Lue keskustelun säännöt.
Usko mennyt miehiin lopullisesti, en tiedä mitä teen
26.07.2019 |
Kauniina naisena olen saanut vuosien saatossa huomata, et olen ollut miehille vain kiva asia, jota voi p anna.
Itkettää. Tapasin taannoin kivan miehen harrastukseni parissa, juttelimme, ihastuin häneen ja hän osoitti kiinnostustaan minuun suoraan, flirttaili jne. No enköhän äsken facebookista huomannut, et hänellä on vaimo kotona.
Tällaiset jutut ei ole eka kerta. Olen ystävällinen, kiltti ja älykäs, jo vuosia olen toivonut että tapaisin sellaisen miehen, joka arvostaisi ja kunnioittaisi minua. En ole mikään b imbo, en todellakaan, aivan normaali ihminen.
En keksi enää mitään syytä tälle kuin ulkonäköni. Sen perusteella minusta saa ehkä kuvan, että mua ei tarvii kunnioittaa, oon ollut kiva edustuskappale ja fe tissien täyttymys ja sit mut on voinut vaan heittää mäkeen.
Kuulostaa teistä varmasti turhalta valitukselta, itsesääliltä tms. En vaan jaksa tätä enää. En oikeasti jaksa.
Kiitos kun jaksoit lukea.
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
92 lisää, että en tajua tuota kokkailujen ja ruoka-annosten kuvaamista someen. Tai muutenkaan, että sinne pitää tuutata kaikki. En jaksa pätemistä Twitterissä tai huomionhakuisuutta muutenkaan. Mulla on itsellä IG-tili, mutta ei siellä oikeasti mitään aivoja stimuloivaa sisältöä jaeta. Kaikilla on vaan happy face ja huikee viikonloppu/ kiitti tyypit -postauksia, sellaista keinokultaista hypeä.
That makes me sad. :(
Mitä omituista on ruoka-annosten kuvaamisessa? Pidätkö outona myöskin maisemakuvia, eläinkuvia tai lapsikuvia? En ymmärrä. Kevyet postaukset eivät ole synonyymi keinokultaiselle hypelle eikä ihmisen ole pakko olla somessa. Itsekään en ole.
No ethän sä näekään siinä mitään outoa, kun olet somekuplassa tuhansien muitten kanssa. Vieroksun sitä, että normaaleja, arkisia asioita laitetaan someen. Ei mua ärsytä toisten postaukset, mutta tulen niistä vähän surulliseksi kun tämä maailma on mennyt siihen.
Mihin tahansa konserttiin menet niin vieressä on kohollaan sata kännykkäkameraa, jos istut nuotiopaikalla niin eikös siinä joku jo ikuista hetkeä. Kaikki haluavat talteen aivan kaikki hetket ja jakaa ne aivan kaikille tuntemattomille.
En suoraan sanottuna käsitä, milloin tämä maailma on mennyt tällaiseksi.. Ja olen itse media-alalla töissä ja käsittelen päivittäin somea ja selailen, ja päivä päivältä tuntuu, että ei tämä voi jatkua näin kovin pitkään. Jossain vaiheessa ihmisten on pakko väsyä ja pistää somet tauolle.
Helsingin suunnalla tuntuu etenkin olevan ihan omanlaisensa naisrotu, jotka ovat menettäneet kosketuksen aitouteen ja hetkessä elämiseen ilman sitä älyluuria.
Sinkkunaiset kokkailee fiinejä illallisia ja kilistää skumppaa ja samaan aikaan valittavat, kun ei löydy miestä. Eivätkä tajua, miten eivät saa, koska ovat kuitenkin "täydellisiä" ja paketti kasassa.
Jos liikkuu luonnossa päivittäin kuten minä, ei ole tarvetta laitella sinne maisemakuvia. En laita kuvia hampaiden pesustakaan. Jos on ammattivalokuvaaja tai alalla, niin luontokuvat on osa sitä hänen elämää ja some työkalu, jossa kuvia esitellään.
Mutta ihan tavalliset ihmiset eivät voi esimerkiksi käydä jossain Kolilla ilman että siitä tehdään somepäivitys, niin se on vähän surullista.
Elämäni parhaat hetket ovat niitä, joista ei ole yhtään boomerangia, somepäivitystä, tägäystä tai kuvaa. Ja se tuntuu mahtavalta, ne hetket ovat vain minun. Yksityisyyden arvoa vaan ei oikein enää kukaan käsitä.
Missä somekuplassa olen, kun kirjoitan selvästi, etten ole somessa. Etkö ymmärrä lukemaasi vai kirjoitteletko muuten pehmeitä? Tuossa ei ole mitään järkeä ja vika on ainoastaan sinussa, ei muissa.
Sä olet siinä samassa kuplassa, vaikka itse et niitä postaile, kun koet sen olevan täysin luonnollista ja normaalia. Juuri sitähän mä kirjoitin, että on nykyisin normaalia kuvata arjen perusasioita someen ja tehdä niistä julkisia. Kaikki jaetaan aivan kaikille.
Sehän on normaalia. Outo hyypiö olet.
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis olen tsiljardikvadriljardi kertaa kauniinpi kuin kaikki tähän mennessä itseään kehuneet naiset, eikä mulla ole ollut koskaan ongelmia miesten kanssa. Mutta jos mulle alettaisiin paapattaa ensitreffeillä talouspolitiikasta, vaihtotaseen alijäämästä, derivoinnista tai muista umpitylsistä aiheista, valuisin hitaasti tuoliltani pöydän alle ja sen jälkeen joko nukahtaisin tai pakenisin paikalta:D
Vierailija kirjoitti:
Siis olen tsiljardikvadriljardi kertaa kauniinpi kuin kaikki tähän mennessä itseään kehuneet naiset, eikä mulla ole ollut koskaan ongelmia miesten kanssa. Mutta jos mulle alettaisiin paapattaa ensitreffeillä talouspolitiikasta, vaihtotaseen alijäämästä, derivoinnista tai muista umpitylsistä aiheista, valuisin hitaasti tuoliltani pöydän alle ja sen jälkeen joko nukahtaisin tai pakenisin paikalta:D
KauniiMpi siis... :D
Vierailija kirjoitti:
Voin vinkata, missä menee pieleen.
Olen todella kaunis nainen ja nykyään onnellisesti naimisissa, siksi tiedän mistä puhut.
Aikanaan sain kenet halusin, mutta helppoa oikean löytäminen ei silti ollut. Yhtälailla kauniin pitää kohdata itselle se juuri oikea. Joskus kolahtaa laakista, useimiten pitää jaksaa etsiä pidempään.
Olen siis kaunis ja älykäs. Jälkimmäistä korttia en paljasta heti. Bimbokaan en ole, mutta sopivasti (naisellisesti) viehätyn miehen jutuista ja osoitan huomiota. Olen myös hymyileväinen ja iloinen (tämän olen huomannut tärkeäksi). Ei miehet halua mitään viisastelevaa, vakavaa maailmanparantajaa. Eli esitä aluksi vähän ja sitten suhteen syventyessä mies kiinnostuu älykkyydestäsi myös. Hänen pitää vain olla varma saaliistaan ja saada kipinä, että sinua hän ei muille jaa. Tämän vuoksi ole vähän salaperäinen myös alussa. Miehen kuuluu saada primitiivinen tunne saalistuksessa, jossa juuri hän on voittaja (hän peittosi muut miehet ja sai kauniin daamin itselleen). Näin se miesrotu vain toimii, ei biologiaa vastaan kannata tasa-arvo banderolli kädessä taistella.Eli ole vähän salaperäinen ja muista olla iloinen!
Kyllä se oikea vielä löytyy!
Ps. Äläkä tyydy johonkin tyyppiin, josta et viehäty. Ei toimi. Seuraa omaa miesmakuasi, niin ne miehetkin tekee naisten suhteen 😉
Jos tämä kirjoittaja on älykäs, niin kai minä voin kutsua itseäni komeaksi (vaikka ruma pikkumies olenkin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin vinkata, missä menee pieleen.
Olen todella kaunis nainen ja nykyään onnellisesti naimisissa, siksi tiedän mistä puhut.
Aikanaan sain kenet halusin, mutta helppoa oikean löytäminen ei silti ollut. Yhtälailla kauniin pitää kohdata itselle se juuri oikea. Joskus kolahtaa laakista, useimiten pitää jaksaa etsiä pidempään.
Olen siis kaunis ja älykäs. Jälkimmäistä korttia en paljasta heti. Bimbokaan en ole, mutta sopivasti (naisellisesti) viehätyn miehen jutuista ja osoitan huomiota. Olen myös hymyileväinen ja iloinen (tämän olen huomannut tärkeäksi). Ei miehet halua mitään viisastelevaa, vakavaa maailmanparantajaa. Eli esitä aluksi vähän ja sitten suhteen syventyessä mies kiinnostuu älykkyydestäsi myös. Hänen pitää vain olla varma saaliistaan ja saada kipinä, että sinua hän ei muille jaa. Tämän vuoksi ole vähän salaperäinen myös alussa. Miehen kuuluu saada primitiivinen tunne saalistuksessa, jossa juuri hän on voittaja (hän peittosi muut miehet ja sai kauniin daamin itselleen). Näin se miesrotu vain toimii, ei biologiaa vastaan kannata tasa-arvo banderolli kädessä taistella.Eli ole vähän salaperäinen ja muista olla iloinen!
Kyllä se oikea vielä löytyy!
Ps. Äläkä tyydy johonkin tyyppiin, josta et viehäty. Ei toimi. Seuraa omaa miesmakuasi, niin ne miehetkin tekee naisten suhteen 😉
Jos tämä kirjoittaja on älykäs, niin kai minä voin kutsua itseäni komeaksi (vaikka ruma pikkumies olenkin).
Haha, toooooooooooosi hyvin sanottu:DDD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo yksikin mies kyllästyi, luotatko liikaa ulkonäkösi voimaan? Mites se persoona?
Musta tuntuu, että olen välillä ulkonäköni vanki. Haluan olla minä, juuri tällainen, en muuttaisi mitään. Mutta jos avaan suuni ja kerron mielipiteeni talouspolitiikkaan, usa:n vankien kohteluun, ihmis- ja eläinoikeuksiin niin saan miehiltä outoja katseita. Ihan kuin olisin heille uhka.
Olen juuri keskellä Desmond Morriksen kirjaa Ihmisten Eläintarha, ja hän puhuu tästä ilmiöstä paljon. On siis jollain tavalla normaalia, että urokset niin ihmisissä kuin muissa lajeissa hakeutuvat alitajuisesti suhteisiin joissa saavat olla ”ottajan” roolissa, eli voimakkaita ja hallitsevia.
Tänne avautuminen auttoi, kiitos kommenteistanne. Sain ajattelemisen aihetta.
Ap
Vähän kärjistäen: Miehet ovat vähän niin kuin kissoja: Se saalistus on se kiihoke, mutta sitten kun saalis on hyppysissä, niin vähän aikaa sillä leikkii ja sitten kohti uutta saalista.
Tämänhän voi huomata jo siitä, että pitkät parisuhteet ovat todella harvinaisia... eiku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos yltäpäältä tatuoitujen kivitalossa istuneiden sijaan kokeilisit sitä ihan tavallista mikkoa joka kävi koulun ja nyt tekee leppoisaa toimistotyötä, asuu rivitalossa ja ajaa harmaalla tojotalla (1.3l)?
Tai miksi et antaisi mahdollisuutta yksinäiselle kiltti miehelle joka tarvitsee rakkautta kaikista eniten?
Vaaditko mieheltä geneettistä komeutta, treenattuja lihaksia, jännyyttä ja pahan pojan elkeitä? Huomaatko lainkaan niitä yksinäisiä kiltti miehiä, jotka ovat katselleet sinua sivustalta koko elämäsi?
En todellakaan vaadi. Ihastun kyllä miehekkäisiin miehiin. Sille en voi mitään. En voi pakottaa itseäni rakastumaan henkilöön, johon en tunne vetovoimaa tai jonka kanssa ei ole kemiaa.
On kai sinullakin jokin naismaku ja sitten on ihmisiä, jotka eivät vain kolahda?
Ap
Minun naismakuni on kauniit, nuoret, hoikat ja treenatut yksilöt. En kuitenkaan saa sellaisia, mutta en halua yksinkään olla koko elämääni, joten aika toisenlaisten kanssa olen ihan tyytyväisenä elämäni viettänyt.
Joskus on hyvä tehdä kompromisseja. Sinunkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos yltäpäältä tatuoitujen kivitalossa istuneiden sijaan kokeilisit sitä ihan tavallista mikkoa joka kävi koulun ja nyt tekee leppoisaa toimistotyötä, asuu rivitalossa ja ajaa harmaalla tojotalla (1.3l)?
Tai miksi et antaisi mahdollisuutta yksinäiselle kiltti miehelle joka tarvitsee rakkautta kaikista eniten?
Vaaditko mieheltä geneettistä komeutta, treenattuja lihaksia, jännyyttä ja pahan pojan elkeitä? Huomaatko lainkaan niitä yksinäisiä kiltti miehiä, jotka ovat katselleet sinua sivustalta koko elämäsi?
En todellakaan vaadi. Ihastun kyllä miehekkäisiin miehiin. Sille en voi mitään. En voi pakottaa itseäni rakastumaan henkilöön, johon en tunne vetovoimaa tai jonka kanssa ei ole kemiaa.
On kai sinullakin jokin naismaku ja sitten on ihmisiä, jotka eivät vain kolahda?
ApMinun naismakuni on kauniit, nuoret, hoikat ja treenatut yksilöt. En kuitenkaan saa sellaisia, mutta en halua yksinkään olla koko elämääni, joten aika toisenlaisten kanssa olen ihan tyytyväisenä elämäni viettänyt.
Joskus on hyvä tehdä kompromisseja. Sinunkin.
Niinpä. Jo miesten muinainen viisaus kertoo, että miehen valittava vain kaksi kolmesta perusulottuvuudesta, koska kaikki kolme samassa naisessa on mahdottomuus. Nämä ulottuvuudet ovat älykkyys, kauneus ja henkinen vakaus.
Älä ainakaan ala vatvomaan asiaa pienessä mielessäsi ja suremaan sitä tolkuttomasti. Minä tein niin, ja tulin melkein hulluksi. Moniin asioihin ei ole olemassa mitään syytä, eikä ole vastauksia, miksi ne tapahtuvat. Yritä keksiä merkityksellisiä asoita elämääsi muualta kuin miehistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos yltäpäältä tatuoitujen kivitalossa istuneiden sijaan kokeilisit sitä ihan tavallista mikkoa joka kävi koulun ja nyt tekee leppoisaa toimistotyötä, asuu rivitalossa ja ajaa harmaalla tojotalla (1.3l)?
Tai miksi et antaisi mahdollisuutta yksinäiselle kiltti miehelle joka tarvitsee rakkautta kaikista eniten?
Vaaditko mieheltä geneettistä komeutta, treenattuja lihaksia, jännyyttä ja pahan pojan elkeitä? Huomaatko lainkaan niitä yksinäisiä kiltti miehiä, jotka ovat katselleet sinua sivustalta koko elämäsi?
En todellakaan vaadi. Ihastun kyllä miehekkäisiin miehiin. Sille en voi mitään. En voi pakottaa itseäni rakastumaan henkilöön, johon en tunne vetovoimaa tai jonka kanssa ei ole kemiaa.
On kai sinullakin jokin naismaku ja sitten on ihmisiä, jotka eivät vain kolahda?
ApMinun naismakuni on kauniit, nuoret, hoikat ja treenatut yksilöt. En kuitenkaan saa sellaisia, mutta en halua yksinkään olla koko elämääni, joten aika toisenlaisten kanssa olen ihan tyytyväisenä elämäni viettänyt.
Joskus on hyvä tehdä kompromisseja. Sinunkin.
Minä taas halusin nuoren, treenatun, hoikan ja supernaisellisen kodin hengettären.
Harmi kyllä, tai itse asiassa onneksi, tajusin ettei sellainen nainen halua "samankaltaista" vaan oman vastakohtansa. Eli juurikin maskuliinisen saalistajamiehen.
Löysinkin ihan eri tyyppisen naisen, joka sopi minulle täydellisesti. En minä olisi saalistajan/turvaajan rooliin halunnutkaan.
Ap:lla on käänteinen ongelma. Se millainen ap on, ei ole linjassa sen kanssa millaista miestä hän haluaa. Siksi kumppania ei löydy.
Sä olet siinä samassa kuplassa, vaikka itse et niitä postaile, kun koet sen olevan täysin luonnollista ja normaalia. Juuri sitähän mä kirjoitin, että on nykyisin normaalia kuvata arjen perusasioita someen ja tehdä niistä julkisia. Kaikki jaetaan aivan kaikille.