"Jos puu kaatuu metsässä, eikä kukaan ole sitä kuulemassa, kuuluuko siitä ääni?" Olenko tyhmä?

Kvanttimekaniikan valossa ei kuulu, tai tämä on ainakin yksi tulkinta yhtälöille. Asiaa ei ole ilman havaitsijaa. Epäselvää on, kuinka kehittynyt olion on oltava kelvatakseen havaitsijaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellinen fakta on että kun puu kaatuu niin siitä kuuluu ääni. Ei siinä kenenkään tarvitse olla kuuntelemassa. Tapahtuma joka tapahtuu, tapahtuu siitä huolimatta olemmeko havaitsemassa sitä. Jos olisimme havaitsemassa kuulisimme äänen.

Et pysty todistamaan että ääni kuuluu koska kukaan ei ole kuulemassa. Voit olettaa että kuuluu mutta et olla varma.

Tiede todistaa sen, että kaatuva puu synnyttää ääniaallon. Typerys peukkupäissään luulee olevansa maailmankaikkeuden napa 

Filosofia on kaikkien luonnontieteiden äiti. Ajattelen näin, koska filosofia on tavallaan pohjimmiltaan uteliaisuutta ja tarvetta etsiä selityksiä asioille. Taipumusta katsoa asioita monesta eri perspektiivistä.

Mitä on ääni - on historiassa ollut paljon suurempi mysteeri, kuin se on tämän päivän ihmiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellinen fakta on että kun puu kaatuu niin siitä kuuluu ääni. Ei siinä kenenkään tarvitse olla kuuntelemassa. Tapahtuma joka tapahtuu, tapahtuu siitä huolimatta olemmeko havaitsemassa sitä. Jos olisimme havaitsemassa kuulisimme äänen.

Et pysty todistamaan että ääni kuuluu koska kukaan ei ole kuulemassa. Voit olettaa että kuuluu mutta et olla varma.

 

Tiede todistaa sen, että kaatuva puu synnyttää ääniaallon. Typerys peukkupäissään luulee olevansa maailmankaikkeuden napa 

Ehkä kysymys kuuluukin.. onko se paineaalto ääni vain silloin, kun se jonkun aistinelimissä ääneksi aistitaan?

Vai onko paineaalto ääni myös silloin, kun kukaan ei aisti sitä äänenä?

Ihmiset ja eläimethän aistivat äänenä vain tiettyjä taajuuksia ja loput paineaallot ovat kuuloaistimuksen ulkopuolella. 

Kysymys siis todellakin on validi. 

Vierailija kirjoitti:

Kvanttimekaniikan valossa ei kuulu, tai tämä on ainakin yksi tulkinta yhtälöille. Asiaa ei ole ilman havaitsijaa. Epäselvää on, kuinka kehittynyt olion on oltava kelvatakseen havaitsijaksi.

Eihän me tiedetä kaatuiko koko puu koska kukaan ei havainnut tapahtumaa. Ehkä äänen puuttuminen johtui siitä että puu on edelleen pystyssä.

ps. kvanttimekaniikkaa ei tule soveltaa makroskooppisiin ilmiöihin

Vierailija kirjoitti:

Filosofia on kaikkien luonnontieteiden äiti. Ajattelen näin, koska filosofia on tavallaan pohjimmiltaan uteliaisuutta ja tarvetta etsiä selityksiä asioille. Taipumusta katsoa asioita monesta eri perspektiivistä.

Mitä on ääni - on historiassa ollut paljon suurempi mysteeri, kuin se on tämän päivän ihmiselle.

Filosofia on epätiedettä jolla ei oikeasti ole käyttöä reaalimaailmassa. 

Jos sillä ei ole käyttöä, niin se on turhaa. 

-Goethe 

Inhoan tätä.

Kyllä siitä ääni kuuluu.

Jos metsässä on kuuro ihminen katselemassa kaatuvaa puuta eikä kuule puun kaatumista, puusta kuuluu silti ääni, sillä puun kaatumisesta aiheutuvat ääniaallot kyllä kulkeutuvat kuuron korvaan, vika on ainoastaan hänen korvassaan. 

Kuten meissä kaikissa on sitä vikaa, ettemme aisti vajavaisilla aisteillamme ja elimillämme niitä kaikkia asioita, mitkä tapahtuvat - ja silti ne tapahtuvat.

Metsään voidaan myös asentaa salakuuntelulaite vastaamaan kaatuilevia puita, kun ne luulevat kaatuessaan ettei kukaan kuule, ja silti voimme kuunnella ryskettä etänä. Ähäkutti.

Vierailija kirjoitti:

Inhoan tätä.

Kyllä siitä ääni kuuluu.

Jos metsässä on kuuro ihminen katselemassa kaatuvaa puuta eikä kuule puun kaatumista, puusta kuuluu silti ääni, sillä puun kaatumisesta aiheutuvat ääniaallot kyllä kulkeutuvat kuuron korvaan, vika on ainoastaan hänen korvassaan. 

Kuten meissä kaikissa on sitä vikaa, ettemme aisti vajavaisilla aisteillamme ja elimillämme niitä kaikkia asioita, mitkä tapahtuvat - ja silti ne tapahtuvat.

Metsään voidaan myös asentaa salakuuntelulaite vastaamaan kaatuilevia puita, kun ne luulevat kaatuessaan ettei kukaan kuule, ja silti voimme kuunnella ryskettä etänä. Ähäkutti.

 

Sehän tässä tavallaan se kysymys onkin. Mitä ääni on on se kysymys pohjimmiltaan, mielestäni. Tälle on sitten esitetty teoria fysiikan keinoin.

Tuossa sinun versiossasi ääniä "aistitaan" antureilla. 

Ja... jos kuuntelet tallentamaasi nauhoitetta, silloinhan joku kuuli puun kaatuvan. :)

Näihin kysymyksiin liittyy lähes aina käsitteiden määrittely.

Esim. väri voidaan myös määritellä puhtaasi ilman havaitsijaa (tai silmillä tehtävää havaintoa) jos niin halutaan. Todetaan vain, että sähkömagneettinen säteily tietyllä aallonpituudella on "punaista". Samoin voidaan, jos niin halutaan, määritellä tietyn taajuuden omaava, väliaineessa etenevä mekaaninen aaltoliike ääneksi

Vierailija kirjoitti:

Näihin kysymyksiin liittyy lähes aina käsitteiden määrittely.

Esim. väri voidaan myös määritellä puhtaasi ilman havaitsijaa (tai silmillä tehtävää havaintoa) jos niin halutaan. Todetaan vain, että sähkömagneettinen säteily tietyllä aallonpituudella on "punaista". Samoin voidaan, jos niin halutaan, määritellä tietyn taajuuden omaava, väliaineessa etenevä mekaaninen aaltoliike ääneksi

 

Naulan kantaan. Filosofia esittää tavallaan kysymyksen, muut luonnontieteet sitten pyrkivät todistamaan väitteitä todeksi. 

Filosofia tuntuu uppoavan niin tiukasti semantiikkaan että noilta katoaa tuossa pyörityksessä se varsinainen maailma kokonaan otteesta. Enemmänkin tuo olisi tutkimusalueena lähellä sitä miten ihmiset ehkä ajattelee, mutta oikeasti ei tuotakaan kun se semantiikka vie ja filosofit vikisee.

Metsä ja puukysymyksessäkään ei ole kyse oikeasta äänen kuulumisesta vaan siitä miten noiden sanojen merkityksiä lähdetään tulkitsemaan eli semantiikasta.

Sama vika on kyllä nykyisessä ideologia- ja tarinavetoisessa mediassa ja politikoinnissa. Ei sekään ole enää todellisessa maailmassa kiinni kun lukijalle syötetään mediassa tarinaa sen mukaan miten toimitus haluaisi maailman olevan eikä sen mukaan miten se oikeasti on. Sama politiikassa. Suomen vasemmiston kaiken politikoinnin voi esim. tiivistää siihen että noille kaikki on sitä miten nuo haluaisi asioiden olevan tai toimivan, eikä siten miten ne on oikeasti. 

Vierailija kirjoitti:

Jos ajan bensa-autolla kilometrin ja auto turruttaa sillä matkalla 120 grammaa co2 kaasua ilmakehään niin tupruaako pakoputkesta yhtään mitään jos kukaan ei ole havaitsemassa sitä. Minä itse en ainakaan huomaa, mutta vastaan tulevasta traktorista huomasin että se saastuttaa.

Eli tarvitaan suora havainto että auto oikeasti päästää pakokaasua pakoputkesta. Voi olla että pakoputkesta ei tule pakokaasua.

Päästöihin perustuva autoilun verotus vaatisi pakoputkeen sijoitettavan tunnistimen. Mistä voimme tietää päästääkö ajava auto co2 kaasua ilmakehään kun kukaan ei ole havaitsemassa sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kvanttimekaniikan valossa ei kuulu, tai tämä on ainakin yksi tulkinta yhtälöille. Asiaa ei ole ilman havaitsijaa. Epäselvää on, kuinka kehittynyt olion on oltava kelvatakseen havaitsijaksi.

Eihän me tiedetä kaatuiko koko puu koska kukaan ei havainnut tapahtumaa. Ehkä äänen puuttuminen johtui siitä että puu on edelleen pystyssä.

ps. kvanttimekaniikkaa ei tule soveltaa makroskooppisiin ilmiöihin

Tämähän on Schrödingerin kissa. Tai no Schrödingerin puu. Puu on superpositiossa, yhtä aikaa pystyssä ja kaatuneena. Kun havainnoitsija saapuu havaitsemaan tilannetta niin superpositio romahtaa ja puu on joko pystyssä tai kaatuneena. Jos se on kaatuneena niin siitä on kuulunut ääni, siis silloin kuin on kaatunut. Ikäänkuin delayed-choice quantum eraser kaksoisrakokokeessa.

Vierailija kirjoitti:

Näihin kysymyksiin liittyy lähes aina käsitteiden määrittely.

Esim. väri voidaan myös määritellä puhtaasi ilman havaitsijaa (tai silmillä tehtävää havaintoa) jos niin halutaan. Todetaan vain, että sähkömagneettinen säteily tietyllä aallonpituudella on "punaista". Samoin voidaan, jos niin halutaan, määritellä tietyn taajuuden omaava, väliaineessa etenevä mekaaninen aaltoliike ääneksi

Ja sitten päästään siihen että kuka sen tietyn aallonpituuden määrittää just punaiseksi, ja onko se punaista myös toisenlaisen silmän läpi katsottuna. Jotkut eläimet esim. näkee värejä hyvin eri tavalla kuin ihmiset. Ja lässytilää. Oikeastaan kaikki ihmisetkään ei ilmeisesti näe kaikkia värejä samalla lailla kun esim. punaisen ja vihreän erottelussa on toisilla vaikeuksia, tai muitakin värisokeuksia on. Sitten on vielä synestesia jossa aistit sekoittuu eli joitain ääniä voi kuulla väreinä tai vastaavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Filosofia on silkkaa hyödytöntä olkinukkien askartelemista: ensin keksitään ongelma, sitten jankataan siitä ihmiskunnan loppuun asti. Muuten tämä olisi ihan ookoo, mutta valitettavasti joillekin siitä maksetaan hyvää palkkaa verovaroista.

 

No esim. Berkeley joka tämän keksi teki kyllä pitkän uran kirkon palveluksessa

Siis hyödytön ura ja palkan sai kirkon keräämistä veroista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näihin kysymyksiin liittyy lähes aina käsitteiden määrittely.

Esim. väri voidaan myös määritellä puhtaasi ilman havaitsijaa (tai silmillä tehtävää havaintoa) jos niin halutaan. Todetaan vain, että sähkömagneettinen säteily tietyllä aallonpituudella on "punaista". Samoin voidaan, jos niin halutaan, määritellä tietyn taajuuden omaava, väliaineessa etenevä mekaaninen aaltoliike ääneksi

Ja sitten päästään siihen että kuka sen tietyn aallonpituuden määrittää just punaiseksi, ja onko se punaista myös toisenlaisen silmän läpi katsottuna. Jotkut eläimet esim. näkee värejä hyvin eri tavalla kuin ihmiset. Ja lässytilää. Oikeastaan kaikki ihmisetkään ei ilmeisesti näe kaikkia värejä samalla lailla kun esim. punaisen ja vihreän erottelussa on toisilla vaikeuksia, tai muitakin värisokeuksia on. Sitten on vielä synestesia jossa aistit sekoittuu eli joita

Jos kukaan ei koskaan kyseenalaistaisi mitään, emme olisi näin pitkällä. Monet aikoinaan itsestäänselvyydet on tiede myöhemmin kumonnut, kun joku on uskaltanut kyseenalaistaa niiden vallalla olevan teorian.

Filosofit vastatkaa.

Mistä voimme tietää että polttomoottoriauto päästää co2 kaasua ilmakehään jos kukaan ei ole havaitsemassa sitä. Siihen vaaditaan havainto, että joku haistaa pakokaasun, pelkkä "väitetty savu" pakoputkesta ei riitä.

Vierailija kirjoitti:

Filosofia tuntuu uppoavan niin tiukasti semantiikkaan että noilta katoaa tuossa pyörityksessä se varsinainen maailma kokonaan otteesta. Enemmänkin tuo olisi tutkimusalueena lähellä sitä miten ihmiset ehkä ajattelee, mutta oikeasti ei tuotakaan kun se semantiikka vie ja filosofit vikisee.

Metsä ja puukysymyksessäkään ei ole kyse oikeasta äänen kuulumisesta vaan siitä miten noiden sanojen merkityksiä lähdetään tulkitsemaan eli semantiikasta.

Sama vika on kyllä nykyisessä ideologia- ja tarinavetoisessa mediassa ja politikoinnissa. Ei sekään ole enää todellisessa maailmassa kiinni kun lukijalle syötetään mediassa tarinaa sen mukaan miten toimitus haluaisi maailman olevan eikä sen mukaan miten se oikeasti on. Sama politiikassa. Suomen vasemmiston kaiken politikoinnin voi esim. tiivistää siihen että noille kaikki on sitä miten nuo haluaisi asioiden olevan tai toimivan, eikä siten miten ne on oikeasti. 

Et voi vastata kysymykseen ekaktisti, jos et tiedä, mihin vastaat. Kysymys ja käsitteet pitää määritellä ja rajata, ennenkuin esitetään teorioita.

Vierailija kirjoitti:

Filosofit vastatkaa.

Mistä voimme tietää että polttomoottoriauto päästää co2 kaasua ilmakehään jos kukaan ei ole havaitsemassa sitä. Siihen vaaditaan havainto, että joku haistaa pakokaasun, pelkkä "väitetty savu" pakoputkesta ei riitä.

Ei fiilosofia väitä, että jonkin asian todistamiseen vaaditaan aistihavainto. Filosofia esittää vain kysymyksen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Filosofit vastatkaa.

Mistä voimme tietää että polttomoottoriauto päästää co2 kaasua ilmakehään jos kukaan ei ole havaitsemassa sitä. Siihen vaaditaan havainto, että joku haistaa pakokaasun, pelkkä "väitetty savu" pakoputkesta ei riitä.

Ei fiilosofia väitä, että jonkin asian todistamiseen vaaditaan aistihavainto. Filosofia esittää vain kysymyksen. 

No esittäkää sitten kysymys päästääkö ajava polttomoottoriauto co2 kaasua ilmakehään jos kukaan ei havaitse sitä.