Lue keskustelun säännöt.
Työelämästä täällä palstalla kumma mielikuva
15.07.2019 |
Oma kokemukseni työelämästä eroaa tosi kovasti tämän palstan keskusteluista. Mistäköhän se johtuu? Olen tavallinen kolmikymppinen nainen pk-seudulta, paperit yliopistosta, arvosanat olivat hyvin keskivertotasoa. Työllistyminen on aina ollut helppoa, hakemus on lähes aina johtanut haastatteluun ja 50% haastatteluista työpaikkaan. Työnantajat on aina arvostaneet ja kohdelleet erinomaisesti, palkkaa on korotettu pyytämättäkin. Koskaan ei kukaan ole ollut huolissaan siitä että olen hedelmällisessä iässä oleva nainen joka saattaisi jäädä mammalomalle. Kaikki työsuhteet on ollut alusta asti aina vakituisia. Myös kollegoillani ja opiskelukavereilla pyyhkii hyvin. Kuulostaa tosi kaukaiselta tämän palstan keskustelu työelämästä. En siis vähättele kenenkään kokemuksia, mutta kiinnostaa onko nämä ongelmat selkeesti jollain tietyllä alalla tai esim pk-seudun ulkopuolella?
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Hirveä ulina, kun loiset suuttuivat. Maailmassa ei saa olla onnistujia, kaikkien pitää huutaa kuorossa että kukaan ei voi täällä pärjätä ja se on poliitikkojen syy! Yhyyyy!
Kuka se loinen on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itsekin työllistynyt verrattain helposti, mutta vain pätkätöihin ja vuokratöihin. Tunteja tosin riittää ja niitä on liikaa. Minulla huono mielikuva työelämästä on syntynyt huonojen työntekijäoikeuksien vuoksi vuokratyöläisenä. Töitä on vähän niinkuin pakko ottaa vastaan jatkuvalla syötöllä. Jos et ota, ei sinulle enää mitään tarjota ja itse kerjäämälläkään ei välttämättä hetkeen hommia tipu. Palkka on täyttä pa*kaa vaikka saankin paremmin mitä moni muu. Ei se silti iso ole. Hommat ovat fyysisesti raskaita ja nyt opettelen itsenäisesti hieman koodarin alaa, jolta minulla on jo jonkin verran kokemusta koulujen puolesta. Haluan tienata niin hyvin tulevassa työssäni, ettei minun tarvitse tehdä täysiä päiviä tai edes viikkoja, että saan perustarpeeni tyydytettyä ilman yhteiskunnan tukea. Nyt saan tukea ja raadan selkä vääränä ja hajoitan paikkani ja olen vasta 23. Tätä menoa ole työkyvyttömyyseläkkeellä hermojen tai ruumiin pettäessä. Ajattelen päivittäin itsemurhaa ja lasken päiviä seuraavaan lomaan. Tämä ei ole elämää jollaista haluan elää, mutta näköjään tässä ihmisyhteiskunnassa elämä ei olekaan se elämän tarkoitus, vaan se että mahdollistat sen pienen rikkaan ryhmän elämän. En vaadi elämältäni hopeaa ja jalokiviä aamuvuoteeseeni, vaan että saisin tehdä mitä sydämeni halajaa, eli lähinnä harrastaa ja nauttia olemisesta. Hautuumaat ovat täynnä reippaita 8h/vrk 6vrk/vko työntekijöitä. Minä en halua olla yksi heistä. Kuolen mieluummin heti huomenna, kuin uhraan itselleni kalliin elämäni kokonaan työnteolle.
Ihan asiallista keskustelua aiheesta toivoin, harmi ettei sitä syntynyt. Oma kokemus on tosiaan pk-seudulta IT-alalta, jolla menee yleisesti ottaen varmaan ihan hyvin tässä taloustilanteessa.
Te joilla on huonoja kokemuksia, kertokaa mistä päin Suomea olette ja millä alalla on ollut vaikeuksia?
Vierailija kirjoitti:
Noin se on minunkin työpaikallani. Ei kukaan kontrolloi kenenkään mahdollisia raskauksia tai äitiyslomia vaan kaikki onnittelevat vilpittömästi tulevaa / tuoretta äitiä ja äityisloman jälkeen ovat erittäin odotettuja ja tervetulleita takaisin. Meilläkään ei ole määräaikaisia. Keskisuuri, hieman yli 100 hengen, työpaikka on kyseessä.
sama.
Pääkaupunkiseudulla on työvoimapula. Siellä kantasuomalaisella on vara valita työpaikkansa.
Muualla Suomessa on kaikki aika pitkälti toisin. Asun yhdessä Suomen suurimmista kaupungeista eli Oulussa. Työttömyysaste on täällä käsittääkseni juuri nyt noin 15 % ja tällä vuosikymmenellä on käyty lähellä 20 %.
Luokanopettajan virkaan tulee täällä joka kerta noin 150 pätevää hakijaa. En tunne tarkemmin kaupan ja ravintola-alaa, mutta harvoin vaatekaupoissa tai kahviloissa näkee yli kolmikymppisiä töissä, mikäli ei ole kyse myymäläpäälliköstä tai paikan pitäjästä. Opiskelukaupungissa kun on aina tarjolla tarvittaessa töihin kutsuttavia nuoria opiskelijoita, joten ei tarvitse palkata jengiä vakituiseksi vaan voidaan minimoida henkilöstökulut. Nuorisotyöttömyys täällä on tosin vielä isompaa kuin muu työttömyys.
IT-alan asiantuntijoilla on täälläkin hyvä työtilanne, mutta vain niille osaajille. Nokiaan täällä aikoinaan palkkasi vaikka ja ketä ihan peruskoulupohjaltakin, mutta siitä ajasta on jo monta vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää koksujen trollisoasto on kyllä ylivoimaisesti palstan paskin.
Siis jos joku kertoo että työelämä on yllättänyt positiivisesti niin on trolli ja valehtelee? Johan nyt.
Työmarkkinoiden ongelma on juuri se, että tuijotetaan sokeasti niitä koulutuksia ja tutkintopapereita, kompetensseista viis veisaten. Tämä järjestelmä tosiaan suosii niitä aavistuksen kilttejä vihervasemmistolaisesti suuntautuneita korkeakoulutettuja naisihmisiä, meidän älykkäiden mutta auktoriteetteja kumartelemattomien miesten kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällä palstalla on monenlaista väkeä. Paljon on myös niitä sellaisia, jotka purkavat pahaa oloaan kehittelemällä kuvaa, että koko Suomi on paska mesta, vaikka se paska mesta löytyykin vain ihan omasta mielenmaisemasta.
Minun kokemukseni työelämästä on pitkä. Aina, jos on ollut vaikeampia aikoja, syy on ollut ainakin suurimmaksi osaksi minussa itsessäni.
Eipä tähän voi kommentoida muuta kuin että luehan Siltalan Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Itseä huvittaa vieläkin ruotsalaisten huonot kokemukset Nokiasta muinaisella ysärillä (management by perkele), mutta mitä voi odottaa, kun yrityksissä johtotason tehtäviin pätevöidytään jostain rukista.
Jollain liehuu taas suomiliput silmien edessä.
26 jatkaa ja sanoo, että yksi lohduttomimmista tilanteista on ns. yleissihteereillä. Siis tämä näppärien, ahkerien ja tunnollisten toimiston kivijalkojen ammattikunta. Heitä tarvitaan nykyisin aina vain vähemmän.
Nykyään kun jokaisen pitää osata itse käyttää tekstinkäsittelyä ja taulukkolaskentaa, varata itse omat lentonsa ja hotellinsa, varata neukkarit ja tilata pullat, sopia palaverit jne. Siis tehdä kaikki se, josta sihteerit ovat huolehtineet. Eikä heillä oikein ole mitään muuta ammattitaitoa millä työllistyä, varsinkin jos opinnot ovat mallia 1990-luku.
Sihteereitä tarvitaan yhä sairaaloissa osastonsihteereinä, joissa he ovat usein osaston kivijalka. Työtehtävät ovat tyyliin potilaiden kutsuminen poliklinikalle hoitojonosta, leikkausaikojen varaaminen ja leikkauslistojen laatiminen, taksien tilaaminen kotiutettaville potilaille jne. Siis kaikkea tällaista, johon yleissihteerikin olisi nopeasti opetettavissa. Mutta koska osastonsihteerin työtehtäviin on oma linjansa lähihoitajakoulutuksessa (ja niitäkin valmistuvia riittää), ei yleissihteerillä ole yleensä mahdollisuutta näihinkään työtehtäviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa. Minä olen hakenut töitä ympäri Suomea, esim. monen monta kertaa Hesasta. Eikä ole onnistunut. IT-ala.
Vierailija kirjoitti:
Hirveä ulina, kun loiset suuttuivat. Maailmassa ei saa olla onnistujia, kaikkien pitää huutaa kuorossa että kukaan ei voi täällä pärjätä ja se on poliitikkojen syy! Yhyyyy!
Oliko tämä jonkin suomalaisen työnantajan ulostulo? No, siellähän onkin hyvä esimerkki sitten yrityksestä, missä ei kytätä, ei huudeta ja työntekijää arvostetaan - vaikka loisia ovatkin työantajan mielestä. Lol.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työmarkkinoiden ongelma on juuri se, että tuijotetaan sokeasti niitä koulutuksia ja tutkintopapereita, kompetensseista viis veisaten. Tämä järjestelmä tosiaan suosii niitä aavistuksen kilttejä vihervasemmistolaisesti suuntautuneita korkeakoulutettuja naisihmisiä, meidän älykkäiden mutta auktoriteetteja kumartelemattomien miesten kustannuksella.
yrittäjäksi vaan mars, kun olet niin etevä!
"En siis vähättele kenenkään kokemuksia, mutta kiinnostaa onko nämä ongelmat selkeesti jollain tietyllä alalla tai esim pk-seudun ulkopuolella?"
Et vähättele, mutta otsikossa puhut joidenkin kummasta mielikuvasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erittäin onnettomia akateemisia ammattivaihtoehtoja ovat melkein minkä tahansa luonnontieteen osaajat ilman opettajan pätevyyttä. Nykyisin ei kovin paljon ole yliopiston ulkopuolella käyttöä biologille, maantieteilijälle, geologille, ei varsinkaan biokemistille. Kemia ei ole niin onneton vaihtoehto kuin aiemmin mainitut, mutta ei hyvin työllistävä sekään. Kaveri on kertonut, että heillä jonain vuonna yliopistossa biokemian pääaineopinnot aloittaneista jokainen vaihtoi jossain kohdin pääainetta. Koska ei töitä. Sinällään sääli, että jollain perustieteen osaamisella ei saa töitä, täytyy ennemmin myydä jotain tarpeetonta. 🙄
Ja aineenopettajat. Nykyään on aika vaikeaa heilläkin työllistyminen. Lue tältä palstalta Työttömien opettajien vertaistukiketju (tjsp)
Mun kokemus pk-seudulta tuotanto- ja logistiikka-alan toimihenkilö / asiantuntijapuolelta on kyllä se, että jokaista harvinaista fiksua ja kehittävää työpaikkaa kohden on 150 hakijaa, ja saa olla onnellinen jos edes 1/5 hakemuksista johtaa haastatteluun, ja usean tyhjän arvan jälkeen saa ehkä töitä, palkkaa ei toki edes kolmea tonnia tohdita maksaa. Useimmat työpaikkailmoitukset alkavat tyyliin "vuokratyösuhde 6kk... mahdollisuus keskustella jatkosta." Eli määräaikaisuudelle ei mitään todellista syytä, kunhan vaan halutaan pitää varpaillaan.
Olen ammattiini motivoitunut ja uraan positiivisesti suhtautunut, mutta ikävät kokemukset ovat tulleet ihan tosielämän kautta. Nyt olen sikäli harvinaisessa tilanteessa, että olen työssäkäyvä työnhakija. Olen jotenkin luullut sellaisten olevan haluttua tavaraa, mutta pskat. Haastattelut ovat edelleen sitä samaa kuin työttömänä eli minun pitää myydä, mutta minulle ei myydä mitään.
Vierailija kirjoitti:
"En siis vähättele kenenkään kokemuksia, mutta kiinnostaa onko nämä ongelmat selkeesti jollain tietyllä alalla tai esim pk-seudun ulkopuolella?"
Et vähättele, mutta otsikossa puhut joidenkin kummasta mielikuvasta?
Ihan samalla tavalla varmaan kun tässäkin ketjussa kummastellaan ja väitetään aloitusta valehteluksi? Ei kai sen ihan normaalia pitäisi olla että työelämästä vallitsee tosi negatiivinen fiilis, on se siinä mielessä kumma.
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Minä olen hakenut töitä ympäri Suomea, esim. monen monta kertaa Hesasta. Eikä ole onnistunut. IT-ala.
Tämä ITC-alan työvoimapula on yksi vuosikymmenen suurimmista vedätyksistä. Tarkoitus on hankkiutua eroon rajoituksista, jotka koskevat työvoiman palkkausta ulkomailta. Siellä on pian työmaaparakeissa niin raksamiehiä eu:sta kuin koodareita eu:n ulkopuolelta, jos suomalainen työnantaja saa tahtonsa läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En siis vähättele kenenkään kokemuksia, mutta kiinnostaa onko nämä ongelmat selkeesti jollain tietyllä alalla tai esim pk-seudun ulkopuolella?"
Et vähättele, mutta otsikossa puhut joidenkin kummasta mielikuvasta?
Ihan samalla tavalla varmaan kun tässäkin ketjussa kummastellaan ja väitetään aloitusta valehteluksi? Ei kai sen ihan normaalia pitäisi olla että työelämästä vallitsee tosi negatiivinen fiilis, on se siinä mielessä kumma.
En tiedä, missä lalala-maassa edellinen elää, mutta eikös tuossa juuri Hesari uutisoinut, miten heikko ja negatiivinen kuva opiskelijoilla oli työelämästä. Arveltiin, että se oli yksi syy opiskelijoiden pahoinvoinnin taustalla; tulevaisuudennäkymät eivät paljoa mairittele. Sitten tänne pöllähtää joku kertomaan, miten kummallista se on, että työelämästä vallitsee tosi negatiivinen fiilis. Missä korvat ja silmät?
Vierailija kirjoitti:
"En siis vähättele kenenkään kokemuksia, mutta kiinnostaa onko nämä ongelmat selkeesti jollain tietyllä alalla tai esim pk-seudun ulkopuolella?"
Et vähättele, mutta otsikossa puhut joidenkin kummasta mielikuvasta?
Kyllä minä ainakin uskon, että noin pussinperällä kasvaneita ihmisiä on - ei koskaan käyneet Vantaata kauempana.
Hirveä ulina, kun loiset suuttuivat. Maailmassa ei saa olla onnistujia, kaikkien pitää huutaa kuorossa että kukaan ei voi täällä pärjätä ja se on poliitikkojen syy! Yhyyyy!