Lue keskustelun säännöt.
Lasten isä ei noudata tapaamissopimusta
17.07.2019 |
Olemme eronneet vuosi sitten ja puoli vuotta sitten lasten isä muutti pois.
Eron syynä oli se, että isä ei ikinä hoitanut lapsia, että olisin itse saanut edes hetken vapaata.
Sovimme lastenvalvojalla joka toinen viikonloppu tapaamiset eli silloin lapset olisivat isänsä kanssa. Sovimme myös, että isä saa tulla milloin vain moikkaamaan lapsia, mutta hänen tapaamis vuorollaan lapset olisivat hänen luona.
Hän ei ole kertaakaan ottanut lapsia sovitusti luokseen, aina perunut jollain tekosyyllä esim. Lupautunut töihin juuri sinä viikonloppuna jne.
Hänen ei siis ole pakko tehdä viikonloppuisin töitä, vaan hän vain välttelee lasten hoitoa tuolla tavalla.
Silloin, kun olimme vielä yhdessä, jouduin aina pyytämään jonkun muun hoitamaan lapsia, jos minulla oli jotain menoja.
Voiko tälle asialle tehdä jotain? Voinko ilmoittaa jonnekin, että isä jatkuvasti rikkoo tapaamissopimusta?
Isä siis käy aina moikkaamassa lapsia välillä, minun läsnäollessa, mutta ei ikinä ota hoitovastuuta eli, että lapset olisivat hänen kanssaan keskenään.
Lapsia meillä on kaksi alle kouluikäistä.
Kommentit (320)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan hyvä ap katsoa silmästä silmään sitä omaa osaasi tuossa sotkussa. Ei auta selittely ja puolustelu, miten kaikki on taas jonukn muun vika, vaan täytyy itse huomata ja kantaa se oma osa. Tilit selväksi ensin itsesi kanssa, ja sitten elämässä eteen, ei taaksepäin.
Kerro minullekin mikä tässä on minun vika?
Sekö, että kaikista yrityksistä huolimatta en saanut lasten isää ottamaan vastuuta lasten hoidosta ja väsyin katsomaan sitä, että isä saa jatkuvasti omaa aikaa ja riitelemään tästä asiasta kerta toisensa jälkeen?Ilmoitin kyllä miehelle ennen ero päätöstä, että en enää jaksa tälläistä elämää hänen kanssaan ja ero tulee jos hän ei ala ottamaan vastuuta. Mies ei ottanut vastuuta, joten ero tuli.
Eli millä tavalla minun syyni?? Miehellä oli mahdollisuus välttää ero ottamalla vastuuta, mutta hän ei tätä tehnyt.
ApSINÄ olet lisääntynyt tämän miehen kanssa
SINÄ olet lisääntynyt hänen kanssaan kahdesti
SINÄ et ole ottanut selville millaisen miehen kanssa lisäännyt
Näistä yrität syyttää pelkästään miestä, vaikka sinulla on 50% syystä itslläsi.
SINÄ olet päättänyt miten lapsen kanssa ollaan
SINÄ olet huomannut vasta monen lapsen jälkeen että mies ei olekaan sellainen isä kuin SINÄ haluaiit
SINÄ erosit tämän asian takia.
SINÄ et ottanut seliville ettei etällä olekaan pakko ottaa lapsia, vaikka se olisi ollut helposti selvitettävissä.
SINÄ haluaisit taas lähteä puimaan tapaamissopimusta, vaikka sen ainoa "järki" on viestittää TAAS miehelle että miten huonosti hän lasten kanssa on.
SINÄ yrität nyt pakottaa, ensin erolla uhkailemalla, sitten sen toteuttamisella, ja nyt tapaamisilla miestä SINUN muottiisi, vakka hän ei ole siihen muottiin haluamassa PLUS olet hänen EXÄ, jolla ei ole mitään valtaa sanella hänelle enää mitään.
Näistä kaikista sinä syytät ainoastaan miestä. SINUA vastaan ja LAPSIA vastaan on kaikki paha tehty, ja sinä et ole mitenkään voinut siltä välttyä.
Niin kauan kuin et omaa osaasi näe, niin kauan olet katkera. Tuletpa huomaamaan, musita silloin tämä.
Käsittääkseni lisääntymiseen tarvitaan kaksi ja mies oli se joka enemmän halusi lisääntyä.
Sovimme esikoisen raskausaikana miten jaamme hoito vastuun, mies ei vaan tätä toteuttanut.
Kukaan ei voi tietää etukäteen, millainen toinen ihminen on vanhempana ennenkuin hän tulee vanhemmaksi. Itse ainakaan en ollut ennustaja ja mies oli hyvin lapsi rakas ja halusi kovasti lapsia, mutta osottautui aivan toisenlaiseksi.
Minä en ole päättänyt mitään siitä miten lasten kanssa ollaan, mieshän tässä määrää marssi tahdin niin, kuin aina ennenkin, olemalla hoitamatta lapsia.
Ainoa mitä yritän on se, että lapset saisivat olla ja viettää aikaansa isänsä kanssa. Tähän myönnän syyllisyyteni, mutta onko se väärin, että haluan lasten säilyttävän välinsä isään ja tukea heidän suhdettaan??
Erosin, koska en halunnut lasten kasvavan jatkuvan riitelyn keskellä, joka johtui siitä, kun mies ei ottanut vastuuta. Tämäkin ilmeisesti väärin,kun ajattelin tässäkin lasten etua, ettei heidän tarvitse elää riitojen keskellä.
Ap
mies yksin riiteli, ja sinä jouduit siksi pelastamaan lapset eroamalla. Just joo, uskoo ken tahtoo.
Tässä esimerkki miten riidat yleensä menivät:
Mies tekee lähtöä salille /muuhun omaan menoonsa 4 kertaa viikon sisään
Minä: oletko menossa jonnekin?
Mies : juu ajattelin mennä pariksi tunniksi salille
Minä: ai, juurihan sinä eilen olit. Ajattelin itse käydä rauhassa suihkussa ja värjätä hiukset, jos olisit ollut lasten kanssa.
Mies: laita väri päähän ja mene lasten kanssa suihkuun. Mä meen nyt, moikka!Mies lähtee ja palaa noin kolmen tunnin kuluttua, enkä ole päässyt suihkuun, saati värjännyt hiuksia.
Mies: moi!
Minä: moi.
*mies alkaa riisumaan vaatteita ja on menossa suihkuun*
Minä: hei, otatko lapset mukaan suihkuun, menen sitten itse illalla niin saan ne hiukset värjättyä?
Mies: en mä nyt, kun käyn vaan pikaisesti pesemässä hiet pois kun en viitsinyt salilla käydäMiehen "pika suihku" kestää noin 30min
Minä: hei oliko sulla huomenna töiden jälkeen mitään suunnitelmia? Ajattelin että jos huomenna olisit lasten kanssa, jos menisin ihan kampaajalle laittamaan nämä hiukset?
Mies: huomenna menen katsomaan Kallen uutta venettä
Minä: aha.. Sinä voisit alkaa hieman rajoittaa ja vähentää näissä omissa menoissa juoksemista ja olla edes joskus lasten kanssa
Mies: ai sanotko että en saa nähdä kavereita?
Minä : en, vaan yritän sanoa sitä, että voisit joskus olla lastenkin kanssa. Tällä viikolla olet joka päivä ollut jossain ja nähnyt lapsia vaan vilaukselta..
Mies: voi v*ttu mitä nalkutusta, jos käyn muutaman kerran salilla ja moikkaamassa kavereita.Ja tästä se riitä lähtee..
Eli kumpi sinusta tuossa tilanteessa alkoi riidellä?
ApMitä järkeä toimia noin? Marttyyriutta puhtaimmillaan :D Olisit hyvä ihminen mennyt itse suihkuun etkä jäänyt inisemään. Mutta varmaan siihenkin on miehessä vika että sinä et mene suihkuun.
Siis jos mies menee ensin suihkuun, eikä ota lapsia mukaan, joiden myös pitää päästä pesulle ja minä sen jälkeen yksinäni, niin kuka sitten vie lapset sinne suihkuun, kun ei voi keskenäänkään sinne laittaa, vaan pitää olla jonkun vahtimassa?
ApMiksi se lasten suihkussa käynti pitää yhdustää sun hiusväriisi?
Jos mies olisi ottanut lapset suihkuun mukaan, minä olisin päässyt illalla ilman lapsia värjäämään hiuksiani. Lasten piti myös päästä pesulle, joten kun mies ei heitä huolinut samaan aikaan, jäi minulta hiustenvärjäys, kun ei heitä keskenään voinut sinne pesulle laittaa.
Ja se, että olisin mennyt ensin lasten kanssa pesulle ja illalla uudestaan värjäämään hiuksia tuntui hiukan turhalta, koska asian olisi voinut hoitaa yksin kertaisesti niin, että mies olisi ottanut lapset suihkuun ettei minun tarvitse kahta kertaa käydä.
Ap
Värjää hiuksesi ja huolehdi itsestäsi.
Ei ne lapset kuole jos koko ajan ei mennä rutiinien mukaan.
Kesällä voi vaikka nostaa ammeen ja vateja pihalle ja antaa lasten itse pestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan hyvä ap katsoa silmästä silmään sitä omaa osaasi tuossa sotkussa. Ei auta selittely ja puolustelu, miten kaikki on taas jonukn muun vika, vaan täytyy itse huomata ja kantaa se oma osa. Tilit selväksi ensin itsesi kanssa, ja sitten elämässä eteen, ei taaksepäin.
Kerro minullekin mikä tässä on minun vika?
Sekö, että kaikista yrityksistä huolimatta en saanut lasten isää ottamaan vastuuta lasten hoidosta ja väsyin katsomaan sitä, että isä saa jatkuvasti omaa aikaa ja riitelemään tästä asiasta kerta toisensa jälkeen?Ilmoitin kyllä miehelle ennen ero päätöstä, että en enää jaksa tälläistä elämää hänen kanssaan ja ero tulee jos hän ei ala ottamaan vastuuta. Mies ei ottanut vastuuta, joten ero tuli.
Eli millä tavalla minun syyni?? Miehellä oli mahdollisuus välttää ero ottamalla vastuuta, mutta hän ei tätä tehnyt.
ApSINÄ olet lisääntynyt tämän miehen kanssa
SINÄ olet lisääntynyt hänen kanssaan kahdesti
SINÄ et ole ottanut selville millaisen miehen kanssa lisäännyt
Näistä yrität syyttää pelkästään miestä, vaikka sinulla on 50% syystä itslläsi.
SINÄ olet päättänyt miten lapsen kanssa ollaan
SINÄ olet huomannut vasta monen lapsen jälkeen että mies ei olekaan sellainen isä kuin SINÄ haluaiit
SINÄ erosit tämän asian takia.
SINÄ et ottanut seliville ettei etällä olekaan pakko ottaa lapsia, vaikka se olisi ollut helposti selvitettävissä.
SINÄ haluaisit taas lähteä puimaan tapaamissopimusta, vaikka sen ainoa "järki" on viestittää TAAS miehelle että miten huonosti hän lasten kanssa on.
SINÄ yrität nyt pakottaa, ensin erolla uhkailemalla, sitten sen toteuttamisella, ja nyt tapaamisilla miestä SINUN muottiisi, vakka hän ei ole siihen muottiin haluamassa PLUS olet hänen EXÄ, jolla ei ole mitään valtaa sanella hänelle enää mitään.
Näistä kaikista sinä syytät ainoastaan miestä. SINUA vastaan ja LAPSIA vastaan on kaikki paha tehty, ja sinä et ole mitenkään voinut siltä välttyä.
Niin kauan kuin et omaa osaasi näe, niin kauan olet katkera. Tuletpa huomaamaan, musita silloin tämä.
Käsittääkseni lisääntymiseen tarvitaan kaksi ja mies oli se joka enemmän halusi lisääntyä.
Sovimme esikoisen raskausaikana miten jaamme hoito vastuun, mies ei vaan tätä toteuttanut.
Kukaan ei voi tietää etukäteen, millainen toinen ihminen on vanhempana ennenkuin hän tulee vanhemmaksi. Itse ainakaan en ollut ennustaja ja mies oli hyvin lapsi rakas ja halusi kovasti lapsia, mutta osottautui aivan toisenlaiseksi.
Minä en ole päättänyt mitään siitä miten lasten kanssa ollaan, mieshän tässä määrää marssi tahdin niin, kuin aina ennenkin, olemalla hoitamatta lapsia.
Ainoa mitä yritän on se, että lapset saisivat olla ja viettää aikaansa isänsä kanssa. Tähän myönnän syyllisyyteni, mutta onko se väärin, että haluan lasten säilyttävän välinsä isään ja tukea heidän suhdettaan??
Erosin, koska en halunnut lasten kasvavan jatkuvan riitelyn keskellä, joka johtui siitä, kun mies ei ottanut vastuuta. Tämäkin ilmeisesti väärin,kun ajattelin tässäkin lasten etua, ettei heidän tarvitse elää riitojen keskellä.
Ap
mies yksin riiteli, ja sinä jouduit siksi pelastamaan lapset eroamalla. Just joo, uskoo ken tahtoo.
Tässä esimerkki miten riidat yleensä menivät:
Mies tekee lähtöä salille /muuhun omaan menoonsa 4 kertaa viikon sisään
Minä: oletko menossa jonnekin?
Mies : juu ajattelin mennä pariksi tunniksi salille
Minä: ai, juurihan sinä eilen olit. Ajattelin itse käydä rauhassa suihkussa ja värjätä hiukset, jos olisit ollut lasten kanssa.
Mies: laita väri päähän ja mene lasten kanssa suihkuun. Mä meen nyt, moikka!Mies lähtee ja palaa noin kolmen tunnin kuluttua, enkä ole päässyt suihkuun, saati värjännyt hiuksia.
Mies: moi!
Minä: moi.
*mies alkaa riisumaan vaatteita ja on menossa suihkuun*
Minä: hei, otatko lapset mukaan suihkuun, menen sitten itse illalla niin saan ne hiukset värjättyä?
Mies: en mä nyt, kun käyn vaan pikaisesti pesemässä hiet pois kun en viitsinyt salilla käydäMiehen "pika suihku" kestää noin 30min
Minä: hei oliko sulla huomenna töiden jälkeen mitään suunnitelmia? Ajattelin että jos huomenna olisit lasten kanssa, jos menisin ihan kampaajalle laittamaan nämä hiukset?
Mies: huomenna menen katsomaan Kallen uutta venettä
Minä: aha.. Sinä voisit alkaa hieman rajoittaa ja vähentää näissä omissa menoissa juoksemista ja olla edes joskus lasten kanssa
Mies: ai sanotko että en saa nähdä kavereita?
Minä : en, vaan yritän sanoa sitä, että voisit joskus olla lastenkin kanssa. Tällä viikolla olet joka päivä ollut jossain ja nähnyt lapsia vaan vilaukselta..
Mies: voi v*ttu mitä nalkutusta, jos käyn muutaman kerran salilla ja moikkaamassa kavereita.Ja tästä se riitä lähtee..
Eli kumpi sinusta tuossa tilanteessa alkoi riidellä?
Ap
Nainen haluaa lihaksikkaan miehen. Miten nainen kuvittelee, että ne lihakset hankitaan tai ylläpidetään? Hoitamalla lapsia?
Nainen haluaa menestyneen ja kunnianhimoisen miehen ja sitten ihmettelee kotona, miksi mies on aina töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan hyvä ap katsoa silmästä silmään sitä omaa osaasi tuossa sotkussa. Ei auta selittely ja puolustelu, miten kaikki on taas jonukn muun vika, vaan täytyy itse huomata ja kantaa se oma osa. Tilit selväksi ensin itsesi kanssa, ja sitten elämässä eteen, ei taaksepäin.
Kerro minullekin mikä tässä on minun vika?
Sekö, että kaikista yrityksistä huolimatta en saanut lasten isää ottamaan vastuuta lasten hoidosta ja väsyin katsomaan sitä, että isä saa jatkuvasti omaa aikaa ja riitelemään tästä asiasta kerta toisensa jälkeen?Ilmoitin kyllä miehelle ennen ero päätöstä, että en enää jaksa tälläistä elämää hänen kanssaan ja ero tulee jos hän ei ala ottamaan vastuuta. Mies ei ottanut vastuuta, joten ero tuli.
Eli millä tavalla minun syyni?? Miehellä oli mahdollisuus välttää ero ottamalla vastuuta, mutta hän ei tätä tehnyt.
ApSINÄ olet lisääntynyt tämän miehen kanssa
SINÄ olet lisääntynyt hänen kanssaan kahdesti
SINÄ et ole ottanut selville millaisen miehen kanssa lisäännyt
Näistä yrität syyttää pelkästään miestä, vaikka sinulla on 50% syystä itslläsi.
SINÄ olet päättänyt miten lapsen kanssa ollaan
SINÄ olet huomannut vasta monen lapsen jälkeen että mies ei olekaan sellainen isä kuin SINÄ haluaiit
SINÄ erosit tämän asian takia.
SINÄ et ottanut seliville ettei etällä olekaan pakko ottaa lapsia, vaikka se olisi ollut helposti selvitettävissä.
SINÄ haluaisit taas lähteä puimaan tapaamissopimusta, vaikka sen ainoa "järki" on viestittää TAAS miehelle että miten huonosti hän lasten kanssa on.
SINÄ yrität nyt pakottaa, ensin erolla uhkailemalla, sitten sen toteuttamisella, ja nyt tapaamisilla miestä SINUN muottiisi, vakka hän ei ole siihen muottiin haluamassa PLUS olet hänen EXÄ, jolla ei ole mitään valtaa sanella hänelle enää mitään.
Näistä kaikista sinä syytät ainoastaan miestä. SINUA vastaan ja LAPSIA vastaan on kaikki paha tehty, ja sinä et ole mitenkään voinut siltä välttyä.
Niin kauan kuin et omaa osaasi näe, niin kauan olet katkera. Tuletpa huomaamaan, musita silloin tämä.
Käsittääkseni lisääntymiseen tarvitaan kaksi ja mies oli se joka enemmän halusi lisääntyä.
Sovimme esikoisen raskausaikana miten jaamme hoito vastuun, mies ei vaan tätä toteuttanut.
Kukaan ei voi tietää etukäteen, millainen toinen ihminen on vanhempana ennenkuin hän tulee vanhemmaksi. Itse ainakaan en ollut ennustaja ja mies oli hyvin lapsi rakas ja halusi kovasti lapsia, mutta osottautui aivan toisenlaiseksi.
Minä en ole päättänyt mitään siitä miten lasten kanssa ollaan, mieshän tässä määrää marssi tahdin niin, kuin aina ennenkin, olemalla hoitamatta lapsia.
Ainoa mitä yritän on se, että lapset saisivat olla ja viettää aikaansa isänsä kanssa. Tähän myönnän syyllisyyteni, mutta onko se väärin, että haluan lasten säilyttävän välinsä isään ja tukea heidän suhdettaan??
Erosin, koska en halunnut lasten kasvavan jatkuvan riitelyn keskellä, joka johtui siitä, kun mies ei ottanut vastuuta. Tämäkin ilmeisesti väärin,kun ajattelin tässäkin lasten etua, ettei heidän tarvitse elää riitojen keskellä.
Ap
mies yksin riiteli, ja sinä jouduit siksi pelastamaan lapset eroamalla. Just joo, uskoo ken tahtoo.
Tässä esimerkki miten riidat yleensä menivät:
Mies tekee lähtöä salille /muuhun omaan menoonsa 4 kertaa viikon sisään
Minä: oletko menossa jonnekin?
Mies : juu ajattelin mennä pariksi tunniksi salille
Minä: ai, juurihan sinä eilen olit. Ajattelin itse käydä rauhassa suihkussa ja värjätä hiukset, jos olisit ollut lasten kanssa.
Mies: laita väri päähän ja mene lasten kanssa suihkuun. Mä meen nyt, moikka!Mies lähtee ja palaa noin kolmen tunnin kuluttua, enkä ole päässyt suihkuun, saati värjännyt hiuksia.
Mies: moi!
Minä: moi.
*mies alkaa riisumaan vaatteita ja on menossa suihkuun*
Minä: hei, otatko lapset mukaan suihkuun, menen sitten itse illalla niin saan ne hiukset värjättyä?
Mies: en mä nyt, kun käyn vaan pikaisesti pesemässä hiet pois kun en viitsinyt salilla käydäMiehen "pika suihku" kestää noin 30min
Minä: hei oliko sulla huomenna töiden jälkeen mitään suunnitelmia? Ajattelin että jos huomenna olisit lasten kanssa, jos menisin ihan kampaajalle laittamaan nämä hiukset?
Mies: huomenna menen katsomaan Kallen uutta venettä
Minä: aha.. Sinä voisit alkaa hieman rajoittaa ja vähentää näissä omissa menoissa juoksemista ja olla edes joskus lasten kanssa
Mies: ai sanotko että en saa nähdä kavereita?
Minä : en, vaan yritän sanoa sitä, että voisit joskus olla lastenkin kanssa. Tällä viikolla olet joka päivä ollut jossain ja nähnyt lapsia vaan vilaukselta..
Mies: voi v*ttu mitä nalkutusta, jos käyn muutaman kerran salilla ja moikkaamassa kavereita.Ja tästä se riitä lähtee..
Eli kumpi sinusta tuossa tilanteessa alkoi riidellä?
ApMitä järkeä toimia noin? Marttyyriutta puhtaimmillaan :D Olisit hyvä ihminen mennyt itse suihkuun etkä jäänyt inisemään. Mutta varmaan siihenkin on miehessä vika että sinä et mene suihkuun.
Siis jos mies menee ensin suihkuun, eikä ota lapsia mukaan, joiden myös pitää päästä pesulle ja minä sen jälkeen yksinäni, niin kuka sitten vie lapset sinne suihkuun, kun ei voi keskenäänkään sinne laittaa, vaan pitää olla jonkun vahtimassa?
ApMiksi se lasten suihkussa käynti pitää yhdustää sun hiusväriisi?
Jos mies olisi ottanut lapset suihkuun mukaan, minä olisin päässyt illalla ilman lapsia värjäämään hiuksiani. Lasten piti myös päästä pesulle, joten kun mies ei heitä huolinut samaan aikaan, jäi minulta hiustenvärjäys, kun ei heitä keskenään voinut sinne pesulle laittaa.
Ja se, että olisin mennyt ensin lasten kanssa pesulle ja illalla uudestaan värjäämään hiuksia tuntui hiukan turhalta, koska asian olisi voinut hoitaa yksin kertaisesti niin, että mies olisi ottanut lapset suihkuun ettei minun tarvitse kahta kertaa käydä.
Ap
Tavattoman monet kerrat olen pessyt lapset käymättä itse suihkussa :D Sano vielä, että olit kotona hoitamassa lapsia ja mies kävi töissä?
Tämä ketju pitäisi luetuttaa kaikilla niillä, jotka harkitsevat lapsentekoa. Ilmainen vinkki: älkää missään nimessä tehkö lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin koko systeemi on taas tehty miehiä varten ja äidin ja lapsien on vain sopeuduttava. Ensin mies haluaa lapsia, mutta niiden synnyttyä muuttuukin vapaamatkustajaksi. Eli käytännössä huijasi naisen luottamaan itseensä. Naista syyllistetään.
Nainen ei jaksa ja ottaa eron. Miehelle pitää paperille kirjata oikeudet, tapaamisoikeus, oikeus oikeus oikeus. Mies ei noudata sopimusta. Ketään ei kiinnosta. Jos äiti ei noudata sopimusta, sakot ja käräjät odottaa. Lapsilta ei kysytä mitään. Isää on tavattava vaikka itkettäisi, ahdistaisi ja ujostuttaisi.
Miehen pitää maksaa pari satkua elareita sille
lapselle jota niin kovin halusi. Kauhea kitinä. Kela hoitaa.Etäisä voi muuttaa vaikka kuuhun ilmoittamatta siitä mitään. Ketään ei kiinnosta. Äiti muuttaa lasten kanssa lähemmäksi turvaverkkojaan ja alkaa kauhea kitinä. Äiti velvoitetaan roudaamaan lasta isälle, joka ei sitten saavu paikalle.
Kaikki asiantuntijoita myöten ovat hirveän huolissaan siitä, että eihän äiti nyt vain vieraannuta isää? Tukiko äiti isän isyyttä tarpeeksi? Eihän puhu isästä pahaa? Kyllä tämä kaikki on varmasti jollakin tapaa äidin syytä. Miesparka vain yrittää parhaansa. On varmasti rankkaa olla vastuussa omista lapsistaan edes kerran kuussa. Ei ihme että tuli kännissä tapaamiseen.
Jep. Miehiä varten on koko systeemi luotu lasten etujen varjolla. Koko särkynyt perhe hyppää miehen oikuttelujen mukaan.
Kyse on lapsen oikeudesta vanhampaansa. Jos lapset ovat äidillä ja äiti estää tapaamiset, se on rikos (josta ei tuomita). Jos lapset ovat isällä (hah) ja isä estää tapaamisen, se on rikos.
Kumpaakaan sukupuolta olevaa etävanhempaa ei kuitenkaan pysty pakottamaan tapaamisiin.
Koko paskan naisvaltaisuuden näkee viestistäsi: oletus on että lapset menevät äidilleen ja mies päätyy kävelevän lompakon ja "äippää panettaa joten tenavat viikonlopuksi tuonne" isin rooliin.
Ja sitten vingutte kun se ei miehestä ole se mitä haettiin lapsia tehtäessä.
ps. meillä tuli riitaa kun ehdotin että olisin enemmän kotona ja hän hilaisi itsensä töihin. Kuinka siitä voi saada melkein eron aikaiseksi?
Lapsen oikeus vanhempaansa saattaa olla asia, jota lapsi itse ei halua (jos isä on epäluotettava, lapsi luonnollisesti vieroksuu tätä). Mutta isällä on oikeudet, joita kaikkien pitää noudattaa.
Jos olet yhtään tätä ketjua ja ylipäänsä maailmaa seurannut, et voi tosissasi ihmetellä, että oletusarvoisesti äiti on se lähivanhempi. Kyllä se on, ja juurikin siitä syystä, että miehet itse niin mielellään luistelevat kaikista vastuista. Oikeudet kyllä kelpaa ja ne pitää ihan paperille kirjata todistajien läsnäollessa, mutta vastuu ei sitten maistukaan. Ulkopuolisille itkeskellään puuta heinää rakkaista lapsista ja epäoikeudenmukaisesta äidistä, mutta niistä rakkaista lapsista muistetaan vain nimi. Syntymäpäivät, hoitopaikka, kaverit, vaatekoko, lempiruoka, nukkumaanmenoaika, pelot, haaveet, kaikki tämä on isälle jotain turhaa liibalaabaa, jota ei muista ja joka ei kiinnosta.
Kirjoitin jo vastausta mutta viestistäsi näkee millainen nainen olet joten vastaaminen on turhaa.
Toivottavasti kuolet yksin kun omat lapsesi vieroksuvat sinua totuuden paljastuttua.
Taisi kuitenkin käydä niin, että ymmärsit lainaamasi viestin olevan täyttä asiaa, etkä voi väittää vastaan, koska isien vadtuinpakoilua tapahtuu kokoajan ja kaikkialla ja tiedät sen itsekin. Voitko kuvitella, kuinka mielellään naiset tekisivät yhteistyötä osallistuvan ja välittävän isän kanssa? Kuinka he toivoisivat lapsilleen hyvää isäsuhdetta? Mutta ei, miehet itse torpedoivat tämän. Ja vinkuvat samalla.
Äiteihinsä lapset pitävät yhteyttä vielä vanhanakin, vaikka sinun haaveissasi lapset vihaisivat äitejään yhtä paljon kuin sinä vihaat naisia. Isiin pidetään yhteyttä sen mukaan, ansaitsevatko he sen. Moni ei ansaitse.
Ei, vaan en jaksa alkaa selittämään miehen näkökantaa. Siitä ei olisi mitään hyötyä.
En vihaa naisia, vihaan vain äitiäni koska hän ei antanut mitään mahdollisuutta toimivaan isäsuhteeseen. Se on metka tunne kun isän hautajaisten jälkeen äiti sanoo exästään "kyllä hän rakasti teitä"
Miksi kuulin lähes 20 vuotta aivan muuta?
Taisit periä aivosi vasstuunpakoilijaisältäsi. Tietenkin hautajaisissa yritetään sanoa jotain kaunista, vaikka siihen ei olisi syytäkään. Äitisi on sinusta huolehtinut ja eteesi tehnyt uhrauksia. Isääsi ei tainnut vähempää kiinnostaa ja äiti on mielestäsi syyllinen.
Oikea nyyhkytarina. Maailma on täynnä isiensä hylkäämiä lapsia. Tämä ei muutu miksikään sillä, että äitisi ei onnistunut olemaan joka suhteessa juuri sellainen kuin olisit halunnut.
Olet melkoinen ku.sipää, toki tiesit sen älykkäänä naisena.
ps. äitini ei osallistunut hautajaisiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakenna ajatuksissasi elämä totaaliyksinhuoltajana. Silloin on helpompi kestää isän osallistumattomuus. Pakottaa etävanhempaa ei voi. Satunnaistapaamisten suhteen kannattaa vetää rajat... Tuskin haluat exää kotiisi, kun sinulla on uusi suhde jne. Kaikki lasten tapaamiset isän luokse... Vaikka ne sitten jäisivät toteutumatta.
Kyllä lasten isä saa tavata lapsiaan näiden kotona, vaikka äidillä olisi uusi suhde. Lapset on yhteisiä ja esim isä voi käydä synttäreillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakenna ajatuksissasi elämä totaaliyksinhuoltajana. Silloin on helpompi kestää isän osallistumattomuus. Pakottaa etävanhempaa ei voi. Satunnaistapaamisten suhteen kannattaa vetää rajat... Tuskin haluat exää kotiisi, kun sinulla on uusi suhde jne. Kaikki lasten tapaamiset isän luokse... Vaikka ne sitten jäisivät toteutumatta.
Kyllä lasten isä saa tavata lapsiaan näiden kotona, vaikka äidillä olisi uusi suhde. Lapset on yhteisiä ja esim isä voi käydä synttäreillä.
Isä voi myös järjestää itse ne synttärit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan hyvä ap katsoa silmästä silmään sitä omaa osaasi tuossa sotkussa. Ei auta selittely ja puolustelu, miten kaikki on taas jonukn muun vika, vaan täytyy itse huomata ja kantaa se oma osa. Tilit selväksi ensin itsesi kanssa, ja sitten elämässä eteen, ei taaksepäin.
Kerro minullekin mikä tässä on minun vika?
Sekö, että kaikista yrityksistä huolimatta en saanut lasten isää ottamaan vastuuta lasten hoidosta ja väsyin katsomaan sitä, että isä saa jatkuvasti omaa aikaa ja riitelemään tästä asiasta kerta toisensa jälkeen?Ilmoitin kyllä miehelle ennen ero päätöstä, että en enää jaksa tälläistä elämää hänen kanssaan ja ero tulee jos hän ei ala ottamaan vastuuta. Mies ei ottanut vastuuta, joten ero tuli.
Eli millä tavalla minun syyni?? Miehellä oli mahdollisuus välttää ero ottamalla vastuuta, mutta hän ei tätä tehnyt.
ApSINÄ olet lisääntynyt tämän miehen kanssa
SINÄ olet lisääntynyt hänen kanssaan kahdesti
SINÄ et ole ottanut selville millaisen miehen kanssa lisäännyt
Näistä yrität syyttää pelkästään miestä, vaikka sinulla on 50% syystä itslläsi.
SINÄ olet päättänyt miten lapsen kanssa ollaan
SINÄ olet huomannut vasta monen lapsen jälkeen että mies ei olekaan sellainen isä kuin SINÄ haluaiit
SINÄ erosit tämän asian takia.
SINÄ et ottanut seliville ettei etällä olekaan pakko ottaa lapsia, vaikka se olisi ollut helposti selvitettävissä.
SINÄ haluaisit taas lähteä puimaan tapaamissopimusta, vaikka sen ainoa "järki" on viestittää TAAS miehelle että miten huonosti hän lasten kanssa on.
SINÄ yrität nyt pakottaa, ensin erolla uhkailemalla, sitten sen toteuttamisella, ja nyt tapaamisilla miestä SINUN muottiisi, vakka hän ei ole siihen muottiin haluamassa PLUS olet hänen EXÄ, jolla ei ole mitään valtaa sanella hänelle enää mitään.
Näistä kaikista sinä syytät ainoastaan miestä. SINUA vastaan ja LAPSIA vastaan on kaikki paha tehty, ja sinä et ole mitenkään voinut siltä välttyä.
Niin kauan kuin et omaa osaasi näe, niin kauan olet katkera. Tuletpa huomaamaan, musita silloin tämä.
Käsittääkseni lisääntymiseen tarvitaan kaksi ja mies oli se joka enemmän halusi lisääntyä.
Sovimme esikoisen raskausaikana miten jaamme hoito vastuun, mies ei vaan tätä toteuttanut.
Kukaan ei voi tietää etukäteen, millainen toinen ihminen on vanhempana ennenkuin hän tulee vanhemmaksi. Itse ainakaan en ollut ennustaja ja mies oli hyvin lapsi rakas ja halusi kovasti lapsia, mutta osottautui aivan toisenlaiseksi.
Minä en ole päättänyt mitään siitä miten lasten kanssa ollaan, mieshän tässä määrää marssi tahdin niin, kuin aina ennenkin, olemalla hoitamatta lapsia.
Ainoa mitä yritän on se, että lapset saisivat olla ja viettää aikaansa isänsä kanssa. Tähän myönnän syyllisyyteni, mutta onko se väärin, että haluan lasten säilyttävän välinsä isään ja tukea heidän suhdettaan??
Erosin, koska en halunnut lasten kasvavan jatkuvan riitelyn keskellä, joka johtui siitä, kun mies ei ottanut vastuuta. Tämäkin ilmeisesti väärin,kun ajattelin tässäkin lasten etua, ettei heidän tarvitse elää riitojen keskellä.
Ap
mies yksin riiteli, ja sinä jouduit siksi pelastamaan lapset eroamalla. Just joo, uskoo ken tahtoo.
Tässä esimerkki miten riidat yleensä menivät:
Mies tekee lähtöä salille /muuhun omaan menoonsa 4 kertaa viikon sisään
Minä: oletko menossa jonnekin?
Mies : juu ajattelin mennä pariksi tunniksi salille
Minä: ai, juurihan sinä eilen olit. Ajattelin itse käydä rauhassa suihkussa ja värjätä hiukset, jos olisit ollut lasten kanssa.
Mies: laita väri päähän ja mene lasten kanssa suihkuun. Mä meen nyt, moikka!Mies lähtee ja palaa noin kolmen tunnin kuluttua, enkä ole päässyt suihkuun, saati värjännyt hiuksia.
Mies: moi!
Minä: moi.
*mies alkaa riisumaan vaatteita ja on menossa suihkuun*
Minä: hei, otatko lapset mukaan suihkuun, menen sitten itse illalla niin saan ne hiukset värjättyä?
Mies: en mä nyt, kun käyn vaan pikaisesti pesemässä hiet pois kun en viitsinyt salilla käydäMiehen "pika suihku" kestää noin 30min
Minä: hei oliko sulla huomenna töiden jälkeen mitään suunnitelmia? Ajattelin että jos huomenna olisit lasten kanssa, jos menisin ihan kampaajalle laittamaan nämä hiukset?
Mies: huomenna menen katsomaan Kallen uutta venettä
Minä: aha.. Sinä voisit alkaa hieman rajoittaa ja vähentää näissä omissa menoissa juoksemista ja olla edes joskus lasten kanssa
Mies: ai sanotko että en saa nähdä kavereita?
Minä : en, vaan yritän sanoa sitä, että voisit joskus olla lastenkin kanssa. Tällä viikolla olet joka päivä ollut jossain ja nähnyt lapsia vaan vilaukselta..
Mies: voi v*ttu mitä nalkutusta, jos käyn muutaman kerran salilla ja moikkaamassa kavereita.Ja tästä se riitä lähtee..
Eli kumpi sinusta tuossa tilanteessa alkoi riidellä?
ApMitä järkeä toimia noin? Marttyyriutta puhtaimmillaan :D Olisit hyvä ihminen mennyt itse suihkuun etkä jäänyt inisemään. Mutta varmaan siihenkin on miehessä vika että sinä et mene suihkuun.
Siis jos mies menee ensin suihkuun, eikä ota lapsia mukaan, joiden myös pitää päästä pesulle ja minä sen jälkeen yksinäni, niin kuka sitten vie lapset sinne suihkuun, kun ei voi keskenäänkään sinne laittaa, vaan pitää olla jonkun vahtimassa?
ApMiksi se lasten suihkussa käynti pitää yhdustää sun hiusväriisi?
Jos mies olisi ottanut lapset suihkuun mukaan, minä olisin päässyt illalla ilman lapsia värjäämään hiuksiani. Lasten piti myös päästä pesulle, joten kun mies ei heitä huolinut samaan aikaan, jäi minulta hiustenvärjäys, kun ei heitä keskenään voinut sinne pesulle laittaa.
Ja se, että olisin mennyt ensin lasten kanssa pesulle ja illalla uudestaan värjäämään hiuksia tuntui hiukan turhalta, koska asian olisi voinut hoitaa yksin kertaisesti niin, että mies olisi ottanut lapset suihkuun ettei minun tarvitse kahta kertaa käydä.
Ap
Silloin kun elämästä haluaa tehdä mahdollisimman hankalaa, niin se on myös sitä. En yhtään ihmettele, että miehesi ei viihtynyt kotona, jos kaikki muutkin asiat ovat ”hoituneet” näin kun tämäkin. Sinä päätät miten tehdään ja suutut marttyyrina, kun mies ei suostunut vaatimukseesi. Hohhoijaa..
tekisi ap:lle ihan hyvää kävästä siellä salilla. Kuinka ajattelit nyt (de facto) yh:na asian hoitaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma juttu, kun miehillä ei näissä isä-asioissa ole muutakuin oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia! Minulle on lapsen isä suoraan ilmoittanut, että tapaa lasta tasan tarkkaan silloin ja vain silloin, kun hänelle itselleen passaa. Noh, onneksi en ole mikään vässykkä ja suostu tuollaiseen ehtojen asetteluun. Minulla on yksinhuoltajuus ja MINÄ päätän, koska hän lasta saa tavata. Jos ehdottamani ajankohdat eivät hänen menoihinsa passaa, niin silloin se on täysin oma valintansa meneekö bileisiin vai ottaako lapsen luokseen. Se on hänen oikeutensa valita. Yleensä valitsee kuitenkin ne bileet, joten on ihan oma vikansa, jos etääntyy lapsestaan.
On se kyllä kumma juttu, että näin on aina ollut mutta edelleen naiset ei osaa ottaa huomioon että se isompi vastuu jää heille ja rakennellaan niitä pilvilinnoja.
Kyllähän se isompi vastuu minulla yksinhuoltajana on jokatapauksessa, vaikka lapsi olisi isällään yötä esimerkiksi kerran kuukaudessa. Onko se pilvilinna olettaa, että isä hoitaa lasta kerran kuukaudessa?
Tapaamisoikeus ei tarkoita sinun oikeuttasi siihen että isä hoitaa lasta kerran kuussa, vaan lapsen oikeutta tavata isäänsä kerran kuussa. Jos isä ei tätä halua, niin voit itkeä maailman tappiin asti.
Lisään vielä, että en jäänyt itkemään, vaan hankkiuduin tukiperhe-jonoon, että saan sen vapaan vlopun kuukaudessa sitä kautta :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma juttu, kun miehillä ei näissä isä-asioissa ole muutakuin oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia! Minulle on lapsen isä suoraan ilmoittanut, että tapaa lasta tasan tarkkaan silloin ja vain silloin, kun hänelle itselleen passaa. Noh, onneksi en ole mikään vässykkä ja suostu tuollaiseen ehtojen asetteluun. Minulla on yksinhuoltajuus ja MINÄ päätän, koska hän lasta saa tavata. Jos ehdottamani ajankohdat eivät hänen menoihinsa passaa, niin silloin se on täysin oma valintansa meneekö bileisiin vai ottaako lapsen luokseen. Se on hänen oikeutensa valita. Yleensä valitsee kuitenkin ne bileet, joten on ihan oma vikansa, jos etääntyy lapsestaan.
On se kyllä kumma juttu, että näin on aina ollut mutta edelleen naiset ei osaa ottaa huomioon että se isompi vastuu jää heille ja rakennellaan niitä pilvilinnoja.
Kyllähän se isompi vastuu minulla yksinhuoltajana on jokatapauksessa, vaikka lapsi olisi isällään yötä esimerkiksi kerran kuukaudessa. Onko se pilvilinna olettaa, että isä hoitaa lasta kerran kuukaudessa?
Tapaamisoikeus ei tarkoita sinun oikeuttasi siihen että isä hoitaa lasta kerran kuussa, vaan lapsen oikeutta tavata isäänsä kerran kuussa. Jos isä ei tätä halua, niin voit itkeä maailman tappiin asti.
Lisään vielä, että en jäänyt itkemään, vaan hankkiuduin tukiperhe-jonoon, että saan sen vapaan vlopun kuukaudessa sitä kautta :)
Ei niitä kaikki saa. Niistä kun on pulaa. Vaatii yleensä lastensuojeluasiakkuutta.
Mikset vaan maksa hoitajaa kuten normaalit ihmiset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku outo kiusaaja on ilmestynyt tähän ketjuun syyttelemään ap:ta ja haukkumaan häntä asioista, joista ap ei ole edes kirjoittanut eikä kertonut miten ne asiat heillä on olleet. Mikähän tuolla tyypillä on ap:ta vastaan? Miksi hyökätä jotain tuntematonta kohtaan netissä? Ap vaikuttaa ihan asialliselta tavalliselta vastuuntuntoiselta äidiltä ja tuon kiusaajan kommentit on ihan kummallisia.
Epäilee tätä trolliksi? Kenellä kahden alle kouluikäisen lapsen äidillä on aikaa aamu puolikahdeksasta alkaen aikaa puolustella omia heikkouksiaan ajanvietteenä käyttävällä keskustelupalstalla?
Aamupäivällä olin lasten kanssa pihalla ja samalla kun lapset leikkivät ja kun itse istuin hiekkalaatikkon reunalla vastailin viesteihin.
Ruoka oli valmiina, kun eilen illalla tein sen valmiiksi, kun lapset olivat menneet nukkumaan.
Nyt lapset ovat päiväunilla.
Itse pystyn tekemään monta asiaa samaan aikaan, en tiedä onko tämä sitten jokin erikoisominaisuus joihin kaikki eivät pysty? Olen kuvitellut muidenkin pystyvän samaan.
ApMihin sinä sitten isää tarviit kun olet tuollainen supersankari :D
En ole supersankari enkä myöskään tarvitse miestä
Haluaisin vain että isä ottaisi vastuuta lapsistaan.
Ap
Vastaatko yhteen kysymykseen? Ymmärrätkö nyt ettet voi päättää miehen puolesta mitä hän tekee elämällään, ja miten hän hoitaa asiansa? Eli ymmärrätkö että tämä lasten näkeminen on hänen päätöksensä, ei sinun?
Ap on saanut hyviä vinkkejä: tukiperhe, lastenvalvojalle sorvaamaan uutta sopimusta 1 vkl/kk tapaamisilla, viikon aikana tapahtuvat tapaamiset puistossa jne. Kun isä soittaa ja pyytää tavata viikolla, voisi ap ehdottaa tapaamista uimahallissa (2 uimataidotonta on kyllä tottumattomalle isälle liikaa eli vasta sitten kun vähintään toinen osaa uida), kirjastossa, leikkipuistossa ja jättää sitten isän lapsineen sinne yksin isyyttä opettelemaan/harjoittamaan. Isä voi sitten kyläillä lasten kotona vaikka synttäreillä. Miten isän puoleiset isovanhemmat, osallistuvatko lasten elämään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma juttu, kun miehillä ei näissä isä-asioissa ole muutakuin oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia! Minulle on lapsen isä suoraan ilmoittanut, että tapaa lasta tasan tarkkaan silloin ja vain silloin, kun hänelle itselleen passaa. Noh, onneksi en ole mikään vässykkä ja suostu tuollaiseen ehtojen asetteluun. Minulla on yksinhuoltajuus ja MINÄ päätän, koska hän lasta saa tavata. Jos ehdottamani ajankohdat eivät hänen menoihinsa passaa, niin silloin se on täysin oma valintansa meneekö bileisiin vai ottaako lapsen luokseen. Se on hänen oikeutensa valita. Yleensä valitsee kuitenkin ne bileet, joten on ihan oma vikansa, jos etääntyy lapsestaan.
Semmoinen voimafantasia siellä.
Yksinhuoltajuus ja tapaamissopimus vat kaksi eri asiaa, eivätkä liity toisiinsa. Eli yh ei saa itsevaltiaana päättää milloin lapsia tavataan, vaan sen tekee tarvittaessa oikeuslaitos, mikäli äityliinin kanssa ei päästä muuten sopimukseen.
Lapsen isä ilmoitti nimenomaa siinä kohtaan, kun kyselin tapaamissopimuksen tekemisestä, että tapaa lasta vaan sillon, kun hänelle itselleen passaa. Kyllä saan helposti päättää, jos mies on tulossa ovelleni, voimme lähteä lapsen kanssa pakoon esim. jonkun kaverin luokse. Tai lähteä vanhemmilleni 300km päähän viikoksi evakkoon, jos yrittää tulla ovelle. Lapsen isä ei itse halua tapaamissopimusta ja sanoi vielä, että vaikka sellainen tehtäisiin, niin eihän hänen tarvitse siltä siltikään noudattaa. Joten miksi minäkään suotuisin silloin yhtään mihinkään? Lapsi ei isäänsä kaipaa, on sen verran harvoin tätä nähnyt. En usko, että oikeuslaitoskaan sitä hyvällä katsoo, jos isä ilmoittaa, että tapaa lasta, miten häntä itseään huvittaa, sillointällöin joskus ja toisinaan ja väliä tapaamisilla saattaa olla kuukausia. Lapsihan menee siitä ihan sekaisin. Uskon et lapsenkin kannalta säännölliset sovitut tapaamiset olisi hänen edun mukaisia. Että siinä sulle voimafantasiaa. Ollaan esimerkiksi täysin vapaita vaihtamaan paikkakuntaa toiselle puolelle Suomea, jos haluan.
Niin, mutta tuo on vain miehen armosta. Jos mies haluaa että tapaamissopimus tehdään, niin vaikka pakenisit vuorille lasten kanssa, niin tuomarin päätös tullaan antamaan, ja isälle tapaamisoikeus. Se ettei mies itse halua sopimusta, ei tarkoita sitä että sinä saat päättää, vaan se tarkoittaa sitä että isää ei kiinnosta, päätit mitä hyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma juttu, kun miehillä ei näissä isä-asioissa ole muutakuin oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia! Minulle on lapsen isä suoraan ilmoittanut, että tapaa lasta tasan tarkkaan silloin ja vain silloin, kun hänelle itselleen passaa. Noh, onneksi en ole mikään vässykkä ja suostu tuollaiseen ehtojen asetteluun. Minulla on yksinhuoltajuus ja MINÄ päätän, koska hän lasta saa tavata. Jos ehdottamani ajankohdat eivät hänen menoihinsa passaa, niin silloin se on täysin oma valintansa meneekö bileisiin vai ottaako lapsen luokseen. Se on hänen oikeutensa valita. Yleensä valitsee kuitenkin ne bileet, joten on ihan oma vikansa, jos etääntyy lapsestaan.
On se kyllä kumma juttu, että näin on aina ollut mutta edelleen naiset ei osaa ottaa huomioon että se isompi vastuu jää heille ja rakennellaan niitä pilvilinnoja.
Kyllähän se isompi vastuu minulla yksinhuoltajana on jokatapauksessa, vaikka lapsi olisi isällään yötä esimerkiksi kerran kuukaudessa. Onko se pilvilinna olettaa, että isä hoitaa lasta kerran kuukaudessa?
Tapaamisoikeus ei tarkoita sinun oikeuttasi siihen että isä hoitaa lasta kerran kuussa, vaan lapsen oikeutta tavata isäänsä kerran kuussa. Jos isä ei tätä halua, niin voit itkeä maailman tappiin asti.
Lisään vielä, että en jäänyt itkemään, vaan hankkiuduin tukiperhe-jonoon, että saan sen vapaan vlopun kuukaudessa sitä kautta :)
Ei niitä kaikki saa. Niistä kun on pulaa. Vaatii yleensä lastensuojeluasiakkuutta.
Mikset vaan maksa hoitajaa kuten normaalit ihmiset?
Tai vaan hankkia niitä ystäviä muista lapsiperheistä tai yksinhuoltajista, joiden kanssa viettää aikaa ja hoitaa vuorotellen muiden lapsia? Ei ne lapsivapaat tosiaan tule kenellekään itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni veli on tuollainen mies, joka ei noudata tapaamissopimusta. Hänen vaimo jätti hänet kun heidän kaksi lasta oli pieniä, ilmeisesti siksi että mies ei kunnolla osallistunut perhe-elämään (en tiedä yksityiskohtia, mutta heidän liiton aikana tuo vaimo avautui minulle pari kertaa, en ole heidän eron jälkeen enää ollut tähän eksään yhteydessä).
Mieheni veli on tarkistuttanut juristilta, että onhan hänellä oikein olla tapaamatta lapsia vaikka olisi sopimuksen mukaan hänen tapaamisaika. Ja hän ei tapaa lapsiaan jos ne ovat vähän kipeitä, jos hänellä itsellään on treffit tiedossa tai jotkut juhlat tai jos hän haluaa rentoutua töistään jne. Ilmoittaa vaan eksälleen viime hetkellä, että lapset eivät voi tulla. Se eksä on yrittänyt eri tavoin pakottaa mieheni veljeä olemaan lastensa kanssa aina tapaamisaikoina, mutta ei onnistu. Ja tämä mieheni veli kehuskelee ja naureskelee miehelleni miten hän onnistuu välttelemään näitä tapaamisia ja saamaan "lapsivapaata aikaa" (ihan kuin hänen muu aika ei olisi lapsivapaata kun lapset ovat äidillään). Hän on kehittänyt lähes taidetta tuosta tapaamisten välttelystä ja rehvastelee sillä muille kuin se olisi joku saavutus.
Mutta ei ole oikein mitään mitä se eksä (tai sinä ap) voisi tehdä. Jos mies on pa*ska niin hän on.
Nainen oletti, että perhe-elämään osallistumaton mies alkaa hoitaa lapsia, jos ottaa eron?
Näin ne yllättävän monesti luulee. Onko tuo nyt sitten sitä naisten logiikkaa?
Ihmettelen ap:n logiikkaa: mies hoitaa vähän lapsia. Eroan. Nyt isä hoitaa varmaan enemmän lapsia kuin ennen eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma juttu, kun miehillä ei näissä isä-asioissa ole muutakuin oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia! Minulle on lapsen isä suoraan ilmoittanut, että tapaa lasta tasan tarkkaan silloin ja vain silloin, kun hänelle itselleen passaa. Noh, onneksi en ole mikään vässykkä ja suostu tuollaiseen ehtojen asetteluun. Minulla on yksinhuoltajuus ja MINÄ päätän, koska hän lasta saa tavata. Jos ehdottamani ajankohdat eivät hänen menoihinsa passaa, niin silloin se on täysin oma valintansa meneekö bileisiin vai ottaako lapsen luokseen. Se on hänen oikeutensa valita. Yleensä valitsee kuitenkin ne bileet, joten on ihan oma vikansa, jos etääntyy lapsestaan.
On se kyllä kumma juttu, että näin on aina ollut mutta edelleen naiset ei osaa ottaa huomioon että se isompi vastuu jää heille ja rakennellaan niitä pilvilinnoja.
Kyllähän se isompi vastuu minulla yksinhuoltajana on jokatapauksessa, vaikka lapsi olisi isällään yötä esimerkiksi kerran kuukaudessa. Onko se pilvilinna olettaa, että isä hoitaa lasta kerran kuukaudessa?
Tapaamisoikeus ei tarkoita sinun oikeuttasi siihen että isä hoitaa lasta kerran kuussa, vaan lapsen oikeutta tavata isäänsä kerran kuussa. Jos isä ei tätä halua, niin voit itkeä maailman tappiin asti.
Lisään vielä, että en jäänyt itkemään, vaan hankkiuduin tukiperhe-jonoon, että saan sen vapaan vlopun kuukaudessa sitä kautta :)
Ei niitä kaikki saa. Niistä kun on pulaa. Vaatii yleensä lastensuojeluasiakkuutta.
Mikset vaan maksa hoitajaa kuten normaalit ihmiset?
Tai vaan hankkia niitä ystäviä muista lapsiperheistä tai yksinhuoltajista, joiden kanssa viettää aikaa ja hoitaa vuorotellen muiden lapsia? Ei ne lapsivapaat tosiaan tule kenellekään itsestään.
Niinpä.
Ovatko tällaiset ap:n kaltaiset naiset jo syntyjään noin tyhmiä vai tyhmentääkö synnyttäminen?
Jos mies olisi ottanut lapset suihkuun mukaan, minä olisin päässyt illalla ilman lapsia värjäämään hiuksiani. Lasten piti myös päästä pesulle, joten kun mies ei heitä huolinut samaan aikaan, jäi minulta hiustenvärjäys, kun ei heitä keskenään voinut sinne pesulle laittaa.
Ja se, että olisin mennyt ensin lasten kanssa pesulle ja illalla uudestaan värjäämään hiuksia tuntui hiukan turhalta, koska asian olisi voinut hoitaa yksin kertaisesti niin, että mies olisi ottanut lapset suihkuun ettei minun tarvitse kahta kertaa käydä.
Ap