Nyt mennään lujaa vauhtia suhteessa. Skeptisenä ihmisenä olen hämilläni. Mitä mieltä?
Pelkään, että minun käy huonosti ja että juttu onkin vedätystä mutta toisaalta mies osaa olla hyvin vakuuttava. Hän sanoo olevansa minulle aina rehellinen ja voin kysyä mitä vain.
On fiksu, vaativassa työssä, taloudellinen tilanne on erittäin hyvä. Hän on myös todella hyvännäköinen ja pitää kunnostaan huolta, hänellä on paljon ystäviä ja vaikuttaa aidosti lojaalilta ihmiseltä.
Kaikinpuolin loistava kumppani ja naisia olisi jonoksi asti.
Ekasta tapaamisesta lähtien ollaan oltu tiiviisti yhteydessä, hänestä kuuluu jatkuvasti ja keksii yhteisiä suunnitelmia ja myös toteuttaa ne. Olemme jo tehneet kaikenlaista vaikka vasta hetken olemme tunteneet.
Olen myöskin tavannut hänen kavereitaan ja hän on myös monille minusta kertonut.
Haluaa jo minut kokonaan, puhuu häistä ja talosta jne. On todellakin piirittänyt minut kunnolla ja haluaa pitää minusta huolta. Alkuun ajattelin vain näiden olevan turhia höpinöitä, jotta pinnallinen suhde jatkuisi mutta mies on tosissaan. Vakuuttelee olevansa rehellinen ja olevansa yhden naisen mies, hänellä on ollut muutenkin vain muutama suhde, jotka molemmat johtivat pitkään avioliittoon.
Hmm..
Tämä on oikeasti ihan hullua mutta nautin tilanteesta. Tuntuu hyvälle mutta pelottaa olenko nyt ryhtynyt johonkin jossa satutan pahasti itseni vaikka toisaalta en tiedä sitä muuta kun ottamalla selvää ja ajan kuluessa.
Koskaan ei kukaan mies ole rakastunut minuun näin täysillä, tilanne on ihan uusi.
Tiedän, että järki pitäisi pitää päässä ja tunnustella tilannetta rauhassa ja hän itsekin tätä ehdottaa toisinaan. Tilanteessa on vielä paljonkin tiettyjä vaikeuksia mutta jostain syystä minä nyt olen tuonut elämään iloa ja haluaa olla yhdessä.
Mielestäni en ole itse mitenkään ihmeellinen kuitenkaan ja olen vain nyt mennyt virran mukana jossa en pysykään ehkä perässä.
Kommentit (303)
Vierailija kirjoitti:
Just näin. Tsemppiä ja hyvä, että nyt näin aikaisin havahduin. Monella menee paljon kauemmin ja pahemmat vauriot.
HAVAHDUIT : )
Kuulostaa ihan perus psykopaatilta.
Hurmaa ja vie jalat alta, ja kohta oletkin kusessa.
Juokse hyvä ihminen, juokse!
Mulla on takana huono suhde ja petetyksi ja jätetyksi tuleminen. Kun kolme vuotta myöhemmin tapasin nykyisen mieheni, hän tuntui liian hyvältä ollakseen totta. Hän viihtyi seurassani, piti yhteyttä, arvosti minua, tykkäsi olla lähellä... Siis kaikkea sitä, mitä aiemmasta sairaasta suhteestani puuttui. Tässä tapauksessa mies ei ollut liian hyvää ollakseen totta, vaan minä olin tottunut liian huonoon.
Mutta tuo sinun mies on vähintään läheisriippuvainen. Ei ihminen hullaannu toisesta noin yhtäkisesti. Tuolla tavoin hullaannutaan siihen ajatukseen, ettei tarvitse olla yksin.
Onko sinulla hänen kanssaan sisältä tyyni, hyvä ja varma olo? Jos ei, niin ota etäisyyttä. Hitaasti eteneminen tai jopa etäsuhde ei karkoita sitä oikeaa, mutta herra väärä voi hermostua pahasti.
Toivottavasti tämä on Provo.
Toi mies kuulostaa erittäin vaaralliselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa oppikirjanarsistilta. Nyt kannattaa testata miestä jollain tavalla, jos meinaa jatkaa. Seuraukset voivat oikeasti olla huonot, jos on kyse luonnehäiriöisestä.
Narsistit eivät voi sietää heikkoutta ja ovat usein äärimmäisen pinnallisia ja tarkkoja kumppaninsa ulkonäöstä. Mustasukkaisuus kuuluu myös kuvioon sekä kyvyttömyys kunnioittaa toisen rajoja ja oikeutta päättää itse elämästään.
Ap voisi ehkä tehdä hiuksilleen jotain vähemmän imartelevaa, tai alkaa pukeutua huonosti vähäksi aikaa ja katsoa miten mies reagoi. Tai sitten keksiä jonkin nolon puutteen tai vian itsessään ja kertoa tästä miehelle. Yksin tai kavereiden kanssa festareille, tai matkalle lähteminen voisi olla myös hyvä ajatus ja katsoa miten mies reagoi. Näistä asioista yksikään ei pitäisi olla sellainen, josta aidosti rakastunut, terve mies vetää kilarit.
Testaa miestä, ap. Siten näet hänen todellisen karvansa ennenkuin on liian myöhäistä. Jo tuo, että keksit tekosyitä ignoorata omaa intuitiotasi ja huolestuttavia havaintoja kertoo, että alat olla koukussa. Narsistin kanssa se on pelottava äkkisyvä, joka voi johtaa mm. itsetunnon totaaliseen murskaantumiseen, vuosien kalliiseen terapiaan ja menetettyyn aikaan, ammatillisen maineen menetykseen, taloudellisiin menetyksiin, pahoihin mielenterveysongelmiin, ja jopa fyysisen väkivallan uhriksi joutumiseen. Älä ota sitä riskiä. Ei näistä turhaan varoiteta.
Miten testaan häntä?
Ap
Joko olet tutustuttanut heidät kavereihisi? Pystytkö kertomaan kavereillesi noista miehen puheista vai nolottaako sinua? Tiedätkö sisimmässäsi, että kaverisi eivät ymmärtäisi miksi uskot ja hyväksyt tuollaisia juttuja?
Vierailija kirjoitti:
Tämä kuuluu niihin asioihin ,jotka vaikuttavat
LIIAN HYVILTÄ OLLAKSEEN TOTTA. jos mies on noin huipputyyppi ,miks hän on joutunut eroamaan kaksi kertaa. Nyt jarrut päälle ja ota selvää exiltä miks. Eikä joku tuttusi vois vaivihkaa tutustua ensin esim fasebookin kautta tms ja saada tietoa tyypistä? Ole varovainen , ei hyvä.
En nyt oikein ymmärrä mikä on hyvää? Se, että mies vie ulos ja maksaa? Tarkennuksien jälkeen jää kuva, että oikeastaan parilla ei ole juuri mitään yhteistä ja he tapailevat täysin vääristä syistä. Tämä nyt on pelkkää arvailua, mutta iän perusteella miehellä voi olla jonkinlainen pelko yksinjäämisestä ja hän yrittää väkisin luoda jotain mitä ei ole olemassa.
Koko tarina jäi vähän tyhjäksi, kun ei saatu vastauksia niihin faktakysymyksiin. Eli miten monta lasta sillä miehellä on, ja miten usein hän heitä tapaa.
Itse en lähtisi mihinkään uusperhekuvioon, sillä ne nyt harvemmin toimii. Mies on mokannut jo kaksi perhettä ja hän saattaa aavistaa, että uutta kumppania on vaikea löytää kun on niitä ex-liittojen kakaroita ja eksiä jaloissa pyörimässä.
Joku yh-äippä ehkä lähtee tuohon, mutta lapseton nainen, miksi ihmeessä?
Minusta tässä on nyt vähän liikaa heilutettu kaiken maailman narsistikortteja miehen suuntaan. Voihan se olla, että hän on vain epätoivoinen ja liian innokas eikä osaa olla yksin. Kyllähän tuollaisia reppanamiehiä on paljon. Eron jälkeen on hirveä kiire löytää uusi.
Joku voimakkaan hoivavietin omaava yh-äiskä ottaa miehen hetkeksi, vauva siihen kuvioin ja sitten pasha osuu taas tuulettimeen ja kumpikin kerää kamansa ja kakaransa ja sitten taas kohti uutta suhdetta ja huoltajuusriitaa.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Normi jättö. Sanot että vika on sinussa, et ole valmis suhteeseen ja haluat keskittyä omaan elämääsi liibalaaba, mitä noille tarjotaan. Ole tylsä ja epähaluttava. Emotionaalisesti poissaoleva. Sitten vaan toivot parasta.
Kakkahattutäti kirjoitti:
Koko tarina jäi vähän tyhjäksi, kun ei saatu vastauksia niihin faktakysymyksiin. Eli miten monta lasta sillä miehellä on, ja miten usein hän heitä tapaa.
Itse en lähtisi mihinkään uusperhekuvioon, sillä ne nyt harvemmin toimii. Mies on mokannut jo kaksi perhettä ja hän saattaa aavistaa, että uutta kumppania on vaikea löytää kun on niitä ex-liittojen kakaroita ja eksiä jaloissa pyörimässä.
Joku yh-äippä ehkä lähtee tuohon, mutta lapseton nainen, miksi ihmeessä?
Minusta tässä on nyt vähän liikaa heilutettu kaiken maailman narsistikortteja miehen suuntaan. Voihan se olla, että hän on vain epätoivoinen ja liian innokas eikä osaa olla yksin. Kyllähän tuollaisia reppanamiehiä on paljon. Eron jälkeen on hirveä kiire löytää uusi.
Joku voimakkaan hoivavietin omaava yh-äiskä ottaa miehen hetkeksi, vauva siihen kuvioin ja sitten pasha osuu taas tuulettimeen ja kumpikin kerää kamansa ja kakaransa ja sitten taas kohti uutta suhdetta ja huoltajuusriitaa.
Eri asia olla ihan vain reppana (kuka pystyisi arvostamaan reppanamiestä elämänkumppaninaan) ja heitellä uhkauksi radalle lähtemisestä, lupauksia kuinka hyvä mies on "kunhan tämä stressi helpottaa" jne. Kaikki ap:n kertoma suorastaan huutaa persoonallisuushäiriötä.
Kakkahattutäti kirjoitti:
Koko tarina jäi vähän tyhjäksi, kun ei saatu vastauksia niihin faktakysymyksiin. Eli miten monta lasta sillä miehellä on, ja miten usein hän heitä tapaa.
Itse en lähtisi mihinkään uusperhekuvioon, sillä ne nyt harvemmin toimii. Mies on mokannut jo kaksi perhettä ja hän saattaa aavistaa, että uutta kumppania on vaikea löytää kun on niitä ex-liittojen kakaroita ja eksiä jaloissa pyörimässä.
Joku yh-äippä ehkä lähtee tuohon, mutta lapseton nainen, miksi ihmeessä?
Minusta tässä on nyt vähän liikaa heilutettu kaiken maailman narsistikortteja miehen suuntaan. Voihan se olla, että hän on vain epätoivoinen ja liian innokas eikä osaa olla yksin. Kyllähän tuollaisia reppanamiehiä on paljon. Eron jälkeen on hirveä kiire löytää uusi.
Joku voimakkaan hoivavietin omaava yh-äiskä ottaa miehen hetkeksi, vauva siihen kuvioin ja sitten pasha osuu taas tuulettimeen ja kumpikin kerää kamansa ja kakaransa ja sitten taas kohti uutta suhdetta ja huoltajuusriitaa.
Tuo mies on kaukana reppanasta eli konea, vaativassa työssä ja hyvässä taloudellisessa asemassa. Eli todellinen saalis ja naisia jonoksi asti.
Minulla oli ap:n kaltainen poikaystävä joskus aikoinaan. Hän soitti jossain bändissä ja bongasi minut lähikuppilasta. Alusta alkaen hän hukutti minut rakkaudenosoituksiin, esitteli kuuluisille(seiskajulkkuja) ystävilleen ja maalasi upeaa yhteistä elämää. Illanvietot oli huikeita, rahaa paloi(myös minun rahaani) ja juoma virtasi. Hän vei minua paikkoihin ja kohteli, kuin olisin jotain hyvin erityistä. Minä olin hyvin tavallinen nainen lähiöstä. Oli imartelevaa, että hänen kaltaisensa taiteellinen ja menevä mies koki minut niin tärkeäksi. Järki sanoi, ettei kaikki ollut kunnossa, mutta lopulta annoin tunteilleni vähän periksi. Tyyppi "muutti" kahden kuukauden tapailun/seurustelun jälkeen luokseni.
Hänen muuttokuormansa sisälsi muutaman muovipussillisen vaatteita. Olisi pitänyt tästä ehkä jotain ymmärtää, mutta hän oli muusikko ja taiteellinen ja minä olin hyvin ihastuksissani. Suhteen nopea eteneminen mietitytti. Hänellä oli jotenkin hirveän kiire rakkautensa kanssa.
Kahden viikon yhteisasumisen jälkeen mies katosi. Ei tullut luokseni, ei vastannut viesteihin eikä ystävänsä kertoneet muuta, kuin että hän oli hengissä.
Käyttämällä kaiken kyttäämisarsenaalini ja kontaktini sain selville, että miehellä oli asunto, avopuoliso ja parivuotias lapsi keskisuomessa. Palaset loksahtelivat kohdilleen. Oli todella huijattu olo.
Jouduin hieman vääntämään että sain hänet palauttamaan avaimeni ja hakemaan rojunsa. Ei olisi kuulemma halunnut "luopua meistä". Toisin sanoen kämpästä Helsingissä lähempänä musahommia, kun kotona on vaikeaa. Minun elämässäni ei kuulemma ollut alun perinkään tilaa hänelle. Siinä hän oli oikeassa. Hänen kaltaiselleen valehtelevalle petturisaastalle ei todellakaan ollut paikkaa.
Muusikoihin en ole myöskään koskenut sen koommin. Vieläkin ärsyttää, että olin niin luottavainen.
Vierailija kirjoitti:
Jokin kuitenkin viehättää. Hän oikeasti kohtelee minua toistaiseksi hyvin ja tahtoisin vaikka matkustella. Pitää hauskaa. Jotain keveää toistaiseksi mutta mitenköhän se edes onnistuu ja loppuen lopuksi en edes tiedä voinko itsekään pitää jossain vaiheessa järkeä päässä jos se manipulointi alkaa jo tuntumaan ja alan uskomaan kaikkea.
En ole nyt uskonut juurikaan, koko ajan vain on tunne, että valehtelee kuitenkin. Tietysti koska ei meillä ole edes juuri mitään yhteistä muuta kun että hauskaa on kiva pitää mutta normaalissa olosuhteessa olemme kuin toisillemme vieraita eikä juttu edes lennä lainkaan samanlailla. Minulla ei ole luonteva olo hänen seurassaan jos olemme muuten vain viettämässä aikaa esimerkiksi kahvilla tms. Eikä hänkään mitenkään ole riemuissaan.
Kuitenkin viesteissä puhuu ihan muuta kuinka jokainen hetki on ollut mahtavaa ja kaikkea.
Siksikin on outoa koko skenaario ja puheet tulevaisuudesta. Tämä kaikki on aivan helvetin absurdia.
Vaiko minäkö liiottelen enkä osaa arvostaa rakastunutta miestä? Eh....
Minussa huutaa vieläkin kaksi puolta.
Kun toisaalta mies sanoo, että ymmärtää minun stressin koko tilanteesta ja sitten sanoo, ettei tahdo painostaa. Kuitenkin jossain vaiheessa pyytelee anteeksi kuinka kovin on rakastunut.
Anteeksi teksti sekavuus. Ehkä siitä sai jotain otetta.Ehkä tuo vakuuttelu ja lujaa eteneminen on ne pahimmat. Sekä oma ahdistukseni.
Itse kun tahtoisin vain olla ja nauttia, olla välittämättä mistään vielä sen koommin mutta uteliaana katsoa mikä ihme tämä on.
Voisin vieläkin kertoa jotain mutta tähän ei mahdu ja tässäkin oli varmaan tärkeimmät pointit.
Olen itsekin sillä kannalla, että mies saattaa olla narsisti. Liikaa samoja piirteitä mitä olen niistä lukenut. Mutta toisaalta saatan olla väärässä ihan kaikessa?
Ap
Huomaa todellakin että olet analysoiva ihminen ja mielestäni selkeästi (vielä) tilanne hallussa siksi! Kuulostat viisaalta ja realistiselta ja olet selkeästi jo kauan sitten selvittänyt tilanteen outouden ihan itse.
Siksi kysyisinkin miksi vielä haluat olla mieheb kanssa? Sinulla on hänen kanssaan epämukava olo, tiedät tilanteen olevan absurdi ja outo ja näet red flags kaikkialla. Lisäksi sanoit ettei kunnon suhde kiinnosta sinua! Ainoa syy jäämiseen on siis se, että teillä on hauskaa (oletettavasti siis hyvää seksiä). Pelkäätkö ettet saa samanlaista hauskanpitoa joltain paremmalta mieheltä? Tai että tämä on parasta mitä ansaitset? Vai pelkäätkö olla yksin? Siinö seuraavat kysymykset jota sinun kannattaa analysoida. Onko se hauskanpito kaiken tämän stressin arvoista vai kannattaako vain antaa olla ja etsiä jostain sopivampaa seuraa? Voi tietenkin myös kyseenalaistaa, että jos mies onkin vilpitön, miksi haluat pitää miestiä koukussa jos tämä on sinulle vain hauskanpitoa ja rentoa hengailua ja toinen haluaa naimisiin ja lapsia ja taloja?
Jos vielä epäröit, teetkö oikein, niin ota jotain kautta yhteyttä noihin entisiin aviovaimoihin. Ehkä heidän kanssa käytävä keskustelu tuo jotain selkeyttä tilanteeseen - eli onko miehessä jotain perustavanlaatuista vikaa vai eikö ole. Entisillä vaimoilla tuskin on syytä valehdella sinulle. Otat yhteyttä kohteliaasti. Jos otat yhteyttä, kerro tänne, mitä vaimot sanoivat. Puhuivatko yhteneväisesti toisistaan tietämättä? Älä kerro miehelle, että otat yhteyttä vaimoihin.
"Tilanteessa on vielä paljonkin tiettyjä vaikeuksia mutta jostain syystä minä nyt olen tuonut elämään iloa ja haluaa olla yhdessä"
Kirjoitit ap tuon aloitustekstiisi. Voitko avata vähän, mitä tarkoitat tuolla?
Vierailija kirjoitti:
Miksi hyväksikäyttäjät aina haluavat muuttaa naisen luokse?
No ilmainen/puoli-ilmainen asunto, ruoanlaittaja, siivooja ja seksi samassa paketissa.
Tuohon yksinhuoltajuusasiaan sen verran, että paras on tietysti se, jos luonnehäiriöinen mies ei saa isyyttä ollenkaan. Mutta jos se ei jostain syystä onnistu, niin sitten se yksinhuoltajuus. Se ei tietenkään estä isää näkemästä lastaan tai vaikuta miehen maksamiin elatusmaksujen määrään, mutta se estää osan kiusanteosta. Yhteishuoltajana sä tarviit aina sen toisenkin vanhemman allekirjoituksen kaikkiin lasta koskeviin lappuihin, hakemuksiin sun muihin. Parhaimmassa tapauksessa tarviit sen toisen vanhemman suostumuksen muuttoon jne. Voitte vaan kuvitella, millaisen kiusanteon välineen tämä antaa tuollaiselle vanhemmalle. Kun se yhteishuoltajuus kerran on kirjattu, on yksinhuoltajuutta kovin hankala saada, eikä se ainakaan onnistu ihan heti. Siksi on parempi, ettei sitä yhteishuoltajuutta ota alunalkaenkaan.
Itsellä esim kävi niin, että koska miehellä oli niin pienet tulot, elatussopimus tehtiin aina vuodeksi kerrallaan. Näihin sopimuksiin tarvitaan tietenkin aina molempien allekirjoitukset, niinpä sopimuksen ensimmäisen kerran rauetessa mies ei enää suostunutkaan allekirjoittamaan yhtään mitään. Siispä en myöskään saanut lapselle sitä minimielatustukea edes kelasta. En tiedä onko tilanne muuttunut, mutta ainakin viisi vuotta sitten tilanne oli tuo. Samoin kaikki passihakemukset, hoitopaikkaan tarvittavat lappuset yms oli tosi ikäviä, kun mies ei suostunut allekirjoittamaan yhtään mitään vaan vetkutti asioita miten tahtoi. Siitä tuli ihan turhanpäiväistä stressiä ja ylimääräistä työtä ja murhetta. Ihan vaan koska mies halusi tehdä kiusaa.
Narsisteille, psykopaateille ja muille kaltaisilleen oma lapsi ei ole yhtään mitään muuta kuin kiusanteon- ja vallankäytön väline. Sitä on vaikea edes kuvitella normaalina rakastavana vanhempana, miten kylmiä ja julmia nuo osaavat olla omaa lastaan kohtaan.
Kuitenkin ekasta illasta lähtien mies on jo kutsunut minua vaikka millä hellittelynimeillä, siis liiotellen ainakin omaan korvaani.
Ekan illan jälkeen halusi jo reissuun kanssani.
Ja katsoi minua intensiivisesti kun nukuin, näin siis aina välillä kun availin silmiä ja heräilin.
Se jo vaikutti oudolta.
Kuitenkin oli niin hauskaa, että halusin jatkaa ihan kevein mielin koko touhua ekan viikonlopun jälkeen enkä oikeasti todellakaan ajatellut olevani tässä tilanteessa etenkään muutamassa viikossa.
Mies on hokenut, ettei tykkää olla yksin. Hän haluaa ympärilleen ihmisiä jne.
Ei ole oikeasti edes kauaa hänen erostaan vaikka kertonut koko kuvion ja siksi olen ymmärtänyt. Hänen edellinen suhteensa ei ollut kovin helppo mutta itse kuitenkin otti sankarin leiman siihen ja naisella oli kuulemma mielenterveysongelmia....!
Tunnen itseni tällä hetkellä enemmänkin uhriksi kun oikeasti sellaiseksi johon on rakastuttu. Mies on alkanut jo hokemaan rakastanvansa minua eikä sillä ole väliä kauanko olemme tunteneet.
Kuitenkin ymmärtää ahdistukseni eikä kuulemma halua painostaa.
Minä tulen hänen luokseen kun tulen ja se on hänelle ok.
Vaikka jollain tavalla havaitsen sen pettymyksen kun en ole heti tulossa. Hän myös hokee, että hän ei halua minun hylkäävän häntä.
Kyllä huomaan hänessä jo kontrolloinnin tarvetta, en oikein osaa edes selittää sitä.
Saattaa katsoa vähän hölmönä jos nauran hänen jutuilleen liian kovaa tms. Vaikka oikeasti osaan olla järkevä ihmisten ilmoillakin niin saattaa ilmoittaa jonkinlaisen tiukan katseen, että rauhoituppas nyt.
Hän haluaa muokata minua. Tiedän sen, hän haluaa omistaa minut.
Ja olen satavarma että jos nyt sanon, että nyt ahdistaa aivan liikaa niin tulee marttyyri asenne, keskustelun sävy muuttuu ja lisäksi ehdottaa, jos hän lähtisi vaikka radalle (etsimään naisia).
Lisäksi ylpeilee naisista ja oikeastaan kaikesta. Hän on hyvä mies jne. Kuulemma en ole nähnyt edes kaikkia hänen hyviä puoliaan kun nyt hänellä on liikaa stressiä kaikkien asioiden suhteen. Mutta sitten kun ollaan yhdessä niin lupaa olla tosi hyvä ja vaikka ja mitä."
Vedä jo lenkkarit jalkaan.
Just näin. Tsemppiä ja hyvä, että nyt näin aikaisin havahduin. Monella menee paljon kauemmin ja pahemmat vauriot.