Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi pelasi yöllä luvatta, miesystävä lähti.
17.07.2019 |
Kouluikäinen lapsi oli juuri ostanut uuden pelin ja siitä intoutuneena pelasi ilman lupaa puolenyön aikaan. Pelikieltoa hänelle moisesta toki napsahtaa, mutta en oikein tiedä mitä miesystävästä pitäisi ajatella.
Tilanne siis se, että lapset ja miesystävä lomalla ja itse menen viideltä töihin, minä nukuin enkä heti herännyt pelin ääniin ja hihkumiseen. Herätessäni huomasin miesystävän olevan poissa ja kuulin naureskelua lapsen huoneesta. Menin käskemään pelit pois ja vein koneen johdot mennessäni rangaistuksena.
Laitoin miesystävälle viestiä, että olit lähtenyt ja hän vastasi menneensä muualle nukkumaan. Sanoin, että olisi vaan käskenyt laittaa pelit pois ja nukkumaan. Tähän hän vastasi, että ei ole hänen työ. Vastasin, että olisi sitten sanonut minulle, koska minun työni se on. Ei kuulemma viitsinyt sanoa, kun nukuin ja voidaan jutella myöhemmin asiasta.
Mitenhän tästäkin pitäisi ajatella ja asiaa miehen kanssa työstää. Vaikka lapset enimmäkseen toimisi kuin sovitaan niin kyllä aina tulee tilanteita jolloin töppää, kuten esimerkiksi edellä mainittu homma. Eihän tuossa ole järkeä, että mies sitten häipyy paikalta.
Mielipiteitä asian suhteen?
Kommentit (144)
Vierailija kirjoitti:
Teidän pitäisi sopia yhteiset säännöt ja kenties kaikkien pitäisi opetella käsittelemään tunteita. Perhe-elämä ei myöskään voi toimia, jos siellä asuu monta eri porukkaa, jotka eivät ota kantaa toistensa asioihin. Ette ole kypsiä asumaan yhdessä, jos teillä on tuollainen asenne. Lapsi kärsii siinä eniten. Antakaa nyt vihan ja väsymyksen laantua ja sitten on vakavan keskustelun paikka.
Lapsen pelaaminen yhtenä yönä on tuossa pienin ongelma. Sääntöjä pitää noudattaa, mutta kesälomalla maailma ei kaadu yhteen pelaamiseen. Selvittäkää ensin tuo perhekuvionne. Sitten voitte käydä uudestaan läpi pelaamiseen liittyviä sääntöjä lapsen kanssa.
Tämä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ihmisellä on oikeus todeta, ettei hänestä ole lapsiperhe-elämään ja oikeus todeta, että lapsi on liikaa. Itse aloitin toisella kierroksella seurustelun miehen kanssa, jonka lapsi oli silloin 8. Minulla on omia aikuisia lapsia. Jonkin ajan kuluttua totesin, ettei minusta enää ole elämään tuon ikäisen lapsen kanssa. Olen oman hommani tehnyt ja aikanani laittanut paljon energiaa lasteni hoitamiseen ja kasvattamiseen. Huomasin, että haluan nyt vai keskittyä aikuisten elämään. Lisäksi lapsella oli adhd kuten useilla vanhojen isien lapsilla näyttää olevan. Pistin muutaman kuukauden tapailen jälkeen suhteen poikki. Mies oli todella vihainen ja syytti minua siitä, etten pitänyt hänen lapsestaan. Ei mennyt jakeluun, ettei kyse ole hänen lapsestaan vaan yleensä lapsesta ja siitä, miten paljon kasvattaminen vaatii.
Minä ymmärrän tämän täysin. En itsekään olisi miehen kanssa jolla taaperoita tai vauva.
Kuitenkin jos päättää olla suhteessa ihmisen kanssa jolla lapsia niin on hyväksyttävä heidät arjessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ihmisellä on oikeus todeta, ettei hänestä ole lapsiperhe-elämään ja oikeus todeta, että lapsi on liikaa. Itse aloitin toisella kierroksella seurustelun miehen kanssa, jonka lapsi oli silloin 8. Minulla on omia aikuisia lapsia. Jonkin ajan kuluttua totesin, ettei minusta enää ole elämään tuon ikäisen lapsen kanssa. Olen oman hommani tehnyt ja aikanani laittanut paljon energiaa lasteni hoitamiseen ja kasvattamiseen. Huomasin, että haluan nyt vai keskittyä aikuisten elämään. Lisäksi lapsella oli adhd kuten useilla vanhojen isien lapsilla näyttää olevan. Pistin muutaman kuukauden tapailen jälkeen suhteen poikki. Mies oli todella vihainen ja syytti minua siitä, etten pitänyt hänen lapsestaan. Ei mennyt jakeluun, ettei kyse ole hänen lapsestaan vaan yleensä lapsesta ja siitä, miten paljon kasvattaminen vaatii.
Minä ymmärrän tämän täysin. En itsekään olisi miehen kanssa jolla taaperoita tai vauva.
Kuitenkin jos päättää olla suhteessa ihmisen kanssa jolla lapsia niin on hyväksyttävä heidät arjessa.
Juuri näin, jos päättää olla lapsellisen kanssa. Parempi lasten kannaltakin, jos alkumetreillä huomaa, ettei minusta ole tähän, että viheltää pelin poikki. Moni lapseton ihminen ei tietysti voi ymmärtää, mitä elämä lasten kanssa on. Kuten voi olla yllätys huomata, mitä elämä on vieraitten lasten kanssa. Lapset vain katkeroituvat negatiivisen aikuisen kanssa. Olen nuorten joukkueen valmentaja ja usein teinit kertovat, miten vihaavat äiti-tai isäpuoltaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on ollut pitkään lasten elämässä ja tuntee heidät hyvin, niin minäkin ihmettelen kovasti. Jos taas on suht uusi miesystävä niin voin ymmärtää miehen ratkaisun. Ehkä hän ei halunnut pilata suhdettaan lapsiin komentelemalla mutta.halusi kuitenkin nukkua. Ja ajatteli että sinunkin on parempi nukkua.
Tiesikö mies varmasti, että lapsi pelasi luvatta?
Kuulostaa myös aika ankaralta rangaistukselta lapselle, joka on innoissaan itse säästänyt rahat peliin ja LOMALLAAN innostuu hieman liikaa pelaamaan. Toivottavasti et projisoi lapseen sitä, että olet ärsyyntynyt mieheen?
Ollaan seurusteltu puolitoista vuotta.
En tiedä mitä ajatteli, että oliko lupaa vai ei, mutta kyllä olen mielestäni tehnyt selväksi, että meillä pitää kaikki ihmiset ottaa huomioon, myös hänet ja on ihan ok olettaa voivansa nukkua yöllä.
Ei kai pieni pelikielto mikään ankara ole. Olisi selvinnyt ilman kieltoakin jos olisi sulkenut koneen heti, kun sanoin, mutta ei toiminut ripeästi niin vein johdot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi herättänyt niin olisi vihainen avaus siitä. Ilmeisesti ei välitä lapsesta eikä sittemmin sinusta. Haluatko itsellesi tuollaisen elämän tai lapsellesi?
Tiedostan kyllä, että minä yksin olen vastuussa lapsista enkä suutu siitä jos herätetään lasten takia.
Jos ei välitä minusta tai kohtelee lapsia epäreilusti niin en halua, mutta en voi olettaa kenenkään rakastavan lapsiani tai haluavan huolehtia heistä. Pakko riittää, että on mukava lapsille.
Ap
Miksi musta toi mies ei kuullosta pitämisen arvoiselta. Jos ei tuon vertaa viitsi osallistua vaan haluaa eriytyä perheestä, niin menkööt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heikko mies. Pakeni. Jos minä tulisin yh äipän elämään jossa on poika niin minä otan sen perheen komentooni. Olen luja, mutta reilu. Ymmärrän toki pelien viehatyksen. Tykkään itsekkin.
Eikö tytöt osaa pelata?
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsi kehitysvammainen, vai miksi hän pelasi salaa mutta äänet päällä? Harvinaisen tyhmä 11-vuotiaaksi, jos ei hoksannut tehdä kiellettyä asiaa hiljaa.
Tyhmä olet itse.
Siihen peliin mennään tunteella mukaan ja pelimöykkää tulee aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen kerran lähtenyt "yöpaikasta" naisen vierestä, kun naisen kaksi koiraa hyppäsi samaan sänkyyn.
Hyi helvetti millaisia naisia on oikeasti olemassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi herättänyt niin olisi vihainen avaus siitä. Ilmeisesti ei välitä lapsesta eikä sittemmin sinusta. Haluatko itsellesi tuollaisen elämän tai lapsellesi?
Tiedostan kyllä, että minä yksin olen vastuussa lapsista enkä suutu siitä jos herätetään lasten takia.
Jos ei välitä minusta tai kohtelee lapsia epäreilusti niin en halua, mutta en voi olettaa kenenkään rakastavan lapsiani tai haluavan huolehtia heistä. Pakko riittää, että on mukava lapsille.
Ap
Miksi musta toi mies ei kuullosta pitämisen arvoiselta. Jos ei tuon vertaa viitsi osallistua vaan haluaa eriytyä perheestä, niin menkööt.
Kyllähän se olisi upeaa jos olisi mies joka oikeasti haluaa osallistua kaikkeen, mutta kaikkea ei voi saada, täydellisyyttä turha tavoitella. Nyt on mies jonka seurassa on hyvä olla, näyttää hyvältä, ei petä, ei käytä alkoholia juurikaan ja elättää itsensä, lisäksi hänen kanssaan tulevaisuuden toiveet samanlaiset. Vaikka ei kaikkeen halua osallistua niin on kuitenkin asiallinen lapsia kohtaan. Uskon että on parasta olla tyytyväinen tähän.
Ap
Ymmärrän miesystävääsi. Mutta se on myös ihmisestä kiinni, miten asioihin reagoi.
Itse olen ihmisenä lapsesta asti ollut kuuliainen, kuunnellut vanhempia, ymmärtänyt asioiden seuraamukset ja uskonut että aikuiset tietää enemmän kuin lapset. Minulla on hyvin varhaisia muistoja ja olen kasvanut tuosta lapsesta loogiseksi ihmiseksi.
Mieheni ei pidä lapsilleen sellaista kuria jota minun mielestäni tulisi pitää. Eikä kyse ole kurista vaan ehkä myös turvasta. Mies esim nukkuu ja antaa 6-vuotiaan yksin valvoa 1-2 aikaan yöllä. Mieheni kyvyttömyys tehdä asialle mitään raivostuttaa minua. En pysty ymmärtämään, miten joku pitää huolta lapsistaan niin. Meillä on myös tätä että lapset eivät noudata mitään sääntöjä. Ei mitään. Siksi mies ei jaksa enää reagoida kun siitä tulee itku ja huuto, kun yrittää saada lapset tottelemaan. Minä ravaan huomauttamassa lapsia öisin, että täytyy olla nukkumassa. Jos minulla olisi oma asunto, lähtisin minäkin muualle nukkumaan. Mutta sitten tilanne miehen luona olisi vielä pahempi.
Ja miten kasvaa lapsia jotka ei vaan tottele.. joka kerta kun sanotaan ei, alkaa itkuhuutodraama. Nukkumaan ei haluta mennä, kenkiä ei haluta laittaa jalkaan, ei haluta lähteä ei haluta jäädä. Kyseessä 6- ja 8-vuotiaat. Välillä mietin onko ihan normaalia kun itse olin lapsena aivan erilainen eikä ole kokemusta lapsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai kukaan jaksa asua toisten tottelemattomien kakaroiden keskellä, kun kukaan ei edes viitsi kasvattaa niitä.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän miesystävääsi. Mutta se on myös ihmisestä kiinni, miten asioihin reagoi.
Itse olen ihmisenä lapsesta asti ollut kuuliainen, kuunnellut vanhempia, ymmärtänyt asioiden seuraamukset ja uskonut että aikuiset tietää enemmän kuin lapset. Minulla on hyvin varhaisia muistoja ja olen kasvanut tuosta lapsesta loogiseksi ihmiseksi.
Mieheni ei pidä lapsilleen sellaista kuria jota minun mielestäni tulisi pitää. Eikä kyse ole kurista vaan ehkä myös turvasta. Mies esim nukkuu ja antaa 6-vuotiaan yksin valvoa 1-2 aikaan yöllä. Mieheni kyvyttömyys tehdä asialle mitään raivostuttaa minua. En pysty ymmärtämään, miten joku pitää huolta lapsistaan niin. Meillä on myös tätä että lapset eivät noudata mitään sääntöjä. Ei mitään. Siksi mies ei jaksa enää reagoida kun siitä tulee itku ja huuto, kun yrittää saada lapset tottelemaan. Minä ravaan huomauttamassa lapsia öisin, että täytyy olla nukkumassa. Jos minulla olisi oma asunto, lähtisin minäkin muualle nukkumaan. Mutta sitten tilanne miehen luona olisi vielä pahempi.
Ja miten kasvaa lapsia jotka ei vaan tottele.. joka kerta kun sanotaan ei, alkaa itkuhuutodraama. Nukkumaan ei haluta mennä, kenkiä ei haluta laittaa jalkaan, ei haluta lähteä ei haluta jäädä. Kyseessä 6- ja 8-vuotiaat. Välillä mietin onko ihan normaalia kun itse olin lapsena aivan erilainen eikä ole kokemusta lapsista.
Ei todellakaan ole normaalia tuo. Meillä tuon ikäisenä lapset nukkui 8-9 aikaan. Nyt saavat lomalla valvoa pitempään, mutta ei täällä yöt läpeensä kekkuloida eikä lapset saa itkuraivareita säännöistä. Kyseessä oli yksittäinen kerta tämä pelihomma.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen uusioperheen isä. Meillä on aivan samanlaisia tilanteita hyvin usein, missä vaimoni edellisestä liitosta olevat pojat pelaa yöt läpi vaikka on kielletty. Äidillä on kuitenkin vaikeuksia vaatia poikiaan noudattamaan sääntöjä. Olen itse käynyt muutaman kerran sanomassa pojille, että nyt pelit pois, ja pelit ovat myös lähteneet siltä yöltä pois. Ongelma tuli siinä, kun kerran vaimoni kanssa kahdestaan ollessa hän kertoi olleensa pahastunut, että olen käskyttänyt poikia. Tästähän tuli riita, joka alkoi lyömään kiilaa sekä minun ja vaimoni välille, että minun ja poikien välille. Vaimoni kokee, että olen tyhjästä kiukutteleva mies, ja minä koen, että minua ollaan hivuttamassa henkisesti perheestä pois.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan jaksa asua toisten tottelemattomien kakaroiden keskellä, kun kukaan ei edes viitsi kasvattaa niitä.
En luokittele omiani tottelemattomiksi kakaroiksi vaikka nyt kävi tälläinen. Eriasia jos joka päivä saisi vääntää jostain tai jopa useammasta asiasta. Yleisesti ei joudu kuin syömään pyytämään ja hammaspesusta edelleen tavan mukaan muistutan.
Ap
Kohtalon ivaa on vielä se, että se olin minä joka yhdessä rakensi poikien kanssa hyvät pelikoneet. Vaimoni oli tuolloin sitä mieltä, että ei ole hyvä jos pojat pelaa, ja minä taas taivutin vaimoni siihen, että ei siinä nyt mitään niin pahaa ole, ja tykkään rakentaa juttuja heidän kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen uusioperheen isä. Meillä on aivan samanlaisia tilanteita hyvin usein, missä vaimoni edellisestä liitosta olevat pojat pelaa yöt läpi vaikka on kielletty. Äidillä on kuitenkin vaikeuksia vaatia poikiaan noudattamaan sääntöjä. Olen itse käynyt muutaman kerran sanomassa pojille, että nyt pelit pois, ja pelit ovat myös lähteneet siltä yöltä pois. Ongelma tuli siinä, kun kerran vaimoni kanssa kahdestaan ollessa hän kertoi olleensa pahastunut, että olen käskyttänyt poikia. Tästähän tuli riita, joka alkoi lyömään kiilaa sekä minun ja vaimoni välille, että minun ja poikien välille. Vaimoni kokee, että olen tyhjästä kiukutteleva mies, ja minä koen, että minua ollaan hivuttamassa henkisesti perheestä pois.
Ikävä tilanne teillä siellä. En ole koskaan ymmärtänyt miksi joku pahastuu jos läheinen ihminen asiallisesti komentaa lasta. Tuo on hyvin vaikeaa jos kumppanilla ei ole oikeutta komentaa tai puuttua huonoon käytökseen. Minun luona saa puuttua, mutta mies ei halua.
Ap
Mieslapsi ja vaikea ihminen päälle, anna olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän miesystävääsi. Mutta se on myös ihmisestä kiinni, miten asioihin reagoi.
Itse olen ihmisenä lapsesta asti ollut kuuliainen, kuunnellut vanhempia, ymmärtänyt asioiden seuraamukset ja uskonut että aikuiset tietää enemmän kuin lapset. Minulla on hyvin varhaisia muistoja ja olen kasvanut tuosta lapsesta loogiseksi ihmiseksi.
Mieheni ei pidä lapsilleen sellaista kuria jota minun mielestäni tulisi pitää. Eikä kyse ole kurista vaan ehkä myös turvasta. Mies esim nukkuu ja antaa 6-vuotiaan yksin valvoa 1-2 aikaan yöllä. Mieheni kyvyttömyys tehdä asialle mitään raivostuttaa minua. En pysty ymmärtämään, miten joku pitää huolta lapsistaan niin. Meillä on myös tätä että lapset eivät noudata mitään sääntöjä. Ei mitään. Siksi mies ei jaksa enää reagoida kun siitä tulee itku ja huuto, kun yrittää saada lapset tottelemaan. Minä ravaan huomauttamassa lapsia öisin, että täytyy olla nukkumassa. Jos minulla olisi oma asunto, lähtisin minäkin muualle nukkumaan. Mutta sitten tilanne miehen luona olisi vielä pahempi.
Ja miten kasvaa lapsia jotka ei vaan tottele.. joka kerta kun sanotaan ei, alkaa itkuhuutodraama. Nukkumaan ei haluta mennä, kenkiä ei haluta laittaa jalkaan, ei haluta lähteä ei haluta jäädä. Kyseessä 6- ja 8-vuotiaat. Välillä mietin onko ihan normaalia kun itse olin lapsena aivan erilainen eikä ole kokemusta lapsista.
Ei todellakaan ole normaalia tuo. Meillä tuon ikäisenä lapset nukkui 8-9 aikaan. Nyt saavat lomalla valvoa pitempään, mutta ei täällä yöt läpeensä kekkuloida eikä lapset saa itkuraivareita säännöistä. Kyseessä oli yksittäinen kerta tämä pelihomma.
Ap
Kiitos! Olen samaa mieltä. Mutta kun mulla ei ole lapsia niin on hyvin vaikea tehdä asialle mitään vaan mies pitää omaa tapaansa oikeana ja minä vaan ”puutun ”. Minusta ei ole oikein ettei vanhempi jaksa odottaa että lapsi menee oikeasti nukkumaan. Minulla ei lapsiin ole vielä niin vahvaa suhdetta että minulta esim iltasatua pyytäisivät mutta onneksi se on muodostumassa.
Mutta tulee pieniä voittoja, esim olen alkanut huolehtia että lapset pesee hampaat ja saan heidät kanssani hammaspesulle ja vahdin että hampaat pestään, yhdessä hyväntuulisesti enkä mitenkään uhkailemalla. Mies vaan sanoo ”peskää hampaat” - lapset ei tietenkään pese, joskus valehtelevat pesseensä mutta onneksi asia on helppo tarkistaa. Eniten ihmetyttää se kun mies käskee lapset hammaspesulle yksin ja 6-v ei edes yllä kaappiin missä tahna on. T. Tuo kenelle vastasit
Alue: Aihe vapaa
Jos mies on ollut pitkään lasten elämässä ja tuntee heidät hyvin, niin minäkin ihmettelen kovasti. Jos taas on suht uusi miesystävä niin voin ymmärtää miehen ratkaisun. Ehkä hän ei halunnut pilata suhdettaan lapsiin komentelemalla mutta.halusi kuitenkin nukkua. Ja ajatteli että sinunkin on parempi nukkua.
Tiesikö mies varmasti, että lapsi pelasi luvatta?
Kuulostaa myös aika ankaralta rangaistukselta lapselle, joka on innoissaan itse säästänyt rahat peliin ja LOMALLAAN innostuu hieman liikaa pelaamaan. Toivottavasti et projisoi lapseen sitä, että olet ärsyyntynyt mieheen?