Ihastunut varattuun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tapaillut jo vuoden verran varattua miestä. Tapasimme työn kautta. Suhteemme on syventynyt ja hän ilmoitti nyt kesälomalla perheelleen haluavansa erota.

Meillä on yhteinen asunto katsottuna ja ihana syksy tulossa. Jos ei ota riskejä niin ei voi olettaa saavansakaan mitään❤️

No höh. Mihis laitat ne edellisen hoidon kans tehdyt kolme lasta?

Plus miehen mukana tulevat kakarat. Teini varsinkin on paha suustaan ja hankala. Että ihana syksy on tulossa ihan jollekin muulle. Hahhahhah!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihastuin vuosia sitten varattuun mieheen, tai paremminkin hän ihastui minuun. Minä sinkku, miehellä avopuoliso ja kihlattu, ei lapsia.

Olemme olleet jo vuosikymmeniä naimisissa ja meillä on kolme jo aikuistuvaa lasta. Luoan mieheeni sataprosenttisesti, koskaan ei ole tullut epäilystä pettämisestä.

Tässähän jäi kertomatta, minkä aikaa mies petti exäänsä kanssasi vai oliko suoraselkäinen ihminen ja erosi ensin ja aloitti uuden suhteen vasta sen jälkeen. Eihän täällä muuta paheksuta kuin pettämistä.

Mitä väliä sillä on erosiko ensin? Kaksi toisiinsa ihastunutta saivat toisensa ja yhdelle jäi luu käteen. Miehen ex-avopuolisossa on ollut jotain vikaa kun mies halusi vaihtaa hänet uuteen.

Kyllähän se miehen moraalista ja arvoista kertoo kaiken. Sekä sen jolle tällainen pettäjä kelpaa.

Huomio nuoret naiset! Vanhemman miehen nappaaminen ei ole mikään saavutus. Te ette ole saaneet lumotuksi näitä iljettäviä antisankareita, vaan olette itse ihan omaa tyhmyyttänne joutuneet heidän saaliikseen. Vaikka teille tarjottaisiin kuinka paljon lahjoja, rahaa tai luksuselämää, se ei muuta tilannetta teidän eduksenne, päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihastuin vuosia sitten varattuun mieheen, tai paremminkin hän ihastui minuun. Minä sinkku, miehellä avopuoliso ja kihlattu, ei lapsia.

Olemme olleet jo vuosikymmeniä naimisissa ja meillä on kolme jo aikuistuvaa lasta. Luoan mieheeni sataprosenttisesti, koskaan ei ole tullut epäilystä pettämisestä.

Tässähän jäi kertomatta, minkä aikaa mies petti exäänsä kanssasi vai oliko suoraselkäinen ihminen ja erosi ensin ja aloitti uuden suhteen vasta sen jälkeen. Eihän täällä muuta paheksuta kuin pettämistä.

Mitä väliä sillä on erosiko ensin? Kaksi toisiinsa ihastunutta saivat toisensa ja yhdelle jäi luu käteen. Miehen ex-avopuolisossa on ollut jotain vikaa kun mies halusi vaihtaa hänet uuteen.

On menetelmäihmisiä ja lopputulosihmisiä. Menetelmäihmiset moittivat väärin sammutetuista tulipaloista. Heille tärkeintä on tapa jolla tehdään, sen on oltava ehdottoman oikein. Säännöt ennenkaikkea! Jos oikea tapa ei johda mihinkään, ei se haittaa, kun tehtiin sentään oikein.

Lopputulosihminen arvostaa sitä, että taloa ei polteta vain periaatteen vuoksi ja että löytyy se elämänsä rakkaus vaikka menisi pari mutkaakin suoraksi samalla.

Tässä ei sammuteta tulipaloa. Tilanne ei ole dramaattinen eikä vaarallinen kenellekään. Nopeassa tahdissa ei ole mikään pakko tehdä mitään päätöksiä. Tiesitkö muuten, että palon sammuttamisessa vasta onkin sääntöjä ja niitä ei rikoita, jottei myös sammuttajien henkilön vaarannu. Kukaan ei säntäile ja pyöri päättömästi palopaikalla vaan jokainen tietää hommansa, sillä niitä on harjoiteltu satoja kertoja. Miksi pettäjä katsoo oikeudekseen toimia itsekkäästi? Eroamisen kun voisi hoitaa ihan pettämättäkkin.

Eikö kenellekään kelpais mun äijäni? Tekee mitä huvittaa ja menee miten huvittaa. Olisin jo kovasti pääsylläni tuosta sontiaisesta, vaan kun elättää ihan hyvin minut ja lapsensa. Jos pettäis niin saisin syyn eroon ja hommattua sen rahoilla kunnollisen kämpän itelleni ja lapselleni. Ja joka toinen viikko äijä saisi kokea millaista on olla ainoana aikuisena lapsen kanssa kotona, ehkä ymmärtäisi miksi olen yrittänyt häntä osallistaa.

Oma palkka on niin pieni ettei pääse noin vaan irtautumaan.

Mut turha toivo, toi on niin huono panokin ettei se kenellekään kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihastuin vuosia sitten varattuun mieheen, tai paremminkin hän ihastui minuun. Minä sinkku, miehellä avopuoliso ja kihlattu, ei lapsia.

Olemme olleet jo vuosikymmeniä naimisissa ja meillä on kolme jo aikuistuvaa lasta. Luoan mieheeni sataprosenttisesti, koskaan ei ole tullut epäilystä pettämisestä.

Tässähän jäi kertomatta, minkä aikaa mies petti exäänsä kanssasi vai oliko suoraselkäinen ihminen ja erosi ensin ja aloitti uuden suhteen vasta sen jälkeen. Eihän täällä muuta paheksuta kuin pettämistä.

Mitä väliä sillä on erosiko ensin? Kaksi toisiinsa ihastunutta saivat toisensa ja yhdelle jäi luu käteen. Miehen ex-avopuolisossa on ollut jotain vikaa kun mies halusi vaihtaa hänet uuteen.

On menetelmäihmisiä ja lopputulosihmisiä. Menetelmäihmiset moittivat väärin sammutetuista tulipaloista. Heille tärkeintä on tapa jolla tehdään, sen on oltava ehdottoman oikein. Säännöt ennenkaikkea! Jos oikea tapa ei johda mihinkään, ei se haittaa, kun tehtiin sentään oikein.

Lopputulosihminen arvostaa sitä, että taloa ei polteta vain periaatteen vuoksi ja että löytyy se elämänsä rakkaus vaikka menisi pari mutkaakin suoraksi samalla.

Tässä ei sammuteta tulipaloa. Tilanne ei ole dramaattinen eikä vaarallinen kenellekään. Nopeassa tahdissa ei ole mikään pakko tehdä mitään päätöksiä. Tiesitkö muuten, että palon sammuttamisessa vasta onkin sääntöjä ja niitä ei rikoita, jottei myös sammuttajien henkilön vaarannu. Kukaan ei säntäile ja pyöri päättömästi palopaikalla vaan jokainen tietää hommansa, sillä niitä on harjoiteltu satoja kertoja. Miksi pettäjä katsoo oikeudekseen toimia itsekkäästi? Eroamisen kun voisi hoitaa ihan pettämättäkkin.

Sinä et nyt vaan käsitä, että ei pettämisessä ole kyseessä huono tapa hoitaa eroamista. Nuo ovat kaksi eri asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas ollaan täyttä vauhtia menossa sotkemaan toisten välit / rikkomaan perhe.

Jotain moraalia sentäs... On niitä vapaitakin tarpeeksi, joihin ihastua, miksi helvetissä se varattu on aina herkumpi?

Kyllä se vastuu on sillä varatulla henkilöllä. En minä toisena naisena ole vastuussa siitä jos perhe hajoaa.

Kyllä sinä olet vahvasti osallinen perheen hajoamiseen. Ilman sinua sitä ei tapahtuisi, sinä mahdollistat sen. Huvittaa aina nämä muka viattomien selittelyt. Valkopesua.

Huvittaa aina nämä muka viattomat petettyt, jotka on niitä lapsen tasolle typistettyjä viattomia uhreja, jotka eivät pitäneet siitä liitostaan huolta vaan piloutuvat pirun huonojen tekosyiden taakse kuinka paha paha puoliso  silkkaan pahuuttaan petti sitä kilttiä ja ahkeraa puolisoa. Katkeruuden kitkerä höttö.

Pettäminen on aina pettäjän valinta ja hänen vastuullaan. Olipa suhteessa ollut ongelmia tai ei. Jos on ongelmia ne pyritään ratkaisemaan ja jos se ei onnistu erotaan. Sen jälkeen saa panna kaikkea mikä liikkuu. Ihan turha selittää että kun se kumppani oli sellainen ja tällainen ,niin petin. Kanna vastuusi senkin luuseri.

Onko mustavalkoinen asennoituminen, epäempaattinen ymmärryskyvyttömyys ja aggressio vain puberteetista johtuvaa, vai liittyykö siihen jokin diagnoosi?

Pettäminen on tietenkin pettäjän vastuulla. Parisuhteen laiminlyöminen on parisuhteen laiminlyöjän valinta ja vastuulla. Jos on ongelmia, joita toinen ei suostu tunnistamaan tai tunnustamaan eikä halua ratkaista, seuraukset ovat merkittävässä määrin hänenkin vastuullaan. Jos seuraa vaikkapa pettämistä. On melko epärealistista tuo lapsellinen vaatimuksesi, että ratkaisu ongelmiin on välittömästi eroaminen. Vaikka takana olisi vuosikymmenien mittainen parisuhde, lapsineen ja yhteisine omaisuuksineen päivineen. Pettäjä ei välttämättä haluaisi erota. Siksi ero ei ole hänelle ensisijainen ratkaisu. 

Pettämisellä ei ole mitään syytä. Jos on ongelmia ja toinen ei niitä suostu selvittämään, erotaan. Miten pettäminen parantaa nämä ongelmat? Lapset, omaisuus ja sukulaiset ei liity mihinkään, pettäjän kannattaa myös miettiä näitä asioita ennen kuin lähtee niitä hajottamaan.

Pettäjä hakee sivusuhteista yleensä läheisyyttä, seksiä, rakastumisen tunnetta ja sen sellaista, jota huono parisuhde ei tarjoa. Kun jokin oleellinen tarve puuttuu, se pitää täyttää. Olet aika pihalla, jos väität, että lapsrt ja omaisuus eivät liity eropäätöksen pohtimiseen mitenkään. 

Toki toki. Tällaisia suhteita saa vapaana haeskella niin paljon kuin sielu sietää. Sitten pitää olla vain valmis luopumaan lapsista ja omaisuudesta. Yksinkertaista. Onni on, että eroa saa hakea yksin ja ilman syytä, kenenkään ei ole pakko jäädä pettäjän kanssa elämään loppuiäkseen.

Pitää olla valmis luopumaan lapsista jos haluaa eron? Millä vuosituhannella elät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihastuin vuosia sitten varattuun mieheen, tai paremminkin hän ihastui minuun. Minä sinkku, miehellä avopuoliso ja kihlattu, ei lapsia.

Olemme olleet jo vuosikymmeniä naimisissa ja meillä on kolme jo aikuistuvaa lasta. Luoan mieheeni sataprosenttisesti, koskaan ei ole tullut epäilystä pettämisestä.

Tässähän jäi kertomatta, minkä aikaa mies petti exäänsä kanssasi vai oliko suoraselkäinen ihminen ja erosi ensin ja aloitti uuden suhteen vasta sen jälkeen. Eihän täällä muuta paheksuta kuin pettämistä.

Mitä väliä sillä on erosiko ensin? Kaksi toisiinsa ihastunutta saivat toisensa ja yhdelle jäi luu käteen. Miehen ex-avopuolisossa on ollut jotain vikaa kun mies halusi vaihtaa hänet uuteen.

On menetelmäihmisiä ja lopputulosihmisiä. Menetelmäihmiset moittivat väärin sammutetuista tulipaloista. Heille tärkeintä on tapa jolla tehdään, sen on oltava ehdottoman oikein. Säännöt ennenkaikkea! Jos oikea tapa ei johda mihinkään, ei se haittaa, kun tehtiin sentään oikein.

Lopputulosihminen arvostaa sitä, että taloa ei polteta vain periaatteen vuoksi ja että löytyy se elämänsä rakkaus vaikka menisi pari mutkaakin suoraksi samalla.

Puhut siis rehellisistä ja pettäjistä muka kauniilla nimikkeillä.

Pettäjäkin voi olla rehellinen. Täysin uskollinen huonolle puolisolleen siihen saakka, kunnes rakastuu toiseen. Pettää, tunnustaa rehellisesti, ja niin edelleen. Katsos, kun se ei aina ole ennalta suunniteltavissa niin, että eroanpa nyt tässä ensin, ja sitten alan etsiskellä uutta. Se uusi voi tulla ihan yllättäen ja pyytämättä kuin faksi Jäätteenmäelle. Sitä on vielä virallisesti suhteessa yhden kanssa, mutta sydän on jo uuden luona. 

Ja kerrotko vielä miksi tämä " rehellinen" pettäjä aloittaa uuden suhteen ennenkuin on vapaa entisistä sitoumuksistaan? Niinpä. Koska ei ole kanttia lähteä huonostakaan suhteesta tyhjän päälle. Selkärangaton luuseri.

Aijjai, mitenkäs sitten suu pannaan, kun tullaan katumapäälle?? Yritetään palata takaisin vanhan heilan kainaloon, mutta eipäs hälle enää kelpaakaan. On mieluummin vaikka yksin kuin huonossa liitossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas ollaan täyttä vauhtia menossa sotkemaan toisten välit / rikkomaan perhe.

Jotain moraalia sentäs... On niitä vapaitakin tarpeeksi, joihin ihastua, miksi helvetissä se varattu on aina herkumpi?

Kyllä se vastuu on sillä varatulla henkilöllä. En minä toisena naisena ole vastuussa siitä jos perhe hajoaa.

Kyllä sinä olet vahvasti osallinen perheen hajoamiseen. Ilman sinua sitä ei tapahtuisi, sinä mahdollistat sen. Huvittaa aina nämä muka viattomien selittelyt. Valkopesua.

Huvittaa aina nämä muka viattomat petettyt, jotka on niitä lapsen tasolle typistettyjä viattomia uhreja, jotka eivät pitäneet siitä liitostaan huolta vaan piloutuvat pirun huonojen tekosyiden taakse kuinka paha paha puoliso  silkkaan pahuuttaan petti sitä kilttiä ja ahkeraa puolisoa. Katkeruuden kitkerä höttö.

Pettäminen on aina pettäjän valinta ja hänen vastuullaan. Olipa suhteessa ollut ongelmia tai ei. Jos on ongelmia ne pyritään ratkaisemaan ja jos se ei onnistu erotaan. Sen jälkeen saa panna kaikkea mikä liikkuu. Ihan turha selittää että kun se kumppani oli sellainen ja tällainen ,niin petin. Kanna vastuusi senkin luuseri.

Onko mustavalkoinen asennoituminen, epäempaattinen ymmärryskyvyttömyys ja aggressio vain puberteetista johtuvaa, vai liittyykö siihen jokin diagnoosi?

Pettäminen on tietenkin pettäjän vastuulla. Parisuhteen laiminlyöminen on parisuhteen laiminlyöjän valinta ja vastuulla. Jos on ongelmia, joita toinen ei suostu tunnistamaan tai tunnustamaan eikä halua ratkaista, seuraukset ovat merkittävässä määrin hänenkin vastuullaan. Jos seuraa vaikkapa pettämistä. On melko epärealistista tuo lapsellinen vaatimuksesi, että ratkaisu ongelmiin on välittömästi eroaminen. Vaikka takana olisi vuosikymmenien mittainen parisuhde, lapsineen ja yhteisine omaisuuksineen päivineen. Pettäjä ei välttämättä haluaisi erota. Siksi ero ei ole hänelle ensisijainen ratkaisu. 

Pettämisellä ei ole mitään syytä. Jos on ongelmia ja toinen ei niitä suostu selvittämään, erotaan. Miten pettäminen parantaa nämä ongelmat? Lapset, omaisuus ja sukulaiset ei liity mihinkään, pettäjän kannattaa myös miettiä näitä asioita ennen kuin lähtee niitä hajottamaan.

Pettäjä hakee sivusuhteista yleensä läheisyyttä, seksiä, rakastumisen tunnetta ja sen sellaista, jota huono parisuhde ei tarjoa. Kun jokin oleellinen tarve puuttuu, se pitää täyttää. Olet aika pihalla, jos väität, että lapsrt ja omaisuus eivät liity eropäätöksen pohtimiseen mitenkään. 

Toki toki. Tällaisia suhteita saa vapaana haeskella niin paljon kuin sielu sietää. Sitten pitää olla vain valmis luopumaan lapsista ja omaisuudesta. Yksinkertaista. Onni on, että eroa saa hakea yksin ja ilman syytä, kenenkään ei ole pakko jäädä pettäjän kanssa elämään loppuiäkseen.

Pitää olla valmis luopumaan lapsista jos haluaa eron? Millä vuosituhannella elät?

Kiinnostaako sinua tavata lapsiasi joka toinen viikonloppu ja maksaa suolaiset elarit lähivanhemmalke. Tämä on ihan nykyaikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihastuin vuosia sitten varattuun mieheen, tai paremminkin hän ihastui minuun. Minä sinkku, miehellä avopuoliso ja kihlattu, ei lapsia.

Olemme olleet jo vuosikymmeniä naimisissa ja meillä on kolme jo aikuistuvaa lasta. Luoan mieheeni sataprosenttisesti, koskaan ei ole tullut epäilystä pettämisestä.

Tässähän jäi kertomatta, minkä aikaa mies petti exäänsä kanssasi vai oliko suoraselkäinen ihminen ja erosi ensin ja aloitti uuden suhteen vasta sen jälkeen. Eihän täällä muuta paheksuta kuin pettämistä.

Mitä väliä sillä on erosiko ensin? Kaksi toisiinsa ihastunutta saivat toisensa ja yhdelle jäi luu käteen. Miehen ex-avopuolisossa on ollut jotain vikaa kun mies halusi vaihtaa hänet uuteen.

On menetelmäihmisiä ja lopputulosihmisiä. Menetelmäihmiset moittivat väärin sammutetuista tulipaloista. Heille tärkeintä on tapa jolla tehdään, sen on oltava ehdottoman oikein. Säännöt ennenkaikkea! Jos oikea tapa ei johda mihinkään, ei se haittaa, kun tehtiin sentään oikein.

Lopputulosihminen arvostaa sitä, että taloa ei polteta vain periaatteen vuoksi ja että löytyy se elämänsä rakkaus vaikka menisi pari mutkaakin suoraksi samalla.

Tässä ei sammuteta tulipaloa. Tilanne ei ole dramaattinen eikä vaarallinen kenellekään. Nopeassa tahdissa ei ole mikään pakko tehdä mitään päätöksiä. Tiesitkö muuten, että palon sammuttamisessa vasta onkin sääntöjä ja niitä ei rikoita, jottei myös sammuttajien henkilön vaarannu. Kukaan ei säntäile ja pyöri päättömästi palopaikalla vaan jokainen tietää hommansa, sillä niitä on harjoiteltu satoja kertoja. Miksi pettäjä katsoo oikeudekseen toimia itsekkäästi? Eroamisen kun voisi hoitaa ihan pettämättäkkin.

Sinä et nyt vaan käsitä, että ei pettämisessä ole kyseessä huono tapa hoitaa eroamista. Nuo ovat kaksi eri asiaa.

Niin kerta! Kun se pettäminen nyt vaan on semmoinen juttu mikä on eikä sille voi mitään, ei kukaan, ei missään ajassa eikä ulottuvuudessa. Se vaan tulee kuin taifuuni, iskee kuin katupora, tempoo ja riuhtoo kuin dobermanni villasukkaa, ja me kaikki LUOJA PARATKOON olemme totaalisen voimattomia sen edessä.

Mieheni petti minun luottamukseni monta kertaa, ja minä petin hänen luottamuksensa sen jälkeen muutamia kertoja. Miksi mieheni toimi niin? Miksi hän oli itsekäs, valehteli päin naamaa, salaili ja piilotteli? 

Ilmoitin hänelle että seuraavasta valehtelusta(hän ei siis pettänyt seksuaalisesti) tulee ero. Mitä hän teki? Valehteli edelleen. Tuossa vaiheessa minua ei pätkän vertaa kiinnostellut olla suoraselkäinen, ja tehdä miehelleni "oikein", ehei, vaan aloin tekemään just niin kuin itseäni huvittaa. Kun sain asunnon hommattua, jossa kesti monta kuukautta, niin ssanoin vain että heippodei, mä lähden nyt. 

Miksi olin näin itsekäs? Miksi en toiminut miestäni kohtaan reilusti ja oikein, muuttamalla heti ensivalhesta pahvilaatikkoon asumaan, että tulisi erottua rehdisti ja oikein? Siksi koska olen itse oman elämäni tärkein henkilö, ja teen omaa elämääni koskevat päätökset ihan itse. En ole sekuntiakaan katunut ja itkeskellyt että miksi minä olin niin moraaliton ja paha huono ihmminen! Ei, nautin jokaisesta hetkestä niiden muutaman miehen kanssa joita silloin tapasin seksin merkeissä. Oma miehenihän ei ollut koskenut minuun pitkiin aikoihin enää. Yritin ilta toisensa perään, muta minulle käännettiin selkä. Kun sitten olin rehellinen ja reilu ja sanoin että en enää harrasta sitä hänen kanssaan, koska hän on torjnut minut niin usein, hän alkoi painostamaan ja syyttämään että minulla on toinen mies. Ei silloin ollut. Yhtäkkiä hän sai uuden lyömäaseen, yritti pakottaa minut seksiin todistamaan että ei ole muita.

Nyt olen jo vuosia ollut nykyisen mieheni kanssa yhdessä, eikä ole pettämiset käyneet mieless'änkiään. 

Jos miehestäni yhtäkkiä kuoriutuisi samanlainen kuin eksästä, niin en uhraisi sekuntiakaan "oikein" tekemiselle häntä kohtaan, vaan tekisin ihan varmasti taas oikein itselleni, oli se sitten mitä tahansa!

Vierailija kirjoitti:

Mitä se haittaa vaikka varattu ei muuta kuin iske kiini,elämä on lyhyt.

Siinä suhteessa haittaa, että myös ao on varattu ja rakastaa miestään. Tämä toinen juttu on vain ihastus. Ei vaadi jatkotoimenpiteistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas ollaan täyttä vauhtia menossa sotkemaan toisten välit / rikkomaan perhe.

Jotain moraalia sentäs... On niitä vapaitakin tarpeeksi, joihin ihastua, miksi helvetissä se varattu on aina herkumpi?

Kyllä se vastuu on sillä varatulla henkilöllä. En minä toisena naisena ole vastuussa siitä jos perhe hajoaa.

Kyllä sinä olet vahvasti osallinen perheen hajoamiseen. Ilman sinua sitä ei tapahtuisi, sinä mahdollistat sen. Huvittaa aina nämä muka viattomien selittelyt. Valkopesua.

Huvittaa aina nämä muka viattomat petettyt, jotka on niitä lapsen tasolle typistettyjä viattomia uhreja, jotka eivät pitäneet siitä liitostaan huolta vaan piloutuvat pirun huonojen tekosyiden taakse kuinka paha paha puoliso  silkkaan pahuuttaan petti sitä kilttiä ja ahkeraa puolisoa. Katkeruuden kitkerä höttö.

Pettäminen on aina pettäjän valinta ja hänen vastuullaan. Olipa suhteessa ollut ongelmia tai ei. Jos on ongelmia ne pyritään ratkaisemaan ja jos se ei onnistu erotaan. Sen jälkeen saa panna kaikkea mikä liikkuu. Ihan turha selittää että kun se kumppani oli sellainen ja tällainen ,niin petin. Kanna vastuusi senkin luuseri.

Onko mustavalkoinen asennoituminen, epäempaattinen ymmärryskyvyttömyys ja aggressio vain puberteetista johtuvaa, vai liittyykö siihen jokin diagnoosi?

Pettäminen on tietenkin pettäjän vastuulla. Parisuhteen laiminlyöminen on parisuhteen laiminlyöjän valinta ja vastuulla. Jos on ongelmia, joita toinen ei suostu tunnistamaan tai tunnustamaan eikä halua ratkaista, seuraukset ovat merkittävässä määrin hänenkin vastuullaan. Jos seuraa vaikkapa pettämistä. On melko epärealistista tuo lapsellinen vaatimuksesi, että ratkaisu ongelmiin on välittömästi eroaminen. Vaikka takana olisi vuosikymmenien mittainen parisuhde, lapsineen ja yhteisine omaisuuksineen päivineen. Pettäjä ei välttämättä haluaisi erota. Siksi ero ei ole hänelle ensisijainen ratkaisu. 

Pettämisellä ei ole mitään syytä. Jos on ongelmia ja toinen ei niitä suostu selvittämään, erotaan. Miten pettäminen parantaa nämä ongelmat? Lapset, omaisuus ja sukulaiset ei liity mihinkään, pettäjän kannattaa myös miettiä näitä asioita ennen kuin lähtee niitä hajottamaan.

Pettäjä hakee sivusuhteista yleensä läheisyyttä, seksiä, rakastumisen tunnetta ja sen sellaista, jota huono parisuhde ei tarjoa. Kun jokin oleellinen tarve puuttuu, se pitää täyttää. Olet aika pihalla, jos väität, että lapsrt ja omaisuus eivät liity eropäätöksen pohtimiseen mitenkään. 

Toki toki. Tällaisia suhteita saa vapaana haeskella niin paljon kuin sielu sietää. Sitten pitää olla vain valmis luopumaan lapsista ja omaisuudesta. Yksinkertaista. Onni on, että eroa saa hakea yksin ja ilman syytä, kenenkään ei ole pakko jäädä pettäjän kanssa elämään loppuiäkseen.

Pitää olla valmis luopumaan lapsista jos haluaa eron? Millä vuosituhannella elät?

Kiinnostaako sinua tavata lapsiasi joka toinen viikonloppu ja maksaa suolaiset elarit lähivanhemmalke. Tämä on ihan nykyaikaa.

Kaikilla eronneilla lähipiirissä on vuoroviikko vanhemmuus ja yhteishuoltajuus.

Nyt tarjolla! kirjoitti:

Eikö kenellekään kelpais mun äijäni? Tekee mitä huvittaa ja menee miten huvittaa. Olisin jo kovasti pääsylläni tuosta sontiaisesta, vaan kun elättää ihan hyvin minut ja lapsensa. Jos pettäis niin saisin syyn eroon ja hommattua sen rahoilla kunnollisen kämpän itelleni ja lapselleni. Ja joka toinen viikko äijä saisi kokea millaista on olla ainoana aikuisena lapsen kanssa kotona, ehkä ymmärtäisi miksi olen yrittänyt häntä osallistaa.

Oma palkka on niin pieni ettei pääse noin vaan irtautumaan.

Mut turha toivo, toi on niin huono panokin ettei se kenellekään kelpaa.

Lohduton tilanne sulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas ollaan täyttä vauhtia menossa sotkemaan toisten välit / rikkomaan perhe.

Jotain moraalia sentäs... On niitä vapaitakin tarpeeksi, joihin ihastua, miksi helvetissä se varattu on aina herkumpi?

Kyllä se vastuu on sillä varatulla henkilöllä. En minä toisena naisena ole vastuussa siitä jos perhe hajoaa.

Kyllä sinä olet vahvasti osallinen perheen hajoamiseen. Ilman sinua sitä ei tapahtuisi, sinä mahdollistat sen. Huvittaa aina nämä muka viattomien selittelyt. Valkopesua.

Huvittaa aina nämä muka viattomat petettyt, jotka on niitä lapsen tasolle typistettyjä viattomia uhreja, jotka eivät pitäneet siitä liitostaan huolta vaan piloutuvat pirun huonojen tekosyiden taakse kuinka paha paha puoliso  silkkaan pahuuttaan petti sitä kilttiä ja ahkeraa puolisoa. Katkeruuden kitkerä höttö.

Pettäminen on aina pettäjän valinta ja hänen vastuullaan. Olipa suhteessa ollut ongelmia tai ei. Jos on ongelmia ne pyritään ratkaisemaan ja jos se ei onnistu erotaan. Sen jälkeen saa panna kaikkea mikä liikkuu. Ihan turha selittää että kun se kumppani oli sellainen ja tällainen ,niin petin. Kanna vastuusi senkin luuseri.

Onko mustavalkoinen asennoituminen, epäempaattinen ymmärryskyvyttömyys ja aggressio vain puberteetista johtuvaa, vai liittyykö siihen jokin diagnoosi?

Pettäminen on tietenkin pettäjän vastuulla. Parisuhteen laiminlyöminen on parisuhteen laiminlyöjän valinta ja vastuulla. Jos on ongelmia, joita toinen ei suostu tunnistamaan tai tunnustamaan eikä halua ratkaista, seuraukset ovat merkittävässä määrin hänenkin vastuullaan. Jos seuraa vaikkapa pettämistä. On melko epärealistista tuo lapsellinen vaatimuksesi, että ratkaisu ongelmiin on välittömästi eroaminen. Vaikka takana olisi vuosikymmenien mittainen parisuhde, lapsineen ja yhteisine omaisuuksineen päivineen. Pettäjä ei välttämättä haluaisi erota. Siksi ero ei ole hänelle ensisijainen ratkaisu. 

Pettämisellä ei ole mitään syytä. Jos on ongelmia ja toinen ei niitä suostu selvittämään, erotaan. Miten pettäminen parantaa nämä ongelmat? Lapset, omaisuus ja sukulaiset ei liity mihinkään, pettäjän kannattaa myös miettiä näitä asioita ennen kuin lähtee niitä hajottamaan.

Pettäjä hakee sivusuhteista yleensä läheisyyttä, seksiä, rakastumisen tunnetta ja sen sellaista, jota huono parisuhde ei tarjoa. Kun jokin oleellinen tarve puuttuu, se pitää täyttää. Olet aika pihalla, jos väität, että lapsrt ja omaisuus eivät liity eropäätöksen pohtimiseen mitenkään. 

Toki toki. Tällaisia suhteita saa vapaana haeskella niin paljon kuin sielu sietää. Sitten pitää olla vain valmis luopumaan lapsista ja omaisuudesta. Yksinkertaista. Onni on, että eroa saa hakea yksin ja ilman syytä, kenenkään ei ole pakko jäädä pettäjän kanssa elämään loppuiäkseen.

Pitää olla valmis luopumaan lapsista jos haluaa eron? Millä vuosituhannella elät?

Kiinnostaako sinua tavata lapsiasi joka toinen viikonloppu ja maksaa suolaiset elarit lähivanhemmalke. Tämä on ihan nykyaikaa.

Kaikilla eronneilla lähipiirissä on vuoroviikko vanhemmuus ja yhteishuoltajuus.

Tähänhän ei ole mikään pakko suostua.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni petti minun luottamukseni monta kertaa, ja minä petin hänen luottamuksensa sen jälkeen muutamia kertoja. Miksi mieheni toimi niin? Miksi hän oli itsekäs, valehteli päin naamaa, salaili ja piilotteli? 

Ilmoitin hänelle että seuraavasta valehtelusta(hän ei siis pettänyt seksuaalisesti) tulee ero. Mitä hän teki? Valehteli edelleen. Tuossa vaiheessa minua ei pätkän vertaa kiinnostellut olla suoraselkäinen, ja tehdä miehelleni "oikein", ehei, vaan aloin tekemään just niin kuin itseäni huvittaa. Kun sain asunnon hommattua, jossa kesti monta kuukautta, niin ssanoin vain että heippodei, mä lähden nyt. 

Miksi olin näin itsekäs? Miksi en toiminut miestäni kohtaan reilusti ja oikein, muuttamalla heti ensivalhesta pahvilaatikkoon asumaan, että tulisi erottua rehdisti ja oikein? Siksi koska olen itse oman elämäni tärkein henkilö, ja teen omaa elämääni koskevat päätökset ihan itse. En ole sekuntiakaan katunut ja itkeskellyt että miksi minä olin niin moraaliton ja paha huono ihmminen! Ei, nautin jokaisesta hetkestä niiden muutaman miehen kanssa joita silloin tapasin seksin merkeissä. Oma miehenihän ei ollut koskenut minuun pitkiin aikoihin enää. Yritin ilta toisensa perään, muta minulle käännettiin selkä. Kun sitten olin rehellinen ja reilu ja sanoin että en enää harrasta sitä hänen kanssaan, koska hän on torjnut minut niin usein, hän alkoi painostamaan ja syyttämään että minulla on toinen mies. Ei silloin ollut. Yhtäkkiä hän sai uuden lyömäaseen, yritti pakottaa minut seksiin todistamaan että ei ole muita.

Nyt olen jo vuosia ollut nykyisen mieheni kanssa yhdessä, eikä ole pettämiset käyneet mieless'änkiään. 

Jos miehestäni yhtäkkiä kuoriutuisi samanlainen kuin eksästä, niin en uhraisi sekuntiakaan "oikein" tekemiselle häntä kohtaan, vaan tekisin ihan varmasti taas oikein itselleni, oli se sitten mitä tahansa!

Tajuatko sinä ollenkaan, mistä tässä keskustellaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihastuin vuosia sitten varattuun mieheen, tai paremminkin hän ihastui minuun. Minä sinkku, miehellä avopuoliso ja kihlattu, ei lapsia.

Olemme olleet jo vuosikymmeniä naimisissa ja meillä on kolme jo aikuistuvaa lasta. Luoan mieheeni sataprosenttisesti, koskaan ei ole tullut epäilystä pettämisestä.

Tässähän jäi kertomatta, minkä aikaa mies petti exäänsä kanssasi vai oliko suoraselkäinen ihminen ja erosi ensin ja aloitti uuden suhteen vasta sen jälkeen. Eihän täällä muuta paheksuta kuin pettämistä.

Mitä väliä sillä on erosiko ensin? Kaksi toisiinsa ihastunutta saivat toisensa ja yhdelle jäi luu käteen. Miehen ex-avopuolisossa on ollut jotain vikaa kun mies halusi vaihtaa hänet uuteen.

On menetelmäihmisiä ja lopputulosihmisiä. Menetelmäihmiset moittivat väärin sammutetuista tulipaloista. Heille tärkeintä on tapa jolla tehdään, sen on oltava ehdottoman oikein. Säännöt ennenkaikkea! Jos oikea tapa ei johda mihinkään, ei se haittaa, kun tehtiin sentään oikein.

Lopputulosihminen arvostaa sitä, että taloa ei polteta vain periaatteen vuoksi ja että löytyy se elämänsä rakkaus vaikka menisi pari mutkaakin suoraksi samalla.

Tässä ei sammuteta tulipaloa. Tilanne ei ole dramaattinen eikä vaarallinen kenellekään. Nopeassa tahdissa ei ole mikään pakko tehdä mitään päätöksiä. Tiesitkö muuten, että palon sammuttamisessa vasta onkin sääntöjä ja niitä ei rikoita, jottei myös sammuttajien henkilön vaarannu. Kukaan ei säntäile ja pyöri päättömästi palopaikalla vaan jokainen tietää hommansa, sillä niitä on harjoiteltu satoja kertoja. Miksi pettäjä katsoo oikeudekseen toimia itsekkäästi? Eroamisen kun voisi hoitaa ihan pettämättäkkin.

Sinä et nyt vaan käsitä, että ei pettämisessä ole kyseessä huono tapa hoitaa eroamista. Nuo ovat kaksi eri asiaa.

Niin kerta! Kun se pettäminen nyt vaan on semmoinen juttu mikä on eikä sille voi mitään, ei kukaan, ei missään ajassa eikä ulottuvuudessa. Se vaan tulee kuin taifuuni, iskee kuin katupora, tempoo ja riuhtoo kuin dobermanni villasukkaa, ja me kaikki LUOJA PARATKOON olemme totaalisen voimattomia sen edessä.

Se on apokalypsin paikka nyt. Tehkää parannus!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni petti minun luottamukseni monta kertaa, ja minä petin hänen luottamuksensa sen jälkeen muutamia kertoja. Miksi mieheni toimi niin? Miksi hän oli itsekäs, valehteli päin naamaa, salaili ja piilotteli? 

Ilmoitin hänelle että seuraavasta valehtelusta(hän ei siis pettänyt seksuaalisesti) tulee ero. Mitä hän teki? Valehteli edelleen. Tuossa vaiheessa minua ei pätkän vertaa kiinnostellut olla suoraselkäinen, ja tehdä miehelleni "oikein", ehei, vaan aloin tekemään just niin kuin itseäni huvittaa. Kun sain asunnon hommattua, jossa kesti monta kuukautta, niin ssanoin vain että heippodei, mä lähden nyt. 

Miksi olin näin itsekäs? Miksi en toiminut miestäni kohtaan reilusti ja oikein, muuttamalla heti ensivalhesta pahvilaatikkoon asumaan, että tulisi erottua rehdisti ja oikein? Siksi koska olen itse oman elämäni tärkein henkilö, ja teen omaa elämääni koskevat päätökset ihan itse. En ole sekuntiakaan katunut ja itkeskellyt että miksi minä olin niin moraaliton ja paha huono ihmminen! Ei, nautin jokaisesta hetkestä niiden muutaman miehen kanssa joita silloin tapasin seksin merkeissä. Oma miehenihän ei ollut koskenut minuun pitkiin aikoihin enää. Yritin ilta toisensa perään, muta minulle käännettiin selkä. Kun sitten olin rehellinen ja reilu ja sanoin että en enää harrasta sitä hänen kanssaan, koska hän on torjnut minut niin usein, hän alkoi painostamaan ja syyttämään että minulla on toinen mies. Ei silloin ollut. Yhtäkkiä hän sai uuden lyömäaseen, yritti pakottaa minut seksiin todistamaan että ei ole muita.

Nyt olen jo vuosia ollut nykyisen mieheni kanssa yhdessä, eikä ole pettämiset käyneet mieless'änkiään. 

Jos miehestäni yhtäkkiä kuoriutuisi samanlainen kuin eksästä, niin en uhraisi sekuntiakaan "oikein" tekemiselle häntä kohtaan, vaan tekisin ihan varmasti taas oikein itselleni, oli se sitten mitä tahansa!

Tajuatko sinä ollenkaan, mistä tässä keskustellaan?

Kyllä. Pettämisestä sinänsä, ja siitä miksi joku on niin mulkero että pettää. Aloituksesta on jo aikaa sitten laajentunut keskustelu. Jos olet joku palstapoliisi, niin mene oikeisiin töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä tutkia tilastoja? Rakastuuko joku tilastot kädessä?

Täällä on se suoraselkäisrehellinen paremmintietäjä, joka epäilemättä tekee niin. Eräänä aamuna hän miettii kahvipöydässä puolisonsa sänkistä naamaa tuijotellen, että joo ei, kylläpä minä tänään otan eron, kun ei tämä suhde enää toimi. Hän ilmoittaa siinä santsikuppiin maitoa lorotellessaan, että paperit käräjäoikeudelle postitetaan sitten tänään. Ukko jää huuli pyöreänä änkyttämään "mitä, siis mitä?" kun paremmintietäjä jo paplareineen ja aamutakkeineen säntää puutarhatonttujaan keräilemään valmiiksi muuttokuormaan. Tehokas ja suoraselkäinen kesälomapäivä tulossa tästäkin, hän myhäilee mielessään kovin tyytyväisenä itseensä.

Saman päivän iltana uusi asunto onkin jo katsottu valmiiksi. Paremmintietäjä mitoitti sen saman tien sopivaksi tulevan miehensä ja yhteisen lapsen asuttavaksi. Hän kaivelee esiin parisuhteiden vuositilastot VRK:n, THL:n, kirkon, sisäministeriön ja AV-palstan uumenista ja kysyy vielä ystävättäreltään Mirkultakin mielipidettä. Kyllä, nyt juuri on oikea hetki upottaa koukku matoineen järveen. Tässä iässä paremmintietäjä saa todennäköisesti aika hyvin toimeentulevan miehen, jonka kanssa suhde voi kestää 12,5 vuotta. Sinä aikana ehtii jo vaikka mitä. Mökin, veneen - ja sen lapsen. Kymmenvuotiaana lapsi kestää eron ja Paremmintietäjä voi jatkaa YH:n rehellistä uraa, kun mies kuitenkin olisikin pettäjä. 

Viikon kuluttua Paremmintietäjällä on 3-4 pätevää vaihtoehtoa. Nyt hänen on vain valittava, keneen rakastuu. Sitten mennään ihan perinteisellä kaavalla aina siihen hetkeen saakka, kunnes on taas suoraselkäisen eropäätöksen aika, kun tilastopituus suhteelle tulee täyteen. Ja asuntokin on velaton, jolloin mukavat tasingot ja elarit siivittävät jälleen uusiin lemmenseikkailuihin. Tai no, heh, seikkailuihin ja seikkailuihin... vuokaavio on varsin selkeä, yksinkertainen ja suoraviivainen. Niin helppo, että sen toistaminen tuhat kertaa viikossa nettifoorumeilla ei sormia liiemmin rasita, kas näin: Ensin ero, sitten uusi suhde, ensin ero, sitten uusi suhde, ensin ero.... ad infinitum. 

Minä tässäkin on pointti? Halveksia ihmisiä, jotka eivät petä? Kun se on niin kamalan paljon fiksumpaa pettää ensin härskisti sen kumppanin luottamus ja erota vasta sitten ilmiriidoissa?

Jos ei se lukemalla aukene, niin tuskin selittämälläkään. En halveksi ketään, mutta yksi täällä innolla halveksii ja tuomitsee muita. Ansaitsee hiukan satirisointia.

Meitä on täällä kylläkin useampia kuten tuntuu teitä pettäjiäkin olevan. Kunhan pysytte tosielämässä kaukana niin hyvä.

Näytöhän viesti jossa olen sanonut olevani pettäjä.