Pitäisivätkö miehet hoikista, jos tietäisivät mitä se vaatii?

Vierailija kirjoitti:

Olin teininä useita vuosia kitudieetillä. Söin vain 600-1000 kcal/pv. Lisäksi kävelin joka paikkaan useita km. Tällä menetelmällä sain itseni normaalipainoiseksi bmi 23. Siitä en millään päässyt alemmaksi. Silti poikaystävä valitti painosta.

Kun rupesin syömään normaalisti 1800-2000 kcal pv, käymään bodypumpissa ja lenkkeilemään, lihoin lievään ylipainoon bmi 27 ja joudun laskemaan kaloreita, että pysyn tässä. Jos ote herpaantuu, lihon välittömästi.

Olin viikon maalla, jossa söin kotiruokaa. Lihoin 2 kg. Pitää taas laskea kaloreita, että saan ne pois. Ja se voi viedä kuukausia. En koskaan käy pizzalla tai hampurilaisella. En osta kotiin herkkuja. Syön raejuustosalaattia lounaaksi ja illalliseksi. Tutkin kaiken ostamani tuoteselosteet ja valitsen vain kevyttuotteita. En koskaan juo mitään sokerista. Silti en saa painoa normaaliksi puhumattakaan hoikasta.

Todennäköisesti syöt aivan liikaa hiilihydraatteja (leipää, pastaa ja muuta viljaa) ja kevyttuotteita. Syö enemmän rasvaa (vaikkapa oliiviöljyä ja oikeaa voita), rasva pitää nälän hyvin loitolla ja se ei muutu läskiksi niin kuin ylimääräinen hiilihydraatti

Syön ravitsemussuosituksia vähemmän hiilihydraatteja, enemmän proteiineja. Lasken kaiken finelin ruokapäiväkirjaa niin tiedän. En syo vehnää tai lisättyä sokeria. Syön vain 2 palaa runsaskuituista 100 % kauraleipää päivässä. Kaurapuuroa veteen aamuisin. Päällä marjoja ja pähkinöitä.

Mä oon luonnostaan hoikka, saan syödä aika paljon koska treenaan. Tarkoituksena on kasvattaa lihasmassaa, ei lahduttaa. Vähän aerobista ja monipuolinen ruokavalio. Treenaan n.4krt/vkossa. En siis jaa ongelmaa ap:n kanssa.

N44

Vierailija kirjoitti:

Jaa. Mulla ei ainakaan ole koskaan vaatinut yhtään mitään,  hyvät geenit.

Mulla sama ja oon miettiny, mistä tulee oletus, että vain hoikkana miehiä tulis ovista ja ikkunoista? Eipä oo näkyny.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja miehillä ne lihakset kasvavat itsestään ihan tuosta vain.

Sehän siinä onkin. Miehet saavat syödä massan eteen. Naiset joutuvat huhkimaan ja olemaan syömättä.

Ja puhun edelleen hoikasta vartalosta, en normaalipainosta.

Kun puhutaan hoikasta, voidaan hyvinkin olla vielä normaalipainon sisällä. Hoikkuuden eteen pitää elää terveellisesti ja jokseenkin kurinalaisesti - nämä ovat hyviä piirteitä joihin on helppo ihastua. Eli eiköhän miehet tykkää jos ja kun tietävät mitä hoikkuuden eteen tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Sepä. Eivät ainakaan ymmärrä, jos hoikka nainen ei taivukaan mässyorgioihin ja pelkkään löhöilyyn 24/7 vaan tarvii omaa aikaa esim. kuntoiluun ja "niuhottaa" ruokapuolella.

Monet miehet kuvittelevat, että hoikat ovat hoikkia jumalan armosta, vaan totuus on toisenlainen. Hoikat joutuvat kieltäytymään paljosta eikä se välttämättä ole ongelma heille - ennemminkin muille.

Olen kyllästynyt myös siihen, että hoikan pitäisi pyydellä anteeksi hoikkaa olemustaan vailla itsekuria plörähtäneiltä kanssasisariltaan. Näitä rehevämpien naisten veemäisiä (=kateellisia) katseita näkee joka päivä ja ne ovat jopa huvittavia. Olen ihan hyvällä omallatunnolla ylpeä vartalostani, koska sen eteen olen tehnyt töitä teinivuosista alkaen.

Mä en ainakaan kieltäydy mistään, mutta pidän kaikki syömiset kohtuuden rajoissa. Syön kutakuinkin joka päivä kolmen tai neljän lajin lounaan ja päivällisen ja syön ihan mitä huvittaa. Jälkkäriä joka aterialla, se voi olla marjoja tai hedelmää, suklaata, kakkua, mitä vain mieli tekee. Lasi viiniä menee jokaisella päivällisellä. Aamun pitää alkaa ihanasti, joten syön silloinkin mitä mieli tekee, yleensä paahtoleipää + voita ja hilloa, kermakahvia, appelsiinimehua, mansikoita. Hyviä juustoja syön myös päivittäin ja usein iltapäivän kahvilla jotain hyvää myös, croissantin tai pannaria, leipäjuustoa ja lakkoja tms. 

Enkä todellakaan käy salilla, olen kokeillut ja voi että oli tylsää, sama juttu kaikkien jumppien kanssa, tylsäääää! Sen sijaan kävelen paljon päivittäin ja hyötyliikun lähes aamusta iltaan, lukuunottamatta ruokailuja ja muutaman tunnin pakkoistumista työn takia. Lisäksi harrastan joogaa lähes päivittäin, koska nautin siitä, en minkään muun takia. Muuten sitten harrastan sitä liikuntaa, mikä milloinkin sattuu huvittamaan, teen pari hiihtoretkeä talvisin, kesällä jonkun verran pyöräilen, kesällä uin järvessä. Olen hoikka, mutta en laiha. Ikinä en kiusaisi itseäni millään kieltäytymisillä, elämästä pitää nauttia!

Vaatii? Mitä se muka vaatii? Helpompaahan se on leuoillekin pysyä normaalipainoisena kun ei joudu syömään liikaa ja sitten vielä selittelemään paivavista luista ym.

En usko, että miesten hoikkuusmieltymykseen vaikuttaa se kuinka vaikea tietyissä mitoissa on pysyä. Jos miettii millaisia kauneusihanteita historiassa on ollut, eivätkö ne useinmiten ole juuri sellaisia, joiden saavuttaminen on hankalampaa. Nykyisin länsimaissa on helppo saavuttaa ylipaino jos nyt ei satu olemaan vauhdikkaampaa aineenvaihduntaa. Lihakset eivät kasva makaamalla. Ihannenainen on hoikka ja urheilullinen. Yllättävää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sepä. Eivät ainakaan ymmärrä, jos hoikka nainen ei taivukaan mässyorgioihin ja pelkkään löhöilyyn 24/7 vaan tarvii omaa aikaa esim. kuntoiluun ja "niuhottaa" ruokapuolella.

Monet miehet kuvittelevat, että hoikat ovat hoikkia jumalan armosta, vaan totuus on toisenlainen. Hoikat joutuvat kieltäytymään paljosta eikä se välttämättä ole ongelma heille - ennemminkin muille.

Olen kyllästynyt myös siihen, että hoikan pitäisi pyydellä anteeksi hoikkaa olemustaan vailla itsekuria plörähtäneiltä kanssasisariltaan. Näitä rehevämpien naisten veemäisiä (=kateellisia) katseita näkee joka päivä ja ne ovat jopa huvittavia. Olen ihan hyvällä omallatunnolla ylpeä vartalostani, koska sen eteen olen tehnyt töitä teinivuosista alkaen.

Mä en ainakaan kieltäydy mistään, mutta pidän kaikki syömiset kohtuuden rajoissa. Syön kutakuinkin joka päivä kolmen tai neljän lajin lounaan ja päivällisen ja syön ihan mitä huvittaa. Jälkkäriä joka aterialla, se voi olla marjoja tai hedelmää, suklaata, kakkua, mitä vain mieli tekee. Lasi viiniä menee jokaisella päivällisellä. Aamun pitää alkaa ihanasti, joten syön silloinkin mitä mieli tekee, yleensä paahtoleipää + voita ja hilloa, kermakahvia, appelsiinimehua, mansikoita. Hyviä juustoja syön myös päivittäin ja usein iltapäivän kahvilla jotain hyvää myös, croissantin tai pannaria, leipäjuustoa ja lakkoja tms. 

Enkä todellakaan käy salilla, olen kokeillut ja voi että oli tylsää, sama juttu kaikkien jumppien kanssa, tylsäääää! Sen sijaan kävelen paljon päivittäin ja hyötyliikun lähes aamusta iltaan, lukuunottamatta ruokailuja ja muutaman tunnin pakkoistumista työn takia. Lisäksi harrastan joogaa lähes päivittäin, koska nautin siitä, en minkään muun takia. Muuten sitten harrastan sitä liikuntaa, mikä milloinkin sattuu huvittamaan, teen pari hiihtoretkeä talvisin, kesällä jonkun verran pyöräilen, kesällä uin järvessä. Olen hoikka, mutta en laiha. Ikinä en kiusaisi itseäni millään kieltäytymisillä, elämästä pitää nauttia!

Oletan, että olet vielä suhteellisen nuori? Kolmen- ja neljänkympin välilllä useimmilla alkaa vaan kummasti kertyä ylimääräistä ja täytyy tosiaan ruveta karsimaan nitä vähiäkin herkutteluja harvemmaksi. Ja onhan meillä kaikilla myös omanlaisensa käsitys "hoikkuudesta". Toisen hoikka voi kolkutella toisen mielestä jo ylipainon rajaa.

No mitä se vaatii?

Toistaiseksi on mainittu kieltäytyminen herkuttelusta, paitsi juhlissa tai kerran viikossa. Se nyt ei ole uhraus eikä mikään. Joo sori en tule koskaan ymmärtämään kuinka herkkujen puputtaminen voi olla niin suuri asia.

Säännöllinen liikunta, sekin on osa normaalia elämää.

Mielelläni kuulisin asioista joista pitää luopua ja siitä mitä kaikkea pitää tehdä hoikkuuden eteen?

Itsehän olen hoikka vaikken tee asian eteen mitään. Jos haluan naisen joka on oikeasti hyvässä kunnossa niin silloin itsekin kävisin salilla. Hoikkana ihmisenä itse en seurustelisi lihavan naisen kanssa.

Katsotaanpa.

Tein gallupin jossa on hoikka nainen vs sama nainen sen jälkeen kun on syönyt enemmän hankkiakseen lisää massaa. Toki ei ole syönyt pullaa ja suklaata, ja saatua energiaa on myös käytetty.

Mielenkiintoista nähdä kumpi saa enemmän ääniä.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3510695/kumpi-vartalo-nayttaa-paremmalta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sepä. Eivät ainakaan ymmärrä, jos hoikka nainen ei taivukaan mässyorgioihin ja pelkkään löhöilyyn 24/7 vaan tarvii omaa aikaa esim. kuntoiluun ja "niuhottaa" ruokapuolella.

Monet miehet kuvittelevat, että hoikat ovat hoikkia jumalan armosta, vaan totuus on toisenlainen. Hoikat joutuvat kieltäytymään paljosta eikä se välttämättä ole ongelma heille - ennemminkin muille.

Olen kyllästynyt myös siihen, että hoikan pitäisi pyydellä anteeksi hoikkaa olemustaan vailla itsekuria plörähtäneiltä kanssasisariltaan. Näitä rehevämpien naisten veemäisiä (=kateellisia) katseita näkee joka päivä ja ne ovat jopa huvittavia. Olen ihan hyvällä omallatunnolla ylpeä vartalostani, koska sen eteen olen tehnyt töitä teinivuosista alkaen.

Mä en ainakaan kieltäydy mistään, mutta pidän kaikki syömiset kohtuuden rajoissa. Syön kutakuinkin joka päivä kolmen tai neljän lajin lounaan ja päivällisen ja syön ihan mitä huvittaa. Jälkkäriä joka aterialla, se voi olla marjoja tai hedelmää, suklaata, kakkua, mitä vain mieli tekee. Lasi viiniä menee jokaisella päivällisellä. Aamun pitää alkaa ihanasti, joten syön silloinkin mitä mieli tekee, yleensä paahtoleipää + voita ja hilloa, kermakahvia, appelsiinimehua, mansikoita. Hyviä juustoja syön myös päivittäin ja usein iltapäivän kahvilla jotain hyvää myös, croissantin tai pannaria, leipäjuustoa ja lakkoja tms. 

Enkä todellakaan käy salilla, olen kokeillut ja voi että oli tylsää, sama juttu kaikkien jumppien kanssa, tylsäääää! Sen sijaan kävelen paljon päivittäin ja hyötyliikun lähes aamusta iltaan, lukuunottamatta ruokailuja ja muutaman tunnin pakkoistumista työn takia. Lisäksi harrastan joogaa lähes päivittäin, koska nautin siitä, en minkään muun takia. Muuten sitten harrastan sitä liikuntaa, mikä milloinkin sattuu huvittamaan, teen pari hiihtoretkeä talvisin, kesällä jonkun verran pyöräilen, kesällä uin järvessä. Olen hoikka, mutta en laiha. Ikinä en kiusaisi itseäni millään kieltäytymisillä, elämästä pitää nauttia!

Oletan, että olet vielä suhteellisen nuori? Kolmen- ja neljänkympin välilllä useimmilla alkaa vaan kummasti kertyä ylimääräistä ja täytyy tosiaan ruveta karsimaan nitä vähiäkin herkutteluja harvemmaksi. Ja onhan meillä kaikilla myös omanlaisensa käsitys "hoikkuudesta". Toisen hoikka voi kolkutella toisen mielestä jo ylipainon rajaa.

No en kai kovin nuori, kun olen vähän päälle 50 v. Oleellista on se, että syö pieniä annoksia. Alkuun pieni keitto, sitten salaatti ja pieni pala patonkin. Sitten pieni annos kalaa ja uunikasviksia. Viipale juustoa ja muutama pähkinä. Pieni pala suklaakakkua. Pieni lasi viiniä. Ruuan huolellinen pureskelu, rauhallinen ruokailutahti, ruuasta nauttiminen (mieluiten hyvässä seurassa). Aamulla 30-45 min joogaa, sitten tunnin reipas kävelylenkki. Puutarhatöitä pari-kolme tuntia päivässä (mullan lapiointia, kivien kantamista, kastelukannulla kastelua, kitkemistä yms.). Kauppareissu kävellen. Illalla pyörälenkki ja uinti. Kaikki kivaa ja nautinnollista, se on pääasia.

Vierailija kirjoitti:

Olin teininä useita vuosia kitudieetillä. Söin vain 600-1000 kcal/pv. Lisäksi kävelin joka paikkaan useita km. Tällä menetelmällä sain itseni normaalipainoiseksi bmi 23. Siitä en millään päässyt alemmaksi. Silti poikaystävä valitti painosta.

Kun rupesin syömään normaalisti 1800-2000 kcal pv, käymään bodypumpissa ja lenkkeilemään, lihoin lievään ylipainoon bmi 27 ja joudun laskemaan kaloreita, että pysyn tässä. Jos ote herpaantuu, lihon välittömästi.

Olin viikon maalla, jossa söin kotiruokaa. Lihoin 2 kg. Pitää taas laskea kaloreita, että saan ne pois. Ja se voi viedä kuukausia. En koskaan käy pizzalla tai hampurilaisella. En osta kotiin herkkuja. Syön raejuustosalaattia lounaaksi ja illalliseksi. Tutkin kaiken ostamani tuoteselosteet ja valitsen vain kevyttuotteita. En koskaan juo mitään sokerista. Silti en saa painoa normaaliksi puhumattakaan hoikasta.

2kg rasvaa on n. 15 400kcal. Eli sinun olisi pitänyt syödä maalla 2 200kcal päivässä yli normaalin kulutuksesi. Ei ihan äkkiä onnistu tavallisella kotiruualla.

Voi hyvin olla että 1800-2000kcal on enemmän kuin kulutat. Tai sittten oikeasti söit 2000+ kaloria, jätät vain laskematta "palkkarit", pikku napostelut, tms.

Naisella laihduttaminen on eri asia kuin miehillä, mutta kun itse (mies) laihdutin 100 kg - 75 kg, niin en koskaan ole syönyt niin paljon kuin dietillä. Täysin keskeistä oli, mitä sinne suuhun laittoi. Dietilla sain (ja ennen kaikkea piti) syödä massiiviset määrät kasviksia, jotta nälän sai pidettyä loitolla. Lisäksi pieni määrä hyviä proteiineja.

Mutta niin se paino vain tippui 25 kg 12 viikon aikana. Luonnollisesti liikuntaa päälle, mutta diettiruoka avasi täysin omat silmät siitä, mitä oikea ruokavalio sisältää. 

Joten ne, jotka valittavat, että diettaus on kituuttamista, niin eivät tiedä miten syödä.

Mikä siinä on niin vaikeata ymmärtää, että jos syö liikaa, niin lihoaa? Syökää sen verran kuin kroppanne tarvitsee.

Vierailija kirjoitti:

No ei kyllä multa vaadi yhtään mitään pysyä hoikkana. En huhki salilla tai urheile muutenkaan (tämä ei siis ole mikään kehuskelu, pitäisi liikkua) ja syön ihan normaalisti. 160cm/47kg

Olin 170/48 ja silti läskimaha. En syönyt kahteen kuukauteen melkein mitään. Läskimaa ei lähtenyt. Nykyään ei kiinnosta onko läskimaha vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Olipas vähän outo kysymyksenasettelu.

Itse kyllä pidän vähän pulleammista, muodokkaammista naisista, mutta siitä huolimatta ihmettelen kysymystä.

Jos joku mies pitää hoikista naisista, niin mitä kummaa siihen pitämiseen vaikuttaa se, mitä se naisilta vaatii? Luulitko että jotakuta miestä kiinnostaa?

Jotkut miehet nauttivat kun naiset kärsivät nälkää heidän vuokseen. Se on vallankäyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Olin 38v saakka hoikka (bmi 19, 3 lasta) ja sen jälkeen normaalipainoinen (bmi 23, 4 lasta).

En ole koskaan kieltäytynyt mistään, rakastan herkkuja. Osa varmaan selittyy geeneillä mutta varmaan 80% syöntitottumuksilla.

Annokset on pieniä ( se irvailtu 3 lihapullaa ja peruna, salaattia toki paljon), naposteltavat on terveellisiä (esim pähkinät), mulle riittää lämpimäisistä 1 pulla tai 1 pala kakkua. En santsaa koskaan. Sokerijugurttien sijaan rakastan marjasmoothieta johon laitan makeuttajaksi palan banaania.

Juhlissa ja ravintolassa syön kaikkea mitä tarjolla on. Nyt puheenaiheena olevissa buffeteissa otan ruokalusikallisen kaikkea - siitäkin tulee lautanen ihan täyteen! Usein tosin jätän pääruuan väliin ja siirryn suoraan jälkkäreihin.

Sipsejä pari kertaa vuodessa, mäkkäriä ehkä kerran kuukaudessa. Limuja ja sidukoita inhoan. Irtokarkkeja rakastan, kerran viikossa 100g riittää

Ei kuulosta kitudieetiltä? Päiväkalorit kuitenkin n 1500

Bmi 23 ei ole kuitenkaan hoikka, joten ei ihme, että voi syödä aivan mitä tahtoo. Yleensä kuitenkin hoikat voivat syödä lähes mitä tahansa kunhan ei joka päivä syö laivan buffeen verran ruokaa. Monilla on enemmän ruumiinrakennekysymys. Esim. leveälantioinen ei näytä hoikalta, ellei ole todella laiha.

Vierailija kirjoitti:

Naisella laihduttaminen on eri asia kuin miehillä, mutta kun itse (mies) laihdutin 100 kg - 75 kg, niin en koskaan ole syönyt niin paljon kuin dietillä. Täysin keskeistä oli, mitä sinne suuhun laittoi. Dietilla sain (ja ennen kaikkea piti) syödä massiiviset määrät kasviksia, jotta nälän sai pidettyä loitolla. Lisäksi pieni määrä hyviä proteiineja.

Mutta niin se paino vain tippui 25 kg 12 viikon aikana. Luonnollisesti liikuntaa päälle, mutta diettiruoka avasi täysin omat silmät siitä, mitä oikea ruokavalio sisältää. 

Joten ne, jotka valittavat, että diettaus on kituuttamista, niin eivät tiedä miten syödä.

Pöh. Olen ollut bodyfitnessin treeni- ja ravinto-ohjelmalla ja mitään muuta ei tapahtunut kuin lihasta tuli. Olisihan sitä kananpuputtamista voinut jatkaa, mutta kyllästyin yli-isoihin annoskokoihin ja nollatuloksiin.