Lue keskustelun säännöt.
Usko mennyt miehiin lopullisesti, en tiedä mitä teen
26.07.2019 |
Kauniina naisena olen saanut vuosien saatossa huomata, et olen ollut miehille vain kiva asia, jota voi p anna.
Itkettää. Tapasin taannoin kivan miehen harrastukseni parissa, juttelimme, ihastuin häneen ja hän osoitti kiinnostustaan minuun suoraan, flirttaili jne. No enköhän äsken facebookista huomannut, et hänellä on vaimo kotona.
Tällaiset jutut ei ole eka kerta. Olen ystävällinen, kiltti ja älykäs, jo vuosia olen toivonut että tapaisin sellaisen miehen, joka arvostaisi ja kunnioittaisi minua. En ole mikään b imbo, en todellakaan, aivan normaali ihminen.
En keksi enää mitään syytä tälle kuin ulkonäköni. Sen perusteella minusta saa ehkä kuvan, että mua ei tarvii kunnioittaa, oon ollut kiva edustuskappale ja fe tissien täyttymys ja sit mut on voinut vaan heittää mäkeen.
Kuulostaa teistä varmasti turhalta valitukselta, itsesääliltä tms. En vaan jaksa tätä enää. En oikeasti jaksa.
Kiitos kun jaksoit lukea.
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksikin mies kyllästyi, luotatko liikaa ulkonäkösi voimaan? Mites se persoona?
Musta tuntuu, että olen välillä ulkonäköni vanki. Haluan olla minä, juuri tällainen, en muuttaisi mitään. Mutta jos avaan suuni ja kerron mielipiteeni talouspolitiikkaan, usa:n vankien kohteluun, ihmis- ja eläinoikeuksiin niin saan miehiltä outoja katseita. Ihan kuin olisin heille uhka.
Olen juuri keskellä Desmond Morriksen kirjaa Ihmisten Eläintarha, ja hän puhuu tästä ilmiöstä paljon. On siis jollain tavalla normaalia, että urokset niin ihmisissä kuin muissa lajeissa hakeutuvat alitajuisesti suhteisiin joissa saavat olla ”ottajan” roolissa, eli voimakkaita ja hallitsevia.
Tänne avautuminen auttoi, kiitos kommenteistanne. Sain ajattelemisen aihetta.
Ap
Anteeksi nyt, mutta miksi sä haluat kertoa mielipiteesi talouspolitiikkaan tai USA:n vankien kohteluun? Mä tiedän kulttuuripiireistä keski-ikäisiä miehiä, jotka tällaisista haluavat puhua (ja joo yliopistolta varmaan löytyy myös), mutta eihän tällaisia asioita parisuhteessakaan puhuta small talkina.
Mulla on maisterin paperit ja aika monialainen työ (yleistietoa tarvitaan), mutta tollaisista asioista ei työpaikalla puhu kukaan. Toi on sellasta besserwissereitten jargonia, jota näkee Twitterissä.
Jos oikeasti puhut jostain ihmisoikeuksista treffeillä, sut tulkitaan tiukkapipoiseksi vihervassariksi (minä en ajattele sinun olevan sellainen, mutta sellaisen mielikuvan se välittää jos ei ole niistä asioista kiinnostunut).
Mulla on korkeakoulun kesken jättänyt periaatteessa duunaritasoinen mies, jonka kanssa puhutaan meitä koskettavista asioista, maahanmuuttopolitiikasta, mutta se on aika pieni osa keskustelua.
Sun täytyy etsiä mies, joka haluaa puhua vankien kohtelusta. Minä en tunne yhtään miestä (enkä edes naista), jota se kiinnostaa lounastauon puheenaiheena.
Olen sun kanssasi täysin eri mieltä. En sitten tiedä mistä itse puhut treffeillä, illanvietoissa jne. Mutta itse olen käynyt usein keskusteluja miesten kanssa niin politiikasta, ajankohtaisista ilmiöistä, ihmisoikeuksista, historiasta, miellyttävistä elokuvista ja kirjoista. Ja silti pystyn juttelemaan kevyistäkin asioista, olemaan läsnä ja heittämään läppää, ei nää ole toisiaan poissulkevia asioita. Ja nämä mainitsemani aihealueet olivat esimerkkejä.
Jos itse mielummin jaarittelet säästä ja jonninjoutavista asioista treffeillä niin go for it. Itse nautin syvällisistä, toista kunnioittavista keskusteluista joissa saan kuvaa sen toisen ihmisen arvomaailmasta ja ajatuksista.
Ihan käsittämätön kommentti.
Ap
No kumpi meistä on parisuhteessa ja kummalla ei ole ollut minkäänlaisia kuvailemiasi ongelmia miesten kanssa? Itsehän sinä aloituksessa uhriudut, kun et löydä miestä ja toivo on menetetty. Boldaamani kohta: oletko käynyt näitä keskusteluja treffeillä vai miesten kanssa, joista et ole kiinnostunut? Monen sinua kiinnostavan miehen kanssa olet onnistunut keskustelemaan näistä kiinnostuksen kohteistasi?
Sori, mutta vaikutat vähän sellaiselta besserwisseriltä, joka tykkää päteä ja väitellä asioista (kutsut sitä kaiketi rakentavaksi keskusteluksi). News flash: useimpia ihmisiä ei ennen kunnon tutustumista kiinnosta jutella tuollaisista, ei se ole toiseen ihmiseen tutustumista lainkaan, jos kyselee ulkopolitiikasta.
Kerroin sinulle omat arvaukseni siitä, mistä kiikastaa. Sosiaalisesti älykkään ihmisen ei tarvitse todistella älykkyyttään ekoilla treffeillä, tai todistella sitä muutenkaan. Kyllä sen älykkyyden ja hyvätapaisuuden näkee muistakin seikoista kuin siitä, kiinnostaako jutella poliittisista vangeista.
Minulla ei ole ollut ikinä ongelmia miesten suhteen, olen ollut pitkissä parisuhteissa, jotka ovat päättyneet sopuisasti. Parhaillaan seurustelen Tinderissä tapaamani miehen kanssa, jonka kanssa taidettiin ekoilla treffeillä kietaista pienet tumut pubissa. Mutta niin sitä vaan päädyttiin kesälomalla mökillä yömyöhään viinilasit kädessä istumaan terassille puhumaan maahanmuuttopolitiikasta ja ulkopolitiikasta.
Mutta jos kumpi tahansa oli ensimmäisillä deiteillä alkanut niistä jauhaa, olisi ollut turn off.
Löysää pipoa, ei aina tartte olla niin tärkeä.
En nyt ihan ymmärrä sua. Mun tarkoitus ei ole tuoda esille omaa tärkeyttäni tai älykkyyttäni, jos keskustelu ajautuu itseään kiinnostaviin asioihin, niin pitäisikö mun kieltäytyä puhumasta siitä?
En ymmärrä sun hyökkäävää puhetapaa tai sitä, että kahden ihmisen keskustelu ja naisen mielipiteet esimerkiksi nyt politiikasta olisi jotenkin todistelua omasta älykkyydestään. Mutta ok. :D
Ehkä nää äijät on ollut samanlaisia kuin sä, että ottavat keskustelun ja naisen mielipiteet jotenkin loukkaavina tai tärkeilynä. Siksi homma ei toimi. Ehkä paras paikka teille onkin tavata tasoistanne seuraa Tinderissä, kietaista pienet tumut (ja sama suomeksi eli perskännit pata ässässä) ja käydä p ersumaisia avartavia dialogeja m aahanmuutosta.
Ap
Jos en olisi parisuhteessa, haluaisin ja etsisin käsiini juuri tällaisen naisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä kannattaisi kasvaa ihmisenä eikä pelkästään nojautua ulkonäköön. Taitaa tulla yllätyksenä että miehet ehkä katsoo naisissa muutakin kuin ulkonäköä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksikin mies kyllästyi, luotatko liikaa ulkonäkösi voimaan? Mites se persoona?
Musta tuntuu, että olen välillä ulkonäköni vanki. Haluan olla minä, juuri tällainen, en muuttaisi mitään. Mutta jos avaan suuni ja kerron mielipiteeni talouspolitiikkaan, usa:n vankien kohteluun, ihmis- ja eläinoikeuksiin niin saan miehiltä outoja katseita. Ihan kuin olisin heille uhka.
Olen juuri keskellä Desmond Morriksen kirjaa Ihmisten Eläintarha, ja hän puhuu tästä ilmiöstä paljon. On siis jollain tavalla normaalia, että urokset niin ihmisissä kuin muissa lajeissa hakeutuvat alitajuisesti suhteisiin joissa saavat olla ”ottajan” roolissa, eli voimakkaita ja hallitsevia.
Tänne avautuminen auttoi, kiitos kommenteistanne. Sain ajattelemisen aihetta.
Ap
Mitä teet työksesi? Tarkoitan sitä, että osaavatko miehet odottaa sinulta mielipiteitä ja näkemyksiä? Jos olet jossain älyä vaativalla alalla hyvässä työssä, niin mielipiteesi poliittisista asioista ovat täysin luonnollisia ja varmasti hyvin perusteltuja. Mutta jos olet kaunis kosmetologi, joka esittää "humanistisia ja valistuneita mielipiteitä maailmanpolitiikasta" ne saattavat kuulostaa lähinnä naiiveilta.
Tunnen pari tällaista naista, jotka tavallaan ovat ulkonäkönsä vankeja. Tavallisia, kivoja, tavallisessa työssä, herttaisia. Mutta. Eivät osaa olla omia itsejään. Heillä on jokin tarve esittää kaikille ja pahimmillaan jopa asettaa itsensä keskustelukumppaninsa yläpuolelle tyyliin "minä en olekaan mikään b mbo vaan luen sivistyneitä kirjoja ja minun mielestäni...". Js sitten lasautetaan mielipide joka on ihan täysin yleistä mielipidettä vastaan.
Sitten on niitä kauniita naisia, joiden suusta nuo mielipiteet ovat relevantteja, koska ne kerrotaan itsevarmasti ja luontevasti, ja niissä on aidosti hyvä pointti. Niille ei kukaan mies pyörittele silmiään koska niillä ei pyritä kenenkään yläpuolelle vaan pikemminkin ne tuovat lisämausteen keskusteluun. Tuovat aidosti esiin naisen älyn.
Mieti tätä myös, oletko ristiriitainen persoona? On ihan ok olla ihan tavallinen, kaunis, mukava, fiksu, ilman mitään "älyllisiä humaaneja mielipiteitä".
Itse tunnen paljon kauniita naisia, joiden elämään löytyy aina hyvät ja mukavat miehet. Eivät ole mitään ulkonäön vankeja vaan ihan omia persooniaan.
Vinkki ap:lle: Tuo esiin jotain inhimillistä ja heikkoa itsestäsi. Älä ole täydellinen paketti. ”Heikkous” herättää miehessä tunteen voimakkuudesta. Olen itse saanut treffeillä kiitosta aitoudesta ja avoimuudesta, olen kertonut suoraan myös huonoista puolistani ja vioistani -toki pitäen keskustelun sopivan kevyenä ja positiivisena. Nykyään treffeillä ollaan kuin työhaastattelussa ja yritetään piirtää liian täydellinen kuva itsestä -tämä välittyy myös toiselle osapuolelle paineena siitä, että pitää olla kaikkea. Riko kaavaa, rönsyile! Moka on lahja <3
Mies haluaa tuntea olevansa tarpeellinen. Suurin osa miehistä rakastaa auttaa naista, joten järjestä miehelle mahdollisuus siihen.
Onko mies kiinnostunut autoista/tietokoneista/maratoneista/Lapista/
pyöräilystä > Ole innoissasi tästä ja pyydä apua / konsultoi lisää aiheen tiimoilta . Sait varmaan pointista kiinni.
Pyydä auttamaan kun viet varastoon jotain painavaa... ja muista pilke silmäkulmassa kiittää että sait lainata hänen lihaksiaan. Keksit varmasti itse lisää. Ei ole tarkoitus että heittäydyt avuttomaksi bimboksi tai sun pitäisi olla jotain mitä et ole. Mutta kokeilepa ensi kerralla sitä, että annat toisen loistaa, teet tilanteesta rennon, helpon ja huolettoman. Sellaisessa tilanteessa kenen tahansa on hyvä olla ja syntyy tilaa tunteille ja ihastukselle.
T. Se, joka kommentoi aiemmin olevansa vähän hullu mutta silti on hyviä miehiä löytynyt :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksikin mies kyllästyi, luotatko liikaa ulkonäkösi voimaan? Mites se persoona?
Musta tuntuu, että olen välillä ulkonäköni vanki. Haluan olla minä, juuri tällainen, en muuttaisi mitään. Mutta jos avaan suuni ja kerron mielipiteeni talouspolitiikkaan, usa:n vankien kohteluun, ihmis- ja eläinoikeuksiin niin saan miehiltä outoja katseita. Ihan kuin olisin heille uhka.
Olen juuri keskellä Desmond Morriksen kirjaa Ihmisten Eläintarha, ja hän puhuu tästä ilmiöstä paljon. On siis jollain tavalla normaalia, että urokset niin ihmisissä kuin muissa lajeissa hakeutuvat alitajuisesti suhteisiin joissa saavat olla ”ottajan” roolissa, eli voimakkaita ja hallitsevia.
Tänne avautuminen auttoi, kiitos kommenteistanne. Sain ajattelemisen aihetta.
Ap
Juuri tämä. Nykyisin vaikuttaa sille että mitä huonompi osaaminen / ymmärrys on, sitä suurempana asiantuntijana esiinnytään ja tungetaan omia näkemyksiä puoliväkisin toisille. Tuo on aivan uskomattoman ärsyttävää. Sitten ihmetellään kun ollaan yksin.
Mitä teet työksesi? Tarkoitan sitä, että osaavatko miehet odottaa sinulta mielipiteitä ja näkemyksiä? Jos olet jossain älyä vaativalla alalla hyvässä työssä, niin mielipiteesi poliittisista asioista ovat täysin luonnollisia ja varmasti hyvin perusteltuja. Mutta jos olet kaunis kosmetologi, joka esittää "humanistisia ja valistuneita mielipiteitä maailmanpolitiikasta" ne saattavat kuulostaa lähinnä naiiveilta.
Tunnen pari tällaista naista, jotka tavallaan ovat ulkonäkönsä vankeja. Tavallisia, kivoja, tavallisessa työssä, herttaisia. Mutta. Eivät osaa olla omia itsejään. Heillä on jokin tarve esittää kaikille ja pahimmillaan jopa asettaa itsensä keskustelukumppaninsa yläpuolelle tyyliin "minä en olekaan mikään b mbo vaan luen sivistyneitä kirjoja ja minun mielestäni...". Js sitten lasautetaan mielipide joka on ihan täysin yleistä mielipidettä vastaan.
Sitten on niitä kauniita naisia, joiden suusta nuo mielipiteet ovat relevantteja, koska ne kerrotaan itsevarmasti ja luontevasti, ja niissä on aidosti hyvä pointti. Niille ei kukaan mies pyörittele silmiään koska niillä ei pyritä kenenkään yläpuolelle vaan pikemminkin ne tuovat lisämausteen keskusteluun. Tuovat aidosti esiin naisen älyn.
Mieti tätä myös, oletko ristiriitainen persoona? On ihan ok olla ihan tavallinen, kaunis, mukava, fiksu, ilman mitään "älyllisiä humaaneja mielipiteitä".
Itse tunnen paljon kauniita naisia, joiden elämään löytyy aina hyvät ja mukavat miehet. Eivät ole mitään ulkonäön vankeja vaan ihan omia persooniaan.
Mielestäni valtavirrasta poikkeavat mielipiteet eivät ole pahaksi, mikäli ne pidetään omina mielipiteinä ja jos vielä ne pystytään jotenkin perustelemaan.
Eläin ja ihmisoikeusasioista kiinnostuneena pitää kuitenkin sanoa että tuosta alueesta kiinnostuneista on aika iso kasa hörhöjä. Mikäli olisin sinkku, voisihan noiden hyvännäköisten kanssa seksiä harrastaa, mutta ei noita kauaa katselisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksikin mies kyllästyi, luotatko liikaa ulkonäkösi voimaan? Mites se persoona?
Musta tuntuu, että olen välillä ulkonäköni vanki. Haluan olla minä, juuri tällainen, en muuttaisi mitään. Mutta jos avaan suuni ja kerron mielipiteeni talouspolitiikkaan, usa:n vankien kohteluun, ihmis- ja eläinoikeuksiin niin saan miehiltä outoja katseita. Ihan kuin olisin heille uhka.
Olen juuri keskellä Desmond Morriksen kirjaa Ihmisten Eläintarha, ja hän puhuu tästä ilmiöstä paljon. On siis jollain tavalla normaalia, että urokset niin ihmisissä kuin muissa lajeissa hakeutuvat alitajuisesti suhteisiin joissa saavat olla ”ottajan” roolissa, eli voimakkaita ja hallitsevia.
Tänne avautuminen auttoi, kiitos kommenteistanne. Sain ajattelemisen aihetta.
Ap
Anteeksi nyt, mutta miksi sä haluat kertoa mielipiteesi talouspolitiikkaan tai USA:n vankien kohteluun? Mä tiedän kulttuuripiireistä keski-ikäisiä miehiä, jotka tällaisista haluavat puhua (ja joo yliopistolta varmaan löytyy myös), mutta eihän tällaisia asioita parisuhteessakaan puhuta small talkina.
Mulla on maisterin paperit ja aika monialainen työ (yleistietoa tarvitaan), mutta tollaisista asioista ei työpaikalla puhu kukaan. Toi on sellasta besserwissereitten jargonia, jota näkee Twitterissä.
Jos oikeasti puhut jostain ihmisoikeuksista treffeillä, sut tulkitaan tiukkapipoiseksi vihervassariksi (minä en ajattele sinun olevan sellainen, mutta sellaisen mielikuvan se välittää jos ei ole niistä asioista kiinnostunut).
Mulla on korkeakoulun kesken jättänyt periaatteessa duunaritasoinen mies, jonka kanssa puhutaan meitä koskettavista asioista, maahanmuuttopolitiikasta, mutta se on aika pieni osa keskustelua.
Sun täytyy etsiä mies, joka haluaa puhua vankien kohtelusta. Minä en tunne yhtään miestä (enkä edes naista), jota se kiinnostaa lounastauon puheenaiheena.
Olen sun kanssasi täysin eri mieltä. En sitten tiedä mistä itse puhut treffeillä, illanvietoissa jne. Mutta itse olen käynyt usein keskusteluja miesten kanssa niin politiikasta, ajankohtaisista ilmiöistä, ihmisoikeuksista, historiasta, miellyttävistä elokuvista ja kirjoista. Ja silti pystyn juttelemaan kevyistäkin asioista, olemaan läsnä ja heittämään läppää, ei nää ole toisiaan poissulkevia asioita. Ja nämä mainitsemani aihealueet olivat esimerkkejä.
Jos itse mielummin jaarittelet säästä ja jonninjoutavista asioista treffeillä niin go for it. Itse nautin syvällisistä, toista kunnioittavista keskusteluista joissa saan kuvaa sen toisen ihmisen arvomaailmasta ja ajatuksista.
Ihan käsittämätön kommentti.
Ap
No kumpi meistä on parisuhteessa ja kummalla ei ole ollut minkäänlaisia kuvailemiasi ongelmia miesten kanssa? Itsehän sinä aloituksessa uhriudut, kun et löydä miestä ja toivo on menetetty. Boldaamani kohta: oletko käynyt näitä keskusteluja treffeillä vai miesten kanssa, joista et ole kiinnostunut? Monen sinua kiinnostavan miehen kanssa olet onnistunut keskustelemaan näistä kiinnostuksen kohteistasi?
Sori, mutta vaikutat vähän sellaiselta besserwisseriltä, joka tykkää päteä ja väitellä asioista (kutsut sitä kaiketi rakentavaksi keskusteluksi). News flash: useimpia ihmisiä ei ennen kunnon tutustumista kiinnosta jutella tuollaisista, ei se ole toiseen ihmiseen tutustumista lainkaan, jos kyselee ulkopolitiikasta.
Kerroin sinulle omat arvaukseni siitä, mistä kiikastaa. Sosiaalisesti älykkään ihmisen ei tarvitse todistella älykkyyttään ekoilla treffeillä, tai todistella sitä muutenkaan. Kyllä sen älykkyyden ja hyvätapaisuuden näkee muistakin seikoista kuin siitä, kiinnostaako jutella poliittisista vangeista.
Minulla ei ole ollut ikinä ongelmia miesten suhteen, olen ollut pitkissä parisuhteissa, jotka ovat päättyneet sopuisasti. Parhaillaan seurustelen Tinderissä tapaamani miehen kanssa, jonka kanssa taidettiin ekoilla treffeillä kietaista pienet tumut pubissa. Mutta niin sitä vaan päädyttiin kesälomalla mökillä yömyöhään viinilasit kädessä istumaan terassille puhumaan maahanmuuttopolitiikasta ja ulkopolitiikasta.
Mutta jos kumpi tahansa oli ensimmäisillä deiteillä alkanut niistä jauhaa, olisi ollut turn off.
Löysää pipoa, ei aina tartte olla niin tärkeä.
En nyt ihan ymmärrä sua. Mun tarkoitus ei ole tuoda esille omaa tärkeyttäni tai älykkyyttäni, jos keskustelu ajautuu itseään kiinnostaviin asioihin, niin pitäisikö mun kieltäytyä puhumasta siitä?
En ymmärrä sun hyökkäävää puhetapaa tai sitä, että kahden ihmisen keskustelu ja naisen mielipiteet esimerkiksi nyt politiikasta olisi jotenkin todistelua omasta älykkyydestään. Mutta ok. :D
Ehkä nää äijät on ollut samanlaisia kuin sä, että ottavat keskustelun ja naisen mielipiteet jotenkin loukkaavina tai tärkeilynä. Siksi homma ei toimi. Ehkä paras paikka teille onkin tavata tasoistanne seuraa Tinderissä, kietaista pienet tumut (ja sama suomeksi eli perskännit pata ässässä) ja käydä p ersumaisia avartavia dialogeja m aahanmuutosta.
Ap
Jos en olisi parisuhteessa, haluaisin ja etsisin käsiini juuri tällaisen naisen.
Siis nimenomaan tällaisen älykkään, sanavalmiin ja keskustelutaitoisen. Tosin ap etsi miehekästä miestä, joten en ehkä osuisi ensimmäisenä hänen tutkaansa.
Toisaalta hyvä niin. Sanavalmiista naisista tulee helposti myös kontrolloivia parisuhteessa. Mies ei välttämättä saa suunvuoroa eikä kykene puolustamaan omia kantojaan suustaan hitaampana.
Ap:n kohderyhmää voisi olla yrittäjäpiireissä. Slush tai muut vastaavat verkostotapahtumat voisivat olla hänelle hyvä paikka hakea seuraa. Tosin yrittäjillä ei taida olla juuri aikaa parisuhteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksikin mies kyllästyi, luotatko liikaa ulkonäkösi voimaan? Mites se persoona?
Musta tuntuu, että olen välillä ulkonäköni vanki. Haluan olla minä, juuri tällainen, en muuttaisi mitään. Mutta jos avaan suuni ja kerron mielipiteeni talouspolitiikkaan, usa:n vankien kohteluun, ihmis- ja eläinoikeuksiin niin saan miehiltä outoja katseita. Ihan kuin olisin heille uhka.
Olen juuri keskellä Desmond Morriksen kirjaa Ihmisten Eläintarha, ja hän puhuu tästä ilmiöstä paljon. On siis jollain tavalla normaalia, että urokset niin ihmisissä kuin muissa lajeissa hakeutuvat alitajuisesti suhteisiin joissa saavat olla ”ottajan” roolissa, eli voimakkaita ja hallitsevia.
Tänne avautuminen auttoi, kiitos kommenteistanne. Sain ajattelemisen aihetta.
Ap
Lakkaa häpeilemästä sitä, että olet nainen ja sinulla on mielipiteitä. Jos mies on niin heikko, että pelkää sitä, unohda semmoinen vätys ja etsi joku älyllistä seuraa arvostava yksilö, kyllä niitäkin on.
t. vahvat mielipiteensä ääneen sanova nainen, joka on pitkässä avoliitossa omat mielipiteensä ääneensanovan keskustelukykyisen miehen kanssa (molemmat ollaan ihan hyvännäköisiä, jos sillä nyt on jotain merkitystä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No. Minäpä sen kerron. Teidän naisten tulee oppia nöyryyttä.
Miehet oppivat sitä usein esim. urheilun kautta. Saavat selkäänsä jne. Naisille harvoin näin käy ja siksi usein sitä nöyryyttä ei löydy!
Sinccis
Nykyään on hankala löytää nainen jolla on jalat maassa ja tietää ettei maailma pyöri hänen ympärillä. Some on pilannut naiset.
Millainen on nainen, joka "tietää ettei maailma pyöri hänen ympärillään" ?
N30v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksikin mies kyllästyi, luotatko liikaa ulkonäkösi voimaan? Mites se persoona?
Musta tuntuu, että olen välillä ulkonäköni vanki. Haluan olla minä, juuri tällainen, en muuttaisi mitään. Mutta jos avaan suuni ja kerron mielipiteeni talouspolitiikkaan, usa:n vankien kohteluun, ihmis- ja eläinoikeuksiin niin saan miehiltä outoja katseita. Ihan kuin olisin heille uhka.
Olen juuri keskellä Desmond Morriksen kirjaa Ihmisten Eläintarha, ja hän puhuu tästä ilmiöstä paljon. On siis jollain tavalla normaalia, että urokset niin ihmisissä kuin muissa lajeissa hakeutuvat alitajuisesti suhteisiin joissa saavat olla ”ottajan” roolissa, eli voimakkaita ja hallitsevia.
Tänne avautuminen auttoi, kiitos kommenteistanne. Sain ajattelemisen aihetta.
Ap
Lakkaa häpeilemästä sitä, että olet nainen ja sinulla on mielipiteitä. Jos mies on niin heikko, että pelkää sitä, unohda semmoinen vätys ja etsi joku älyllistä seuraa arvostava yksilö, kyllä niitäkin on.
t. vahvat mielipiteensä ääneen sanova nainen, joka on pitkässä avoliitossa omat mielipiteensä ääneensanovan keskustelukykyisen miehen kanssa (molemmat ollaan ihan hyvännäköisiä, jos sillä nyt on jotain merkitystä)
Joo, kannattaa jatkaa kun jo otsikossa on ilmoittanut pettymyksensä miehiin. Oikeasti ehkä jotain on yksilössä vikana, mikäli puolet kansasta on viallisia.
Tietenkin mielipiteet saa ilmaista, vaikka tyhmätkin. Tuo ainoastaan rajaa kumppanit yhtä tyhmiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No. Minäpä sen kerron. Teidän naisten tulee oppia nöyryyttä.
Miehet oppivat sitä usein esim. urheilun kautta. Saavat selkäänsä jne. Naisille harvoin näin käy ja siksi usein sitä nöyryyttä ei löydy!
Sinccis
Nykyään on hankala löytää nainen jolla on jalat maassa ja tietää ettei maailma pyöri hänen ympärillä. Some on pilannut naiset.
Millainen on nainen, joka "tietää ettei maailma pyöri hänen ympärillään" ?
N30v
Esim. Ei ole koukussa someen. Parempi kun ei käyttäisi ollenkaan somea, varsinkin instagramia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksikin mies kyllästyi, luotatko liikaa ulkonäkösi voimaan? Mites se persoona?
Musta tuntuu, että olen välillä ulkonäköni vanki. Haluan olla minä, juuri tällainen, en muuttaisi mitään. Mutta jos avaan suuni ja kerron mielipiteeni talouspolitiikkaan, usa:n vankien kohteluun, ihmis- ja eläinoikeuksiin niin saan miehiltä outoja katseita. Ihan kuin olisin heille uhka.
Olen juuri keskellä Desmond Morriksen kirjaa Ihmisten Eläintarha, ja hän puhuu tästä ilmiöstä paljon. On siis jollain tavalla normaalia, että urokset niin ihmisissä kuin muissa lajeissa hakeutuvat alitajuisesti suhteisiin joissa saavat olla ”ottajan” roolissa, eli voimakkaita ja hallitsevia.
Tänne avautuminen auttoi, kiitos kommenteistanne. Sain ajattelemisen aihetta.
Ap
Anteeksi nyt, mutta miksi sä haluat kertoa mielipiteesi talouspolitiikkaan tai USA:n vankien kohteluun? Mä tiedän kulttuuripiireistä keski-ikäisiä miehiä, jotka tällaisista haluavat puhua (ja joo yliopistolta varmaan löytyy myös), mutta eihän tällaisia asioita parisuhteessakaan puhuta small talkina.
Mulla on maisterin paperit ja aika monialainen työ (yleistietoa tarvitaan), mutta tollaisista asioista ei työpaikalla puhu kukaan. Toi on sellasta besserwissereitten jargonia, jota näkee Twitterissä.
Jos oikeasti puhut jostain ihmisoikeuksista treffeillä, sut tulkitaan tiukkapipoiseksi vihervassariksi (minä en ajattele sinun olevan sellainen, mutta sellaisen mielikuvan se välittää jos ei ole niistä asioista kiinnostunut).
Mulla on korkeakoulun kesken jättänyt periaatteessa duunaritasoinen mies, jonka kanssa puhutaan meitä koskettavista asioista, maahanmuuttopolitiikasta, mutta se on aika pieni osa keskustelua.
Sun täytyy etsiä mies, joka haluaa puhua vankien kohtelusta. Minä en tunne yhtään miestä (enkä edes naista), jota se kiinnostaa lounastauon puheenaiheena.
Olen sun kanssasi täysin eri mieltä. En sitten tiedä mistä itse puhut treffeillä, illanvietoissa jne. Mutta itse olen käynyt usein keskusteluja miesten kanssa niin politiikasta, ajankohtaisista ilmiöistä, ihmisoikeuksista, historiasta, miellyttävistä elokuvista ja kirjoista. Ja silti pystyn juttelemaan kevyistäkin asioista, olemaan läsnä ja heittämään läppää, ei nää ole toisiaan poissulkevia asioita. Ja nämä mainitsemani aihealueet olivat esimerkkejä.
Jos itse mielummin jaarittelet säästä ja jonninjoutavista asioista treffeillä niin go for it. Itse nautin syvällisistä, toista kunnioittavista keskusteluista joissa saan kuvaa sen toisen ihmisen arvomaailmasta ja ajatuksista.
Ihan käsittämätön kommentti.
Ap
No kumpi meistä on parisuhteessa ja kummalla ei ole ollut minkäänlaisia kuvailemiasi ongelmia miesten kanssa? Itsehän sinä aloituksessa uhriudut, kun et löydä miestä ja toivo on menetetty. Boldaamani kohta: oletko käynyt näitä keskusteluja treffeillä vai miesten kanssa, joista et ole kiinnostunut? Monen sinua kiinnostavan miehen kanssa olet onnistunut keskustelemaan näistä kiinnostuksen kohteistasi?
Sori, mutta vaikutat vähän sellaiselta besserwisseriltä, joka tykkää päteä ja väitellä asioista (kutsut sitä kaiketi rakentavaksi keskusteluksi). News flash: useimpia ihmisiä ei ennen kunnon tutustumista kiinnosta jutella tuollaisista, ei se ole toiseen ihmiseen tutustumista lainkaan, jos kyselee ulkopolitiikasta.
Kerroin sinulle omat arvaukseni siitä, mistä kiikastaa. Sosiaalisesti älykkään ihmisen ei tarvitse todistella älykkyyttään ekoilla treffeillä, tai todistella sitä muutenkaan. Kyllä sen älykkyyden ja hyvätapaisuuden näkee muistakin seikoista kuin siitä, kiinnostaako jutella poliittisista vangeista.
Minulla ei ole ollut ikinä ongelmia miesten suhteen, olen ollut pitkissä parisuhteissa, jotka ovat päättyneet sopuisasti. Parhaillaan seurustelen Tinderissä tapaamani miehen kanssa, jonka kanssa taidettiin ekoilla treffeillä kietaista pienet tumut pubissa. Mutta niin sitä vaan päädyttiin kesälomalla mökillä yömyöhään viinilasit kädessä istumaan terassille puhumaan maahanmuuttopolitiikasta ja ulkopolitiikasta.
Mutta jos kumpi tahansa oli ensimmäisillä deiteillä alkanut niistä jauhaa, olisi ollut turn off.
Löysää pipoa, ei aina tartte olla niin tärkeä.
En nyt ihan ymmärrä sua. Mun tarkoitus ei ole tuoda esille omaa tärkeyttäni tai älykkyyttäni, jos keskustelu ajautuu itseään kiinnostaviin asioihin, niin pitäisikö mun kieltäytyä puhumasta siitä?
En ymmärrä sun hyökkäävää puhetapaa tai sitä, että kahden ihmisen keskustelu ja naisen mielipiteet esimerkiksi nyt politiikasta olisi jotenkin todistelua omasta älykkyydestään. Mutta ok. :D
Ehkä nää äijät on ollut samanlaisia kuin sä, että ottavat keskustelun ja naisen mielipiteet jotenkin loukkaavina tai tärkeilynä. Siksi homma ei toimi. Ehkä paras paikka teille onkin tavata tasoistanne seuraa Tinderissä, kietaista pienet tumut (ja sama suomeksi eli perskännit pata ässässä) ja käydä p ersumaisia avartavia dialogeja m aahanmuutosta.
Ap
Jos en olisi parisuhteessa, haluaisin ja etsisin käsiini juuri tällaisen naisen.
Siis nimenomaan tällaisen älykkään, sanavalmiin ja keskustelutaitoisen. Tosin ap etsi miehekästä miestä, joten en ehkä osuisi ensimmäisenä hänen tutkaansa.
Toisaalta hyvä niin. Sanavalmiista naisista tulee helposti myös kontrolloivia parisuhteessa. Mies ei välttämättä saa suunvuoroa eikä kykene puolustamaan omia kantojaan suustaan hitaampana.
Ap:n kohderyhmää voisi olla yrittäjäpiireissä. Slush tai muut vastaavat verkostotapahtumat voisivat olla hänelle hyvä paikka hakea seuraa. Tosin yrittäjillä ei taida olla juuri aikaa parisuhteisiin.
Olen parisuhteessa oleva yrittäjä ja sen mitä myös muita yrittäjiä tunnen, arvostavat he "järkevyyttä". Eli kun töissä on ihan tarpeeksi puuhaa, niin ei jaksa kuunnella kotona litaniaa epärealistisia toiveita, eikä siihen liittyvää maailman tuskaa.
Epäilen että humanistipuolelta voisi löytyä enemmän AP:lle sopivaa miesehdokasta. Vaikka kulttuuritutkimuksesta, tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki miehet kyllä tunnistaa tämän eli jännämiessyndrooman, joka aina väärin tulkitaan liiankaunisjatäydelline "ongelmaan" mutta syy on että ei kelpaa kuin se jokusuperjännämies, joka kyllä saadaan, mutta silläkun on muitakin vastaavia kierrossa ihan kokoajan.
Mutta ole huoleti kaunes on katoavaista kukaan ei palvo kauneuttasi enää 50v jälkeen sillä silloin on paljon 20v 30v 40v kuniimpiakin tarjolla.
Nyt jos sinun ainoa ongelma on kaunes, niin sen biologia korjaa, ihan itse, mutta jos on jotain muutakin ongelmaa....niin se on sinun itse ratkaistava
Näin se menee, olen nähnyt vastaavan jo yläasteella, lukiossa, yliopistossa, työelämässä, harrastuksissa jne jne jne kauneus ei ole koskaan ollut se ongelma, vaan se keneen se ihastus kohdistetaan.....mutta ole huoletta sillä jos olet oikeassa, biologia korjaa ongelmasi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No. Minäpä sen kerron. Teidän naisten tulee oppia nöyryyttä.
Miehet oppivat sitä usein esim. urheilun kautta. Saavat selkäänsä jne. Naisille harvoin näin käy ja siksi usein sitä nöyryyttä ei löydy!
Sinccis
Nykyään on hankala löytää nainen jolla on jalat maassa ja tietää ettei maailma pyöri hänen ympärillä. Some on pilannut naiset.
Millainen on nainen, joka "tietää ettei maailma pyöri hänen ympärillään" ?
N30v
Esim. Ei ole koukussa someen. Parempi kun ei käyttäisi ollenkaan somea, varsinkin instagramia.
Miksi? Ei kaikki pyöri somessa vain omien kuvien ympärillä. Minä olen vahvasti somessa mm. omien harrastusten takia, johon kuuluu mm. koirieni kanssa harrastaminen, puutarhanhoito ja luonnossa retkeily. Harrastuksesta saa näin vielä enemmän irti, kun voi jakaa kokemuksia, vinkkejä ja ideoita muiden kanssa ja seurata muita.
N30v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksikin mies kyllästyi, luotatko liikaa ulkonäkösi voimaan? Mites se persoona?
Musta tuntuu, että olen välillä ulkonäköni vanki. Haluan olla minä, juuri tällainen, en muuttaisi mitään. Mutta jos avaan suuni ja kerron mielipiteeni talouspolitiikkaan, usa:n vankien kohteluun, ihmis- ja eläinoikeuksiin niin saan miehiltä outoja katseita. Ihan kuin olisin heille uhka.
Olen juuri keskellä Desmond Morriksen kirjaa Ihmisten Eläintarha, ja hän puhuu tästä ilmiöstä paljon. On siis jollain tavalla normaalia, että urokset niin ihmisissä kuin muissa lajeissa hakeutuvat alitajuisesti suhteisiin joissa saavat olla ”ottajan” roolissa, eli voimakkaita ja hallitsevia.
Tänne avautuminen auttoi, kiitos kommenteistanne. Sain ajattelemisen aihetta.
Ap
Miesten herkkä ylpeys ei yksinkertaisesti kestä sitä, jos nainen on älykäs tai varakas. Luoja paratkoon, jos ovat heitä itseään lukeneempia ja hyvätuloisempia! Ainoat miehet jotka asian kanssa saattavat "elää" ovat niitä hampuuseja, jotka tahtovat naisesta kakkosäidin ja elättäjän. Moni älykäs nainen heittäytyykin tahallisesti tyhmäksi hihittelijäksi miesten seurassa herättääkseen kiinnostuksen, mikä on luonnollisesti todella surullista.
Kannattaa muistaa että tutkimusten mukaan sinkkuna elävät sekä eronneet naiset ovat kaikista onnellisimpia ja elävät pidempään. Naimisissa olevat ovat taas usein onnettomimpia ja kuolevat aikaisemmin. Miehet ovat silkkaa ajanhukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksikin mies kyllästyi, luotatko liikaa ulkonäkösi voimaan? Mites se persoona?
Musta tuntuu, että olen välillä ulkonäköni vanki. Haluan olla minä, juuri tällainen, en muuttaisi mitään. Mutta jos avaan suuni ja kerron mielipiteeni talouspolitiikkaan, usa:n vankien kohteluun, ihmis- ja eläinoikeuksiin niin saan miehiltä outoja katseita. Ihan kuin olisin heille uhka.
Olen juuri keskellä Desmond Morriksen kirjaa Ihmisten Eläintarha, ja hän puhuu tästä ilmiöstä paljon. On siis jollain tavalla normaalia, että urokset niin ihmisissä kuin muissa lajeissa hakeutuvat alitajuisesti suhteisiin joissa saavat olla ”ottajan” roolissa, eli voimakkaita ja hallitsevia.
Tänne avautuminen auttoi, kiitos kommenteistanne. Sain ajattelemisen aihetta.
Ap
Miesten herkkä ylpeys ei yksinkertaisesti kestä sitä, jos nainen on älykäs tai varakas. Luoja paratkoon, jos ovat heitä itseään lukeneempia ja hyvätuloisempia! Ainoat miehet jotka asian kanssa saattavat "elää" ovat niitä hampuuseja, jotka tahtovat naisesta kakkosäidin ja elättäjän. Moni älykäs nainen heittäytyykin tahallisesti tyhmäksi hihittelijäksi miesten seurassa herättääkseen kiinnostuksen, mikä on luonnollisesti todella surullista.
Kannattaa muistaa että tutkimusten mukaan sinkkuna elävät sekä eronneet naiset ovat kaikista onnellisimpia ja elävät pidempään. Naimisissa olevat ovat taas usein onnettomimpia ja kuolevat aikaisemmin. Miehet ovat silkkaa ajanhukkaa.
Miten sä voit yleistää noin kieroutuneella tavalla kaikki miehet? Mulla on älyä ja varallisuutta ja olen oman tasoiseni miehen kanssa parisuhteessa. Mies on itsenäinen ja kaikkea muuta kuin holhottava, sisustaa itse kotinsa ja silittää vaatteensa, tekee eväät töihin ja remontoi kotiaan. Hän myös tekee perusruokaa kuten paistaa pihvejä ja fileitä ja keittää siihen riisiä ja perunaa. Useimmiten syö kuitenkin ulkona, koska ei tykkää kokata vaan yhdelle.
Miehen kokemukset naisista olivat sellaisia, että nainen pyrkii muuttamaan häntä heti alussa. Siksi myöhemmin tunnusti vähän provosoineensa itsenäisyyttään alussa, koska oli törmännyt hössöttäviin äitinaisiin, jotka halusivat puuttua sisustukseen ja miehen kiinnostuksen kohteisiin.
Mä en edes huomannut sitä provosoimista, koska ihastuin miehen vakauteen ja itsenäisyyteen. Nyt kun suhde on edennyt niin on tosi kivaa, kun hän kysyykin mielipidettäni esimerkiksi sisustuksesta, mutta päättää loppupeleissä sitten itse millaiset pussilakanat jne. ostaa.
Minä olen paljon onnellisempi hänen kanssaan kuin ilman häntä, koska hän tuo elämääni syvyyttä ja lisäarvoa viemättä siitä mitään pois. Teen hänelle samaa. On traagista miten katkeria ihmiset ovat ja sitten leimataan vastakkainen sukupuoli kokonaan.
Onneksi kauneus on katoavaista. Typeryys ja itsekeskeisyys kuitenkin valitettavan pysyviä piirteitä.
Trollauksesta 0/5
Pysy vuosi, pari sinkkulinjalla niin kuin minäkin. Ei ole elämässä turhaa sählinkiä miehen / miesten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi annat panna ennenkuin olet selvittänyt taustat?
En ole harrastanut seksiä yli vuoteen, juuri tuosta syystä. En tiedä olinko aikaisemmin liian naiivi, mutta jos tapailen miestä pidemmän aikaa ja olen ihastunut, niin mielestäni on normaalia harrastaa seksiä ja antaa läheisyyttä sekä hellyyttä.
Myös parisuhde päättyi yhden miehen kanssa johon olin hyvinkin rakastunut, kun mies kyllästyi eikä enää halunnutkaan.
Olen tutkiskellut itseäni paljon, tuntuu että vika on jotenkin minussa. En vain ymmärrä että mitä se on. Mulla on ihania ystäviä, ihana perhe, olen muuten hyvin onnellinen. Näen itseni ihan tavallisena ihmisenä.
Valitset ilmeisesti jotain audimiehiä, ihan oma syy.
En käsitä tätä, siis Usko on lähtenyt miehiin. Minkä Usko sille voi, jos pitääkin enemmän miehistä. Kokeile sinäkin välillä Bi-rgittaa. 😃😃
92 lisää, että en tajua tuota kokkailujen ja ruoka-annosten kuvaamista someen. Tai muutenkaan, että sinne pitää tuutata kaikki. En jaksa pätemistä Twitterissä tai huomionhakuisuutta muutenkaan. Mulla on itsellä IG-tili, mutta ei siellä oikeasti mitään aivoja stimuloivaa sisältöä jaeta. Kaikilla on vaan happy face ja huikee viikonloppu/ kiitti tyypit -postauksia, sellaista keinokultaista hypeä.
That makes me sad. :(