Lasten isä ei noudata tapaamissopimusta
Olemme eronneet vuosi sitten ja puoli vuotta sitten lasten isä muutti pois.
Eron syynä oli se, että isä ei ikinä hoitanut lapsia, että olisin itse saanut edes hetken vapaata.
Sovimme lastenvalvojalla joka toinen viikonloppu tapaamiset eli silloin lapset olisivat isänsä kanssa. Sovimme myös, että isä saa tulla milloin vain moikkaamaan lapsia, mutta hänen tapaamis vuorollaan lapset olisivat hänen luona.
Hän ei ole kertaakaan ottanut lapsia sovitusti luokseen, aina perunut jollain tekosyyllä esim. Lupautunut töihin juuri sinä viikonloppuna jne.
Hänen ei siis ole pakko tehdä viikonloppuisin töitä, vaan hän vain välttelee lasten hoitoa tuolla tavalla.
Silloin, kun olimme vielä yhdessä, jouduin aina pyytämään jonkun muun hoitamaan lapsia, jos minulla oli jotain menoja.
Voiko tälle asialle tehdä jotain? Voinko ilmoittaa jonnekin, että isä jatkuvasti rikkoo tapaamissopimusta?
Isä siis käy aina moikkaamassa lapsia välillä, minun läsnäollessa, mutta ei ikinä ota hoitovastuuta eli, että lapset olisivat hänen kanssaan keskenään.
Lapsia meillä on kaksi alle kouluikäistä.
Kommentit (320)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma juttu, kun miehillä ei näissä isä-asioissa ole muutakuin oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia! Minulle on lapsen isä suoraan ilmoittanut, että tapaa lasta tasan tarkkaan silloin ja vain silloin, kun hänelle itselleen passaa. Noh, onneksi en ole mikään vässykkä ja suostu tuollaiseen ehtojen asetteluun. Minulla on yksinhuoltajuus ja MINÄ päätän, koska hän lasta saa tavata. Jos ehdottamani ajankohdat eivät hänen menoihinsa passaa, niin silloin se on täysin oma valintansa meneekö bileisiin vai ottaako lapsen luokseen. Se on hänen oikeutensa valita. Yleensä valitsee kuitenkin ne bileet, joten on ihan oma vikansa, jos etääntyy lapsestaan.
On se kyllä kumma juttu, että näin on aina ollut mutta edelleen naiset ei osaa ottaa huomioon että se isompi vastuu jää heille ja rakennellaan niitä pilvilinnoja.
Kyllähän se isompi vastuu minulla yksinhuoltajana on jokatapauksessa, vaikka lapsi olisi isällään yötä esimerkiksi kerran kuukaudessa. Onko se pilvilinna olettaa, että isä hoitaa lasta kerran kuukaudessa?
Tapaamisoikeus ei tarkoita sinun oikeuttasi siihen että isä hoitaa lasta kerran kuussa, vaan lapsen oikeutta tavata isäänsä kerran kuussa. Jos isä ei tätä halua, niin voit itkeä maailman tappiin asti.
Lisään vielä, että en jäänyt itkemään, vaan hankkiuduin tukiperhe-jonoon, että saan sen vapaan vlopun kuukaudessa sitä kautta :)
Ei niitä kaikki saa. Niistä kun on pulaa. Vaatii yleensä lastensuojeluasiakkuutta.
Mikset vaan maksa hoitajaa kuten normaalit ihmiset?
Meillä on lastensuojelunasiakkuus ja juuri sitä kautta tuota tukiperhettä haetaankin ja sen takia meillä se asiakkuus on. Esimerkiksi MLL:n lastenhoitajat maksaa 39e tunnilta. Kuinka monella normaalilla ihmisellä on varaa maksaa sellainen koko viikonlopulta kerran kuukaudessa? Tai edes yhdestä vuorokaudesta?
Lasten isään pitäisi suhtautua lasten isänä, eikä ex kumppanina jolle kostetaan asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma juttu, kun miehillä ei näissä isä-asioissa ole muutakuin oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia! Minulle on lapsen isä suoraan ilmoittanut, että tapaa lasta tasan tarkkaan silloin ja vain silloin, kun hänelle itselleen passaa. Noh, onneksi en ole mikään vässykkä ja suostu tuollaiseen ehtojen asetteluun. Minulla on yksinhuoltajuus ja MINÄ päätän, koska hän lasta saa tavata. Jos ehdottamani ajankohdat eivät hänen menoihinsa passaa, niin silloin se on täysin oma valintansa meneekö bileisiin vai ottaako lapsen luokseen. Se on hänen oikeutensa valita. Yleensä valitsee kuitenkin ne bileet, joten on ihan oma vikansa, jos etääntyy lapsestaan.
On se kyllä kumma juttu, että näin on aina ollut mutta edelleen naiset ei osaa ottaa huomioon että se isompi vastuu jää heille ja rakennellaan niitä pilvilinnoja.
Kyllähän se isompi vastuu minulla yksinhuoltajana on jokatapauksessa, vaikka lapsi olisi isällään yötä esimerkiksi kerran kuukaudessa. Onko se pilvilinna olettaa, että isä hoitaa lasta kerran kuukaudessa?
Tapaamisoikeus ei tarkoita sinun oikeuttasi siihen että isä hoitaa lasta kerran kuussa, vaan lapsen oikeutta tavata isäänsä kerran kuussa. Jos isä ei tätä halua, niin voit itkeä maailman tappiin asti.
Lisään vielä, että en jäänyt itkemään, vaan hankkiuduin tukiperhe-jonoon, että saan sen vapaan vlopun kuukaudessa sitä kautta :)
Ei niitä kaikki saa. Niistä kun on pulaa. Vaatii yleensä lastensuojeluasiakkuutta.
Mikset vaan maksa hoitajaa kuten normaalit ihmiset?
Meillä on lastensuojelunasiakkuus ja juuri sitä kautta tuota tukiperhettä haetaankin ja sen takia meillä se asiakkuus on. Esimerkiksi MLL:n lastenhoitajat maksaa 39e tunnilta. Kuinka monella normaalilla ihmisellä on varaa maksaa sellainen koko viikonlopulta kerran kuukaudessa? Tai edes yhdestä vuorokaudesta?
Ahaa eli et kertonutkaan kaikkea.
Tuon hoitajakulun voi laittaa kotitalousvähennyksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettava syy erota
Ei ole vaan ihan hyvä syy. Mies olisi helposti voinut välttää eron muuttamalla hieman käytöstään.
Hän ei muuttanut käytöstään, joten eiköhän se ollut jo ihan selvä merkki että lapset ei voisi vähenpää kiinnostaa.
No vaikuttaa että ne lapset juuri kiinnostaa, mutta heidän äitinsä ei. Isä haluaa tavata ap lapsia.
Ei mulla ole koskaan ollut lapsivapaata viikonloppua. Enkä ole kaivannutkaan. Halusin lapsia, en lapsivapaata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettava syy erota
Ei ole vaan ihan hyvä syy. Mies olisi helposti voinut välttää eron muuttamalla hieman käytöstään.
Todella naurettava syy erota, ja kamalaa miten äiti sitten vielä syyttää erosta isää, että erottiin kun isä ei tehnyt niin kuin häntä käskettiin.
Kun miehen omasta halusta hänelle tapahtuu niinkin ainutlaatuinen elämänmuutos kuin oman lapsen syntymä, niin miksi sekin pitää ryssiä hivuttamalla itsensä sivuun lapsen elämästä? Side lapseen aloitetaan vastasyntyneestä ja se tarkoittaa nimenomaan hoivaa ja sylittelyä. Myös parisuhde olisi vahvistunut, kun mies olisi kannellut itkevää vauvaa ja antanut vaimon nukkua. Mies on mitätön vässykkä, jos tuon vertaa ei tajua.Jos miestä alkaa lapset kiinnostaa näiden päästyä kouluikään, niin siinä mies saa tehdä hartiavoimin töitä, että lapset alkavat luottaa häneen. Ajoissa tehtynä luottamus olisi syntynyt itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä se onkin jännää, että huoltajuus ei sido ihmistä mihinkään jos ei huvita.
Minun mielestäni on lapsia kohtaa kohtuutonta, että hänen oma huoltajansa voi tuosta noin vain kadota lasten elämästä, jos haluaa.
Todellakin myös etävanhemmalla tulisi olla tapaamis-ja hoitovelvollisuus omia lapsiaan kohtaan edes jollain tasolla, poislukien vakavat sairaudet.Ei lähivanhemmallakaan ole. Voi antaa lapset huostaan jos ei viitsi hoitaa. Onneksi useimmiten äitejä sentään kiinnostaa huolehtia lapsista silloinkin, kun isiä ei.
Omaishoitajillakin on lakisääteisesti vapaata kolme vuorokautta kuukaudessa eikä kukaan vaadi, että hoidettava pitää antaa huostaan, jos hoitaja haluaa viettää vapaapäivänsä. Olet ilkeä ihminen.
Kenkään sairastuminen ei ole henkilökohtainen arvovalinta kuten on lasten tekeminen.
Jos omaishoitaja on naimissa hoidettavansa kanssa, niin onhan se oma valinta. Kuka käski mennä naimisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma juttu, kun miehillä ei näissä isä-asioissa ole muutakuin oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia! Minulle on lapsen isä suoraan ilmoittanut, että tapaa lasta tasan tarkkaan silloin ja vain silloin, kun hänelle itselleen passaa. Noh, onneksi en ole mikään vässykkä ja suostu tuollaiseen ehtojen asetteluun. Minulla on yksinhuoltajuus ja MINÄ päätän, koska hän lasta saa tavata. Jos ehdottamani ajankohdat eivät hänen menoihinsa passaa, niin silloin se on täysin oma valintansa meneekö bileisiin vai ottaako lapsen luokseen. Se on hänen oikeutensa valita. Yleensä valitsee kuitenkin ne bileet, joten on ihan oma vikansa, jos etääntyy lapsestaan.
On se kyllä kumma juttu, että näin on aina ollut mutta edelleen naiset ei osaa ottaa huomioon että se isompi vastuu jää heille ja rakennellaan niitä pilvilinnoja.
Kyllähän se isompi vastuu minulla yksinhuoltajana on jokatapauksessa, vaikka lapsi olisi isällään yötä esimerkiksi kerran kuukaudessa. Onko se pilvilinna olettaa, että isä hoitaa lasta kerran kuukaudessa?
Tapaamisoikeus ei tarkoita sinun oikeuttasi siihen että isä hoitaa lasta kerran kuussa, vaan lapsen oikeutta tavata isäänsä kerran kuussa. Jos isä ei tätä halua, niin voit itkeä maailman tappiin asti.
Lisään vielä, että en jäänyt itkemään, vaan hankkiuduin tukiperhe-jonoon, että saan sen vapaan vlopun kuukaudessa sitä kautta :)
Ei niitä kaikki saa. Niistä kun on pulaa. Vaatii yleensä lastensuojeluasiakkuutta.
Mikset vaan maksa hoitajaa kuten normaalit ihmiset?
Meillä on lastensuojelunasiakkuus ja juuri sitä kautta tuota tukiperhettä haetaankin ja sen takia meillä se asiakkuus on. Esimerkiksi MLL:n lastenhoitajat maksaa 39e tunnilta. Kuinka monella normaalilla ihmisellä on varaa maksaa sellainen koko viikonlopulta kerran kuukaudessa? Tai edes yhdestä vuorokaudesta?
Ahaa eli et kertonutkaan kaikkea.
Tuon hoitajakulun voi laittaa kotitalousvähennyksiin.
Tarina kehittyy kun ap:lle kerrotaan faktoja.
Ja koukku on monen miesvihaajan nielussa asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettava syy erota
Ei ole vaan ihan hyvä syy. Mies olisi helposti voinut välttää eron muuttamalla hieman käytöstään.
Todella naurettava syy erota, ja kamalaa miten äiti sitten vielä syyttää erosta isää, että erottiin kun isä ei tehnyt niin kuin häntä käskettiin.
Kun miehen omasta halusta hänelle tapahtuu niinkin ainutlaatuinen elämänmuutos kuin oman lapsen syntymä, niin miksi sekin pitää ryssiä hivuttamalla itsensä sivuun lapsen elämästä? Side lapseen aloitetaan vastasyntyneestä ja se tarkoittaa nimenomaan hoivaa ja sylittelyä. Myös parisuhde olisi vahvistunut, kun mies olisi kannellut itkevää vauvaa ja antanut vaimon nukkua. Mies on mitätön vässykkä, jos tuon vertaa ei tajua.Jos miestä alkaa lapset kiinnostaa näiden päästyä kouluikään, niin siinä mies saa tehdä hartiavoimin töitä, että lapset alkavat luottaa häneen. Ajoissa tehtynä luottamus olisi syntynyt itsestään.
Taas siellä joku mammeli on päättämässä kaikkine muidenkin puolesta miten asita hoidetaan oikein ja täydellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettava syy erota
Ei ole vaan ihan hyvä syy. Mies olisi helposti voinut välttää eron muuttamalla hieman käytöstään.
Todella naurettava syy erota, ja kamalaa miten äiti sitten vielä syyttää erosta isää, että erottiin kun isä ei tehnyt niin kuin häntä käskettiin.
Kun miehen omasta halusta hänelle tapahtuu niinkin ainutlaatuinen elämänmuutos kuin oman lapsen syntymä, niin miksi sekin pitää ryssiä hivuttamalla itsensä sivuun lapsen elämästä? Side lapseen aloitetaan vastasyntyneestä ja se tarkoittaa nimenomaan hoivaa ja sylittelyä. Myös parisuhde olisi vahvistunut, kun mies olisi kannellut itkevää vauvaa ja antanut vaimon nukkua. Mies on mitätön vässykkä, jos tuon vertaa ei tajua.Jos miestä alkaa lapset kiinnostaa näiden päästyä kouluikään, niin siinä mies saa tehdä hartiavoimin töitä, että lapset alkavat luottaa häneen. Ajoissa tehtynä luottamus olisi syntynyt itsestään.
isi voi olla lapsille isi jos äiti vaan sallii tämän. Tuolla esimerkilläsi äiti päättää että isi ei kuulu lastensa elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan hyvä ap katsoa silmästä silmään sitä omaa osaasi tuossa sotkussa. Ei auta selittely ja puolustelu, miten kaikki on taas jonukn muun vika, vaan täytyy itse huomata ja kantaa se oma osa. Tilit selväksi ensin itsesi kanssa, ja sitten elämässä eteen, ei taaksepäin.
Kerro minullekin mikä tässä on minun vika?
Sekö, että kaikista yrityksistä huolimatta en saanut lasten isää ottamaan vastuuta lasten hoidosta ja väsyin katsomaan sitä, että isä saa jatkuvasti omaa aikaa ja riitelemään tästä asiasta kerta toisensa jälkeen?Ilmoitin kyllä miehelle ennen ero päätöstä, että en enää jaksa tälläistä elämää hänen kanssaan ja ero tulee jos hän ei ala ottamaan vastuuta. Mies ei ottanut vastuuta, joten ero tuli.
Eli millä tavalla minun syyni?? Miehellä oli mahdollisuus välttää ero ottamalla vastuuta, mutta hän ei tätä tehnyt.
ApSINÄ olet lisääntynyt tämän miehen kanssa
SINÄ olet lisääntynyt hänen kanssaan kahdesti
SINÄ et ole ottanut selville millaisen miehen kanssa lisäännyt
Näistä yrität syyttää pelkästään miestä, vaikka sinulla on 50% syystä itslläsi.
SINÄ olet päättänyt miten lapsen kanssa ollaan
SINÄ olet huomannut vasta monen lapsen jälkeen että mies ei olekaan sellainen isä kuin SINÄ haluaiit
SINÄ erosit tämän asian takia.
SINÄ et ottanut seliville ettei etällä olekaan pakko ottaa lapsia, vaikka se olisi ollut helposti selvitettävissä.
SINÄ haluaisit taas lähteä puimaan tapaamissopimusta, vaikka sen ainoa "järki" on viestittää TAAS miehelle että miten huonosti hän lasten kanssa on.
SINÄ yrität nyt pakottaa, ensin erolla uhkailemalla, sitten sen toteuttamisella, ja nyt tapaamisilla miestä SINUN muottiisi, vakka hän ei ole siihen muottiin haluamassa PLUS olet hänen EXÄ, jolla ei ole mitään valtaa sanella hänelle enää mitään.
Näistä kaikista sinä syytät ainoastaan miestä. SINUA vastaan ja LAPSIA vastaan on kaikki paha tehty, ja sinä et ole mitenkään voinut siltä välttyä.
Niin kauan kuin et omaa osaasi näe, niin kauan olet katkera. Tuletpa huomaamaan, musita silloin tämä.
Käsittääkseni lisääntymiseen tarvitaan kaksi ja mies oli se joka enemmän halusi lisääntyä.
Sovimme esikoisen raskausaikana miten jaamme hoito vastuun, mies ei vaan tätä toteuttanut.
Kukaan ei voi tietää etukäteen, millainen toinen ihminen on vanhempana ennenkuin hän tulee vanhemmaksi. Itse ainakaan en ollut ennustaja ja mies oli hyvin lapsi rakas ja halusi kovasti lapsia, mutta osottautui aivan toisenlaiseksi.
Minä en ole päättänyt mitään siitä miten lasten kanssa ollaan, mieshän tässä määrää marssi tahdin niin, kuin aina ennenkin, olemalla hoitamatta lapsia.
Ainoa mitä yritän on se, että lapset saisivat olla ja viettää aikaansa isänsä kanssa. Tähän myönnän syyllisyyteni, mutta onko se väärin, että haluan lasten säilyttävän välinsä isään ja tukea heidän suhdettaan??
Erosin, koska en halunnut lasten kasvavan jatkuvan riitelyn keskellä, joka johtui siitä, kun mies ei ottanut vastuuta. Tämäkin ilmeisesti väärin,kun ajattelin tässäkin lasten etua, ettei heidän tarvitse elää riitojen keskellä.
Ap
mies yksin riiteli, ja sinä jouduit siksi pelastamaan lapset eroamalla. Just joo, uskoo ken tahtoo.
Tässä esimerkki miten riidat yleensä menivät:
Mies tekee lähtöä salille /muuhun omaan menoonsa 4 kertaa viikon sisään
Minä: oletko menossa jonnekin?
Mies : juu ajattelin mennä pariksi tunniksi salille
Minä: ai, juurihan sinä eilen olit. Ajattelin itse käydä rauhassa suihkussa ja värjätä hiukset, jos olisit ollut lasten kanssa.
Mies: laita väri päähän ja mene lasten kanssa suihkuun. Mä meen nyt, moikka!Mies lähtee ja palaa noin kolmen tunnin kuluttua, enkä ole päässyt suihkuun, saati värjännyt hiuksia.
Mies: moi!
Minä: moi.
*mies alkaa riisumaan vaatteita ja on menossa suihkuun*
Minä: hei, otatko lapset mukaan suihkuun, menen sitten itse illalla niin saan ne hiukset värjättyä?
Mies: en mä nyt, kun käyn vaan pikaisesti pesemässä hiet pois kun en viitsinyt salilla käydäMiehen "pika suihku" kestää noin 30min
Minä: hei oliko sulla huomenna töiden jälkeen mitään suunnitelmia? Ajattelin että jos huomenna olisit lasten kanssa, jos menisin ihan kampaajalle laittamaan nämä hiukset?
Mies: huomenna menen katsomaan Kallen uutta venettä
Minä: aha.. Sinä voisit alkaa hieman rajoittaa ja vähentää näissä omissa menoissa juoksemista ja olla edes joskus lasten kanssa
Mies: ai sanotko että en saa nähdä kavereita?
Minä : en, vaan yritän sanoa sitä, että voisit joskus olla lastenkin kanssa. Tällä viikolla olet joka päivä ollut jossain ja nähnyt lapsia vaan vilaukselta..
Mies: voi v*ttu mitä nalkutusta, jos käyn muutaman kerran salilla ja moikkaamassa kavereita.Ja tästä se riitä lähtee..
Eli kumpi sinusta tuossa tilanteessa alkoi riidellä?
ApEli KERTAAKAAN et pysähtynyt kysymään mieheltä mitä hänelle kuuluu! Jos jotain sanot, niin se on lastenhoitonakki. Ei tuollaista jaksa kukaan kuunnella. Te olisitte tarvinneet parisuhdeaikaa. Keskustelua jostain ihan muista asioista kuin lapsista. Etkö oikeasti ymmärrä, että mies olisi kaivannut tällaista sinulta?
Mies on päivät töissä ja vapaa-ajat harrastuksissaan ja kavereilla. Eikö hänellä ole yhtään ikävä lapsiaan? Omien lasten kanssa vietetty aika ei ole "lastenhoitonakki". Jos tuossa tapauksessa mies olisi ollut lasten kanssa, nainen olisi päässyt värjäämään hiukset, niin sen jälkeen heillä olisi ollut yhteistä aikaa. Ja kysyikö mies, mitä vaimolle kuuluu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma juttu, kun miehillä ei näissä isä-asioissa ole muutakuin oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia! Minulle on lapsen isä suoraan ilmoittanut, että tapaa lasta tasan tarkkaan silloin ja vain silloin, kun hänelle itselleen passaa. Noh, onneksi en ole mikään vässykkä ja suostu tuollaiseen ehtojen asetteluun. Minulla on yksinhuoltajuus ja MINÄ päätän, koska hän lasta saa tavata. Jos ehdottamani ajankohdat eivät hänen menoihinsa passaa, niin silloin se on täysin oma valintansa meneekö bileisiin vai ottaako lapsen luokseen. Se on hänen oikeutensa valita. Yleensä valitsee kuitenkin ne bileet, joten on ihan oma vikansa, jos etääntyy lapsestaan.
Semmoinen voimafantasia siellä.
Yksinhuoltajuus ja tapaamissopimus vat kaksi eri asiaa, eivätkä liity toisiinsa. Eli yh ei saa itsevaltiaana päättää milloin lapsia tavataan, vaan sen tekee tarvittaessa oikeuslaitos, mikäli äityliinin kanssa ei päästä muuten sopimukseen.
Lapsen isä ilmoitti nimenomaa siinä kohtaan, kun kyselin tapaamissopimuksen tekemisestä, että tapaa lasta vaan sillon, kun hänelle itselleen passaa. Kyllä saan helposti päättää, jos mies on tulossa ovelleni, voimme lähteä lapsen kanssa pakoon esim. jonkun kaverin luokse. Tai lähteä vanhemmilleni 300km päähän viikoksi evakkoon, jos yrittää tulla ovelle. Lapsen isä ei itse halua tapaamissopimusta ja sanoi vielä, että vaikka sellainen tehtäisiin, niin eihän hänen tarvitse siltä siltikään noudattaa. Joten miksi minäkään suotuisin silloin yhtään mihinkään? Lapsi ei isäänsä kaipaa, on sen verran harvoin tätä nähnyt. En usko, että oikeuslaitoskaan sitä hyvällä katsoo, jos isä ilmoittaa, että tapaa lasta, miten häntä itseään huvittaa, sillointällöin joskus ja toisinaan ja väliä tapaamisilla saattaa olla kuukausia. Lapsihan menee siitä ihan sekaisin. Uskon et lapsenkin kannalta säännölliset sovitut tapaamiset olisi hänen edun mukaisia. Että siinä sulle voimafantasiaa. Ollaan esimerkiksi täysin vapaita vaihtamaan paikkakuntaa toiselle puolelle Suomea, jos haluan.
Niin, mutta tuo on vain miehen armosta. Jos mies haluaa että tapaamissopimus tehdään, niin vaikka pakenisit vuorille lasten kanssa, niin tuomarin päätös tullaan antamaan, ja isälle tapaamisoikeus. Se ettei mies itse halua sopimusta, ei tarkoita sitä että sinä saat päättää, vaan se tarkoittaa sitä että isää ei kiinnosta, päätit mitä hyvänsä.
Loppujen lopuksi minä pystyn kuitenkin päättämään näkeekö isä lasta vai ei. Minun ei tarvitse päästää isää kotiini, eikä myöskään viedä lasta hänelle. Minulla on viimeinen sananen siitä. Tuomari ei pysty estää minua liikkumasta. Ja toisaalta taas isä ei halua mitään säännöllisiä tapaamisia (joita itse siis haluaisin), joten hän ei ala sellaisia vaatimaan oikeusteitse. Jos vaatisi oikeusteitse tapaamisia niin silloin ne olisivat todennäköisesti säännöllisiä, joten tuossakin tilanteessa tapahtuisi vain minun tahtoni. Voit vääntää tätä asiaa, miten päin haluat, mutta viimenen sana on minun :D Se ei kertakaikkiaan tule tapahtumaan niin, että lapsen isä tulee sitten katsomaan lasta, kun bilettämiseltään jaksaa/ehtii/huvittaa, vaan MINÄ kerron, milloin meille sopii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan hyvä ap katsoa silmästä silmään sitä omaa osaasi tuossa sotkussa. Ei auta selittely ja puolustelu, miten kaikki on taas jonukn muun vika, vaan täytyy itse huomata ja kantaa se oma osa. Tilit selväksi ensin itsesi kanssa, ja sitten elämässä eteen, ei taaksepäin.
Kerro minullekin mikä tässä on minun vika?
Sekö, että kaikista yrityksistä huolimatta en saanut lasten isää ottamaan vastuuta lasten hoidosta ja väsyin katsomaan sitä, että isä saa jatkuvasti omaa aikaa ja riitelemään tästä asiasta kerta toisensa jälkeen?Ilmoitin kyllä miehelle ennen ero päätöstä, että en enää jaksa tälläistä elämää hänen kanssaan ja ero tulee jos hän ei ala ottamaan vastuuta. Mies ei ottanut vastuuta, joten ero tuli.
Eli millä tavalla minun syyni?? Miehellä oli mahdollisuus välttää ero ottamalla vastuuta, mutta hän ei tätä tehnyt.
ApSINÄ olet lisääntynyt tämän miehen kanssa
SINÄ olet lisääntynyt hänen kanssaan kahdesti
SINÄ et ole ottanut selville millaisen miehen kanssa lisäännyt
Näistä yrität syyttää pelkästään miestä, vaikka sinulla on 50% syystä itslläsi.
SINÄ olet päättänyt miten lapsen kanssa ollaan
SINÄ olet huomannut vasta monen lapsen jälkeen että mies ei olekaan sellainen isä kuin SINÄ haluaiit
SINÄ erosit tämän asian takia.
SINÄ et ottanut seliville ettei etällä olekaan pakko ottaa lapsia, vaikka se olisi ollut helposti selvitettävissä.
SINÄ haluaisit taas lähteä puimaan tapaamissopimusta, vaikka sen ainoa "järki" on viestittää TAAS miehelle että miten huonosti hän lasten kanssa on.
SINÄ yrität nyt pakottaa, ensin erolla uhkailemalla, sitten sen toteuttamisella, ja nyt tapaamisilla miestä SINUN muottiisi, vakka hän ei ole siihen muottiin haluamassa PLUS olet hänen EXÄ, jolla ei ole mitään valtaa sanella hänelle enää mitään.
Näistä kaikista sinä syytät ainoastaan miestä. SINUA vastaan ja LAPSIA vastaan on kaikki paha tehty, ja sinä et ole mitenkään voinut siltä välttyä.
Niin kauan kuin et omaa osaasi näe, niin kauan olet katkera. Tuletpa huomaamaan, musita silloin tämä.
Käsittääkseni lisääntymiseen tarvitaan kaksi ja mies oli se joka enemmän halusi lisääntyä.
Sovimme esikoisen raskausaikana miten jaamme hoito vastuun, mies ei vaan tätä toteuttanut.
Kukaan ei voi tietää etukäteen, millainen toinen ihminen on vanhempana ennenkuin hän tulee vanhemmaksi. Itse ainakaan en ollut ennustaja ja mies oli hyvin lapsi rakas ja halusi kovasti lapsia, mutta osottautui aivan toisenlaiseksi.
Minä en ole päättänyt mitään siitä miten lasten kanssa ollaan, mieshän tässä määrää marssi tahdin niin, kuin aina ennenkin, olemalla hoitamatta lapsia.
Ainoa mitä yritän on se, että lapset saisivat olla ja viettää aikaansa isänsä kanssa. Tähän myönnän syyllisyyteni, mutta onko se väärin, että haluan lasten säilyttävän välinsä isään ja tukea heidän suhdettaan??
Erosin, koska en halunnut lasten kasvavan jatkuvan riitelyn keskellä, joka johtui siitä, kun mies ei ottanut vastuuta. Tämäkin ilmeisesti väärin,kun ajattelin tässäkin lasten etua, ettei heidän tarvitse elää riitojen keskellä.
Ap
mies yksin riiteli, ja sinä jouduit siksi pelastamaan lapset eroamalla. Just joo, uskoo ken tahtoo.
Tässä esimerkki miten riidat yleensä menivät:
Mies tekee lähtöä salille /muuhun omaan menoonsa 4 kertaa viikon sisään
Minä: oletko menossa jonnekin?
Mies : juu ajattelin mennä pariksi tunniksi salille
Minä: ai, juurihan sinä eilen olit. Ajattelin itse käydä rauhassa suihkussa ja värjätä hiukset, jos olisit ollut lasten kanssa.
Mies: laita väri päähän ja mene lasten kanssa suihkuun. Mä meen nyt, moikka!Mies lähtee ja palaa noin kolmen tunnin kuluttua, enkä ole päässyt suihkuun, saati värjännyt hiuksia.
Mies: moi!
Minä: moi.
*mies alkaa riisumaan vaatteita ja on menossa suihkuun*
Minä: hei, otatko lapset mukaan suihkuun, menen sitten itse illalla niin saan ne hiukset värjättyä?
Mies: en mä nyt, kun käyn vaan pikaisesti pesemässä hiet pois kun en viitsinyt salilla käydäMiehen "pika suihku" kestää noin 30min
Minä: hei oliko sulla huomenna töiden jälkeen mitään suunnitelmia? Ajattelin että jos huomenna olisit lasten kanssa, jos menisin ihan kampaajalle laittamaan nämä hiukset?
Mies: huomenna menen katsomaan Kallen uutta venettä
Minä: aha.. Sinä voisit alkaa hieman rajoittaa ja vähentää näissä omissa menoissa juoksemista ja olla edes joskus lasten kanssa
Mies: ai sanotko että en saa nähdä kavereita?
Minä : en, vaan yritän sanoa sitä, että voisit joskus olla lastenkin kanssa. Tällä viikolla olet joka päivä ollut jossain ja nähnyt lapsia vaan vilaukselta..
Mies: voi v*ttu mitä nalkutusta, jos käyn muutaman kerran salilla ja moikkaamassa kavereita.Ja tästä se riitä lähtee..
Eli kumpi sinusta tuossa tilanteessa alkoi riidellä?
ApMitä järkeä toimia noin? Marttyyriutta puhtaimmillaan :D Olisit hyvä ihminen mennyt itse suihkuun etkä jäänyt inisemään. Mutta varmaan siihenkin on miehessä vika että sinä et mene suihkuun.
Siis jos mies menee ensin suihkuun, eikä ota lapsia mukaan, joiden myös pitää päästä pesulle ja minä sen jälkeen yksinäni, niin kuka sitten vie lapset sinne suihkuun, kun ei voi keskenäänkään sinne laittaa, vaan pitää olla jonkun vahtimassa?
ApMiksi se lasten suihkussa käynti pitää yhdustää sun hiusväriisi?
Jos mies olisi ottanut lapset suihkuun mukaan, minä olisin päässyt illalla ilman lapsia värjäämään hiuksiani. Lasten piti myös päästä pesulle, joten kun mies ei heitä huolinut samaan aikaan, jäi minulta hiustenvärjäys, kun ei heitä keskenään voinut sinne pesulle laittaa.
Ja se, että olisin mennyt ensin lasten kanssa pesulle ja illalla uudestaan värjäämään hiuksia tuntui hiukan turhalta, koska asian olisi voinut hoitaa yksin kertaisesti niin, että mies olisi ottanut lapset suihkuun ettei minun tarvitse kahta kertaa käydä.
Ap
Mitä sinä jankutat jostain suihkussa käymisestä kun sinulta on yritetty kysyä ihan aiheeseen liittyvä kysymyksiä? Sehän tämän aloituksen motiivi taisi olla mitä sinun nyt pitäisi tehdä eikä vanhojen asioiden kaivelu?
Kyllä se usein on se äiti jonka mielialojen mukaan lapset ja isit kulkee miten hän päättää, tai eivät kulje. Ongelmatapauksia siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettava syy erota
Ei ole vaan ihan hyvä syy. Mies olisi helposti voinut välttää eron muuttamalla hieman käytöstään.
Todella naurettava syy erota, ja kamalaa miten äiti sitten vielä syyttää erosta isää, että erottiin kun isä ei tehnyt niin kuin häntä käskettiin.
Kun miehen omasta halusta hänelle tapahtuu niinkin ainutlaatuinen elämänmuutos kuin oman lapsen syntymä, niin miksi sekin pitää ryssiä hivuttamalla itsensä sivuun lapsen elämästä? Side lapseen aloitetaan vastasyntyneestä ja se tarkoittaa nimenomaan hoivaa ja sylittelyä. Myös parisuhde olisi vahvistunut, kun mies olisi kannellut itkevää vauvaa ja antanut vaimon nukkua. Mies on mitätön vässykkä, jos tuon vertaa ei tajua.Jos miestä alkaa lapset kiinnostaa näiden päästyä kouluikään, niin siinä mies saa tehdä hartiavoimin töitä, että lapset alkavat luottaa häneen. Ajoissa tehtynä luottamus olisi syntynyt itsestään.
isi voi olla lapsille isi jos äiti vaan sallii tämän. Tuolla esimerkilläsi äiti päättää että isi ei kuulu lastensa elämään.
Näytä minulle vastasyntyneen koliikkivauvan äiti, joka kieltää miestä kanniskelemasta vauvaa että hän itse pääsee nukkumaan. Montako tunnet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettava syy erota
Ei ole vaan ihan hyvä syy. Mies olisi helposti voinut välttää eron muuttamalla hieman käytöstään.
Todella naurettava syy erota, ja kamalaa miten äiti sitten vielä syyttää erosta isää, että erottiin kun isä ei tehnyt niin kuin häntä käskettiin.
Kun miehen omasta halusta hänelle tapahtuu niinkin ainutlaatuinen elämänmuutos kuin oman lapsen syntymä, niin miksi sekin pitää ryssiä hivuttamalla itsensä sivuun lapsen elämästä? Side lapseen aloitetaan vastasyntyneestä ja se tarkoittaa nimenomaan hoivaa ja sylittelyä. Myös parisuhde olisi vahvistunut, kun mies olisi kannellut itkevää vauvaa ja antanut vaimon nukkua. Mies on mitätön vässykkä, jos tuon vertaa ei tajua.Jos miestä alkaa lapset kiinnostaa näiden päästyä kouluikään, niin siinä mies saa tehdä hartiavoimin töitä, että lapset alkavat luottaa häneen. Ajoissa tehtynä luottamus olisi syntynyt itsestään.
Taas siellä joku mammeli on päättämässä kaikkine muidenkin puolesta miten asita hoidetaan oikein ja täydellisesti.
Kerroin vain, miten se hoituu helpoiten. Lapsi oppii luottamaan isäänsä ja parisuhde vahvistuu siinä samassa. Mutta kerro toki, miten sinä tuon hoitaisit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kyllä kumma juttu, kun miehillä ei näissä isä-asioissa ole muutakuin oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia! Minulle on lapsen isä suoraan ilmoittanut, että tapaa lasta tasan tarkkaan silloin ja vain silloin, kun hänelle itselleen passaa. Noh, onneksi en ole mikään vässykkä ja suostu tuollaiseen ehtojen asetteluun. Minulla on yksinhuoltajuus ja MINÄ päätän, koska hän lasta saa tavata. Jos ehdottamani ajankohdat eivät hänen menoihinsa passaa, niin silloin se on täysin oma valintansa meneekö bileisiin vai ottaako lapsen luokseen. Se on hänen oikeutensa valita. Yleensä valitsee kuitenkin ne bileet, joten on ihan oma vikansa, jos etääntyy lapsestaan.
On se kyllä kumma juttu, että näin on aina ollut mutta edelleen naiset ei osaa ottaa huomioon että se isompi vastuu jää heille ja rakennellaan niitä pilvilinnoja.
Kyllähän se isompi vastuu minulla yksinhuoltajana on jokatapauksessa, vaikka lapsi olisi isällään yötä esimerkiksi kerran kuukaudessa. Onko se pilvilinna olettaa, että isä hoitaa lasta kerran kuukaudessa?
Tapaamisoikeus ei tarkoita sinun oikeuttasi siihen että isä hoitaa lasta kerran kuussa, vaan lapsen oikeutta tavata isäänsä kerran kuussa. Jos isä ei tätä halua, niin voit itkeä maailman tappiin asti.
Lisään vielä, että en jäänyt itkemään, vaan hankkiuduin tukiperhe-jonoon, että saan sen vapaan vlopun kuukaudessa sitä kautta :)
Ei niitä kaikki saa. Niistä kun on pulaa. Vaatii yleensä lastensuojeluasiakkuutta.
Mikset vaan maksa hoitajaa kuten normaalit ihmiset?
Meillä on lastensuojelunasiakkuus ja juuri sitä kautta tuota tukiperhettä haetaankin ja sen takia meillä se asiakkuus on. Esimerkiksi MLL:n lastenhoitajat maksaa 39e tunnilta. Kuinka monella normaalilla ihmisellä on varaa maksaa sellainen koko viikonlopulta kerran kuukaudessa? Tai edes yhdestä vuorokaudesta?
Ahaa eli et kertonutkaan kaikkea.
Tuon hoitajakulun voi laittaa kotitalousvähennyksiin.
Tarina kehittyy kun ap:lle kerrotaan faktoja.
Ja koukku on monen miesvihaajan nielussa asti.
En ole ap, vaan se, joka kummasteli, kun miehillä ei ole lainkaan velvollisuuksia lapsiaan kohtaan, ainoastaan oikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurettava syy erota
Ei ole vaan ihan hyvä syy. Mies olisi helposti voinut välttää eron muuttamalla hieman käytöstään.
Todella naurettava syy erota, ja kamalaa miten äiti sitten vielä syyttää erosta isää, että erottiin kun isä ei tehnyt niin kuin häntä käskettiin.
Kun miehen omasta halusta hänelle tapahtuu niinkin ainutlaatuinen elämänmuutos kuin oman lapsen syntymä, niin miksi sekin pitää ryssiä hivuttamalla itsensä sivuun lapsen elämästä? Side lapseen aloitetaan vastasyntyneestä ja se tarkoittaa nimenomaan hoivaa ja sylittelyä. Myös parisuhde olisi vahvistunut, kun mies olisi kannellut itkevää vauvaa ja antanut vaimon nukkua. Mies on mitätön vässykkä, jos tuon vertaa ei tajua.Jos miestä alkaa lapset kiinnostaa näiden päästyä kouluikään, niin siinä mies saa tehdä hartiavoimin töitä, että lapset alkavat luottaa häneen. Ajoissa tehtynä luottamus olisi syntynyt itsestään.
isi voi olla lapsille isi jos äiti vaan sallii tämän. Tuolla esimerkilläsi äiti päättää että isi ei kuulu lastensa elämään.
Näytä minulle vastasyntyneen koliikkivauvan äiti, joka kieltää miestä kanniskelemasta vauvaa että hän itse pääsee nukkumaan. Montako tunnet?
Meghan.
Hän ei muuttanut käytöstään, joten eiköhän se ollut jo ihan selvä merkki että lapset ei voisi vähenpää kiinnostaa.