun pilkkuja laitetaan jokaisen ja- ja että-sanan eteen. "Voi, että kun on upea mekko", "En uskonut sekä Jaanan, että Tiinan tulevan juhliin", "Pekan takissa oli vyö, ja taskut".

Tosiasia on, että huonoa tekstiä näkee nykyään paaaaaaljon enemmän kuin viime vuosituhannella. Liekö syynä netti, some, peruskoulun ongelmat vai mikä.

No itse en ainakaan jaksa tai koe tarpeelliseksi kirjoittaa netissä täysin virhetöntä tekstiä. Enkä ole muutenkaan kirjoittanut vuosiin. Viimeksi tein opinnäytetyön, jota ei sitäkään korjailtu paljoa kieliopin osalta.

Äidinkielentunneilla en edes viitsinyt keskittyä tai opetella kielioppisääntöjä joskus murrosikäisenä. :D Ja mulla on lukivaikeus, joten teen virheitä sillonkin, kun en tarkoita... mutta olen lapsena ja nuorena lukenut paljon kirjoja sekä osallistunut kirjoituskilpailuihin, joissa olen ihan pärjännytkin.

Elämää ei tarvitse aina ottaa niin kovin vakavasti. Et kai sinä kauppalistaasikaan korjaile kieliopillisesti, miksi välittäisit jostain nettipalstan kirjoitusvirheistä? Varsinkaan, kun moni kirjoittaa puhelimella ja virheitä tulee silloin enenmän.

Puhelimella kirjoittaessa voi tulla kirjainvirhe, mutta pilkku, välimerkki tai välilyönti on kyllä ihan varta vasten kirjoitettava. Yhdys sana virhe (tarkoituksella nuo välit) on siis kirjoittamalla kirjoitettu, yhdysanavireh taas voi olla näppäilyvirhe.

Toisekseen, tässä ei käsittääkseni ole kysymys nettipalstan kirjoitusvirheistä vaan käännetystä tekstistä. Jos joku työkseen kirjoittava kirjoittaa "Siskokset Jaana, ja Tiina kävivät juhlissa ja voi, että kuinka upeat mekot heillä oli", se on vähän eri asia kuin että vaikkapa joku parturi-kampaaja tai bussikuski kirjoittaisi samoin nettipalstalla. Sillä ei ole juurikaan merkitystä, kuinka hyvin parturi-kampaaja tai bussikuski osaavat kieliopin, koska heidän työnsä ei sitä edellytä, mutta työkseen kirjoittavalta tuollainen teksti vastaa samaa kuin että parturi-kampaaja leikkaisi hiukset epätasaisesti tai bussikuski ei osaisi ajaa pysäkille.

Ensinnäkin, puhelinten tekstinsyöttö on joskus niin järjetön, että niitä välilyöntejä tulee ihan siitä johtuen. Minun puhelimeni ei suostu kirjoittamaan joitakin sanoja, jos ne kirjoittaa yhteen, kun korjaa ne automaattisesti vääriksi. Siksi jotkut sanat täytyy kirjoittaa väkisin vääntämällä erikseen.

Toiseksi, missä on noin surkeaa tekstiä?

No laitetaan tekstiksi vaikkapa "Sekä opettajat, että oppilaat haluavat pois homekoulusta. Rehtori, ja opettajat ovat tehneet kunnalle..." tai "Kesällä meikkauksen tarve vähenee kun laittaa sekä kestoripset, että kulmien kestovärin. Sekä ripset, että värjäyksen saat edullisesti...".

Pilkkujen virheellinen käyttö oli se aihe, ei tekstin sisältö.

Niin eli missä tätä esiintyy? Et vieläkään vastannut. Tulee mieleen jotkut bloggaajat tai nettiohjelmien tekstitykset, mutta nehän eivät ole ammattilaisten tekemiä.

Kyllä tuollaista näkee ihan sanomalehdissäkin, kuinka esim. jonkun julkimon puku oli ollut sekä kaunis, että tyylikäs.

Ihmeellistä arvuuttelua. Äsken puhuit kääntämisestä ja nyt yhtäkkiä jostain viihdetoimittajista. Ja vieläkään et täsmentänyt, missä tätä tapahtuu. Sanomalehti on aika laaja käsite, kun sielläkin voi olla kesätoimittajia ja mielipidekirjoittajia. Koko ajan olet viitannut ammattilaisiin, mutta kun pyytää jotain täsmällisempiä faktoja, vastaukseksi tulee pelkkää venkoilua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP:ta häiritsevästä esimerkistä: "Jokin kulkukoira oli tullut pihaan."

AP on mielestäni oikeassa siinä, ettei suomalainen kirjoittaisi noin, vaan siitä kuultaa läpi "a stray dog". Suomalainen ilmaisi saman näin: "Pihaan oli tullut kulkukoira." (Ja jos jokin tietty kulkukoira, the stray dog: "Kulkukoira oli tullut pihaan.")

Et selvästi ap:n tavoin ymmärtänyt tuon "jokin"-sanan merkitystä, sillä "jokin kulkukoira oli tullut pihaan" ei tarkoita tiettyä kulkukoiraa vaan aivan päinvastoin jotakuta ennalta tuntematonta kulkukoiraa.

ohis mutta luepa tuo kommentoimasi kohta uudelleen. kyse on suomen kielen rakenteista. kommentoimasi kirjoittaja nimenomaan erittelee tuntemattoman ja tunneton koiran. makustelepa. tuo jokin on vain hiljalleen uinut englannista suomen puhekieleen ja siksi joidenkin on sitä vaikea edes erottaa enää. ja sitähän tässä keskustelussa just puidaan.

Ei ole totta.

Ja edelleen kyse on siitä, että alkuperäisessä tekstissä ei kirjoitettu "a cripple" tai "the cripple", vaan käytettiin ilmaisua "a certain cripple". Se merkitys pitää säilyttää käännöksessä. 

Siis missä alkuperäisestä tekstistä puhut? Ketjun alkuperäinen teksti kuului näin:

"So this, said Kay to herself, is the sort of person you've become: a person whose clocks and wrist-watches have stopped, and who tells the time, instead, by the particular kind of cripple arriving at her landlord's door."

Siinä ei lue missään " a certain cripple".

-eri

Se alkuperäinen lause oli:

"So this, said Kay to herself, is the sort of person you've become: a person whose clocks and wrist-watches have stopped, and who tells the time, instead, by the particular kind of cripple arriving at her landlord's door."

Mistä ap sen "certain cripple" vetäisi? Ei mikään ihme, että keskustelu on ääliömäinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP:ta häiritsevästä esimerkistä: "Jokin kulkukoira oli tullut pihaan."

AP on mielestäni oikeassa siinä, ettei suomalainen kirjoittaisi noin, vaan siitä kuultaa läpi "a stray dog". Suomalainen ilmaisi saman näin: "Pihaan oli tullut kulkukoira." (Ja jos jokin tietty kulkukoira, the stray dog: "Kulkukoira oli tullut pihaan.")

Et selvästi ap:n tavoin ymmärtänyt tuon "jokin"-sanan merkitystä, sillä "jokin kulkukoira oli tullut pihaan" ei tarkoita tiettyä kulkukoiraa vaan aivan päinvastoin jotakuta ennalta tuntematonta kulkukoiraa.

ohis mutta luepa tuo kommentoimasi kohta uudelleen. kyse on suomen kielen rakenteista. kommentoimasi kirjoittaja nimenomaan erittelee tuntemattoman ja tunneton koiran. makustelepa. tuo jokin on vain hiljalleen uinut englannista suomen puhekieleen ja siksi joidenkin on sitä vaikea edes erottaa enää. ja sitähän tässä keskustelussa just puidaan.

Ei ole totta.

Ja edelleen kyse on siitä, että alkuperäisessä tekstissä ei kirjoitettu "a cripple" tai "the cripple", vaan käytettiin ilmaisua "a certain cripple". Se merkitys pitää säilyttää käännöksessä. 

Siis missä alkuperäisestä tekstistä puhut? Ketjun alkuperäinen teksti kuului näin:

"So this, said Kay to herself, is the sort of person you've become: a person whose clocks and wrist-watches have stopped, and who tells the time, instead, by the particular kind of cripple arriving at her landlord's door."

Siinä ei lue missään " a certain cripple".

-eri

Luin huolimattomasti. Katsoin tuolta ketjun alusta ap:n kiroittaman viestin:

"Kääntäjä ei ole oivaltanut sanontoja "person whose clocks have stopped" ja "a certain cripple." Noinkohan aukeaisivat englanninkielistä alkuteosta lukevalle suomalaisellekaan."

Juu, keskustelu on ääliömäinen. Se certain cripplehän tuli tuolta ensimmäisestä kommentista, jossa tätä väitettiin joksikin vakiintuneeksi fraasiksi. En tiedä, kuka sen on kirjoittanut, mutta jossakin vaiheessa ap kommentoi tuota viestiä ikään kuin se olisi ollut hänen omansa ja siitä jäi ainakin minulle käsitys, että hän on tuonkin kommentin kirjoittanut. Myöhemmin kuitenkin kirjoitti sen alkuperäisen version, kun oli sen googlella jostain kaivanut. Hämmästyttävää on kyllä se, että ap katsoi asiakseen kritisoida palkitun kääntäjän työtä, vaikka itse ei näköjään edes erota mikä ero on kulkukoiralla ja jollain kulkukoiralla. Ja onhan tässä näitä wannabe-kääntäjiä näköjään melko paljon. Huvittavaa kyllä, kun paljastuu, etteivät nämä edes tiedä mikä ero on a- ja the-artikkeleilla. Siinä meillä on tosiaan asiantuntijoita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP:ta häiritsevästä esimerkistä: "Jokin kulkukoira oli tullut pihaan."

AP on mielestäni oikeassa siinä, ettei suomalainen kirjoittaisi noin, vaan siitä kuultaa läpi "a stray dog". Suomalainen ilmaisi saman näin: "Pihaan oli tullut kulkukoira." (Ja jos jokin tietty kulkukoira, the stray dog: "Kulkukoira oli tullut pihaan.")

Et selvästi ap:n tavoin ymmärtänyt tuon "jokin"-sanan merkitystä, sillä "jokin kulkukoira oli tullut pihaan" ei tarkoita tiettyä kulkukoiraa vaan aivan päinvastoin jotakuta ennalta tuntematonta kulkukoiraa.

ohis mutta luepa tuo kommentoimasi kohta uudelleen. kyse on suomen kielen rakenteista. kommentoimasi kirjoittaja nimenomaan erittelee tuntemattoman ja tunneton koiran. makustelepa. tuo jokin on vain hiljalleen uinut englannista suomen puhekieleen ja siksi joidenkin on sitä vaikea edes erottaa enää. ja sitähän tässä keskustelussa just puidaan.

Ei ole totta.

Ja edelleen kyse on siitä, että alkuperäisessä tekstissä ei kirjoitettu "a cripple" tai "the cripple", vaan käytettiin ilmaisua "a certain cripple". Se merkitys pitää säilyttää käännöksessä. 

Siis missä alkuperäisestä tekstistä puhut? Ketjun alkuperäinen teksti kuului näin:

"So this, said Kay to herself, is the sort of person you've become: a person whose clocks and wrist-watches have stopped, and who tells the time, instead, by the particular kind of cripple arriving at her landlord's door."

Siinä ei lue missään " a certain cripple".

-eri

Luin huolimattomasti. Katsoin tuolta ketjun alusta ap:n kiroittaman viestin:

"Kääntäjä ei ole oivaltanut sanontoja "person whose clocks have stopped" ja "a certain cripple." Noinkohan aukeaisivat englanninkielistä alkuteosta lukevalle suomalaisellekaan."

Eli koko keskustelu perustuu siihen, että ap on väittänyt alkuperäisessä lauseessa olevan sanontoja, joita siinä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP:ta häiritsevästä esimerkistä: "Jokin kulkukoira oli tullut pihaan."

AP on mielestäni oikeassa siinä, ettei suomalainen kirjoittaisi noin, vaan siitä kuultaa läpi "a stray dog". Suomalainen ilmaisi saman näin: "Pihaan oli tullut kulkukoira." (Ja jos jokin tietty kulkukoira, the stray dog: "Kulkukoira oli tullut pihaan.")

Et selvästi ap:n tavoin ymmärtänyt tuon "jokin"-sanan merkitystä, sillä "jokin kulkukoira oli tullut pihaan" ei tarkoita tiettyä kulkukoiraa vaan aivan päinvastoin jotakuta ennalta tuntematonta kulkukoiraa.

ohis mutta luepa tuo kommentoimasi kohta uudelleen. kyse on suomen kielen rakenteista. kommentoimasi kirjoittaja nimenomaan erittelee tuntemattoman ja tunneton koiran. makustelepa. tuo jokin on vain hiljalleen uinut englannista suomen puhekieleen ja siksi joidenkin on sitä vaikea edes erottaa enää. ja sitähän tässä keskustelussa just puidaan.

Ei ole totta.

Ja edelleen kyse on siitä, että alkuperäisessä tekstissä ei kirjoitettu "a cripple" tai "the cripple", vaan käytettiin ilmaisua "a certain cripple". Se merkitys pitää säilyttää käännöksessä. 

Siis missä alkuperäisestä tekstistä puhut? Ketjun alkuperäinen teksti kuului näin:

"So this, said Kay to herself, is the sort of person you've become: a person whose clocks and wrist-watches have stopped, and who tells the time, instead, by the particular kind of cripple arriving at her landlord's door."

Siinä ei lue missään " a certain cripple".

-eri

Luin huolimattomasti. Katsoin tuolta ketjun alusta ap:n kiroittaman viestin:

"Kääntäjä ei ole oivaltanut sanontoja "person whose clocks have stopped" ja "a certain cripple." Noinkohan aukeaisivat englanninkielistä alkuteosta lukevalle suomalaisellekaan."

Eli koko keskustelu perustuu siihen, että ap on väittänyt alkuperäisessä lauseessa olevan sanontoja, joita siinä ei ole.

Itse asiassa ei. Ap kirjoitti sen alkuperäisen lauseen tuonne melko alkusivuille. Ap:ta kuitenkin häiritsi käännöksessä sana joku, kun se oli hänen mielestään turha eikä hän ymmärrä, miksi sitä käytetään suomen kielessä, jossa ei ole artikkeleita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP:ta häiritsevästä esimerkistä: "Jokin kulkukoira oli tullut pihaan."

AP on mielestäni oikeassa siinä, ettei suomalainen kirjoittaisi noin, vaan siitä kuultaa läpi "a stray dog". Suomalainen ilmaisi saman näin: "Pihaan oli tullut kulkukoira." (Ja jos jokin tietty kulkukoira, the stray dog: "Kulkukoira oli tullut pihaan.")

Ei. Alkuperäinen oli "a certain cripple". Eli sekä indefinite article "a" (en tiedä mikä tuo on suomeksi) ja johonkin tiettyyn henkilöön viittaava "certain". Alkuperäinen lause on muotoiltu tuolla tavalla, koska kirjailija haluaa ilmaista, että kyse on tietystä rammasta, mutta että niitä "tiettyjä rampoja" on monta. Tuota on vaikea ilmaista suomeksi. Oikeastaan ainoa tapa ilmaista se on nimenomaan tuo "joku rampa". Jos sen "joku" jättäisi pois, niin lauseen merkitys muuttuisi.

Joskus kaunokirjallisuudessa käytetään erikoisiakin ilmaisuja viestinnän välineenä. Tarkoitus ei olekaan kirjoittaa helppoa, yksinkertaista tai mahdollisimman selkeää kieltä. Se kuuluu asiatekstiin.

t. englantia äidinkielenä puhuva, kirjallisuutta opiskellut

"A" on substantiivin eteen tuleva artikkeli, joka ilmaisee onko siihen viittava asia uusi vai tuttu. "We have a house. The house is big ." "My husband bought himself a car. The car is brand new." Ensimmäistä kertaa puhuttaessa käytetään artikkelia "a", sen jälkeen samasta asiasta puhuttaessa artikkelia "the".

Artikkelien merkitysero kerrotaan niiden nimissä: "a" on indefinite article" ja "the" on definite article. Eli epätarkka ja tarkka – näillä on varmaan suomalaiset nimitykset, en vain itse osaa suomea tarpeeksi hyvin (koska kaikki koulut englanniksi lapsesta tohtoriksi asti).

P.S. Alkuperäisessä lauseessa, josta ketju alkoi, on myös se, että kellojen pysähtyneisyys saattaa viitata kuolemaan. Osassa englanninkielistä maailmaa kellot pysäytettiin talossa, jota kuolema oli kohdannut. Lause kertoo tietystä epätoivosta ja pysähtyneisyydestä, johon sopii, että kertoja osaa tunnistaa lääkärin luona käyvät rammat ulkomuodosta (siksi eivät ole "a cripple"), mutta ei tunne heitä niin hyvin, että voisi puhua tietystä rammoista ("the cripple") , vaan epämääräisesti tietyistä rammoista ("a certain cripple"). Ilmeisesti kertoja viettää päivänsä istumalla samassa tuolissa kotonaan, nähden ikkunasta lääkärin luona käyvät rammat niin, että kykenee tunnistamaan eri rammat ja heidän käyntirytminsä.

Toisaalta, kaunokirjallisuus on taidetta, ja taideteokselle on aina monta tulkintaa, koska jokainen tulkitsee sen subjektiivisesti. Eli alkulauseen voi tulkita eri tavoin.

Kirjoitat täyttä asiaa, paitsi että siinä alkuperäisessä tekstissä ei ole mukana lainkaan sanaa "certain"  - ei määräisellä eikä epämääräisellä artikkelilla varustettuna. Alkuperäinen pätkä kuuluu "the particular kind of cripple".

Ja mielestäni tuossa viitataan myös vamman laatuun tai ilmenemistapaan (KIND), ei vain tiettyihin rampautuneisiin henkilöihin. Siksi kääntäisin sen "minkä tyyppisiä rampoja (milloinkin) saapuu..."

Sanojen lisäksi kääntäjän täytyy miettiä myös merkitys. Eli tässä kellona käy tiettyjen ihmisten käynti naapurissa. Se ei viittaa tietyntyyppisesti vammautuneeseen, vaan tiettyyn persoonaan. Se tulee asiayhteydestä ilmi. Siksi käännöksessä ei tarvitse näkyä sanatarkka käännös, eli rampautumisen laji, vaan olennaista on se, että lukija ymmärtää mistä on kyse. Ja alkuperäinen käännös välittää sen hyvin.

Todennäköisesti juuri näin. Mutta jos oikein tarkkoja ollaan, niin asiayhteydestä (jos se on siis vain tuo kyseinen virke) ei käy ilmi se, miten isännän vastaanotto toimii. Periaatteessa on mahdollista, että hän hoitaa vaikka eri tyyppisiä potilaita eri aikaan vuorokaudesta. Siis periaatteessa... Teksti ei kerro satavarmasti, että kyseessä ovat aina samat henkilöt (vaikka näin helposti kylläkin olettaa).

Joo, jos ap olisi laittanut kunnon lainauksen niin olisi ollut paljon vähemmän arvuuttelua. Tässä, tämähän on hyvin selkeä:

So this, said Kay to herself, is the sort of person you've become: a person whose clocks and wrist-watches have stopped, and who tells the time, instead, by the particular kind of cripple arriving at the landlord's door. For she was standing at her open window, in a collarless shirt and a pair of greyish underpants, smoking a cigarette and watching the coming and going of Mr Leonard's patients. Punctually they came - so punctually, she really could tell the time by them: the woman with the crooked back, on Mondays at ten; the wounded soldier, on Thursdays at eleven. On Tuesdays at one an elderly man came, with a fey-looking boy to help him: Kay enjoyed watching them.

https://www.whichbook.net/book.aspx?id=9115

Vierailija kirjoitti:

Joo, jos ap olisi laittanut kunnon lainauksen niin olisi ollut paljon vähemmän arvuuttelua. Tässä, tämähän on hyvin selkeä:

So this, said Kay to herself, is the sort of person you've become: a person whose clocks and wrist-watches have stopped, and who tells the time, instead, by the particular kind of cripple arriving at the landlord's door. For she was standing at her open window, in a collarless shirt and a pair of greyish underpants, smoking a cigarette and watching the coming and going of Mr Leonard's patients. Punctually they came - so punctually, she really could tell the time by them: the woman with the crooked back, on Mondays at ten; the wounded soldier, on Thursdays at eleven. On Tuesdays at one an elderly man came, with a fey-looking boy to help him: Kay enjoyed watching them.

https://www.whichbook.net/book.aspx?id=9115

Kiitos. Olisi pitänyt itse kaivaa tuo esiin...

Ei tarvitse arvuutella tosiaan, onko aina sama potilas vai ei jne... :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP:ta häiritsevästä esimerkistä: "Jokin kulkukoira oli tullut pihaan."

AP on mielestäni oikeassa siinä, ettei suomalainen kirjoittaisi noin, vaan siitä kuultaa läpi "a stray dog". Suomalainen ilmaisi saman näin: "Pihaan oli tullut kulkukoira." (Ja jos jokin tietty kulkukoira, the stray dog: "Kulkukoira oli tullut pihaan.")

Ei. Alkuperäinen oli "a certain cripple". Eli sekä indefinite article "a" (en tiedä mikä tuo on suomeksi) ja johonkin tiettyyn henkilöön viittaava "certain". Alkuperäinen lause on muotoiltu tuolla tavalla, koska kirjailija haluaa ilmaista, että kyse on tietystä rammasta, mutta että niitä "tiettyjä rampoja" on monta. Tuota on vaikea ilmaista suomeksi. Oikeastaan ainoa tapa ilmaista se on nimenomaan tuo "joku rampa". Jos sen "joku" jättäisi pois, niin lauseen merkitys muuttuisi.

Joskus kaunokirjallisuudessa käytetään erikoisiakin ilmaisuja viestinnän välineenä. Tarkoitus ei olekaan kirjoittaa helppoa, yksinkertaista tai mahdollisimman selkeää kieltä. Se kuuluu asiatekstiin.

t. englantia äidinkielenä puhuva, kirjallisuutta opiskellut

"A" on substantiivin eteen tuleva artikkeli, joka ilmaisee onko siihen viittava asia uusi vai tuttu. "We have a house. The house is big ." "My husband bought himself a car. The car is brand new." Ensimmäistä kertaa puhuttaessa käytetään artikkelia "a", sen jälkeen samasta asiasta puhuttaessa artikkelia "the".

Artikkelien merkitysero kerrotaan niiden nimissä: "a" on indefinite article" ja "the" on definite article. Eli epätarkka ja tarkka – näillä on varmaan suomalaiset nimitykset, en vain itse osaa suomea tarpeeksi hyvin (koska kaikki koulut englanniksi lapsesta tohtoriksi asti).

P.S. Alkuperäisessä lauseessa, josta ketju alkoi, on myös se, että kellojen pysähtyneisyys saattaa viitata kuolemaan. Osassa englanninkielistä maailmaa kellot pysäytettiin talossa, jota kuolema oli kohdannut. Lause kertoo tietystä epätoivosta ja pysähtyneisyydestä, johon sopii, että kertoja osaa tunnistaa lääkärin luona käyvät rammat ulkomuodosta (siksi eivät ole "a cripple"), mutta ei tunne heitä niin hyvin, että voisi puhua tietystä rammoista ("the cripple") , vaan epämääräisesti tietyistä rammoista ("a certain cripple"). Ilmeisesti kertoja viettää päivänsä istumalla samassa tuolissa kotonaan, nähden ikkunasta lääkärin luona käyvät rammat niin, että kykenee tunnistamaan eri rammat ja heidän käyntirytminsä.

Toisaalta, kaunokirjallisuus on taidetta, ja taideteokselle on aina monta tulkintaa, koska jokainen tulkitsee sen subjektiivisesti. Eli alkulauseen voi tulkita eri tavoin.

Kirjoitat täyttä asiaa, paitsi että siinä alkuperäisessä tekstissä ei ole mukana lainkaan sanaa "certain"  - ei määräisellä eikä epämääräisellä artikkelilla varustettuna. Alkuperäinen pätkä kuuluu "the particular kind of cripple".

Ja mielestäni tuossa viitataan myös vamman laatuun tai ilmenemistapaan (KIND), ei vain tiettyihin rampautuneisiin henkilöihin. Siksi kääntäisin sen "minkä tyyppisiä rampoja (milloinkin) saapuu..."

Sanojen lisäksi kääntäjän täytyy miettiä myös merkitys. Eli tässä kellona käy tiettyjen ihmisten käynti naapurissa. Se ei viittaa tietyntyyppisesti vammautuneeseen, vaan tiettyyn persoonaan. Se tulee asiayhteydestä ilmi. Siksi käännöksessä ei tarvitse näkyä sanatarkka käännös, eli rampautumisen laji, vaan olennaista on se, että lukija ymmärtää mistä on kyse. Ja alkuperäinen käännös välittää sen hyvin.

Todennäköisesti juuri näin. Mutta jos oikein tarkkoja ollaan, niin asiayhteydestä (jos se on siis vain tuo kyseinen virke) ei käy ilmi se, miten isännän vastaanotto toimii. Periaatteessa on mahdollista, että hän hoitaa vaikka eri tyyppisiä potilaita eri aikaan vuorokaudesta. Siis periaatteessa... Teksti ei kerro satavarmasti, että kyseessä ovat aina samat henkilöt (vaikka näin helposti kylläkin olettaa).

Tuo virke ei kerro, mutta seuraavat virkkeet kyllä kertovat. 

Olisko tämä hyvä:

a certain cripple = eräs tietty rampa

Vierailija kirjoitti:

Kääntäjä ei ole oivaltanut sanontoja "person whose clocks have stopped" ja "a certain cripple." Noinkohan aukeaisivat englanninkielistä alkuteosta lukevalle suomalaisellekaan.

Oikeinhan nuo oli käännetty.

Vierailija kirjoitti:

Joo, jos ap olisi laittanut kunnon lainauksen niin olisi ollut paljon vähemmän arvuuttelua. Tässä, tämähän on hyvin selkeä:

So this, said Kay to herself, is the sort of person you've become: a person whose clocks and wrist-watches have stopped, and who tells the time, instead, by the particular kind of cripple arriving at the landlord's door. For she was standing at her open window, in a collarless shirt and a pair of greyish underpants, smoking a cigarette and watching the coming and going of Mr Leonard's patients. Punctually they came - so punctually, she really could tell the time by them: the woman with the crooked back, on Mondays at ten; the wounded soldier, on Thursdays at eleven. On Tuesdays at one an elderly man came, with a fey-looking boy to help him: Kay enjoyed watching them.

https://www.whichbook.net/book.aspx?id=9115

 Niin on selkeä. Asia ratkaistu.

Hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP:ta häiritsevästä esimerkistä: "Jokin kulkukoira oli tullut pihaan."

AP on mielestäni oikeassa siinä, ettei suomalainen kirjoittaisi noin, vaan siitä kuultaa läpi "a stray dog". Suomalainen ilmaisi saman näin: "Pihaan oli tullut kulkukoira." (Ja jos jokin tietty kulkukoira, the stray dog: "Kulkukoira oli tullut pihaan.")

Ei. Alkuperäinen oli "a certain cripple". Eli sekä indefinite article "a" (en tiedä mikä tuo on suomeksi) ja johonkin tiettyyn henkilöön viittaava "certain". Alkuperäinen lause on muotoiltu tuolla tavalla, koska kirjailija haluaa ilmaista, että kyse on tietystä rammasta, mutta että niitä "tiettyjä rampoja" on monta. Tuota on vaikea ilmaista suomeksi. Oikeastaan ainoa tapa ilmaista se on nimenomaan tuo "joku rampa". Jos sen "joku" jättäisi pois, niin lauseen merkitys muuttuisi.

Joskus kaunokirjallisuudessa käytetään erikoisiakin ilmaisuja viestinnän välineenä. Tarkoitus ei olekaan kirjoittaa helppoa, yksinkertaista tai mahdollisimman selkeää kieltä. Se kuuluu asiatekstiin.

t. englantia äidinkielenä puhuva, kirjallisuutta opiskellut

"A" on substantiivin eteen tuleva artikkeli, joka ilmaisee onko siihen viittava asia uusi vai tuttu. "We have a house. The house is big ." "My husband bought himself a car. The car is brand new." Ensimmäistä kertaa puhuttaessa käytetään artikkelia "a", sen jälkeen samasta asiasta puhuttaessa artikkelia "the".

Artikkelien merkitysero kerrotaan niiden nimissä: "a" on indefinite article" ja "the" on definite article. Eli epätarkka ja tarkka – näillä on varmaan suomalaiset nimitykset, en vain itse osaa suomea tarpeeksi hyvin (koska kaikki koulut englanniksi lapsesta tohtoriksi asti).

P.S. Alkuperäisessä lauseessa, josta ketju alkoi, on myös se, että kellojen pysähtyneisyys saattaa viitata kuolemaan. Osassa englanninkielistä maailmaa kellot pysäytettiin talossa, jota kuolema oli kohdannut. Lause kertoo tietystä epätoivosta ja pysähtyneisyydestä, johon sopii, että kertoja osaa tunnistaa lääkärin luona käyvät rammat ulkomuodosta (siksi eivät ole "a cripple"), mutta ei tunne heitä niin hyvin, että voisi puhua tietystä rammoista ("the cripple") , vaan epämääräisesti tietyistä rammoista ("a certain cripple"). Ilmeisesti kertoja viettää päivänsä istumalla samassa tuolissa kotonaan, nähden ikkunasta lääkärin luona käyvät rammat niin, että kykenee tunnistamaan eri rammat ja heidän käyntirytminsä.

Toisaalta, kaunokirjallisuus on taidetta, ja taideteokselle on aina monta tulkintaa, koska jokainen tulkitsee sen subjektiivisesti. Eli alkulauseen voi tulkita eri tavoin.

Kirjoitat täyttä asiaa, paitsi että siinä alkuperäisessä tekstissä ei ole mukana lainkaan sanaa "certain"  - ei määräisellä eikä epämääräisellä artikkelilla varustettuna. Alkuperäinen pätkä kuuluu "the particular kind of cripple".

Ja mielestäni tuossa viitataan myös vamman laatuun tai ilmenemistapaan (KIND), ei vain tiettyihin rampautuneisiin henkilöihin. Siksi kääntäisin sen "minkä tyyppisiä rampoja (milloinkin) saapuu..."

Sanojen lisäksi kääntäjän täytyy miettiä myös merkitys. Eli tässä kellona käy tiettyjen ihmisten käynti naapurissa. Se ei viittaa tietyntyyppisesti vammautuneeseen, vaan tiettyyn persoonaan. Se tulee asiayhteydestä ilmi. Siksi käännöksessä ei tarvitse näkyä sanatarkka käännös, eli rampautumisen laji, vaan olennaista on se, että lukija ymmärtää mistä on kyse. Ja alkuperäinen käännös välittää sen hyvin.

Todennäköisesti juuri näin. Mutta jos oikein tarkkoja ollaan, niin asiayhteydestä (jos se on siis vain tuo kyseinen virke) ei käy ilmi se, miten isännän vastaanotto toimii. Periaatteessa on mahdollista, että hän hoitaa vaikka eri tyyppisiä potilaita eri aikaan vuorokaudesta. Siis periaatteessa... Teksti ei kerro satavarmasti, että kyseessä ovat aina samat henkilöt (vaikka näin helposti kylläkin olettaa).

Tuo virke ei kerro, mutta seuraavat virkkeet kyllä kertovat. 

Niin kertovat, mutta tuota viestiä kirjoittaessani ne seuraavat virkkeet eivät olleet tiedossani.

Minusta huvittavinta tässä ketjussa on se, että aloituksella ja ensimmäisellä kommentilla on noin paljon yläpeukkuja. Noin moni on peukuttanut tietämättä asiasta yhtään mitään tai edes miettimättä. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta huvittavinta tässä ketjussa on se, että aloituksella ja ensimmäisellä kommentilla on noin paljon yläpeukkuja. Noin moni on peukuttanut tietämättä asiasta yhtään mitään tai edes miettimättä. 

Kiinnitin samaan huomiota.

Olihan tästä hauska kinata.