Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun mies ja lapsi eivät pärjää lomalla keskenään?
17.07.2019 |
Lapsi on 5-vuotias, sinällään melko helppo tapaus mutta toki keskittymiskyky ja itsesäätely on ikätasoista eli ei vielä kovin kehittynyttä. Mies on ollut lapsen kanssa kahdestaan lomalla nyt toista viikkoa ja tulee suru puseroon kun joka päivä kotiin tullessani mies on kuin myrskyn merkki ja lapsi melkein itku kurkussa. :( Mies tiuskii ja komentaa lasta koko ajan. Yrittää tehdä omia juttujaan (esim. lukea, pelata, soittaa musiikkia, eli lapsi ei voi osallistua), ei järjestä lapselle mitään tekemistä. Hänen mielestään kaikki retket ym. omasta mielestäni normaalit kesäpuuhat ovat palkintoja jotka lapsen pitää ansaita, ja eihän siitä ansaitsemisesta tule mitään kun lapsi on mökkihöperö ja miehellä hirveän tiukat käyttäymisnormit...
Mitä voin tehdä helpottaakseni tilannetta? En voi jäädä itse juuri nyt lomalle, piti limittää lomat koska päiväkoti kiinni juhannuksesta elokuuhun. Olen jutellut miehen kanssa mutta turhaan, valittaa vaan että lapsi käyttäytyy huonosti ja hän joutuu siitä kärsimään...
Kommentit (155)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota, eikö sillä miehellä ole mitään hyödyllisempää puuhaa kuin musiikin kuuntelu ja pelailu yms..?
Itselläni kun muksut olivat tuon ikäisiä, niin tehtiin niiden kanssa yhdessä lomaaikoina taloremppaa, piharemppaa, salaojien kaivamista, autojen huoltamista. Sitten välissä syötiin eväitä ulkona. Eihän se työteho mitään 100% ollut, mutta 60% - 80% kuitenkin ja hommat hiljalleen edistyi. Ja ennen kaikkea kaikilla oli hauskaa! :)
M41
Mitähän taloyhtiömme (kerrostalo) tykkäisi, jos mies ja lapsi ryhtyisivät oma-aloitteisesti tekemään salaojaremppaa? :D
Toki voidaan olla montaa mieltä siitä, mikä on hyödyllistä ja mikä ei. Lomalla saa mielestäni tehdä sitä mistä tykkää, kunhan hoitaisi lapsen kunnolla siinä ohessa.
AP
No, nuo teidän iskän hommat ei kuulosta kovin sellaiselta että niissä paljon olisi lapselle viihdykettä. Tuollaiset remppapuuhat yms. on myös lapselle paljon mielenkiintoisempia. Kannattaisi valita asuinpaikka paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota, eikö sillä miehellä ole mitään hyödyllisempää puuhaa kuin musiikin kuuntelu ja pelailu yms..?
Itselläni kun muksut olivat tuon ikäisiä, niin tehtiin niiden kanssa yhdessä lomaaikoina taloremppaa, piharemppaa, salaojien kaivamista, autojen huoltamista. Sitten välissä syötiin eväitä ulkona. Eihän se työteho mitään 100% ollut, mutta 60% - 80% kuitenkin ja hommat hiljalleen edistyi. Ja ennen kaikkea kaikilla oli hauskaa! :)
M41
Mitähän taloyhtiömme (kerrostalo) tykkäisi, jos mies ja lapsi ryhtyisivät oma-aloitteisesti tekemään salaojaremppaa? :D
Toki voidaan olla montaa mieltä siitä, mikä on hyödyllistä ja mikä ei. Lomalla saa mielestäni tehdä sitä mistä tykkää, kunhan hoitaisi lapsen kunnolla siinä ohessa.
AP
No, nuo teidän iskän hommat ei kuulosta kovin sellaiselta että niissä paljon olisi lapselle viihdykettä. Tuollaiset remppapuuhat yms. on myös lapselle paljon mielenkiintoisempia. Kannattaisi valita asuinpaikka paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varaa aika perheneuvolaan. Se ei tää kesää pelasta, mutta ehkä isän ja lapsen myöhemmän suhteen.
Arkena heillä on ihan hyvä suhde ja kaikki toimii OK, sitä tässä ihmettelenkin että miten nyt näin.
AP
Sitä niittää, mitä kylvää. Olenko väärässä, jos oletan ettet ole antanut isän pitää vanhempainvapaita ja opetella vastuunottamista ja arkea lapsen ollessa pieni? Mieti omalle kohdalle, millaista on ottaa yhtäkkiä vastuu 5v täyspäiväisestä hoidosta, jos ei sellaista ole tehnyt ennen? Iltoja ollut sinun valvonnassa yhdessä, mutta ei ole saanut pyörittää kotia omilla ehdoillaan. 2-3 kuukautta kun olisi vähintään saanut olla kotona ilman valitusta, niin arvelen että kummasti olisi hoivavietti herännyt ja osaisi ottaa vastuuta ja hoitaa kotia. Tietäisi myös miten suhtautua lapseen ja hänen tarpeisiinsa.
Summattuna: Jos ei ole saanut hoitaa lapsen arkea, niin kyllä se tuossa vaiheessa on kova paikka. Jos ero tulee ja saa omilla ehdoillaan hoitaa lasta, niin eiköhän se kuukaudessa korjaannu.
Haha. Kyllä minä ainakin "annoin" isän jäädä kotiin kun menin äitiyslomalta töihin. Siitä loistoisyydestä hehkuttamisesta ei tullut loppua ollenkaan, mitä satoi miehen ylle kun sukulaiset bongasivat ihanan koti-isän. Tosiasiassa mies oli kuin perseeseenammuttu karhu kun pääsin kotiin kauppakassien kanssa ja aloin laittaa ruokaa siksi illaksi ja seuraavaksi päiväksi heille. Rukkaset tippuivat samalla sekunnilla kun laitoin oven kiinni, ihan tosissaan mies väitti että nyt on hänen työpäivänsä tehty ja huusholli oli kuin pallosalaman jäljiltä, kun hänen työnsähän oli lapsen hoito eikä siivoaminen. Lapsen hoidonkin kanssa oli niin ja näin, kun mies nukahti päikkäreilleen ei pommikaan herättänyt ja lapsi sai puuhastella keskenään. Kyllä kehut ja kunnia kelpasivat, mutta työt eivät.
No, ei miehet olekkaan tehty pikkulapsia hoitamaan. Isompien kanssa sitten kun voidaan yhdessä tehdä hyödyllisiä asioita. Näin on evoluutio meidät jalostanut. Äidit hoitaa pikkulapsiajan ja lasten kasvaessa siirtyivät esimerkiksi isien mukaan metsästysreissuille, maanviljelyspuuhiin yms... Joten ei mikään ihme että nyt konflikteja tulee, ei toki kaikilla mutta selvästi enemmän kuin lapsen ja äidin välillä.
Läpi yhteiskuntien ja historian se mies on elänyt niiden pikkulasten kanssa saman katon alla ja osallistunut niiden elämään. Katselepa huviksesi vaikka vanhoja valokuvia ja ns. primitiivisistä yhteisöistä otettuja kuvia. Paljon näkee esim miehiä kanniskelemassa ihan pieniä lapsia tai taaperoikäisiä miesten seurassa. Tuo evoluutioselityksesi ei taida perustua muuhun kuin mutuun ja miehet nyt ylipäätään rakastavat evoluutioselityksiä tekosyynä siihen, että mitään ei tarvi osata eikä missään kehittyä. Naisille on luontaisempaa hoitaa ihan pientä vauvaa (imetys), mutta kun lapsi on vieroitettu ja jaloillaan, ei ole olemassa mitään evolutiivista syytä siihen miksei mies voisi hoitaa omaa lastaan, opettaa sitä ja leikkiä sen kanssa.
Muistuta miestäsi, että se käytös mitä hän lapselta vaatii on kymmenvuotiaan käytöstä!
Toimisiko, jos sinä auttaisit isää saamaan onnistumisen kokemuksia lapsensa kanssa? Monet miehet (tietämättään) kaipaavat ihailua ja sitä, että saavat "päteä". Mies voisi opettaa lasta kalastamaan, maastopyöräilemään, pelaamaan korttia tai lautapelejä, potkimaan palloa, soittamaan musiikkia, tekemään ruokaa, tms., missä hän on hyvä. Lapsi saa virikkeitä ja isän huomiota, isä pääsee esittelemään osaamistaan ja lähentymään lapsen kanssa. Heidän suhteelleen tekisi hyvää, jos heillä olisi joku yhteinen juttu.
Tässä voi aluksi tarvita hieman sinun apuasi, että mies ymmärtää, ettei lapsen tarvitse ansaita yhteistä aikaa vanhemman kanssa. Kun teillä on perheenä kiva päivä, mies ei myöskään voi seuraavan päivän aktiviteettia perua lapsen käytökseen vedoten. Menkää joku päivä perheenä uimaan, tehkää ruokaa, pelatkaa jotain, ja "annat isän loistaa". Ehkä vähän kehutkin isää lapselle, jos se herättäisi lapsessa halun osata samaa kuin isä, oli se sitten vaikka nuotion sytyttäminen tai sukeltaminen.
Ja kun lapsi innostuu jostain isän taidosta, hän haluaa oppia itsekin, jolloin isä pääsee "pätemään" ja opettamaan, lapsi oppii koko ajan uutta ja isä voi tuntea ylpeyttä, kun on osannut opettaa, ja kohta he voivat harrastaa jotain juttua ihan kahdestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kerta kaikki tekeminen on "palkinto", niin sitten miehen pitää kehittää systeemi, miten aktiviteetteja ansaitaan. Vai miten mies on tätä systeemiään toteuttanut?
Itse sekoaisin neljän seinän sisällä meidän viisivuotiaan kanssa. Ja sitten se olisi pelkkää huutamista ja komentamista.
Ilmeisesti miehen ajatus on, että kun on koko päivän käyttäytynyt moitteettomasti, saa seuraavana päivänä tehdä jotain kivaa. Tai ainakin tokaisee aina, että "ei tuollaisesta käytöksestä voi palkita, ollaan sitten kotona". Ja mitään superhuonoa/haastavaa lapsen käytös ei tosiaan ole vaan ihan ikätasoista. Päiväkodissakin on todettu että "X on niin helppo lapsi".
Ehkä johonkin huvipuistoretkeen tms. isompaan voisi tuota käyttäytymisehtoa soveltaakiin (jollain tarrataululla tms.), mutta mielestäni on sulaa hulluutta ettei lapsi pääse edes uimaan kesällä ilman ehtoja.
AP
Laita nyt hyvä ihminen jotenkin stoppi miehellesi jos noin on kuin kerrot. Tuostahan tulee pian lapsellekin vääristynyt minäkuva ja huono itsetunto jos on oikeasti hyväkäytöksinen ja kiva, mutta isää ei mikään miellytä. Miten kuulostat noin avuttomalta ap? Mies vaihtaa asennettaan ja pian tai sitten lapsen on paras kasvaa ilman häntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varaa aika perheneuvolaan. Se ei tää kesää pelasta, mutta ehkä isän ja lapsen myöhemmän suhteen.
Arkena heillä on ihan hyvä suhde ja kaikki toimii OK, sitä tässä ihmettelenkin että miten nyt näin.
AP
Sitä niittää, mitä kylvää. Olenko väärässä, jos oletan ettet ole antanut isän pitää vanhempainvapaita ja opetella vastuunottamista ja arkea lapsen ollessa pieni? Mieti omalle kohdalle, millaista on ottaa yhtäkkiä vastuu 5v täyspäiväisestä hoidosta, jos ei sellaista ole tehnyt ennen? Iltoja ollut sinun valvonnassa yhdessä, mutta ei ole saanut pyörittää kotia omilla ehdoillaan. 2-3 kuukautta kun olisi vähintään saanut olla kotona ilman valitusta, niin arvelen että kummasti olisi hoivavietti herännyt ja osaisi ottaa vastuuta ja hoitaa kotia. Tietäisi myös miten suhtautua lapseen ja hänen tarpeisiinsa.
Summattuna: Jos ei ole saanut hoitaa lapsen arkea, niin kyllä se tuossa vaiheessa on kova paikka. Jos ero tulee ja saa omilla ehdoillaan hoitaa lasta, niin eiköhän se kuukaudessa korjaannu.
Haha. Kyllä minä ainakin "annoin" isän jäädä kotiin kun menin äitiyslomalta töihin. Siitä loistoisyydestä hehkuttamisesta ei tullut loppua ollenkaan, mitä satoi miehen ylle kun sukulaiset bongasivat ihanan koti-isän. Tosiasiassa mies oli kuin perseeseenammuttu karhu kun pääsin kotiin kauppakassien kanssa ja aloin laittaa ruokaa siksi illaksi ja seuraavaksi päiväksi heille. Rukkaset tippuivat samalla sekunnilla kun laitoin oven kiinni, ihan tosissaan mies väitti että nyt on hänen työpäivänsä tehty ja huusholli oli kuin pallosalaman jäljiltä, kun hänen työnsähän oli lapsen hoito eikä siivoaminen. Lapsen hoidonkin kanssa oli niin ja näin, kun mies nukahti päikkäreilleen ei pommikaan herättänyt ja lapsi sai puuhastella keskenään. Kyllä kehut ja kunnia kelpasivat, mutta työt eivät.
No, ei miehet olekkaan tehty pikkulapsia hoitamaan. Isompien kanssa sitten kun voidaan yhdessä tehdä hyödyllisiä asioita. Näin on evoluutio meidät jalostanut. Äidit hoitaa pikkulapsiajan ja lasten kasvaessa siirtyivät esimerkiksi isien mukaan metsästysreissuille, maanviljelyspuuhiin yms... Joten ei mikään ihme että nyt konflikteja tulee, ei toki kaikilla mutta selvästi enemmän kuin lapsen ja äidin välillä.
Läpi yhteiskuntien ja historian se mies on elänyt niiden pikkulasten kanssa saman katon alla ja osallistunut niiden elämään. Katselepa huviksesi vaikka vanhoja valokuvia ja ns. primitiivisistä yhteisöistä otettuja kuvia. Paljon näkee esim miehiä kanniskelemassa ihan pieniä lapsia tai taaperoikäisiä miesten seurassa. Tuo evoluutioselityksesi ei taida perustua muuhun kuin mutuun ja miehet nyt ylipäätään rakastavat evoluutioselityksiä tekosyynä siihen, että mitään ei tarvi osata eikä missään kehittyä. Naisille on luontaisempaa hoitaa ihan pientä vauvaa (imetys), mutta kun lapsi on vieroitettu ja jaloillaan, ei ole olemassa mitään evolutiivista syytä siihen miksei mies voisi hoitaa omaa lastaan, opettaa sitä ja leikkiä sen kanssa.
Tämä! Jo pinnallisellakin perehtymisellä huomaa, että juurikin noissa alkukantaisissa yhteisöissä (eli sellaisessa elämässä johon ihminen nimenomaan on evolutiivisesti sopeutunut) lapset ovat aina yhteisön rikkaus ja keskiö ja koko yhteisö osallistuu lasten elämään ja kasvuun. Isyys ja äitiys ovat ylpeydenaiheita ja isillä on moninaisia velvollisuuksia ja rooliodotuksia lasten elämässä. Lapset kömpivät isän syliin ja taapertavat isän perässä siinä missä äidinkin. Ai että sieppaa nämä mutuilija-evoluutiomiehet, joilla ei ole mitään käsitystä siitä millainen on ns. luonnonmukainen ihmisyhteisö.
T. Harrastaja-antropologi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota, eikö sillä miehellä ole mitään hyödyllisempää puuhaa kuin musiikin kuuntelu ja pelailu yms..?
Itselläni kun muksut olivat tuon ikäisiä, niin tehtiin niiden kanssa yhdessä lomaaikoina taloremppaa, piharemppaa, salaojien kaivamista, autojen huoltamista. Sitten välissä syötiin eväitä ulkona. Eihän se työteho mitään 100% ollut, mutta 60% - 80% kuitenkin ja hommat hiljalleen edistyi. Ja ennen kaikkea kaikilla oli hauskaa! :)
M41
Mitähän taloyhtiömme (kerrostalo) tykkäisi, jos mies ja lapsi ryhtyisivät oma-aloitteisesti tekemään salaojaremppaa? :D
Toki voidaan olla montaa mieltä siitä, mikä on hyödyllistä ja mikä ei. Lomalla saa mielestäni tehdä sitä mistä tykkää, kunhan hoitaisi lapsen kunnolla siinä ohessa.
AP
Onko miehessä yhtään näpertelijän vikaa, että häntä kiinnostaisi vaikka legoilla rakentelu tai pienosimallien askartelu lapsen kanssa? Meillä on teidän lasta vähän vanhempi poika ja nykyään mies tuntuu olevan yhtä mielissään lapsen saamista leluista kuin lapsi, yhdessä kokoavat legorakennelmia ja dinosauruksen luurankoja.
Vierailija kirjoitti:
Toimisiko, jos sinä auttaisit isää saamaan onnistumisen kokemuksia lapsensa kanssa? Monet miehet (tietämättään) kaipaavat ihailua ja sitä, että saavat "päteä". Mies voisi opettaa lasta kalastamaan, maastopyöräilemään, pelaamaan korttia tai lautapelejä, potkimaan palloa, soittamaan musiikkia, tekemään ruokaa, tms., missä hän on hyvä. Lapsi saa virikkeitä ja isän huomiota, isä pääsee esittelemään osaamistaan ja lähentymään lapsen kanssa. Heidän suhteelleen tekisi hyvää, jos heillä olisi joku yhteinen juttu.
Tässä voi aluksi tarvita hieman sinun apuasi, että mies ymmärtää, ettei lapsen tarvitse ansaita yhteistä aikaa vanhemman kanssa. Kun teillä on perheenä kiva päivä, mies ei myöskään voi seuraavan päivän aktiviteettia perua lapsen käytökseen vedoten. Menkää joku päivä perheenä uimaan, tehkää ruokaa, pelatkaa jotain, ja "annat isän loistaa". Ehkä vähän kehutkin isää lapselle, jos se herättäisi lapsessa halun osata samaa kuin isä, oli se sitten vaikka nuotion sytyttäminen tai sukeltaminen.
Ja kun lapsi innostuu jostain isän taidosta, hän haluaa oppia itsekin, jolloin isä pääsee "pätemään" ja opettamaan, lapsi oppii koko ajan uutta ja isä voi tuntea ylpeyttä, kun on osannut opettaa, ja kohta he voivat harrastaa jotain juttua ihan kahdestaan.
Mies hankki lapselle saman soittimen mitä itsekin soittaa ja yritti opettaa, mutta hermostui kun lapsi ei heti oppinut vaan pelleili soittimen kanssa. Tästä on kyllä jo aikaa vuoden verran, ehkä voisivat yrittää nyt uudelleen kun lapsi on vähän vanhempi. Lapsi on kyllä kiinnostunut musiikista, kuuntelevat sitä yhdessä sentään. Siitäkin saattaa tosin joskus tulla konflikti, kun lapsi haluaisi harjoitella vinyylilevyn vaihtamista soittimeen ja miehen mielestä se ei suju riittävän taitavasti (ei kai suju kun ei saa harjoitella)...
Varmistan aina hyvin huolellisesti, etten hauku miestä lapsen kuullen tai varsinkaan lapselle, vaan puhun myönteisesti. Jos mies tekeekin jotain typerää niin sanon tyyliin "mitä ihmettä, hupsu isi" ja se lastakin usein naurattaa. Suoremman palautteen annan sitten kahden kesken, jos sille on tarvetta. Ja lapsi kyllä ihailee isäänsä ja yrittää olla mieliksi hänelle, matkia jne. Pahoittaa sitten mielensä, kun isi ei tästä ymmärrä innostua.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa ihan omalta mieheltä, sillä erotuksella että minusta on ok komentaa ja antaa lasten itse keksiä virikkeensä.
Kumpikaan meistä ei ole lapsena saanut mitään puisto yms reissuja, vaan on leikitty yksinään omia leikkejä. Toki oma piha auttaa tässä paljon, voin suositella kerrostalosta pois muuttamista. Tuon ikäinen voi ihan hyvin olla ulkona yksinään.
Lapsi ei mene rikki huutamisesta, vaikka kivaa se ei tietenkään ole. Tykkääkö lapsi piirtää tai katsella kirjoja? Meillä on paljon lasten kirjoja, vaikka eivät osaa vielä lukea. Katselevat niitä sitten muuten.
Lapsi saanee kuitenkin ruokaa ja perustarpeet huolehdituksi miehesi kanssa. Minusta tuossa ei ole mitään, minkä vuoksi pitäisi erota tai pelätä lapsen puolesta. Kommentteja lukiessa kuulostaa siltä, kuin aloituksessa puhuttaisiin isän lyövän lastaan.
Vierailija kirjoitti:
Narsistinen luonne ei kestä kenenkäön muun tarpeita. Ei varsinkaan lapsen. Tai toisen sisaruksen.
Nimim kokemuksella
Niinpä tietysti. Narsistihan ap.n ukko on. Pakko olla!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko miehessä yhtään näpertelijän vikaa, että häntä kiinnostaisi vaikka legoilla rakentelu tai pienosimallien askartelu lapsen kanssa? Meillä on teidän lasta vähän vanhempi poika ja nykyään mies tuntuu olevan yhtä mielissään lapsen saamista leluista kuin lapsi, yhdessä kokoavat legorakennelmia ja dinosauruksen luurankoja.
Mies tykkää kyllä näperrellä ja askarrella, mutta tässä palataan taas siihen ongelmaan, ettei ole riittävän kärsivällinen vaan odottaa 5-vuotiaalta ikätasoaan huomattavasti parempia taitoja ja kykyjä. Eli jos lapsi ei jaksa keskittyä TÄYSIN tekemäänsä ja tehdä samalla pieteetillä kuin isänsä niin mies ärsyyntyy ja hermostuu, miehen mielestä "sotkee vaan".
AP
Kengän kuvaa perseelle tollaiselle lampaalle. Älä pilaa lapsesi lapsuutta yhtään enenpää antamalla tuollaisen itsekkään kakaran purkaa omaa epäonnistuneisuuttaan viattomaan pieneen. Phtyi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varaa aika perheneuvolaan. Se ei tää kesää pelasta, mutta ehkä isän ja lapsen myöhemmän suhteen.
Arkena heillä on ihan hyvä suhde ja kaikki toimii OK, sitä tässä ihmettelenkin että miten nyt näin.
AP
Sitä niittää, mitä kylvää. Olenko väärässä, jos oletan ettet ole antanut isän pitää vanhempainvapaita ja opetella vastuunottamista ja arkea lapsen ollessa pieni? Mieti omalle kohdalle, millaista on ottaa yhtäkkiä vastuu 5v täyspäiväisestä hoidosta, jos ei sellaista ole tehnyt ennen? Iltoja ollut sinun valvonnassa yhdessä, mutta ei ole saanut pyörittää kotia omilla ehdoillaan. 2-3 kuukautta kun olisi vähintään saanut olla kotona ilman valitusta, niin arvelen että kummasti olisi hoivavietti herännyt ja osaisi ottaa vastuuta ja hoitaa kotia. Tietäisi myös miten suhtautua lapseen ja hänen tarpeisiinsa.
Summattuna: Jos ei ole saanut hoitaa lapsen arkea, niin kyllä se tuossa vaiheessa on kova paikka. Jos ero tulee ja saa omilla ehdoillaan hoitaa lasta, niin eiköhän se kuukaudessa korjaannu.
Haha. Kyllä minä ainakin "annoin" isän jäädä kotiin kun menin äitiyslomalta töihin. Siitä loistoisyydestä hehkuttamisesta ei tullut loppua ollenkaan, mitä satoi miehen ylle kun sukulaiset bongasivat ihanan koti-isän. Tosiasiassa mies oli kuin perseeseenammuttu karhu kun pääsin kotiin kauppakassien kanssa ja aloin laittaa ruokaa siksi illaksi ja seuraavaksi päiväksi heille. Rukkaset tippuivat samalla sekunnilla kun laitoin oven kiinni, ihan tosissaan mies väitti että nyt on hänen työpäivänsä tehty ja huusholli oli kuin pallosalaman jäljiltä, kun hänen työnsähän oli lapsen hoito eikä siivoaminen. Lapsen hoidonkin kanssa oli niin ja näin, kun mies nukahti päikkäreilleen ei pommikaan herättänyt ja lapsi sai puuhastella keskenään. Kyllä kehut ja kunnia kelpasivat, mutta työt eivät.
No, ei miehet olekkaan tehty pikkulapsia hoitamaan. Isompien kanssa sitten kun voidaan yhdessä tehdä hyödyllisiä asioita. Näin on evoluutio meidät jalostanut. Äidit hoitaa pikkulapsiajan ja lasten kasvaessa siirtyivät esimerkiksi isien mukaan metsästysreissuille, maanviljelyspuuhiin yms... Joten ei mikään ihme että nyt konflikteja tulee, ei toki kaikilla mutta selvästi enemmän kuin lapsen ja äidin välillä.
Bullshit!
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan omalta mieheltä, sillä erotuksella että minusta on ok komentaa ja antaa lasten itse keksiä virikkeensä.
Kumpikaan meistä ei ole lapsena saanut mitään puisto yms reissuja, vaan on leikitty yksinään omia leikkejä. Toki oma piha auttaa tässä paljon, voin suositella kerrostalosta pois muuttamista. Tuon ikäinen voi ihan hyvin olla ulkona yksinään.
Lapsi ei mene rikki huutamisesta, vaikka kivaa se ei tietenkään ole. Tykkääkö lapsi piirtää tai katsella kirjoja? Meillä on paljon lasten kirjoja, vaikka eivät osaa vielä lukea. Katselevat niitä sitten muuten.Lapsi saanee kuitenkin ruokaa ja perustarpeet huolehdituksi miehesi kanssa. Minusta tuossa ei ole mitään, minkä vuoksi pitäisi erota tai pelätä lapsen puolesta. Kommentteja lukiessa kuulostaa siltä, kuin aloituksessa puhuttaisiin isän lyövän lastaan.
Tästä ketjusta oikeasti ahdistuu. En ole ennen ajatellutkaan, että on "ihan tavallisia" perheitä, joissa vanhemmat eivät ikinä tee mitään lastensa kanssa ja jossain puistossa käymistä ei edes harkitakaan. Ap:n mieskin hermostui lapselle kun pieni pyysi potkimaan palloa kanssaan. Aivan kamalaa. ;(
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan omalta mieheltä, sillä erotuksella että minusta on ok komentaa ja antaa lasten itse keksiä virikkeensä.
Kumpikaan meistä ei ole lapsena saanut mitään puisto yms reissuja, vaan on leikitty yksinään omia leikkejä. Toki oma piha auttaa tässä paljon, voin suositella kerrostalosta pois muuttamista. Tuon ikäinen voi ihan hyvin olla ulkona yksinään.
Lapsi ei mene rikki huutamisesta, vaikka kivaa se ei tietenkään ole. Tykkääkö lapsi piirtää tai katsella kirjoja? Meillä on paljon lasten kirjoja, vaikka eivät osaa vielä lukea. Katselevat niitä sitten muuten.Lapsi saanee kuitenkin ruokaa ja perustarpeet huolehdituksi miehesi kanssa. Minusta tuossa ei ole mitään, minkä vuoksi pitäisi erota tai pelätä lapsen puolesta. Kommentteja lukiessa kuulostaa siltä, kuin aloituksessa puhuttaisiin isän lyövän lastaan.
Toivottavasti et ole tosissasi! Aika hurjaa tekstiä...
Kuka nämä lukemattomat miesvauvat kasvattaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan omalta mieheltä, sillä erotuksella että minusta on ok komentaa ja antaa lasten itse keksiä virikkeensä.
Kumpikaan meistä ei ole lapsena saanut mitään puisto yms reissuja, vaan on leikitty yksinään omia leikkejä. Toki oma piha auttaa tässä paljon, voin suositella kerrostalosta pois muuttamista. Tuon ikäinen voi ihan hyvin olla ulkona yksinään.
Lapsi ei mene rikki huutamisesta, vaikka kivaa se ei tietenkään ole. Tykkääkö lapsi piirtää tai katsella kirjoja? Meillä on paljon lasten kirjoja, vaikka eivät osaa vielä lukea. Katselevat niitä sitten muuten.Lapsi saanee kuitenkin ruokaa ja perustarpeet huolehdituksi miehesi kanssa. Minusta tuossa ei ole mitään, minkä vuoksi pitäisi erota tai pelätä lapsen puolesta. Kommentteja lukiessa kuulostaa siltä, kuin aloituksessa puhuttaisiin isän lyövän lastaan.
Tästä ketjusta oikeasti ahdistuu. En ole ennen ajatellutkaan, että on "ihan tavallisia" perheitä, joissa vanhemmat eivät ikinä tee mitään lastensa kanssa ja jossain puistossa käymistä ei edes harkitakaan. Ap:n mieskin hermostui lapselle kun pieni pyysi potkimaan palloa kanssaan. Aivan kamalaa. ;(
Niin, nää on niitä ”ihan tavallisia perheitä” joista ”ilman syytä” tehdään lastensuojeluilmoituksia...
Vierailija kirjoitti:
Laita nyt hyvä ihminen jotenkin stoppi miehellesi jos noin on kuin kerrot. Tuostahan tulee pian lapsellekin vääristynyt minäkuva ja huono itsetunto jos on oikeasti hyväkäytöksinen ja kiva, mutta isää ei mikään miellytä. Miten kuulostat noin avuttomalta ap? Mies vaihtaa asennettaan ja pian tai sitten lapsen on paras kasvaa ilman häntä.
Niin, miten? Kerro konkreettisesti, mitä voin tehdä helpottaakseni tilannetta, kun miehelle puhuminen ei auta?
Kuten aiemmin mainitsin, en haluaisi erota, koska isä on isä joka tapauksessa ja ydinperheessä voin sentään olla päivittäin läsnä lapselle.
AP
Mitähän taloyhtiömme (kerrostalo) tykkäisi, jos mies ja lapsi ryhtyisivät oma-aloitteisesti tekemään salaojaremppaa? :D
Toki voidaan olla montaa mieltä siitä, mikä on hyödyllistä ja mikä ei. Lomalla saa mielestäni tehdä sitä mistä tykkää, kunhan hoitaisi lapsen kunnolla siinä ohessa.
AP