Voiko parisuhde selvitä pettämisestä?

Vierailija kirjoitti:

Mieheni petti, kun odotin yhteistä lastamme. Siis ihan kunnolla petti, ei kyse kertanaimisesta. Välimme menivät poikki, mutta palasimme yhteen noin vuoden päästä. Mies pyysi anteeksi ja minä yritin antaa anteeksi. Ensimmäiset yhteiset vuodet tämän jälkeen olivat stressaavia, koska jännitin koko ajan uutta pettämistä. Pikku hiljaa aloin luottamaan mieheen, mutta haava ei silti parantunut.

Nyt seitsemän vuoden jälkeen luotan täysin siihen, että mies ei petä. Mutta omat fiilikseni ovat muuttuneet katkeriksi. Olen jopa alkanut toivoa, että pettäisi, jotta saisin hyvän syyn päästä miehestä eroon. Eli jollain lailla asia vaivaa minua edelleen. Minussa on paljon vihaa miestä kohtaan ja on vaikea nähdä miten se voisi muuttua. Miehen pettäminen ei unohdu, siitä tuli osa hänen persoonaansa, sitä millaisena hänet näen.

Jos nyt voisin mennä ajassa taaksepäin, en aloittaisi hänen kanssaan suhdetta uudestaan pettämisen jälkeen. Tämä on ollut hyvin vaikea tie.

Et tarvitse mitään syytä eroon. Voit pistää eropaperit menemään koska tahansa. Kyseessä on sinun elämäsi. Miksi viettäisin sen huonossa suhteessa?

Itsellä ei ole kokemusta, mutta mulla on kaksi ystävää, jotka sanovat ja ainakin näyttäisivät päässeen yli siitä, että miehensä petti. Pettämisestä on jo vuosia ja molempien parisuhteet vaikuttavat voivan varsin hyvin.

Mä en pääsisi yli, joten se olisi parisuhteen loppu. Tunnen itseni ja tiedän, että olen pitkävihainen ja asia kalvaisi mielessä jatkuvasti. Parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä. Ero tulisi ja tähän päätökseen ei vaikuttaisi talous-, lapsi- tai sukuasiat.

Tee päätös siitä, haluatko edes mahdollisesti jatkaa suhdetta, miettimättä miten tms, ja menkää HETI yhdessä pariterapiaan käsittelemään asiaa. Se on käytännössä ainoa tapa, jolla asiat tulee käsiteltyä niin että mahdollisuus jatkaa luottamuksellista ja onnellista suhdetta on olemassa taas jossain vaiheessa. Tsemppiä !

Voi selvitä. Mutta ei ilman työtä ja molemminpuolista analyysiä, ehkä terapiaakin. Suhde voi olla jopa parempi ja vahvempi kaiken tämän jälkeen <3

Tsemppiä ap!

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa haluan vielä kertoa yhden asian pettämiseen liittyen. Mies kertoi, että yhdyntää oli yritetty, mutta se ei ollut onnistunut, sillä hänellä ei ollut seissyt. Mies kuvaili, että hänen sydämensä ei ole koskaan hakannut niin lujaa ja hän tiedosti tekevänsä väärin, eikä homma siksi ollut onnistunut.

Tämä ei yhtään vähennä sen arvoa, etteikö mua olisi petetty. Mietinkin, että miksi ihmeessä mies ei tossa vaiheessa ottanut ja häipynyt, jos homma ei kerran onnistunut.

Luulen että valehtelee. Puolivalhe on helpompi..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa haluan vielä kertoa yhden asian pettämiseen liittyen. Mies kertoi, että yhdyntää oli yritetty, mutta se ei ollut onnistunut, sillä hänellä ei ollut seissyt. Mies kuvaili, että hänen sydämensä ei ole koskaan hakannut niin lujaa ja hän tiedosti tekevänsä väärin, eikä homma siksi ollut onnistunut.

Tämä ei yhtään vähennä sen arvoa, etteikö mua olisi petetty. Mietinkin, että miksi ihmeessä mies ei tossa vaiheessa ottanut ja häipynyt, jos homma ei kerran onnistunut.

Luulen että valehtelee. Puolivalhe on helpompi..

Tähän pitää kommentoida, että ei valehtele. Lähinnä toisin päin, hän kertoi aika noloa tarinaa tästä seksihetkestä. Mielestäni se on oikeastaan pahempi, että mies on yrittänyt yhdyntää vaikka penis ei ole erektiossa. Tämä kertoo mielestäni selkeää halua ja johdonmukaista toimintaa. Ja tämä vaan loukkaa minua entisestään.

-ap

Kiitos kaikille kommenteista. Mies osoittaa tällä hetkellä niin valtavaa katumusta tekoaan kohtaan, eli ainakin se antaa jonkun mahdollisuuden sille, että toivoa olisi. Mies puhuu myös omasta sairaalloisesta pahasta olosta johtuen tapahtuneesta ja sanoo, ettei voisi enää koskaan tehdä näin minulle, ei myöskään itselleen. Nytkin kuulemma tekee tiukkaa olla omien ajatustensa kanssa.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, etten ihan vielä pysty tekemään päätöstä suuntaan enkä toiseen. En ole sinut kummankaan vaihtoehdon kanssa. Mikähän auttaisi...

-ap

Luottamuksen voi menettää vain kerran.

Vierailija kirjoitti:

Luottamuksen voi menettää vain kerran.

Sen voi rakentaa uudelleen, ja toisen pitää osoittaa olevansa sen arvoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luottamuksen voi menettää vain kerran.

Sen voi rakentaa uudelleen, ja toisen pitää osoittaa olevansa sen arvoinen.

Ei voi. Jäljet jää. Kun astia särkyy ,sen voi yrittää liimata kasaan, mutta ei siitä ikinä entisen veroista tule.

Jos todella rakastat miestäsi, anna hänelle vain yksi mahdollisuus. Tee selväksi, että toista mahdollisuutta ei tule.

Muistakaa hyvät ihmiset, että kaikki ei aina ole niin mustavalkoista. Onneksi itse annoin anteeksi 15 vuotta sitten. Parempaa miestä en olisi voinut koskaan löytää.

No tottakai voi. Loppujen lopuksi, oliko tuo nyt niin kauheaa? Isku egollesi, mutta pääset sen yli.

Voi siitä päästä yli.

Minä petin puolisoani, se jatkui lähes vuoden, ihan oli siis suhde toiseen mieheen. En kertonut itse vaan asia selvisi kun paljastuimme. Meillä ei ollut lapsia, naimisiin oltiin menty puoli vuotta aiemmin ja juuri ostettu ensimmäinen yhteinen koti. Puolisossa ei ollut kertakaikkiaan mitään vikaa joka olisi edes vähäisimmissä määrin oikeuttanut sen mitä tein. Olin vaan tosi ajattelematon, vastuuton ja typerä toimiessani niin.

Puoliso halusi ihan ensin miettiä asiaa. Käytiin terapiassa yhdessä kerran, jonka aikana kaikki muut tulivat siihen tulokseen, että terapiaa jatkossa tarvitsisin lähinnä minä. Jälkikäteen olen samaa mieltä itsekin. Puoliso mietti asiaa aikansa ja sanoi, että haluaa voida antaa anteeksi ja jatkaa, mutta sanoi myös, ettei pysty siihen toista kertaa. Minä lupasin ettei toista kertaa tule ja ei todellakaan muuten myös tule.

Asia oli meidän parisuhteessa ensimmäinen isompi kriisi. Ja toistaiseksi ainoa ns. itseaiheutettu. Sittemmin ollaan selvitty myös vakavasta loukkaantumisesta ja kuntoutuksesta siitä sekä lapsettomuushoidoista. Pettämisestä on yli kymmenen vuotta ja me ollaan tosi onnellisia ja toisiimme rakastuneita. Meillä on ihana perhe ja hyvä koti ja sellainen elämä, jossa on helppo olla kiitollinen.

Me puhuttiin asia aikanaan läpi huolella ja jos jossain hetkessä toinen on siihen halunnut palata, on puhuttu taas. Mutta ei se ole jäänyt hiertämään. Minä ymmärrän ne syyt miksi petin ja korjasin ne, eikä puolisollani ole mitään syytä pelätä, että niin kävisi uudestaan.

Että kyllä siitä voi päästä yli, eikä kerran pettäjä ole aina automaattisesti aina pettäjä. Mutta se vaatii kyllä ihan aidon katumuksen ja aidon anteeksiannon ja ne on vaikeita juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Jos todella rakastat miestäsi, anna hänelle vain yksi mahdollisuus. Tee selväksi, että toista mahdollisuutta ei tule.

Muistakaa hyvät ihmiset, että kaikki ei aina ole niin mustavalkoista. Onneksi itse annoin anteeksi 15 vuotta sitten. Parempaa miestä en olisi voinut koskaan löytää.

Mutta vieraalla elimellä sääti? Hieno mies sinulla tosiaan - oikea aarre!

Vierailija kirjoitti:

Voi siitä päästä yli.

Minä petin puolisoani, se jatkui lähes vuoden, ihan oli siis suhde toiseen mieheen. En kertonut itse vaan asia selvisi kun paljastuimme. Meillä ei ollut lapsia, naimisiin oltiin menty puoli vuotta aiemmin ja juuri ostettu ensimmäinen yhteinen koti. Puolisossa ei ollut kertakaikkiaan mitään vikaa joka olisi edes vähäisimmissä määrin oikeuttanut sen mitä tein. Olin vaan tosi ajattelematon, vastuuton ja typerä toimiessani niin.

Puoliso halusi ihan ensin miettiä asiaa. Käytiin terapiassa yhdessä kerran, jonka aikana kaikki muut tulivat siihen tulokseen, että terapiaa jatkossa tarvitsisin lähinnä minä. Jälkikäteen olen samaa mieltä itsekin. Puoliso mietti asiaa aikansa ja sanoi, että haluaa voida antaa anteeksi ja jatkaa, mutta sanoi myös, ettei pysty siihen toista kertaa. Minä lupasin ettei toista kertaa tule ja ei todellakaan muuten myös tule.

Asia oli meidän parisuhteessa ensimmäinen isompi kriisi. Ja toistaiseksi ainoa ns. itseaiheutettu. Sittemmin ollaan selvitty myös vakavasta loukkaantumisesta ja kuntoutuksesta siitä sekä lapsettomuushoidoista. Pettämisestä on yli kymmenen vuotta ja me ollaan tosi onnellisia ja toisiimme rakastuneita. Meillä on ihana perhe ja hyvä koti ja sellainen elämä, jossa on helppo olla kiitollinen.

Me puhuttiin asia aikanaan läpi huolella ja jos jossain hetkessä toinen on siihen halunnut palata, on puhuttu taas. Mutta ei se ole jäänyt hiertämään. Minä ymmärrän ne syyt miksi petin ja korjasin ne, eikä puolisollani ole mitään syytä pelätä, että niin kävisi uudestaan.

Että kyllä siitä voi päästä yli, eikä kerran pettäjä ole aina automaattisesti aina pettäjä. Mutta se vaatii kyllä ihan aidon katumuksen ja aidon anteeksiannon ja ne on vaikeita juttuja.

Et voi olla varma, että miehesi todella sisimmässään antoi sinulle anteeksi. Monet täällä anteeksiantaneet kertovat pikkuhiljaa katkeroituneensa, jopa sairastuneensa ja jossain kohtaa mutta tulee täyteen ja ero.

Vierailija kirjoitti:

Voi siitä päästä yli.

Minä petin puolisoani, se jatkui lähes vuoden, ihan oli siis suhde toiseen mieheen. En kertonut itse vaan asia selvisi kun paljastuimme. Meillä ei ollut lapsia, naimisiin oltiin menty puoli vuotta aiemmin ja juuri ostettu ensimmäinen yhteinen koti. Puolisossa ei ollut kertakaikkiaan mitään vikaa joka olisi edes vähäisimmissä määrin oikeuttanut sen mitä tein. Olin vaan tosi ajattelematon, vastuuton ja typerä toimiessani niin.

Puoliso halusi ihan ensin miettiä asiaa. Käytiin terapiassa yhdessä kerran, jonka aikana kaikki muut tulivat siihen tulokseen, että terapiaa jatkossa tarvitsisin lähinnä minä. Jälkikäteen olen samaa mieltä itsekin. Puoliso mietti asiaa aikansa ja sanoi, että haluaa voida antaa anteeksi ja jatkaa, mutta sanoi myös, ettei pysty siihen toista kertaa. Minä lupasin ettei toista kertaa tule ja ei todellakaan muuten myös tule.

Asia oli meidän parisuhteessa ensimmäinen isompi kriisi. Ja toistaiseksi ainoa ns. itseaiheutettu. Sittemmin ollaan selvitty myös vakavasta loukkaantumisesta ja kuntoutuksesta siitä sekä lapsettomuushoidoista. Pettämisestä on yli kymmenen vuotta ja me ollaan tosi onnellisia ja toisiimme rakastuneita. Meillä on ihana perhe ja hyvä koti ja sellainen elämä, jossa on helppo olla kiitollinen.

Me puhuttiin asia aikanaan läpi huolella ja jos jossain hetkessä toinen on siihen halunnut palata, on puhuttu taas. Mutta ei se ole jäänyt hiertämään. Minä ymmärrän ne syyt miksi petin ja korjasin ne, eikä puolisollani ole mitään syytä pelätä, että niin kävisi uudestaan.

Että kyllä siitä voi päästä yli, eikä kerran pettäjä ole aina automaattisesti aina pettäjä. Mutta se vaatii kyllä ihan aidon katumuksen ja aidon anteeksiannon ja ne on vaikeita juttuja.

No ainakin miehälläsi on hyvä syy sivusuhteisiin ja työpaikkapanoihin.

Hei Ap!

Olen juuri samassa tilanteessa kuin sinä. Mies petti (tosin ei seissyt kunnolla, joten itse yhdyntä oli lyhyt ja jäi kesken). Mies kertoi itse, katuu ja häpeää. Mies ei halua erota

En itsekään haluaisi heittää pitkää parisuhdetta menemään, en vain pääse eteenpäin.

Mies varasi ajan pariterapiaan, olemme jonossa.

Kaipaan älyttömästi jotain konkreettista neuvoa juuri nyt. Kauanko tämä paha olo kestää? Milloin olen onnellinen? Miten voisin koskea mieheeni enää? Miten hän saattoi tehdä näin?

Ei siitä päässyt yli. Luottamus ja kunnioitus katosi ja miksi haluaisin miehen joka ei välitä minun tunteista ja kohtelee minua huonosti.

1,5v pettämisen jälkeen sinniteltiin yhdessä, sitten sain tarpeekseni ja lähdin.

Mä en kyllä pystyisi jatkamaan miehen kanssa,joka on harrastanu seksiä toisen naisen kanssa.En kyllä antaisi anteeksi henkistä pettämistäkään.Ihastuksen,joka ei johtaisi mihinkään voisin antaa anteeksi.Kukin tyylillään.Elämä on liian lyhyt kärsittäväksi.Yksinkin ihminen voi elää onnellisena :)