Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihastunut varattuun
22.07.2019 |
Tää on hirveä tunne. En halua tuntea näin. Ja silti tunnen. Haluan unohtaa koko miehen!
Kommentit (412)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihastuin vuosia sitten varattuun mieheen, tai paremminkin hän ihastui minuun. Minä sinkku, miehellä avopuoliso ja kihlattu, ei lapsia.
Olemme olleet jo vuosikymmeniä naimisissa ja meillä on kolme jo aikuistuvaa lasta. Luoan mieheeni sataprosenttisesti, koskaan ei ole tullut epäilystä pettämisestä.
Tässähän jäi kertomatta, minkä aikaa mies petti exäänsä kanssasi vai oliko suoraselkäinen ihminen ja erosi ensin ja aloitti uuden suhteen vasta sen jälkeen. Eihän täällä muuta paheksuta kuin pettämistä.
Mitä väliä sillä on erosiko ensin? Kaksi toisiinsa ihastunutta saivat toisensa ja yhdelle jäi luu käteen. Miehen ex-avopuolisossa on ollut jotain vikaa kun mies halusi vaihtaa hänet uuteen.
On menetelmäihmisiä ja lopputulosihmisiä. Menetelmäihmiset moittivat väärin sammutetuista tulipaloista. Heille tärkeintä on tapa jolla tehdään, sen on oltava ehdottoman oikein. Säännöt ennenkaikkea! Jos oikea tapa ei johda mihinkään, ei se haittaa, kun tehtiin sentään oikein.
Lopputulosihminen arvostaa sitä, että taloa ei polteta vain periaatteen vuoksi ja että löytyy se elämänsä rakkaus vaikka menisi pari mutkaakin suoraksi samalla.
Puhut siis rehellisistä ja pettäjistä muka kauniilla nimikkeillä.
Pettäjäkin voi olla rehellinen. Täysin uskollinen huonolle puolisolleen siihen saakka, kunnes rakastuu toiseen. Pettää, tunnustaa rehellisesti, ja niin edelleen. Katsos, kun se ei aina ole ennalta suunniteltavissa niin, että eroanpa nyt tässä ensin, ja sitten alan etsiskellä uutta. Se uusi voi tulla ihan yllättäen ja pyytämättä kuin faksi Jäätteenmäelle. Sitä on vielä virallisesti suhteessa yhden kanssa, mutta sydän on jo uuden luona.
Juuri näin! Rakastuminen ei kysy ajankohtaa eikä sitä voi suunnitella. Itse kohtasin nykyisen vaimoni työpaikalla. Ihastuin lähes heti ja suhteemme syveni firman tykypäivillä. Rakastuimme molemmat ja huomasin ettei rakkaus ex-vaimoa kohtaan ollut enää samaa kuin nuorempana. Ilmoitin hänelle haluavani erota.
Mmm, uuh, ne tykypäivät...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihastuin vuosia sitten varattuun mieheen, tai paremminkin hän ihastui minuun. Minä sinkku, miehellä avopuoliso ja kihlattu, ei lapsia.
Olemme olleet jo vuosikymmeniä naimisissa ja meillä on kolme jo aikuistuvaa lasta. Luoan mieheeni sataprosenttisesti, koskaan ei ole tullut epäilystä pettämisestä.
Tässähän jäi kertomatta, minkä aikaa mies petti exäänsä kanssasi vai oliko suoraselkäinen ihminen ja erosi ensin ja aloitti uuden suhteen vasta sen jälkeen. Eihän täällä muuta paheksuta kuin pettämistä.
Mitä väliä sillä on erosiko ensin? Kaksi toisiinsa ihastunutta saivat toisensa ja yhdelle jäi luu käteen. Miehen ex-avopuolisossa on ollut jotain vikaa kun mies halusi vaihtaa hänet uuteen.
On menetelmäihmisiä ja lopputulosihmisiä. Menetelmäihmiset moittivat väärin sammutetuista tulipaloista. Heille tärkeintä on tapa jolla tehdään, sen on oltava ehdottoman oikein. Säännöt ennenkaikkea! Jos oikea tapa ei johda mihinkään, ei se haittaa, kun tehtiin sentään oikein.
Lopputulosihminen arvostaa sitä, että taloa ei polteta vain periaatteen vuoksi ja että löytyy se elämänsä rakkaus vaikka menisi pari mutkaakin suoraksi samalla.
Puhut siis rehellisistä ja pettäjistä muka kauniilla nimikkeillä.
Pettäjäkin voi olla rehellinen. Täysin uskollinen huonolle puolisolleen siihen saakka, kunnes rakastuu toiseen. Pettää, tunnustaa rehellisesti, ja niin edelleen. Katsos, kun se ei aina ole ennalta suunniteltavissa niin, että eroanpa nyt tässä ensin, ja sitten alan etsiskellä uutta. Se uusi voi tulla ihan yllättäen ja pyytämättä kuin faksi Jäätteenmäelle. Sitä on vielä virallisesti suhteessa yhden kanssa, mutta sydän on jo uuden luona.
Ja juuri tuon prosessin VOI tehdä käänteisessä järjestyksessä, mutta pitäähän se autokin koeajaa ennen ostopäätöstä, eikö?
Voi tai ei voi, mahdoton sitä on sanoa yleispätevästi, koska jokainen tapaus on omanlaisensa. En puhuisi koeajosta, mutta on luonnollista ja ymmärrettävää, että jos nyt vaan käy niin, että rakastuu, molemminpuoleisesti, niin sitten juolahtaa mieleen erota entisestä ja alkaa kimppaan uuden kanssa. Tämä on siis luonnollinen järjestys siinä tilanteessa kun vielä sattuu olemaan vanhassa suhteessa uuden kohdattuaan. Eroaminen entisestä on vain tekninen muodollisuus. Todellinen eropäätös on jo tehty, henkisesti on jo erottu, eikä pettämistäkään siten voi laskea varsinaiseksi pettämiseksi, vaikkei tulevaa exää ole muistanutkaan ehkä heti informoida. Jähmeämielisille sääntöihmisille tämä voi olla vaikea käsittää, mutta niin se vaan elävässä elämässä usein menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri ennen kuin tapasin nykyisen mieheni, ja aloimme pikkuhiljaa viihtymään toistemme seurassa tiiviisti, ja siitä sitten lopulta seurustelemaan, kävi mies sutaisemassa naimisissa olevaa työkaveriaan. Sain tietää tämän vasta myöhemmin, koska mies valehteli asiasta. Sutaisu ei minua tietenkään haittaa, koska se on tapahtunut ennen kuin tapasimme, mutta nyt minua on alkanut ällöttää se että tuo nainen muina naisina osallistuu samaan harrastukseen miehensä kanssa, kuin mieheni. Minä olen välillä mukana, välillä en, mutta silloin kun olen, niin tulee ikävä olo naisen miehen puolesta, mies kkun ei aavista mitään.
MITÄ minun pitäisi tehdä?
Olla hiljaa
Kertoa naisen miehelle
kertoa naiselle että tiedän, että kertoo itse miehelleen
Lopettaa koko harrasteessa käynti koska minua ällöttää
Vai mitä?
Sinua siis ällöttää se, että miehesi ex-rakastajatar on miehensä kanssa samassa harrastuksessa miehesi ja sinun kanssa, niin paljon, että mietit uhkailua ja kiristämistä.
Sait tetää tämän vasta myöhemmin, koska mies valehteli asiasta. Eikä sinua ällötä valehteleva miehesi?Miehen kanssa asia on keskusteltu heti silloin, ja hän ei ollut ajatellut että joutuu tämän naisen kanssa olemaan mitenkään enää tekemisissä.
Ex-rakastajatar on aika paljon sanottu yhdestä kännipanosta ;)
Harrastuksessa oleminen ei haittaa. Haittaa se että minun on vaikea katsoa tätä pariskuntaa, kun nainen salaa näin isoa asiaa mieheltään. Tuskimpa mies olisi samassa harrastuskessa enää sen jälkeen kun tietäisi. Lisäksi nainen on miehen itse sinne harrastukseen vienyt heti kun minä ja mieheni aloitettiin, että miestään tuskin haittaisi että he eivät siellä enää kävisi.
Eli miehesi salasi kännipanon ja valehteli sinulle ja se on sinulle ok. Mutta haluaisit vielä näin paljon myöhemmin mennä sorkkimaan tämän naisen elämään ja mahdollisesti satuttaa hänen miestään paljonkin. Pystyit antamaan anteeksi peittävälle ja valehtelevalle mielellesi (sille, joka on vannonut uskollisuutta sinulle). Miksi et voi antaa anteeksi naiselle? Kaksinaismoralismia? Nainen on naiselle susi? Kosto (vai toiselle naiselle) on parasta kylmänä? Jne.
Emme olleet yhdessä vielä kun tämä kännipano tapahtui... Olemme myös yhdessä sopineet ettei menneet kuulu toiselle, jos ne eivät mitenkään vaikuta nykytilaan, eli siis expanojen kanssa ei kaveerata, tai viestitellä jne, joten en ole kiinnostunut siitä kuka on pannut ketäkin. Mielestäni minun ei tarvitse antaa naiselle mitään anteeksi, koska eihän hän minua ole pettänyt. Minulle on sinänsä sama saako hänen miehensäkään koskaan tietää, mutta en halua olla katsomassa naisen maireaa käytöstä miestäni kohtaan oman miehensä läsnäollessa, sen ketä hän on pettänyt.
No nythän löysimme juurisyyn! Olet mustasukkainen naisen nykyisestä käytöksestä ja haluat kostaa sen kertomalla hänen vanhasta käytöksestä. Tuohan on helppo korjata. Pyydät miestäsi ignooraamaan naisen tai esiinnytte naisen edessä korostuneen, jolloin nainen tajuaa, ettei uusintaa tule. Turha sinun on mennä syytöntä miestä satuttamaan, eihän hän ole mitään tehnyt.
Kyllä miestäni kohtaan tehdään ihan suoriakin ehdotuksia, ei minun niistä tarvitse mustasukkainen olla :D
Näen tämän nyt vain niin että minulla ja miehellä on ikävä olo asian kanssa, tällä naisella ilmeisesti hyvä, kun kehtaa tuoda aviomiehensä sen miehen silmien eteen jonka kanssa on häntä pettänyt, ja miehellään neutraali olo, koska ei tiedä asiasta mitään. En myöskään usko että nainen virittelisi uusintaa.
Kohta ehdottelevat teille kimppaa tai parinvaihtoa, siksi tuppautuu harrastukseen mukaan. Eipä olisi ensimmäinen kerta.
No sepäs olisi! :D
Voi luoja tätä ihmisten pimeyttä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihastuin vuosia sitten varattuun mieheen, tai paremminkin hän ihastui minuun. Minä sinkku, miehellä avopuoliso ja kihlattu, ei lapsia.
Olemme olleet jo vuosikymmeniä naimisissa ja meillä on kolme jo aikuistuvaa lasta. Luoan mieheeni sataprosenttisesti, koskaan ei ole tullut epäilystä pettämisestä.
Tässähän jäi kertomatta, minkä aikaa mies petti exäänsä kanssasi vai oliko suoraselkäinen ihminen ja erosi ensin ja aloitti uuden suhteen vasta sen jälkeen. Eihän täällä muuta paheksuta kuin pettämistä.
Mitä väliä sillä on erosiko ensin? Kaksi toisiinsa ihastunutta saivat toisensa ja yhdelle jäi luu käteen. Miehen ex-avopuolisossa on ollut jotain vikaa kun mies halusi vaihtaa hänet uuteen.
On menetelmäihmisiä ja lopputulosihmisiä. Menetelmäihmiset moittivat väärin sammutetuista tulipaloista. Heille tärkeintä on tapa jolla tehdään, sen on oltava ehdottoman oikein. Säännöt ennenkaikkea! Jos oikea tapa ei johda mihinkään, ei se haittaa, kun tehtiin sentään oikein.
Lopputulosihminen arvostaa sitä, että taloa ei polteta vain periaatteen vuoksi ja että löytyy se elämänsä rakkaus vaikka menisi pari mutkaakin suoraksi samalla.
Puhut siis rehellisistä ja pettäjistä muka kauniilla nimikkeillä.
Pettäjäkin voi olla rehellinen. Täysin uskollinen huonolle puolisolleen siihen saakka, kunnes rakastuu toiseen. Pettää, tunnustaa rehellisesti, ja niin edelleen. Katsos, kun se ei aina ole ennalta suunniteltavissa niin, että eroanpa nyt tässä ensin, ja sitten alan etsiskellä uutta. Se uusi voi tulla ihan yllättäen ja pyytämättä kuin faksi Jäätteenmäelle. Sitä on vielä virallisesti suhteessa yhden kanssa, mutta sydän on jo uuden luona.
Ja juuri tuon prosessin VOI tehdä käänteisessä järjestyksessä, mutta pitäähän se autokin koeajaa ennen ostopäätöstä, eikö?
Voi tai ei voi, mahdoton sitä on sanoa yleispätevästi, koska jokainen tapaus on omanlaisensa. En puhuisi koeajosta, mutta on luonnollista ja ymmärrettävää, että jos nyt vaan käy niin, että rakastuu, molemminpuoleisesti, niin sitten juolahtaa mieleen erota entisestä ja alkaa kimppaan uuden kanssa. Tämä on siis luonnollinen järjestys siinä tilanteessa kun vielä sattuu olemaan vanhassa suhteessa uuden kohdattuaan. Eroaminen entisestä on vain tekninen muodollisuus. Todellinen eropäätös on jo tehty, henkisesti on jo erottu, eikä pettämistäkään siten voi laskea varsinaiseksi pettämiseksi, vaikkei tulevaa exää ole muistanutkaan ehkä heti informoida. Jähmeämielisille sääntöihmisille tämä voi olla vaikea käsittää, mutta niin se vaan elävässä elämässä usein menee.
No sit sulle on varmaan ok, kun uusi kumppanisi ei muista sinua ajoissa informoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei mammat! Auttakaa opiskelijaa. Olisiko teillä linkkiä tutkimukseen, josta näkyy kuinka pieni osa pettämällä alkaneista suhteista kestää pitkään. Vähän väliä av-keskusteluissa tämä asia heitetään keskusteluun, mutta tarvitsisin tutkittua tietoa. Vai onko tää vain mutua?
Hei opiskelija! Sinäkö näitä aloituksia tehtailet?
https://www.vauva.fi/keskustelu/3514166/elimme-nykyisen-puolisoni-kanss…
https://www.vauva.fi/keskustelu/3514215/muita-joita-petetty-lahditko-su…
https://www.vauva.fi/keskustelu/3514099/pettaminen-ja-uusi-ihastus
En ole tehnyt koskaan yhtään aloitusta ja tämä on ensimmäinen kommentti tästä aiheesta. Noistakaan linkeistä ei löydy tutkimustietoa. Onko niin ettei asiaa ole oikeasti tutkittu? Voisiko olla niin, että pettämisestä alkaneissa suhteissa on eroprosentti sama n. 30 kuten on yleensäkin toisissa liitoissa?
Ei nyt sotketa kuitenkaan tilastoja avioliitoista ja avioeroista käsitteen "parisuhde" kanssa, koska parisuhteista suurin osa ei koskaan päädy avioliitoksi ennen päättymistään. Jotkut jatkuvat avoliittoina tai väljempinä seurustelusuhteina hamaan loppuun saakka tai vuosikymmeniä päättymättä, mutta suurin osa seurustelusuhteista joka tapauksessa päättyy ennemmin tai myöhemmin, yleensä ennemmin.
Eli se on vaan mutua, että pettämisestä alkaneista suhteista suurin osa päättyy eroon.
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä tutkia tilastoja? Rakastuuko joku tilastot kädessä?
Täällä on se suoraselkäisrehellinen paremmintietäjä, joka epäilemättä tekee niin. Eräänä aamuna hän miettii kahvipöydässä puolisonsa sänkistä naamaa tuijotellen, että joo ei, kylläpä minä tänään otan eron, kun ei tämä suhde enää toimi. Hän ilmoittaa siinä santsikuppiin maitoa lorotellessaan, että paperit käräjäoikeudelle postitetaan sitten tänään. Ukko jää huuli pyöreänä änkyttämään "mitä, siis mitä?" kun paremmintietäjä jo paplareineen ja aamutakkeineen säntää puutarhatonttujaan keräilemään valmiiksi muuttokuormaan. Tehokas ja suoraselkäinen kesälomapäivä tulossa tästäkin, hän myhäilee mielessään kovin tyytyväisenä itseensä.
Saman päivän iltana uusi asunto onkin jo katsottu valmiiksi. Paremmintietäjä mitoitti sen saman tien sopivaksi tulevan miehensä ja yhteisen lapsen asuttavaksi. Hän kaivelee esiin parisuhteiden vuositilastot VRK:n, THL:n, kirkon, sisäministeriön ja AV-palstan uumenista ja kysyy vielä ystävättäreltään Mirkultakin mielipidettä. Kyllä, nyt juuri on oikea hetki upottaa koukku matoineen järveen. Tässä iässä paremmintietäjä saa todennäköisesti aika hyvin toimeentulevan miehen, jonka kanssa suhde voi kestää 12,5 vuotta. Sinä aikana ehtii jo vaikka mitä. Mökin, veneen - ja sen lapsen. Kymmenvuotiaana lapsi kestää eron ja Paremmintietäjä voi jatkaa YH:n rehellistä uraa, kun mies kuitenkin olisikin pettäjä.
Viikon kuluttua Paremmintietäjällä on 3-4 pätevää vaihtoehtoa. Nyt hänen on vain valittava, keneen rakastuu. Sitten mennään ihan perinteisellä kaavalla aina siihen hetkeen saakka, kunnes on taas suoraselkäisen eropäätöksen aika, kun tilastopituus suhteelle tulee täyteen. Ja asuntokin on velaton, jolloin mukavat tasingot ja elarit siivittävät jälleen uusiin lemmenseikkailuihin. Tai no, heh, seikkailuihin ja seikkailuihin... vuokaavio on varsin selkeä, yksinkertainen ja suoraviivainen. Niin helppo, että sen toistaminen tuhat kertaa viikossa nettifoorumeilla ei sormia liiemmin rasita, kas näin: Ensin ero, sitten uusi suhde, ensin ero, sitten uusi suhde, ensin ero.... ad infinitum.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä tutkia tilastoja? Rakastuuko joku tilastot kädessä?
Täällä on se suoraselkäisrehellinen paremmintietäjä, joka epäilemättä tekee niin. Eräänä aamuna hän miettii kahvipöydässä puolisonsa sänkistä naamaa tuijotellen, että joo ei, kylläpä minä tänään otan eron, kun ei tämä suhde enää toimi. Hän ilmoittaa siinä santsikuppiin maitoa lorotellessaan, että paperit käräjäoikeudelle postitetaan sitten tänään. Ukko jää huuli pyöreänä änkyttämään "mitä, siis mitä?" kun paremmintietäjä jo paplareineen ja aamutakkeineen säntää puutarhatonttujaan keräilemään valmiiksi muuttokuormaan. Tehokas ja suoraselkäinen kesälomapäivä tulossa tästäkin, hän myhäilee mielessään kovin tyytyväisenä itseensä.
Saman päivän iltana uusi asunto onkin jo katsottu valmiiksi. Paremmintietäjä mitoitti sen saman tien sopivaksi tulevan miehensä ja yhteisen lapsen asuttavaksi. Hän kaivelee esiin parisuhteiden vuositilastot VRK:n, THL:n, kirkon, sisäministeriön ja AV-palstan uumenista ja kysyy vielä ystävättäreltään Mirkultakin mielipidettä. Kyllä, nyt juuri on oikea hetki upottaa koukku matoineen järveen. Tässä iässä paremmintietäjä saa todennäköisesti aika hyvin toimeentulevan miehen, jonka kanssa suhde voi kestää 12,5 vuotta. Sinä aikana ehtii jo vaikka mitä. Mökin, veneen - ja sen lapsen. Kymmenvuotiaana lapsi kestää eron ja Paremmintietäjä voi jatkaa YH:n rehellistä uraa, kun mies kuitenkin olisikin pettäjä.
Viikon kuluttua Paremmintietäjällä on 3-4 pätevää vaihtoehtoa. Nyt hänen on vain valittava, keneen rakastuu. Sitten mennään ihan perinteisellä kaavalla aina siihen hetkeen saakka, kunnes on taas suoraselkäisen eropäätöksen aika, kun tilastopituus suhteelle tulee täyteen. Ja asuntokin on velaton, jolloin mukavat tasingot ja elarit siivittävät jälleen uusiin lemmenseikkailuihin. Tai no, heh, seikkailuihin ja seikkailuihin... vuokaavio on varsin selkeä, yksinkertainen ja suoraviivainen. Niin helppo, että sen toistaminen tuhat kertaa viikossa nettifoorumeilla ei sormia liiemmin rasita, kas näin: Ensin ero, sitten uusi suhde, ensin ero, sitten uusi suhde, ensin ero.... ad infinitum.
👍 😂
Vierailija kirjoitti:
Kysy itseltäsi yksi kysymys ja vastaa siihen rehellisesti : Jos ihastut varattuun ja varattu valitsee sinut, pystytkö oikeasti luottamaan sellaiseen mieheen, joka on valmis pettämään kun parempi tulee tyrkylle ?
Hmmm...millä tavalla parempi?
Hihhoijaa, aina nämä suhteen rikkojat luulevat olevansa parempi, vaan eivät ole - päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko koskaan ihmetelleet, miksi leskeksi jääneet naiset eivät hevillä ota uutta miestä vaivoikseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä tutkia tilastoja? Rakastuuko joku tilastot kädessä?
Täällä on se suoraselkäisrehellinen paremmintietäjä, joka epäilemättä tekee niin. Eräänä aamuna hän miettii kahvipöydässä puolisonsa sänkistä naamaa tuijotellen, että joo ei, kylläpä minä tänään otan eron, kun ei tämä suhde enää toimi. Hän ilmoittaa siinä santsikuppiin maitoa lorotellessaan, että paperit käräjäoikeudelle postitetaan sitten tänään. Ukko jää huuli pyöreänä änkyttämään "mitä, siis mitä?" kun paremmintietäjä jo paplareineen ja aamutakkeineen säntää puutarhatonttujaan keräilemään valmiiksi muuttokuormaan. Tehokas ja suoraselkäinen kesälomapäivä tulossa tästäkin, hän myhäilee mielessään kovin tyytyväisenä itseensä.
Saman päivän iltana uusi asunto onkin jo katsottu valmiiksi. Paremmintietäjä mitoitti sen saman tien sopivaksi tulevan miehensä ja yhteisen lapsen asuttavaksi. Hän kaivelee esiin parisuhteiden vuositilastot VRK:n, THL:n, kirkon, sisäministeriön ja AV-palstan uumenista ja kysyy vielä ystävättäreltään Mirkultakin mielipidettä. Kyllä, nyt juuri on oikea hetki upottaa koukku matoineen järveen. Tässä iässä paremmintietäjä saa todennäköisesti aika hyvin toimeentulevan miehen, jonka kanssa suhde voi kestää 12,5 vuotta. Sinä aikana ehtii jo vaikka mitä. Mökin, veneen - ja sen lapsen. Kymmenvuotiaana lapsi kestää eron ja Paremmintietäjä voi jatkaa YH:n rehellistä uraa, kun mies kuitenkin olisikin pettäjä.
Viikon kuluttua Paremmintietäjällä on 3-4 pätevää vaihtoehtoa. Nyt hänen on vain valittava, keneen rakastuu. Sitten mennään ihan perinteisellä kaavalla aina siihen hetkeen saakka, kunnes on taas suoraselkäisen eropäätöksen aika, kun tilastopituus suhteelle tulee täyteen. Ja asuntokin on velaton, jolloin mukavat tasingot ja elarit siivittävät jälleen uusiin lemmenseikkailuihin. Tai no, heh, seikkailuihin ja seikkailuihin... vuokaavio on varsin selkeä, yksinkertainen ja suoraviivainen. Niin helppo, että sen toistaminen tuhat kertaa viikossa nettifoorumeilla ei sormia liiemmin rasita, kas näin: Ensin ero, sitten uusi suhde, ensin ero, sitten uusi suhde, ensin ero.... ad infinitum.
Ihan vilpitön Paula Koivuniemi WWAAU! tälle kommentille aplodien kera!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletteko koskaan ihmetelleet, miksi leskeksi jääneet naiset eivät hevillä ota uutta miestä vaivoikseen?
Lesket ovat yleensä iäkkäämpi ja leskimiehet haluavat nuoremman naisen. Leskinaisille jää luu käteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä tutkia tilastoja? Rakastuuko joku tilastot kädessä?
Täällä on se suoraselkäisrehellinen paremmintietäjä, joka epäilemättä tekee niin. Eräänä aamuna hän miettii kahvipöydässä puolisonsa sänkistä naamaa tuijotellen, että joo ei, kylläpä minä tänään otan eron, kun ei tämä suhde enää toimi. Hän ilmoittaa siinä santsikuppiin maitoa lorotellessaan, että paperit käräjäoikeudelle postitetaan sitten tänään. Ukko jää huuli pyöreänä änkyttämään "mitä, siis mitä?" kun paremmintietäjä jo paplareineen ja aamutakkeineen säntää puutarhatonttujaan keräilemään valmiiksi muuttokuormaan. Tehokas ja suoraselkäinen kesälomapäivä tulossa tästäkin, hän myhäilee mielessään kovin tyytyväisenä itseensä.
Saman päivän iltana uusi asunto onkin jo katsottu valmiiksi. Paremmintietäjä mitoitti sen saman tien sopivaksi tulevan miehensä ja yhteisen lapsen asuttavaksi. Hän kaivelee esiin parisuhteiden vuositilastot VRK:n, THL:n, kirkon, sisäministeriön ja AV-palstan uumenista ja kysyy vielä ystävättäreltään Mirkultakin mielipidettä. Kyllä, nyt juuri on oikea hetki upottaa koukku matoineen järveen. Tässä iässä paremmintietäjä saa todennäköisesti aika hyvin toimeentulevan miehen, jonka kanssa suhde voi kestää 12,5 vuotta. Sinä aikana ehtii jo vaikka mitä. Mökin, veneen - ja sen lapsen. Kymmenvuotiaana lapsi kestää eron ja Paremmintietäjä voi jatkaa YH:n rehellistä uraa, kun mies kuitenkin olisikin pettäjä.
Viikon kuluttua Paremmintietäjällä on 3-4 pätevää vaihtoehtoa. Nyt hänen on vain valittava, keneen rakastuu. Sitten mennään ihan perinteisellä kaavalla aina siihen hetkeen saakka, kunnes on taas suoraselkäisen eropäätöksen aika, kun tilastopituus suhteelle tulee täyteen. Ja asuntokin on velaton, jolloin mukavat tasingot ja elarit siivittävät jälleen uusiin lemmenseikkailuihin. Tai no, heh, seikkailuihin ja seikkailuihin... vuokaavio on varsin selkeä, yksinkertainen ja suoraviivainen. Niin helppo, että sen toistaminen tuhat kertaa viikossa nettifoorumeilla ei sormia liiemmin rasita, kas näin: Ensin ero, sitten uusi suhde, ensin ero, sitten uusi suhde, ensin ero.... ad infinitum.
Minä tässäkin on pointti? Halveksia ihmisiä, jotka eivät petä? Kun se on niin kamalan paljon fiksumpaa pettää ensin härskisti sen kumppanin luottamus ja erota vasta sitten ilmiriidoissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä tutkia tilastoja? Rakastuuko joku tilastot kädessä?
Täällä on se suoraselkäisrehellinen paremmintietäjä, joka epäilemättä tekee niin. Eräänä aamuna hän miettii kahvipöydässä puolisonsa sänkistä naamaa tuijotellen, että joo ei, kylläpä minä tänään otan eron, kun ei tämä suhde enää toimi. Hän ilmoittaa siinä santsikuppiin maitoa lorotellessaan, että paperit käräjäoikeudelle postitetaan sitten tänään. Ukko jää huuli pyöreänä änkyttämään "mitä, siis mitä?" kun paremmintietäjä jo paplareineen ja aamutakkeineen säntää puutarhatonttujaan keräilemään valmiiksi muuttokuormaan. Tehokas ja suoraselkäinen kesälomapäivä tulossa tästäkin, hän myhäilee mielessään kovin tyytyväisenä itseensä.
Saman päivän iltana uusi asunto onkin jo katsottu valmiiksi. Paremmintietäjä mitoitti sen saman tien sopivaksi tulevan miehensä ja yhteisen lapsen asuttavaksi. Hän kaivelee esiin parisuhteiden vuositilastot VRK:n, THL:n, kirkon, sisäministeriön ja AV-palstan uumenista ja kysyy vielä ystävättäreltään Mirkultakin mielipidettä. Kyllä, nyt juuri on oikea hetki upottaa koukku matoineen järveen. Tässä iässä paremmintietäjä saa todennäköisesti aika hyvin toimeentulevan miehen, jonka kanssa suhde voi kestää 12,5 vuotta. Sinä aikana ehtii jo vaikka mitä. Mökin, veneen - ja sen lapsen. Kymmenvuotiaana lapsi kestää eron ja Paremmintietäjä voi jatkaa YH:n rehellistä uraa, kun mies kuitenkin olisikin pettäjä.
Viikon kuluttua Paremmintietäjällä on 3-4 pätevää vaihtoehtoa. Nyt hänen on vain valittava, keneen rakastuu. Sitten mennään ihan perinteisellä kaavalla aina siihen hetkeen saakka, kunnes on taas suoraselkäisen eropäätöksen aika, kun tilastopituus suhteelle tulee täyteen. Ja asuntokin on velaton, jolloin mukavat tasingot ja elarit siivittävät jälleen uusiin lemmenseikkailuihin. Tai no, heh, seikkailuihin ja seikkailuihin... vuokaavio on varsin selkeä, yksinkertainen ja suoraviivainen. Niin helppo, että sen toistaminen tuhat kertaa viikossa nettifoorumeilla ei sormia liiemmin rasita, kas näin: Ensin ero, sitten uusi suhde, ensin ero, sitten uusi suhde, ensin ero.... ad infinitum.
Minä tässäkin on pointti? Halveksia ihmisiä, jotka eivät petä? Kun se on niin kamalan paljon fiksumpaa pettää ensin härskisti sen kumppanin luottamus ja erota vasta sitten ilmiriidoissa?
Freudilainenko? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko koskaan ihmetelleet, miksi leskeksi jääneet naiset eivät hevillä ota uutta miestä vaivoikseen?
Lesket ovat yleensä iäkkäämpi ja leskimiehet haluavat nuoremman naisen. Leskinaisille jää luu käteen.
Itelläs on luu kädessä ja ihan tyytyväinen oot siihen ku et saa naista koskaan.
Oon suhteessa, mut en ikinä koskis kenenkään muun kuin nykyisen mieheni kikkeliin. Tunteet ovat sitten asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä tutkia tilastoja? Rakastuuko joku tilastot kädessä?
Täällä on se suoraselkäisrehellinen paremmintietäjä, joka epäilemättä tekee niin. Eräänä aamuna hän miettii kahvipöydässä puolisonsa sänkistä naamaa tuijotellen, että joo ei, kylläpä minä tänään otan eron, kun ei tämä suhde enää toimi. Hän ilmoittaa siinä santsikuppiin maitoa lorotellessaan, että paperit käräjäoikeudelle postitetaan sitten tänään. Ukko jää huuli pyöreänä änkyttämään "mitä, siis mitä?" kun paremmintietäjä jo paplareineen ja aamutakkeineen säntää puutarhatonttujaan keräilemään valmiiksi muuttokuormaan. Tehokas ja suoraselkäinen kesälomapäivä tulossa tästäkin, hän myhäilee mielessään kovin tyytyväisenä itseensä.
Saman päivän iltana uusi asunto onkin jo katsottu valmiiksi. Paremmintietäjä mitoitti sen saman tien sopivaksi tulevan miehensä ja yhteisen lapsen asuttavaksi. Hän kaivelee esiin parisuhteiden vuositilastot VRK:n, THL:n, kirkon, sisäministeriön ja AV-palstan uumenista ja kysyy vielä ystävättäreltään Mirkultakin mielipidettä. Kyllä, nyt juuri on oikea hetki upottaa koukku matoineen järveen. Tässä iässä paremmintietäjä saa todennäköisesti aika hyvin toimeentulevan miehen, jonka kanssa suhde voi kestää 12,5 vuotta. Sinä aikana ehtii jo vaikka mitä. Mökin, veneen - ja sen lapsen. Kymmenvuotiaana lapsi kestää eron ja Paremmintietäjä voi jatkaa YH:n rehellistä uraa, kun mies kuitenkin olisikin pettäjä.
Viikon kuluttua Paremmintietäjällä on 3-4 pätevää vaihtoehtoa. Nyt hänen on vain valittava, keneen rakastuu. Sitten mennään ihan perinteisellä kaavalla aina siihen hetkeen saakka, kunnes on taas suoraselkäisen eropäätöksen aika, kun tilastopituus suhteelle tulee täyteen. Ja asuntokin on velaton, jolloin mukavat tasingot ja elarit siivittävät jälleen uusiin lemmenseikkailuihin. Tai no, heh, seikkailuihin ja seikkailuihin... vuokaavio on varsin selkeä, yksinkertainen ja suoraviivainen. Niin helppo, että sen toistaminen tuhat kertaa viikossa nettifoorumeilla ei sormia liiemmin rasita, kas näin: Ensin ero, sitten uusi suhde, ensin ero, sitten uusi suhde, ensin ero.... ad infinitum.
Minä tässäkin on pointti? Halveksia ihmisiä, jotka eivät petä? Kun se on niin kamalan paljon fiksumpaa pettää ensin härskisti sen kumppanin luottamus ja erota vasta sitten ilmiriidoissa?
Jos ei se lukemalla aukene, niin tuskin selittämälläkään. En halveksi ketään, mutta yksi täällä innolla halveksii ja tuomitsee muita. Ansaitsee hiukan satirisointia.
Hmmm. olisi ihan mielenkiintoista tietää, että kuinka moni nainen täällä, joka on jätetty toisen naisen vuoski hyväksyy parisuhteessa pettämisen. Vai onko nämä pettämistä puolustelevat juuri niitä kakkosnaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko koskaan ihmetelleet, miksi leskeksi jääneet naiset eivät hevillä ota uutta miestä vaivoikseen?
Lesket ovat yleensä iäkkäämpi ja leskimiehet haluavat nuoremman naisen. Leskinaisille jää luu käteen.
Itelläs on luu kädessä ja ihan tyytyväinen oot siihen ku et saa naista koskaan.
Siellä taas yksi katkera nainen tilittää. Pelottaa kenties oman miehen hairahtaminen toiseen?
Nainen 25v.
Alue: Aihe vapaa
Kiitos lisätiedoista. Suosittelen viimeistä vaihtoehtoa eli lopeta harrastus. Mitäpä sinä turhaan itteäsi kiusaamaan. Luulen, että miehesi haluaa myös lopettaa.