Ihastunut varattuun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just. Sinun suurin huolenaiheesi on, että lomaan kulutettu raha meni hukkaan. Ei varmaan tarvinne jatkaa tätä keskustelua enempää. 

"Pitkään odotettu lomamatka...vaikka sitä on molemmat odottaneet"

"...yhdessä pitkään odotettu..."

"Huolestuneena yritän kysellä..."

"..yhdessä pitkään odotettu lomamatka ja siihen käytetyt rahat ovat menneet hukkaan..."

Varmaan parasta, kun et edes pysty sisäistämään lukemaasi.

Oikein hyvin sisäistin. Ei se, että molemmat ovat odottaneet lomamatkaa, eikä huolestuneisuutesikaan, muuta oleellista. 

Siinä silmänräpäyksessä, kun puoliso ei enää olekaan sinua ehdoitta palvova ihannepuoliso, hänen arvonsa romahtaa silmissäsi, ja sinä näet häneen ja suhteeseen käytetyt rahat hukkainvestointina, kuin tappiota tuottava osakekurssi. hän on vain riesa, kuluerä. Elämäsi paranee, mitä nopeammin pääset hänestä eroon. 

Normaali ihminen ei mieti loman hintaa, vaan alkaa kriiseillä parisuhteen kanssa kukin tavallaan. Normaali ihminen lähtökohtaisesti haluaa löytää viat, korjata ne, saada rakastamansa henkilön takaisin puoleensa kaikilta osin, yrittää uudelleen ja niin edelleen. Normaali ihminen joutuu parisuhdekriisissä ja mahdollisessa erossa suurten tunteiden; pelkojen, epävarmuuksien, surujen myllerrykseen, eikä missään nimessä halua sitä. Prykopaatilla ei ole oleellisessa määrin tällaisia tunteita, joten hänelle puolison dumppaaminen on aamiaisen valintaan verrattavissa oleva päätös. Psykopaatti ei rakasta puolisoaan eikä pelkää eroa tai yksinäisyyttä. Hän näkee puolison hyödyn lähteenä, ja kun hyöty lakkaa tai alittaa kustannukset, heippa vaan!

Tottakai lomamatkaa voi odottaa ja puolison sitoutumisesta tai suoriutumisesta olla huolestunut psykopaattikin. Voihan uuden auton saamista tai palkankorotustakin odottaa ja olla huolissaan esteistä näissä tavoitteissa. Ei se liity rakastamiseen mitenkään. Odottaminen ja huoli on ihan normaaleja kognitiivisia toimintoja, liittyen tavoitteisiin, niihin pyrkimiseen, onnistumiseen yms. joihin tunteet eivät niinkään liity. Kyllä psykopaatilla tämä puoli on yleensä hyvinkin vahva. Hän on usein älykäs ja suunnitelmallinen, jolloin sekä odotus että huoli onnistumisesta ovat keskeisiä motivaattoreita. Kaikki tuo kielellinen kuvailusi koko ajan vahvistaa psykopatiaasi. Viesti viestiltä. 

Ei ihminen ole mikään joutsen.

Normaalisti eliöillä on tarve monille kumppaneille ja mahdollisuuksille. Se parantaa eliöiden selviytymistä.

On ihan normaalia ihastua ja hairahtua toisen kanssa ilottelemaan. Ei sellaisesta pidä ketään tuomita tai syyllistää noin luterilaisesti.

Yritähän nyt asettaa pettäminen oikeaan kontekstiin.

Olet selvästi haihattelija ja eräänlainen romantikko idealisti.

Minä taas olen realisti fyysikko ja älykkö.

Jännä, kun tää ei sit pidä paikkaansa enää kun oma sutturas jakaa muille pildeä niin että velhonhihat vaan heiluu. Joo on realismia.

onhan se jakanutkin ja olen vierestä katsonut ja kysynyt että milloin minä saan leikkiä kullilla.

Meillä on aina kinaa siitä kuka saa enemmän huomiota seksipartneriltamme.

Emme ole konservatiiveja, eli emme usko ns perinteiseen avioliittojärjestelmään. Pidämme sitä lähinnä kristillisenä haihatteluna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eroaminen ja jättäminen on ihan luonnollista. Miksi sitä pitäisi pelätä?

Eroaminen ja jätetyksi tuleminen on ihan luonnollista. Ehkä joskus sattuu sinunkin kohdallesi, mut hei, ei tarvii sit tosiaan pelätä yhtään :)

Ihmiset nyt vaan sattuvat eroamaan. Se on ihan luonnollista.

Hohhohhoijjaa mitä l****oja täällä !

M32

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eroaminen ja jättäminen on ihan luonnollista. Miksi sitä pitäisi pelätä?

Eroaminen ja jätetyksi tuleminen on ihan luonnollista. Ehkä joskus sattuu sinunkin kohdallesi, mut hei, ei tarvii sit tosiaan pelätä yhtään :)

Ihmiset nyt vaan sattuvat eroamaan. Se on ihan luonnollista.

Satuin eroamaan. Kas, onnittelut! Kiitos kiitos, Eipä kestä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eroaminen ja jättäminen on ihan luonnollista. Miksi sitä pitäisi pelätä?

Eroaminen ja jätetyksi tuleminen on ihan luonnollista. Ehkä joskus sattuu sinunkin kohdallesi, mut hei, ei tarvii sit tosiaan pelätä yhtään :)

Ihmiset nyt vaan sattuvat eroamaan. Se on ihan luonnollista.

Satuin eroamaan. Kas, onnittelut! Kiitos kiitos, Eipä kestä!

Sehän onkin hienoa sinnitellä suhteessa, jota joutuu "korjaamaan" koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eroaminen ja jättäminen on ihan luonnollista. Miksi sitä pitäisi pelätä?

Eroaminen ja jätetyksi tuleminen on ihan luonnollista. Ehkä joskus sattuu sinunkin kohdallesi, mut hei, ei tarvii sit tosiaan pelätä yhtään :)

Ihmiset nyt vaan sattuvat eroamaan. Se on ihan luonnollista.

Satuin eroamaan. Kas, onnittelut! Kiitos kiitos, Eipä kestä!

Sehän onkin hienoa sinnitellä suhteessa, jota joutuu "korjaamaan" koko ajan.

Sehän onkin hienoa sinnitellä suhteessa, vaikka voisi elää yksinään itsenäistä elämää takertumatta keneenkään ;)

Hyytyihän tämäkin ketju vihdoin ja viimein.

Ei-varattu, varattu, ei-varattu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eroaminen ja jättäminen on ihan luonnollista. Miksi sitä pitäisi pelätä?

Eroaminen ja jätetyksi tuleminen on ihan luonnollista. Ehkä joskus sattuu sinunkin kohdallesi, mut hei, ei tarvii sit tosiaan pelätä yhtään :)

Ihmiset nyt vaan sattuvat eroamaan. Se on ihan luonnollista.

Satuin eroamaan. Kas, onnittelut! Kiitos kiitos, Eipä kestä!

Sehän onkin hienoa sinnitellä suhteessa, jota joutuu "korjaamaan" koko ajan.

Sehän onkin hienoa sinnitellä suhteessa, vaikka voisi elää yksinään itsenäistä elämää takertumatta keneenkään ;)

Totta. En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että johonkin toiseen ihastunut osapuoli vielä roikkuu siinä vanhassa. Kannattaa auttaa näitä pähkäilijöitä ja jättää ne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just. Sinun suurin huolenaiheesi on, että lomaan kulutettu raha meni hukkaan. Ei varmaan tarvinne jatkaa tätä keskustelua enempää. 

"Pitkään odotettu lomamatka...vaikka sitä on molemmat odottaneet"

"...yhdessä pitkään odotettu..."

"Huolestuneena yritän kysellä..."

"..yhdessä pitkään odotettu lomamatka ja siihen käytetyt rahat ovat menneet hukkaan..."

Varmaan parasta, kun et edes pysty sisäistämään lukemaasi.

Oikein hyvin sisäistin. Ei se, että molemmat ovat odottaneet lomamatkaa, eikä huolestuneisuutesikaan, muuta oleellista. 

Siinä silmänräpäyksessä, kun puoliso ei enää olekaan sinua ehdoitta palvova ihannepuoliso, hänen arvonsa romahtaa silmissäsi, ja sinä näet häneen ja suhteeseen käytetyt rahat hukkainvestointina, kuin tappiota tuottava osakekurssi. hän on vain riesa, kuluerä. Elämäsi paranee, mitä nopeammin pääset hänestä eroon. 

Normaali ihminen ei mieti loman hintaa, vaan alkaa kriiseillä parisuhteen kanssa kukin tavallaan. Normaali ihminen lähtökohtaisesti haluaa löytää viat, korjata ne, saada rakastamansa henkilön takaisin puoleensa kaikilta osin, yrittää uudelleen ja niin edelleen. Normaali ihminen joutuu parisuhdekriisissä ja mahdollisessa erossa suurten tunteiden; pelkojen, epävarmuuksien, surujen myllerrykseen, eikä missään nimessä halua sitä. Prykopaatilla ei ole oleellisessa määrin tällaisia tunteita, joten hänelle puolison dumppaaminen on aamiaisen valintaan verrattavissa oleva päätös. Psykopaatti ei rakasta puolisoaan eikä pelkää eroa tai yksinäisyyttä. Hän näkee puolison hyödyn lähteenä, ja kun hyöty lakkaa tai alittaa kustannukset, heippa vaan!

Tottakai lomamatkaa voi odottaa ja puolison sitoutumisesta tai suoriutumisesta olla huolestunut psykopaattikin. Voihan uuden auton saamista tai palkankorotustakin odottaa ja olla huolissaan esteistä näissä tavoitteissa. Ei se liity rakastamiseen mitenkään. Odottaminen ja huoli on ihan normaaleja kognitiivisia toimintoja, liittyen tavoitteisiin, niihin pyrkimiseen, onnistumiseen yms. joihin tunteet eivät niinkään liity. Kyllä psykopaatilla tämä puoli on yleensä hyvinkin vahva. Hän on usein älykäs ja suunnitelmallinen, jolloin sekä odotus että huoli onnistumisesta ovat keskeisiä motivaattoreita. Kaikki tuo kielellinen kuvailusi koko ajan vahvistaa psykopatiaasi. Viesti viestiltä. 

Täytyy sivusta tähän kommentoida tähän boldattuun tekstiin, että työni puolesta tapaan ihmisiä jotka joutuvat tällaiseen elämäntilanteeseen eikä ensimmäinen reaktio todellakaan aina ole korjata tilannetta, vaan pyrkiä pois kivusta. Se ei ole psykopatiaa, vaan voimakasta itsesuojelua.

Pelottavaa, miten paljon haitallista kyökkipsykologiaa täällä kulkee. Normaali ihminen saadaan häpeämään tunteitaan lähes keskustelussa kuin keskustelussa.

Saattaa olla, että jotkut toiset naiset käsittävät tilanteen väärin kun ykkösnainen ei ala taistelemaan rakkautensa puolesta, koska häntä vain sattuu niin paljon. Eikä sekään ole psykopatiaa että kuhertelee varatun miehen kanssa ja kykenee unohtamaan tämän perhesidokset.

Toivoisin kuitenkin, että ihmiset ajattelisivat ennenkuin lähtevät suurta tunnetta paisuttamaan. Koska suuri suuri osa maailman kivusta tulee särkyneistä sydämistä ja luottamuksen rikkoutumisesta. Sitä kipua podetaan vielä kolmanteen polveen. Luottamus ihmissuhteisiin on tosiaan kiinni siitä, minkälaista esimerkkiä ympärillään näkee.

Ei pidä luottaa kenenkään, niin pärjää oikein hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Täällä sama tilanne. Ihastus vielä molemminpuolista.

Sama täällä :(

Vierailija kirjoitti:

Mitä hirveään siinä on? Varattujen kanssa kaikki on helpompaa. Ne ei anna mitään kukkaislupauksia, huolehtii ehkäisystä ilman sanomista, eikä ne huutele kylillä, ei jää nurkkiin puhumaan syvällisiä, jne...

Ehkä onkin jos haluaa vain seksiä tai hetken huumaa. Mutta jos halajaakin elämänkumppania, jos haluaisin puhella syvällisiä niinkuin rakastuneet tekevät, jos antaisi mitä vaan että saisi nukahtaa sylikkäin tietäen, että siinä hetkessä on kaikki. Silloin se onkin paljon vaikeampaa. Hirveämpää.