Mitä moukkamaista olet nähnyt tapahtuvan juhlissa?
Ei mitään känniörvellyksiä, vaan muuten vaan huonoja tapoja.
Esim yksissä häissä jotkut haki ruokaa ennen morsiusparia. Pöytä ei ollut edes valmis, kun kiireisimmät jo lappoi lautasensa täyteen. Morsiammella oli aika kireä ilme, syystäkin .
Kommentit (750)
Vierailija kirjoitti:
Pukeutuminen herättää silloin tällöin kummastusta. Olin kummipoikani ristiäisissä, ihmisillä päällä puvut ja mekot kuten kuuluukin. Lapsen isän siskolla oli yllään pellavaverskat ja pellavapusero.
En tietenkään tiedä taustaa tuon asun takana, jos vaikka oli suoraan kiireessä tullut jostain mökiltä tms. Mutta itse loukkaantuisin kyllä, jos veljeni astelisi hypoteettisen lapseni tärkeään juhlaan olovaatteissa.
Lapsi saisi ikuisen trauman?
Pappi aloitti jo puhumisen ristiäisissä, kun lapsen eno perheineen tuli paikalle. Pölähtivät vain siihen saliin, kaikilla resuiset ja likaiset verkkarit+t-paita vaatteet päällä eivätkä mitään puhuneet (esim pahoitelleet myöhästymistä). Möllöttivät vain siinä kunnes menivät istumaan. Samat tyypit tietenkin hakivat lautaset täyteen, ja useasti, tarjottavia vaikka osa ei ollut kerennyt edes ensimmäistä aloittaakkaan.
Vierailija kirjoitti:
Serkullani oli isoäitimme häissä nyörisaappaat, joku virttynyt lyhyt kuviollinen kellohelmainen minihame ja virttynyt trikoinen narutoppi, jonka alta vaan vilkkui rintsikat. Tässä päällä lyhyt jakkutakki sentään kirkossa, mutta ei se tietenkään sopinut yhteen minkään muun vaatteen kanssa. Laatutaso Fiorella. Serkku on vielä aika pitkä ja romuluinen, niin kauempaa katsottuna näytti miehen epäonnistuneelta yritykseltä pukeutua naisen vaatteisiin...
Ja kyseessä oli siis yli kolmikymppinen nainen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pukeutuminen herättää silloin tällöin kummastusta. Olin kummipoikani ristiäisissä, ihmisillä päällä puvut ja mekot kuten kuuluukin. Lapsen isän siskolla oli yllään pellavaverskat ja pellavapusero.
En tietenkään tiedä taustaa tuon asun takana, jos vaikka oli suoraan kiireessä tullut jostain mökiltä tms. Mutta itse loukkaantuisin kyllä, jos veljeni astelisi hypoteettisen lapseni tärkeään juhlaan olovaatteissa.
Lapsi saisi ikuisen trauman?
Nämä väliinhuutelijat on kyllä metkoja. Ilmaisevat vain sillä, että itseltään puuttuvat kaikki hyvät tavat. Tokihan se on totta, että ei kukaan kuole siihen, että jollain on tilaisuuteen sopimattomat vaatteet tai käytös. Siihenkö sitten kuitenkin pitäisi antaa kaiken mennä? Ei enää yhtään mitään käytöstapoja eikä etikettejä, kun eihän millään mitään väliä ole?
Miksi sitten pitää juhliakaan? Eihän niilläkään ole mitään merkitystä. Lapsi ei kärsi siitä, vaikka hänelle ei pidetä ristiäisiä. Avioparin liittoon ei vaikuta yhtään mitään se, pidetäänkö häät vai ei, joten olkoot pitämättä. Syntymäpäiviä ei ole mikään pakottava tarve viettää. Vainaja ei tiedä mitään siitä, pidetäänkö hänelle hautajaiset vai ei. Kaiken voi lopettaa, koska tällaiset tilaisuudet edustavat jotain instituuttia, jonka voi kuitenkin unohtaa ja samalla ne juhlatkin. Ihminen elää vallan hyvin juhlimatta mitään ikinä.
Sulhanen voi siis tulla häihin verkkareissa, anoppi voi tulla uimapuvussa, vieraat vaikka pelleasussa, ihan miten vain. Kukaan mistään voi valittaa, koska mitä sillä on väliä?
On olemassa vanha sanonta: Kun varjelet tapoja, tavat varjelevat sinua. Kun sitä ajattelee, huomaa, että se todella pitää paikkansa. Kun opettelet edes ne peruskäytöstavat, et koskaan joudu tilanteeseen, missä sinua voidaan katsoa kummastellen etkä nolaa itseäsi. Mutta jos kerran silläkään ei ole mitään väliä, niin ollaan sitten vailla mitään tapoja kunnes siitä sitten tulee lopulta käytäntö. Sittenpähän olemme maailman silmissä sitä, mitä olemme: käytöstapoja vailla oleva sivistymätön mullilauma.
Vierailija kirjoitti:
Ostin pienen lahjan kiitokseksi isäntäparille kun sain tulla kylään, tyyliin kynttilöitä ja lasisen alustan. Isäntäparin mies vilkaisi lahjapussiin, ojensi sen minulle takaisin ja sanoi että ”ei me tarvita, pidä sä”
Hänen vaimonsa otti ne vastaan, ei kiittäen tai mitään, mutta otti. Kiusallinen tilanne.
Tämmösiä nää nykyajan nuoret on. Ei mitään kotikasvatusta. Ei kiitosta, ei mitään. Jos jotain lahjaa ei mielestään "tarvi," se kuitenkin otetaan vastaan, varsinkin kun se on noinkin pieni ja normaali. Kauniit kynttilät on aina kivoja saada ja jos niitä nyt ei mielestään tarvitse, niin siitä huolimatta lahja otetaan vastaan kiittäen. Heitettäköön se sitten vaikka roskiin vieraan lähdettyä. Itse en kyllä heittäisi ikinä kynttilöitä roskiin. Ja aina pitää kiittää, mutta moukathan ei tietysti osaa.
Vierailija kirjoitti:
Maalla isoissa juhlissa jostakin syystä aina löytyy mies, joka ottaa munansa esille.
Minä teen tuota joka kerta juhlissa maalla, eli pissalle puun juureen, ja juu kyllä siinä veitikka näkyy
Omissa häissämme anoppini saapui täysmustaan pukeutuneena. Myös valokuvat myös paljastivat hänen suruasunsa täydentävän ilmeen.
Yhden ilonpilkahduksen hän näytti kokevansa häissämme; ystäväni jolla oli yhtä vaaleat hiukset kuin anopillani oli saapunut tummatukkaisen poikaystävänsä kanssa juhliimme ja se innosti anoppiani kehumaan vuolaasti: "Ai, miten ihastuttavaa nähdä pari, jossa tyttö on vaalea ja poika tumma, se on kaunista!" Tarkisti vielä hetken, että varmasti olen kuulollacja hänen poikansa ei.
Minun mieheni, anopin poika siis, on tumma ja minullakin on tummanruskeat hiukset.
Rippikirkossa:
eturivi varattu isosille ja rippilapsille. Myöhässä tuleva perhe pelmahtaa siihen ja srk-väki kantaa vaivihkaa lisätuoleja. Samaisessa kirkossa maaseudun paikallinen fitnessmummo oranssissa tekorusketuksessa ja hääpuvussa vieraana. Siis keski-ikäinen nainen. O-o!
Teatterissa (osana pikkujouluja):
kuntapäättäjä tuo näytökseen parikymmentä henkeä ja kaakattaa sen aikana väliaikajärjestelyistä puhelimeen. Sitten tajuaa, että on sotkenut myös varsinaisen ruokailun ja menee "kohteliaasti" rivin päähän seisaallaan puhumaan ja solkottamaan että ei ole munaton ja pähkinätön tilauksessa erikseen vaan että yksi ja sama henkilö on allerginen aineksille 1-5. Ohjasivat tämän tirehtöörin sitten sentään jonnekin aulaan puhumaan.
Sukulaismies kuorsasi äitinsä hautajaisten muistotilaisuudessa. Kilpaili kuorsauksellaan papin puheen kanssa. Mies on alkoholisti.
Värivirheellinen morsian kirjoitti:
Omissa häissämme anoppini saapui täysmustaan pukeutuneena. Myös valokuvat myös paljastivat hänen suruasunsa täydentävän ilmeen.
Yhden ilonpilkahduksen hän näytti kokevansa häissämme; ystäväni jolla oli yhtä vaaleat hiukset kuin anopillani oli saapunut tummatukkaisen poikaystävänsä kanssa juhliimme ja se innosti anoppiani kehumaan vuolaasti: "Ai, miten ihastuttavaa nähdä pari, jossa tyttö on vaalea ja poika tumma, se on kaunista!" Tarkisti vielä hetken, että varmasti olen kuulollacja hänen poikansa ei.
Minun mieheni, anopin poika siis, on tumma ja minullakin on tummanruskeat hiukset.
Tuo ei ole enää moukkamaisuutta, tuo anoppisi käytös on tahallista ilkeyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pukeutuminen herättää silloin tällöin kummastusta. Olin kummipoikani ristiäisissä, ihmisillä päällä puvut ja mekot kuten kuuluukin. Lapsen isän siskolla oli yllään pellavaverskat ja pellavapusero.
En tietenkään tiedä taustaa tuon asun takana, jos vaikka oli suoraan kiireessä tullut jostain mökiltä tms. Mutta itse loukkaantuisin kyllä, jos veljeni astelisi hypoteettisen lapseni tärkeään juhlaan olovaatteissa.
Lapsi saisi ikuisen trauman?
No tuskin lapsi sentään, heh heh. Mutta mielestäni on todella moukkamaista tulla olo- tai jumppavaatteissa juhliin. Jotkut kaveriporukan illanistujaiset on asia erikseen, mutta jos kyseessä on ristiäiset niin mielestäni jumppahousut voisi jättää kotiin. Lapsi ei näistä asioista tajua eikä kuulukaan, mutta muita juhlavieraita ja isäntäväkeä soisi mielestäni kunnioitettavan juhliin kuuluvalla pukeutumisella.
Katsoin nyt että kommenttini on saanut huikean määrän alapeukkuja. Onko av-kansan mielestä siis oikeasti ok tulla pukujuhlaan olovaatteissa? Kuulun itse sukupolveen, jonka juhlapukeutuminen on jo onneksi hyvin joustavaa, mutta joku raja sentään. Kyllä ns. virallisia juhlia ja niiden järjestäjiä mielestäni kuuluu kunnioittaa.
/6
Ristiäisten kahvipöydässä eräs äiti alkoi vaihtaa vauvansa vaippaa samalla kun muut kahvittelivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pukeutuminen herättää silloin tällöin kummastusta. Olin kummipoikani ristiäisissä, ihmisillä päällä puvut ja mekot kuten kuuluukin. Lapsen isän siskolla oli yllään pellavaverskat ja pellavapusero.
En tietenkään tiedä taustaa tuon asun takana, jos vaikka oli suoraan kiireessä tullut jostain mökiltä tms. Mutta itse loukkaantuisin kyllä, jos veljeni astelisi hypoteettisen lapseni tärkeään juhlaan olovaatteissa.
Lapsi saisi ikuisen trauman?
Kutonen lisää vielä tähän:
Sanoinhan ekassa kommentissani että minä loukkaantuisin, en että lapsi loukkaantuisi. Eihän ristiäisiä edes järjestetä sille vauvalle vaan sukulaisille ja ystäville. Juhlakalu ei vielä tuossa vaiheessa tiedä yhtään missä on tai kenen kanssa, tai varsinkaan mitä jengillä on yllään.
/6
Ensin rohkaistaan olemaan oma itsensä. Sitten kun teet niin, kaikki valittaa. Mitä hautajaisissa on väliä mitä on kenenkin päällä, pääasia kait ettei tulla alasti. Kaikilla ei ole kaapissa joka etiketin mukaisia tamineita, pitääkö silloin jäädä pois tilaisuudesta? Sitäkin ihmeteltäisiin suureen ääneen. Opetelkaa hyväksymään erilaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Ensin rohkaistaan olemaan oma itsensä. Sitten kun teet niin, kaikki valittaa. Mitä hautajaisissa on väliä mitä on kenenkin päällä, pääasia kait ettei tulla alasti. Kaikilla ei ole kaapissa joka etiketin mukaisia tamineita, pitääkö silloin jäädä pois tilaisuudesta? Sitäkin ihmeteltäisiin suureen ääneen. Opetelkaa hyväksymään erilaisuus.
Mitä jos menisit ostamaan ne etiketin mukaiset tamineet? Niin minäkin teen, opiskelijabudjetilla vieläpä. Lisäksi jokaiseen tilaisuuteen ei todellakaan tarvitse hankkia uusia vaatteita, riittää kun on muutama sopiva kaapissa. Niitä voi katsos pestä ja käyttää uudelleen.
Itselläni on yksi hautajaisiin sopiva mekko ja kaksi muihin juhliin sopivaa. Näillä on menty jo useampi vuosi.
/6
Vierailija kirjoitti:
Hautajaisissa vainajan kaveri istui etupenkkiin ja ryntäsi laskemaan kukat ennen lähisukulaisia.
Minä toivoisin hautajaisissani olevan näin. En ole missään tekemisissä lähisuvun kanssa. Ja syystä.
Ei nyt ehkä pahimmasta päästä, mutta mielestäni oli kuitenkin epäkohteliasta.
Minut ja mieheni oli kutsuttu hänen veljensä ja vaimonsa luo lounaalle. Heidän asunnolleen saavuttuamme huomasimme, että tämä vaimo oli pyjamassa ja hiuksetkin sen näköiset, että ei ollut edes viitsinyt koskea kampaan. :D Kyseessä ei tokikaan ollut mikään juhlalounas tms., mutta kyllä musta on ihan kohteliasta laittaa jotkut normaalit vaatteet päälle. Muuten käyttäytyi ihan normaalisti (tosin hänen "normaali käytöksensä" on käytännössä välinpitämättömyyttä...), ei vain ilmeisesti kokenut että tuo asuvalinta oli hieman erikoinen. Kyseessä nuori nainen, n. 10 vuotta meitä muita nuorempi, ehkä vain koki että tämä on ihan ok?
Itse nyt laitan ainakin jotkut farkut jalkaan jos on vieläpä erikseen kutsuttu vieraita, oli sitten kuink epämuodollinen tilaisuus tahansa, tuo nuhjaantunut pyjamasetti loi jotenkin sellaisen kuvan että ei paljon kiinnosta teidän seuranne.
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilasjuhlasankari potkaisi kengät pois jalastaan ja tepasteli kotonaan paljain hikisin jaloin.
Tämä olin varmaan minä! Halusin rennot juhlat, astelin paljain varpain nurmikolla, tukka laittamatta. Juhlat olivat minun näköiseni, vaikka muutama pönöttävä sukulainen ei varmaan tykännyt :)
Toki.