Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Opiskelijoiden kasvavaa pahoinvointia seuraava YTHS:n ylilääkäri kypsyi ”minun nuoruudessani” jauhajiin
10.07.2019 |
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006168516.html
"Ylilääkärin mukaan hedelmällisempää olisi pohtia syitä ja ratkaisuja opiskelijoiden pahoinvoinnille eikä kehuskella vuosikymmenten takaisten opiskeluvuosien vaikeuksilla. "
NIIN! Suurin osa ihmisistä ei näy ollenkaan ymmärtävän tätä!
Kommentit (339)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi h**vetti kun joku egyptin pyramidien aikainen muumio tulee selittään miten hänen nuoruutensa oli niin rankkaa ja hiihdettin 60 asteen helteessä jotain perähikiän raittia eestaas, YHYYYYYYY.... Kuiteskin kyseinen muinaisjäänne helposti sai töitä lähes mistä vaan, kunhan ei kaatokännissä ollut 24/7, hommattua rahalla talot, autot ja mitkä lie veneet ja ökykamat mitä moni nykynuori tuskin näkee edes unissaan.
Tämä avautuminen selittää osiltaan miksi osalla opiskelijoista on nykyään niin rankkaa ja mt-ongelmia. Se oma asenne. Onhan se rankkaa, jos ei ole oppinut pettymyksiä käsittelemään ja aikuisten oikeasti elämä lyö vasten kasvoja. Vastuuta omista valinnoista ja teoistakin pitäis yrittää ottaa. Ei kuule sinua vanhemmillakaan kaikilla ole ruusuista, katsos työttömäksi voi päätyä nykyään lähes kuka vaan. Ja opiskeluaikana ole tarkoituskaan pystyä säästään. Jos siihen pystyy, niin ei ole valittamista.
Höpö höpö.
Monella opiskelijalla on mielenterveysongelmia. Itse ollessani lievästi masentunut en päässyt edes sängystä ylös aamulla.
Nämä mielenterveysongelmaiset silti jatkavat opintoja. Onko ihme, että opiskelu on rankkaa?
Tässä muutama minun erittäin lähipiirissä oleva opiskelija:
1. Persoonallisuushäiriö ja painiskelee alkoholismin kanssa. Arki vaikeaa.
2. Paniikkihäiriö ja ykköstyypin diabetes. Arki ja opinnot tuntuu raskaalta.
3. Bipolar ja/tai persoonallisuushäiriö, sydänongelma ja päiväkotilapsen yh-äiti.
4. Kaikki sinällään hyvin, mutta ottaa paineita paaaljon ja stressaa, eli olo huono, koska ei nuku.
5. Kärsii kroonisesta kivusta ja väsymyksestä.
Ja siis ihan oikeasti tässä kysy minusta ja parhaimmista ystävistäni. 😂 Pari ex-opiskelijaa (hiljattain lopettaneet/valmistuneet) vielä mielesä, toisella masennus ja diabetes, toisella persoonallisuushäiriö.
Onko siis ihme, että opinnot uuvuttavat??!
Ja meinaat sitten, että ennen ei oltu kipeitä, ollut masennusta jne?
En tosiaan meinaa. Mutta kyllähän tilastojen mukaan nämä ongelmat ovat joka kymmenessä vuodessa lisääntyneet huomattavasti. Ehkä sekin vaikuttaa asiaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi h**vetti kun joku egyptin pyramidien aikainen muumio tulee selittään miten hänen nuoruutensa oli niin rankkaa ja hiihdettin 60 asteen helteessä jotain perähikiän raittia eestaas, YHYYYYYYY.... Kuiteskin kyseinen muinaisjäänne helposti sai töitä lähes mistä vaan, kunhan ei kaatokännissä ollut 24/7, hommattua rahalla talot, autot ja mitkä lie veneet ja ökykamat mitä moni nykynuori tuskin näkee edes unissaan.
Tämä avautuminen selittää osiltaan miksi osalla opiskelijoista on nykyään niin rankkaa ja mt-ongelmia. Se oma asenne. Onhan se rankkaa, jos ei ole oppinut pettymyksiä käsittelemään ja aikuisten oikeasti elämä lyö vasten kasvoja. Vastuuta omista valinnoista ja teoistakin pitäis yrittää ottaa. Ei kuule sinua vanhemmillakaan kaikilla ole ruusuista, katsos työttömäksi voi päätyä nykyään lähes kuka vaan. Ja opiskeluaikana ole tarkoituskaan pystyä säästään. Jos siihen pystyy, niin ei ole valittamista.
Höpö höpö.
Monella opiskelijalla on mielenterveysongelmia. Itse ollessani lievästi masentunut en päässyt edes sängystä ylös aamulla.
Nämä mielenterveysongelmaiset silti jatkavat opintoja. Onko ihme, että opiskelu on rankkaa?
Tässä muutama minun erittäin lähipiirissä oleva opiskelija:
1. Persoonallisuushäiriö ja painiskelee alkoholismin kanssa. Arki vaikeaa.
2. Paniikkihäiriö ja ykköstyypin diabetes. Arki ja opinnot tuntuu raskaalta.
3. Bipolar ja/tai persoonallisuushäiriö, sydänongelma ja päiväkotilapsen yh-äiti.
4. Kaikki sinällään hyvin, mutta ottaa paineita paaaljon ja stressaa, eli olo huono, koska ei nuku.
5. Kärsii kroonisesta kivusta ja väsymyksestä.
Ja siis ihan oikeasti tässä kysy minusta ja parhaimmista ystävistäni. 😂 Pari ex-opiskelijaa (hiljattain lopettaneet/valmistuneet) vielä mielesä, toisella masennus ja diabetes, toisella persoonallisuushäiriö.
Onko siis ihme, että opinnot uuvuttavat??!
Ja meinaat sitten, että ennen ei oltu kipeitä, ollut masennusta jne?
En tosiaan meinaa. Mutta kyllähän tilastojen mukaan nämä ongelmat ovat joka kymmenessä vuodessa lisääntyneet huomattavasti. Ehkä sekin vaikuttaa asiaan?
jopa*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi h**vetti kun joku egyptin pyramidien aikainen muumio tulee selittään miten hänen nuoruutensa oli niin rankkaa ja hiihdettin 60 asteen helteessä jotain perähikiän raittia eestaas, YHYYYYYYY.... Kuiteskin kyseinen muinaisjäänne helposti sai töitä lähes mistä vaan, kunhan ei kaatokännissä ollut 24/7, hommattua rahalla talot, autot ja mitkä lie veneet ja ökykamat mitä moni nykynuori tuskin näkee edes unissaan.
Tämä avautuminen selittää osiltaan miksi osalla opiskelijoista on nykyään niin rankkaa ja mt-ongelmia. Se oma asenne. Onhan se rankkaa, jos ei ole oppinut pettymyksiä käsittelemään ja aikuisten oikeasti elämä lyö vasten kasvoja. Vastuuta omista valinnoista ja teoistakin pitäis yrittää ottaa. Ei kuule sinua vanhemmillakaan kaikilla ole ruusuista, katsos työttömäksi voi päätyä nykyään lähes kuka vaan. Ja opiskeluaikana ole tarkoituskaan pystyä säästään. Jos siihen pystyy, niin ei ole valittamista.
Höpö höpö.
Monella opiskelijalla on mielenterveysongelmia. Itse ollessani lievästi masentunut en päässyt edes sängystä ylös aamulla.
Nämä mielenterveysongelmaiset silti jatkavat opintoja. Onko ihme, että opiskelu on rankkaa?
Tässä muutama minun erittäin lähipiirissä oleva opiskelija:
1. Persoonallisuushäiriö ja painiskelee alkoholismin kanssa. Arki vaikeaa.
2. Paniikkihäiriö ja ykköstyypin diabetes. Arki ja opinnot tuntuu raskaalta.
3. Bipolar ja/tai persoonallisuushäiriö, sydänongelma ja päiväkotilapsen yh-äiti.
4. Kaikki sinällään hyvin, mutta ottaa paineita paaaljon ja stressaa, eli olo huono, koska ei nuku.
5. Kärsii kroonisesta kivusta ja väsymyksestä.
Ja siis ihan oikeasti tässä kysy minusta ja parhaimmista ystävistäni. 😂 Pari ex-opiskelijaa (hiljattain lopettaneet/valmistuneet) vielä mielesä, toisella masennus ja diabetes, toisella persoonallisuushäiriö.
Onko siis ihme, että opinnot uuvuttavat??!
Ja meinaat sitten, että ennen ei oltu kipeitä, ollut masennusta jne?
En ole tuo aikaisempi kirjoittaja, mutta on varmasti ollut aikaisemminkin masennusta. Mutta silloin on ymmärretty vaihtaa alaa, kun tekee tiukkaa. Nykyään itketään someen, kun on niin rankkaa, vaikka voisi ITSE tehdä asialle jotain, eikä heti alkaa syyttää toisia ja yhteiskuntaa ongelmistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi h**vetti kun joku egyptin pyramidien aikainen muumio tulee selittään miten hänen nuoruutensa oli niin rankkaa ja hiihdettin 60 asteen helteessä jotain perähikiän raittia eestaas, YHYYYYYYY.... Kuiteskin kyseinen muinaisjäänne helposti sai töitä lähes mistä vaan, kunhan ei kaatokännissä ollut 24/7, hommattua rahalla talot, autot ja mitkä lie veneet ja ökykamat mitä moni nykynuori tuskin näkee edes unissaan.
Tämä avautuminen selittää osiltaan miksi osalla opiskelijoista on nykyään niin rankkaa ja mt-ongelmia. Se oma asenne. Onhan se rankkaa, jos ei ole oppinut pettymyksiä käsittelemään ja aikuisten oikeasti elämä lyö vasten kasvoja. Vastuuta omista valinnoista ja teoistakin pitäis yrittää ottaa. Ei kuule sinua vanhemmillakaan kaikilla ole ruusuista, katsos työttömäksi voi päätyä nykyään lähes kuka vaan. Ja opiskeluaikana ole tarkoituskaan pystyä säästään. Jos siihen pystyy, niin ei ole valittamista.
Höpö höpö.
Monella opiskelijalla on mielenterveysongelmia. Itse ollessani lievästi masentunut en päässyt edes sängystä ylös aamulla.
Nämä mielenterveysongelmaiset silti jatkavat opintoja. Onko ihme, että opiskelu on rankkaa?
Tässä muutama minun erittäin lähipiirissä oleva opiskelija:
1. Persoonallisuushäiriö ja painiskelee alkoholismin kanssa. Arki vaikeaa.
2. Paniikkihäiriö ja ykköstyypin diabetes. Arki ja opinnot tuntuu raskaalta.
3. Bipolar ja/tai persoonallisuushäiriö, sydänongelma ja päiväkotilapsen yh-äiti.
4. Kaikki sinällään hyvin, mutta ottaa paineita paaaljon ja stressaa, eli olo huono, koska ei nuku.
5. Kärsii kroonisesta kivusta ja väsymyksestä.
Ja siis ihan oikeasti tässä kysy minusta ja parhaimmista ystävistäni. 😂 Pari ex-opiskelijaa (hiljattain lopettaneet/valmistuneet) vielä mielesä, toisella masennus ja diabetes, toisella persoonallisuushäiriö.
Onko siis ihme, että opinnot uuvuttavat??!
Ja meinaat sitten, että ennen ei oltu kipeitä, ollut masennusta jne?
En ole tuo aikaisempi kirjoittaja, mutta on varmasti ollut aikaisemminkin masennusta. Mutta silloin on ymmärretty vaihtaa alaa, kun tekee tiukkaa. Nykyään itketään someen, kun on niin rankkaa, vaikka voisi ITSE tehdä asialle jotain, eikä heti alkaa syyttää toisia ja yhteiskuntaa ongelmistaan.
Ei.
Kyllä ne nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ihan oikeasti.
Ja ei, kukaan, ei yksikään, yllämainituista 'itke somessa'.
En tiedä yhtäkään opiskelijaa, joka itkee somessa tai muutenkaan, että miten rankkaa on.
Kukaan ei myöskään syytä yhteiskuntaa.
Sä yleistät nyt todella rankasti, vaikka selvästi et ole nuori opiskelija tai vietä aikaa sellaisten kanssa. 😂
Olisi myös kiva tietää, mitä persoonallisuushäiriöinen tai kroonisesta kivusta kärsivä VOI ITSE tehdä asialle jotain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi h**vetti kun joku egyptin pyramidien aikainen muumio tulee selittään miten hänen nuoruutensa oli niin rankkaa ja hiihdettin 60 asteen helteessä jotain perähikiän raittia eestaas, YHYYYYYYY.... Kuiteskin kyseinen muinaisjäänne helposti sai töitä lähes mistä vaan, kunhan ei kaatokännissä ollut 24/7, hommattua rahalla talot, autot ja mitkä lie veneet ja ökykamat mitä moni nykynuori tuskin näkee edes unissaan.
Tämä avautuminen selittää osiltaan miksi osalla opiskelijoista on nykyään niin rankkaa ja mt-ongelmia. Se oma asenne. Onhan se rankkaa, jos ei ole oppinut pettymyksiä käsittelemään ja aikuisten oikeasti elämä lyö vasten kasvoja. Vastuuta omista valinnoista ja teoistakin pitäis yrittää ottaa. Ei kuule sinua vanhemmillakaan kaikilla ole ruusuista, katsos työttömäksi voi päätyä nykyään lähes kuka vaan. Ja opiskeluaikana ole tarkoituskaan pystyä säästään. Jos siihen pystyy, niin ei ole valittamista.
Höpö höpö.
Monella opiskelijalla on mielenterveysongelmia. Itse ollessani lievästi masentunut en päässyt edes sängystä ylös aamulla.
Nämä mielenterveysongelmaiset silti jatkavat opintoja. Onko ihme, että opiskelu on rankkaa?
Tässä muutama minun erittäin lähipiirissä oleva opiskelija:
1. Persoonallisuushäiriö ja painiskelee alkoholismin kanssa. Arki vaikeaa.
2. Paniikkihäiriö ja ykköstyypin diabetes. Arki ja opinnot tuntuu raskaalta.
3. Bipolar ja/tai persoonallisuushäiriö, sydänongelma ja päiväkotilapsen yh-äiti.
4. Kaikki sinällään hyvin, mutta ottaa paineita paaaljon ja stressaa, eli olo huono, koska ei nuku.
5. Kärsii kroonisesta kivusta ja väsymyksestä.
Ja siis ihan oikeasti tässä kysy minusta ja parhaimmista ystävistäni. 😂 Pari ex-opiskelijaa (hiljattain lopettaneet/valmistuneet) vielä mielesä, toisella masennus ja diabetes, toisella persoonallisuushäiriö.
Onko siis ihme, että opinnot uuvuttavat??!
Ja meinaat sitten, että ennen ei oltu kipeitä, ollut masennusta jne?
En ole tuo aikaisempi kirjoittaja, mutta on varmasti ollut aikaisemminkin masennusta. Mutta silloin on ymmärretty vaihtaa alaa, kun tekee tiukkaa. Nykyään itketään someen, kun on niin rankkaa, vaikka voisi ITSE tehdä asialle jotain, eikä heti alkaa syyttää toisia ja yhteiskuntaa ongelmistaan.
Niin. Lähinnä kirjoitin tuon, että masennus yms eivät sinänsä ole aikasidonnaisia, vaan ihan kaikilla sukupolvilla on ollut sairauksia ja mielenterveyden ongelmia riesanaan. Ehkä tosiaan ne asenteet ovat muuttuneet, kuten kuvailit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi h**vetti kun joku egyptin pyramidien aikainen muumio tulee selittään miten hänen nuoruutensa oli niin rankkaa ja hiihdettin 60 asteen helteessä jotain perähikiän raittia eestaas, YHYYYYYYY.... Kuiteskin kyseinen muinaisjäänne helposti sai töitä lähes mistä vaan, kunhan ei kaatokännissä ollut 24/7, hommattua rahalla talot, autot ja mitkä lie veneet ja ökykamat mitä moni nykynuori tuskin näkee edes unissaan.
Tämä avautuminen selittää osiltaan miksi osalla opiskelijoista on nykyään niin rankkaa ja mt-ongelmia. Se oma asenne. Onhan se rankkaa, jos ei ole oppinut pettymyksiä käsittelemään ja aikuisten oikeasti elämä lyö vasten kasvoja. Vastuuta omista valinnoista ja teoistakin pitäis yrittää ottaa. Ei kuule sinua vanhemmillakaan kaikilla ole ruusuista, katsos työttömäksi voi päätyä nykyään lähes kuka vaan. Ja opiskeluaikana ole tarkoituskaan pystyä säästään. Jos siihen pystyy, niin ei ole valittamista.
Höpö höpö.
Monella opiskelijalla on mielenterveysongelmia. Itse ollessani lievästi masentunut en päässyt edes sängystä ylös aamulla.
Nämä mielenterveysongelmaiset silti jatkavat opintoja. Onko ihme, että opiskelu on rankkaa?
Tässä muutama minun erittäin lähipiirissä oleva opiskelija:
1. Persoonallisuushäiriö ja painiskelee alkoholismin kanssa. Arki vaikeaa.
2. Paniikkihäiriö ja ykköstyypin diabetes. Arki ja opinnot tuntuu raskaalta.
3. Bipolar ja/tai persoonallisuushäiriö, sydänongelma ja päiväkotilapsen yh-äiti.
4. Kaikki sinällään hyvin, mutta ottaa paineita paaaljon ja stressaa, eli olo huono, koska ei nuku.
5. Kärsii kroonisesta kivusta ja väsymyksestä.
Ja siis ihan oikeasti tässä kysy minusta ja parhaimmista ystävistäni. 😂 Pari ex-opiskelijaa (hiljattain lopettaneet/valmistuneet) vielä mielesä, toisella masennus ja diabetes, toisella persoonallisuushäiriö.
Onko siis ihme, että opinnot uuvuttavat??!
Ja meinaat sitten, että ennen ei oltu kipeitä, ollut masennusta jne?
En ole tuo aikaisempi kirjoittaja, mutta on varmasti ollut aikaisemminkin masennusta. Mutta silloin on ymmärretty vaihtaa alaa, kun tekee tiukkaa. Nykyään itketään someen, kun on niin rankkaa, vaikka voisi ITSE tehdä asialle jotain, eikä heti alkaa syyttää toisia ja yhteiskuntaa ongelmistaan.
Ei.
Kyllä ne nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ihan oikeasti.
Ja ei, kukaan, ei yksikään, yllämainituista 'itke somessa'.
En tiedä yhtäkään opiskelijaa, joka itkee somessa tai muutenkaan, että miten rankkaa on.
Kukaan ei myöskään syytä yhteiskuntaa.
Sä yleistät nyt todella rankasti, vaikka selvästi et ole nuori opiskelija tai vietä aikaa sellaisten kanssa. 😂
Olisi myös kiva tietää, mitä persoonallisuushäiriöinen tai kroonisesta kivusta kärsivä VOI ITSE tehdä asialle jotain?
Persoonallisuushäiriöisen tai kroonista kipua kärsivän ei ainakaan kuulu opiskella yliopistossa, koska ei pysty siihen. Eli jälleen kerran, tuntekaa omat voimavaranne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi h**vetti kun joku egyptin pyramidien aikainen muumio tulee selittään miten hänen nuoruutensa oli niin rankkaa ja hiihdettin 60 asteen helteessä jotain perähikiän raittia eestaas, YHYYYYYYY.... Kuiteskin kyseinen muinaisjäänne helposti sai töitä lähes mistä vaan, kunhan ei kaatokännissä ollut 24/7, hommattua rahalla talot, autot ja mitkä lie veneet ja ökykamat mitä moni nykynuori tuskin näkee edes unissaan.
Tämä avautuminen selittää osiltaan miksi osalla opiskelijoista on nykyään niin rankkaa ja mt-ongelmia. Se oma asenne. Onhan se rankkaa, jos ei ole oppinut pettymyksiä käsittelemään ja aikuisten oikeasti elämä lyö vasten kasvoja. Vastuuta omista valinnoista ja teoistakin pitäis yrittää ottaa. Ei kuule sinua vanhemmillakaan kaikilla ole ruusuista, katsos työttömäksi voi päätyä nykyään lähes kuka vaan. Ja opiskeluaikana ole tarkoituskaan pystyä säästään. Jos siihen pystyy, niin ei ole valittamista.
Höpö höpö.
Monella opiskelijalla on mielenterveysongelmia. Itse ollessani lievästi masentunut en päässyt edes sängystä ylös aamulla.
Nämä mielenterveysongelmaiset silti jatkavat opintoja. Onko ihme, että opiskelu on rankkaa?
Tässä muutama minun erittäin lähipiirissä oleva opiskelija:
1. Persoonallisuushäiriö ja painiskelee alkoholismin kanssa. Arki vaikeaa.
2. Paniikkihäiriö ja ykköstyypin diabetes. Arki ja opinnot tuntuu raskaalta.
3. Bipolar ja/tai persoonallisuushäiriö, sydänongelma ja päiväkotilapsen yh-äiti.
4. Kaikki sinällään hyvin, mutta ottaa paineita paaaljon ja stressaa, eli olo huono, koska ei nuku.
5. Kärsii kroonisesta kivusta ja väsymyksestä.
Ja siis ihan oikeasti tässä kysy minusta ja parhaimmista ystävistäni. 😂 Pari ex-opiskelijaa (hiljattain lopettaneet/valmistuneet) vielä mielesä, toisella masennus ja diabetes, toisella persoonallisuushäiriö.
Onko siis ihme, että opinnot uuvuttavat??!
Ja meinaat sitten, että ennen ei oltu kipeitä, ollut masennusta jne?
En ole tuo aikaisempi kirjoittaja, mutta on varmasti ollut aikaisemminkin masennusta. Mutta silloin on ymmärretty vaihtaa alaa, kun tekee tiukkaa. Nykyään itketään someen, kun on niin rankkaa, vaikka voisi ITSE tehdä asialle jotain, eikä heti alkaa syyttää toisia ja yhteiskuntaa ongelmistaan.
Ei.
Kyllä ne nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ihan oikeasti.
Ja ei, kukaan, ei yksikään, yllämainituista 'itke somessa'.
En tiedä yhtäkään opiskelijaa, joka itkee somessa tai muutenkaan, että miten rankkaa on.
Kukaan ei myöskään syytä yhteiskuntaa.
Sä yleistät nyt todella rankasti, vaikka selvästi et ole nuori opiskelija tai vietä aikaa sellaisten kanssa. 😂
Olisi myös kiva tietää, mitä persoonallisuushäiriöinen tai kroonisesta kivusta kärsivä VOI ITSE tehdä asialle jotain?
Persoonallisuushäiriöisen tai kroonista kipua kärsivän ei ainakaan kuulu opiskella yliopistossa, koska ei pysty siihen. Eli jälleen kerran, tuntekaa omat voimavaranne.
Mitä sä nyt selität? Kärsin siitä kivusta ja väsymyksestä, ja kyllä mä pystyn niitä maisteriopintoja tekemään omien voimavarojen rajoissa.
Tunnen kolme henkilöä, joilla on persoonallisuushäiriö, kaikki AMK-opiskejoita, joista yksi jätti kesken.
Ei niiden ongelmien takia kannata jättää opiskelematta, vaan tehdä parhaansa vaikka se on hankalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi h**vetti kun joku egyptin pyramidien aikainen muumio tulee selittään miten hänen nuoruutensa oli niin rankkaa ja hiihdettin 60 asteen helteessä jotain perähikiän raittia eestaas, YHYYYYYYY.... Kuiteskin kyseinen muinaisjäänne helposti sai töitä lähes mistä vaan, kunhan ei kaatokännissä ollut 24/7, hommattua rahalla talot, autot ja mitkä lie veneet ja ökykamat mitä moni nykynuori tuskin näkee edes unissaan.
Tämä avautuminen selittää osiltaan miksi osalla opiskelijoista on nykyään niin rankkaa ja mt-ongelmia. Se oma asenne. Onhan se rankkaa, jos ei ole oppinut pettymyksiä käsittelemään ja aikuisten oikeasti elämä lyö vasten kasvoja. Vastuuta omista valinnoista ja teoistakin pitäis yrittää ottaa. Ei kuule sinua vanhemmillakaan kaikilla ole ruusuista, katsos työttömäksi voi päätyä nykyään lähes kuka vaan. Ja opiskeluaikana ole tarkoituskaan pystyä säästään. Jos siihen pystyy, niin ei ole valittamista.
Höpö höpö.
Monella opiskelijalla on mielenterveysongelmia. Itse ollessani lievästi masentunut en päässyt edes sängystä ylös aamulla.
Nämä mielenterveysongelmaiset silti jatkavat opintoja. Onko ihme, että opiskelu on rankkaa?
Tässä muutama minun erittäin lähipiirissä oleva opiskelija:
1. Persoonallisuushäiriö ja painiskelee alkoholismin kanssa. Arki vaikeaa.
2. Paniikkihäiriö ja ykköstyypin diabetes. Arki ja opinnot tuntuu raskaalta.
3. Bipolar ja/tai persoonallisuushäiriö, sydänongelma ja päiväkotilapsen yh-äiti.
4. Kaikki sinällään hyvin, mutta ottaa paineita paaaljon ja stressaa, eli olo huono, koska ei nuku.
5. Kärsii kroonisesta kivusta ja väsymyksestä.
Ja siis ihan oikeasti tässä kysy minusta ja parhaimmista ystävistäni. 😂 Pari ex-opiskelijaa (hiljattain lopettaneet/valmistuneet) vielä mielesä, toisella masennus ja diabetes, toisella persoonallisuushäiriö.
Onko siis ihme, että opinnot uuvuttavat??!
Ja meinaat sitten, että ennen ei oltu kipeitä, ollut masennusta jne?
En ole tuo aikaisempi kirjoittaja, mutta on varmasti ollut aikaisemminkin masennusta. Mutta silloin on ymmärretty vaihtaa alaa, kun tekee tiukkaa. Nykyään itketään someen, kun on niin rankkaa, vaikka voisi ITSE tehdä asialle jotain, eikä heti alkaa syyttää toisia ja yhteiskuntaa ongelmistaan.
Niin. Lähinnä kirjoitin tuon, että masennus yms eivät sinänsä ole aikasidonnaisia, vaan ihan kaikilla sukupolvilla on ollut sairauksia ja mielenterveyden ongelmia riesanaan. Ehkä tosiaan ne asenteet ovat muuttuneet, kuten kuvailit.
Niin, mutta ne ongelmat ovat lisääntyneet. Selvästi.
Ja masennus sitä ja masennus tota. Niitä ongelmia on erilaisia, ei vain masennus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina on eläkeläiset maanneet lopulta omassa pskassaan ja olleet köyhiä ja kipeitä. Tällä samalla eläkeläisten nuoriin kohdistuvalla mentaliteetilla voisi suhtautua heihin itseensä (tai attendon tai esperin caren hoidossa esiintyneisiin puutteisiin). Aina on vanhuksilla ollut kurja rooli, jollei heillä ole ollut runsaasti varallisuutta. Nykyeläkeläiset eivät kelleen kehitystä soisi, vaan kaikkien olisi nuorena kärsittävä, koska hekin sitä joutuivat. Kärsikööt itse samalla myös tavalla vanhana kuten muut ikäpolvet ennen heitä.
Valmistuttuani sh:ksi en pistä tikkua ristiin lievittääkseni vanhusten kipuja. Ei ennenkään mitään kipulääkkeitä tuhlattu kuoleviin, eikä näiden kärsimyksiä haluttu pitkittää. Hoitajapula vanhusten puolella johtuu myös siitä, että vanhukset ovat ikäviä ja ilkeitä hoidettavia. Kovia käskyttämään ja kopeloimaan nuoria hoitajia. Dementikot lisäksi lyövät.
Epäempaattisemmat, nuoriin penseästi suhtautuvat katkerot joutaisivat lähteä täältä kiljuen túskasta tai oman käden kautta, pois tuhlaamasta turhia verovaroja 20-30 vuoden eläkeputkineen vaativan ja kalliin sairaanhoidon parissa. Eivät heidän vanhempansakaan saaneet valtiolta 3000 euron/kk eläkkeitä 30 vuoden ajan ja ilmaista erikoissairaanhoitoa. Täysin tuottamattomien ihmispskojen pitäisi antaa elää sen verran kuin vanhempiensa, jonka jälkeen eläke ja oikeus hoitoon pitäisi ottaa heiltä pois, jollei heillä ole varaa maksaa siitä täyttä hintaa.
Et saa ensimmäistäkään pysyvää työpaikkaa sote-alalta.
Asenteesi paljastuu tuota pikaa.
Päinvastoin Attendo antaa mulle palkankorotuksen, jos vuoroni aikana vaippoja kuluu tavallista vähemmän tai säästöehdotukseni poikivat yhtiölle lisää rahaa.
Ikävä tosiasia on, että säästöjen on pian ulotuttava myös vanhuksiin. Meillä ei ole varaa maksaa nykyisen kaltaisia eläkkeitä nuoremmille sukupolville eikä meille ole kannattavaa pitkittää kallista sairaanhoitoa vaativien, tuottamattomien ihmisten elinikää.
Ei eläkejärjestelmää luotu siksi, että ihmiset pääsisivät huilamaan tai matkustelemaan 1/3 elämästään valtion piikkiin korkeammilla eläkkeillä kuin mitä työntekijät saavat palkkaa. Kestävyysvaje vaatii jossain vaiheessa eläkekattoa ja muita ikäviä eläkeläisiin kohdistuvia toimia, koska 30-60 -vuotiaat työikäiset eivät kykene elättämään valtavia vanhusmääriä ja samaan aikaan omia lapsiaan. Yhteiskunnan piikkiin lorviviin vanhuksiin kuluu jo suurin osa verovaroista, ja se kuuluisa vedenpaisumus uhkaa meitä kaikkia muita, joista olisi tarkoitus tulla tulevaisuuden veronmaksajia. Säästöjä on jo kohdistettu kaikkiin muihin, kuin näihin suurimpiin loisijoihin, eläkeläisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi h**vetti kun joku egyptin pyramidien aikainen muumio tulee selittään miten hänen nuoruutensa oli niin rankkaa ja hiihdettin 60 asteen helteessä jotain perähikiän raittia eestaas, YHYYYYYYY.... Kuiteskin kyseinen muinaisjäänne helposti sai töitä lähes mistä vaan, kunhan ei kaatokännissä ollut 24/7, hommattua rahalla talot, autot ja mitkä lie veneet ja ökykamat mitä moni nykynuori tuskin näkee edes unissaan.
Tämä avautuminen selittää osiltaan miksi osalla opiskelijoista on nykyään niin rankkaa ja mt-ongelmia. Se oma asenne. Onhan se rankkaa, jos ei ole oppinut pettymyksiä käsittelemään ja aikuisten oikeasti elämä lyö vasten kasvoja. Vastuuta omista valinnoista ja teoistakin pitäis yrittää ottaa. Ei kuule sinua vanhemmillakaan kaikilla ole ruusuista, katsos työttömäksi voi päätyä nykyään lähes kuka vaan. Ja opiskeluaikana ole tarkoituskaan pystyä säästään. Jos siihen pystyy, niin ei ole valittamista.
Höpö höpö.
Monella opiskelijalla on mielenterveysongelmia. Itse ollessani lievästi masentunut en päässyt edes sängystä ylös aamulla.
Nämä mielenterveysongelmaiset silti jatkavat opintoja. Onko ihme, että opiskelu on rankkaa?
Tässä muutama minun erittäin lähipiirissä oleva opiskelija:
1. Persoonallisuushäiriö ja painiskelee alkoholismin kanssa. Arki vaikeaa.
2. Paniikkihäiriö ja ykköstyypin diabetes. Arki ja opinnot tuntuu raskaalta.
3. Bipolar ja/tai persoonallisuushäiriö, sydänongelma ja päiväkotilapsen yh-äiti.
4. Kaikki sinällään hyvin, mutta ottaa paineita paaaljon ja stressaa, eli olo huono, koska ei nuku.
5. Kärsii kroonisesta kivusta ja väsymyksestä.
Ja siis ihan oikeasti tässä kysy minusta ja parhaimmista ystävistäni. 😂 Pari ex-opiskelijaa (hiljattain lopettaneet/valmistuneet) vielä mielesä, toisella masennus ja diabetes, toisella persoonallisuushäiriö.
Onko siis ihme, että opinnot uuvuttavat??!
Ja meinaat sitten, että ennen ei oltu kipeitä, ollut masennusta jne?
En ole tuo aikaisempi kirjoittaja, mutta on varmasti ollut aikaisemminkin masennusta. Mutta silloin on ymmärretty vaihtaa alaa, kun tekee tiukkaa. Nykyään itketään someen, kun on niin rankkaa, vaikka voisi ITSE tehdä asialle jotain, eikä heti alkaa syyttää toisia ja yhteiskuntaa ongelmistaan.
Ei.
Kyllä ne nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ihan oikeasti.
Ja ei, kukaan, ei yksikään, yllämainituista 'itke somessa'.
En tiedä yhtäkään opiskelijaa, joka itkee somessa tai muutenkaan, että miten rankkaa on.
Kukaan ei myöskään syytä yhteiskuntaa.
Sä yleistät nyt todella rankasti, vaikka selvästi et ole nuori opiskelija tai vietä aikaa sellaisten kanssa. 😂
Olisi myös kiva tietää, mitä persoonallisuushäiriöinen tai kroonisesta kivusta kärsivä VOI ITSE tehdä asialle jotain?
Persoonallisuushäiriöisen tai kroonista kipua kärsivän ei ainakaan kuulu opiskella yliopistossa, koska ei pysty siihen. Eli jälleen kerran, tuntekaa omat voimavaranne.
Mitä sä nyt selität? Kärsin siitä kivusta ja väsymyksestä, ja kyllä mä pystyn niitä maisteriopintoja tekemään omien voimavarojen rajoissa.
Tunnen kolme henkilöä, joilla on persoonallisuushäiriö, kaikki AMK-opiskejoita, joista yksi jätti kesken.
Ei niiden ongelmien takia kannata jättää opiskelematta, vaan tehdä parhaansa vaikka se on hankalaa.
No nuo sun tuntemat opiskelijat eivät ole samoja, jotka ovat käyneet tuon ko. lääkärin vastaanotolla. Siellä niitä masentuneita on ollut, jotka eivät pysty pysymään opiskelutahdissa. Heidän pitäisi vaihtaa alaa, eikä syyttää sitä, että opiskelu on jotenkin niiiin paljon vaikeampaa kuin ennen. Ei se ole.
Vierailija kirjoitti:
Minun nuoruudessani tehtiin tyhmyydet vauvapalstalla. Oi niitä aikoja ja sitä trollaamisen määrää.
Minä aloitin nettiin kirjoittamisen Usenetin englannin- ja suomenkielisissä keskusteluryhmissä kuten sfnet.keskustelun alaryhmissä 1990-luvulla. Ne olivat tekstipohjaisia ja niihin kirjoitettiin oman sähköpostiohjelman kautta. Silloin ei ollut tietoa mistään vauvapalstasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi h**vetti kun joku egyptin pyramidien aikainen muumio tulee selittään miten hänen nuoruutensa oli niin rankkaa ja hiihdettin 60 asteen helteessä jotain perähikiän raittia eestaas, YHYYYYYYY.... Kuiteskin kyseinen muinaisjäänne helposti sai töitä lähes mistä vaan, kunhan ei kaatokännissä ollut 24/7, hommattua rahalla talot, autot ja mitkä lie veneet ja ökykamat mitä moni nykynuori tuskin näkee edes unissaan.
Tämä avautuminen selittää osiltaan miksi osalla opiskelijoista on nykyään niin rankkaa ja mt-ongelmia. Se oma asenne. Onhan se rankkaa, jos ei ole oppinut pettymyksiä käsittelemään ja aikuisten oikeasti elämä lyö vasten kasvoja. Vastuuta omista valinnoista ja teoistakin pitäis yrittää ottaa. Ei kuule sinua vanhemmillakaan kaikilla ole ruusuista, katsos työttömäksi voi päätyä nykyään lähes kuka vaan. Ja opiskeluaikana ole tarkoituskaan pystyä säästään. Jos siihen pystyy, niin ei ole valittamista.
Höpö höpö.
Monella opiskelijalla on mielenterveysongelmia. Itse ollessani lievästi masentunut en päässyt edes sängystä ylös aamulla.
Nämä mielenterveysongelmaiset silti jatkavat opintoja. Onko ihme, että opiskelu on rankkaa?
Tässä muutama minun erittäin lähipiirissä oleva opiskelija:
1. Persoonallisuushäiriö ja painiskelee alkoholismin kanssa. Arki vaikeaa.
2. Paniikkihäiriö ja ykköstyypin diabetes. Arki ja opinnot tuntuu raskaalta.
3. Bipolar ja/tai persoonallisuushäiriö, sydänongelma ja päiväkotilapsen yh-äiti.
4. Kaikki sinällään hyvin, mutta ottaa paineita paaaljon ja stressaa, eli olo huono, koska ei nuku.
5. Kärsii kroonisesta kivusta ja väsymyksestä.
Ja siis ihan oikeasti tässä kysy minusta ja parhaimmista ystävistäni. 😂 Pari ex-opiskelijaa (hiljattain lopettaneet/valmistuneet) vielä mielesä, toisella masennus ja diabetes, toisella persoonallisuushäiriö.
Onko siis ihme, että opinnot uuvuttavat??!
Ja meinaat sitten, että ennen ei oltu kipeitä, ollut masennusta jne?
En ole tuo aikaisempi kirjoittaja, mutta on varmasti ollut aikaisemminkin masennusta. Mutta silloin on ymmärretty vaihtaa alaa, kun tekee tiukkaa. Nykyään itketään someen, kun on niin rankkaa, vaikka voisi ITSE tehdä asialle jotain, eikä heti alkaa syyttää toisia ja yhteiskuntaa ongelmistaan.
Ei.
Kyllä ne nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ihan oikeasti.
Ja ei, kukaan, ei yksikään, yllämainituista 'itke somessa'.
En tiedä yhtäkään opiskelijaa, joka itkee somessa tai muutenkaan, että miten rankkaa on.
Kukaan ei myöskään syytä yhteiskuntaa.
Sä yleistät nyt todella rankasti, vaikka selvästi et ole nuori opiskelija tai vietä aikaa sellaisten kanssa. 😂
Olisi myös kiva tietää, mitä persoonallisuushäiriöinen tai kroonisesta kivusta kärsivä VOI ITSE tehdä asialle jotain?
Persoonallisuushäiriöisen tai kroonista kipua kärsivän ei ainakaan kuulu opiskella yliopistossa, koska ei pysty siihen. Eli jälleen kerran, tuntekaa omat voimavaranne.
Mitä sä nyt selität? Kärsin siitä kivusta ja väsymyksestä, ja kyllä mä pystyn niitä maisteriopintoja tekemään omien voimavarojen rajoissa.
Tunnen kolme henkilöä, joilla on persoonallisuushäiriö, kaikki AMK-opiskejoita, joista yksi jätti kesken.
Ei niiden ongelmien takia kannata jättää opiskelematta, vaan tehdä parhaansa vaikka se on hankalaa.
No nuo sun tuntemat opiskelijat eivät ole samoja, jotka ovat käyneet tuon ko. lääkärin vastaanotolla. Siellä niitä masentuneita on ollut, jotka eivät pysty pysymään opiskelutahdissa. Heidän pitäisi vaihtaa alaa, eikä syyttää sitä, että opiskelu on jotenkin niiiin paljon vaikeampaa kuin ennen. Ei se ole.
Mä en puhunut masennuksesta.
Ja kyllä mun listalla olevista osa ei pysy tahdissa, mutta miksi pitäisi jättää kesken kun voi vaan suorittaa omassa tahdissa? Tietenki tässä on se ongelma, että on vähän pakko tietty määrä suorittaa.
Ja mistä tiedät, että opiskelu ei ole vaikeampaa?😂
Kai sä myös ymmärrät, ettei sitä alaa tosta noin vaan vaihdeta, sinne pitää hakea ja jos aloittaa uuden tutkinnon, ei opintotukikuukaudet riitä siihen uuteen.
Plus miksi se eri alan opiskelu olisi helpompaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän se jauhaminen menneistä ajoista kovin hedelmällistä ehkä ole. Mietin kuitenkin ihan aidosti, miksi niin moni kokee opiskelun rankkana.
Kesätöitä on tehty aina, osa-aikatöitä myös. Opiskelun tuet eivät ole mitenkään heikolla tasolla historiallisesti vertailtuna. Tutkintojen vaatimuksia on myös helpotettu, jotta saadaan porukkaa valmiiksi. Epävarmuus työpaikoistakaan ei ole erilaista kuin ennen, ainahan ensimmäisiä työpaikkoja on ollut vaikea saada ja pätkien kautta on ponnistettu työelämään, ainakin sitten 90-luvun suuren laman. Työttömyyskään ei ole historiallisesti missään lähelläkään huippulukemia.
Eli sinänsä kyllä toivoisin opiskelevien asemaan sellaisia muutoksia, että ahdistusta ei tarvitsisi kokea. Mutta sitä en allekirjoita, että ne ilmeisimmät olosuhteet olisivat nykyään jotenkin heikommin kuin ennen, kun eivät ne ole.
Oletko tällä hetkellä 20-30--vuotias korkeakouluopiskelija? 😂
Jos et, niin mihinhän kokemuspohjaan perustat näkemyksesi?
Naurettavaa kommentoida tuolla tavoin, jos et itse tällä hetkellä opiskele.
Haloo, ei tunne jostakin ole kovin vertailukelpoinen.
Esim.
-Nuori tuntee, ettei opiskelijoille ole tarjolla osa-aikatöitä, kuten ennen oli.
FAKTA: Koskaan niin suuri prosentti opiskelijoista ei ole työskennellyt lukuvuoden aikana kuin nyt (61%).
-Nuori tuntee, että opintotuki ei ole koskaan ollut pienempi kuin nyt.
FAKTA: Opintotukea ei ole koskaan saanut niin paljon kuin vuonna 2019, laina, asumistuki ja tulorajat huomioon ottaen.
-Nuori tuntee, etteivät opiskelun puitteet ole koskaan ennen olleet näin vaikeat.
FAKTA: On tarjolla paljon enemmän erilaisia vaihtoehtoja päästä korkeakouluun, on verkkokursseja, verkkotenttejä, sähköisiä tenttimismahdollisuuksia läpi vuoden, kirjastot ovat auki läpi vuoden, joihinkin pääsee jopa 24h, halpoja opiskelijayksiöitä on ennätysmäinen määrä tarjolla jne. jne.
-Nuori tuntee, ettei koskaan työllistyminen korkeakoulututkinnolla ole ollut näin vaikeaa.
FAKTA: Amk- ja maisteritutkinnolla työllistyy 86% valmistuneista 1-2 vuoden sisällä valmistumisesta.
Aivan älytöntä tulla kertomaan, että näiden ja monien muiden faktojen valossa opiskelijoiden olosuhteet eivät voi olla paremmat koska tunne ja kokemus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän se jauhaminen menneistä ajoista kovin hedelmällistä ehkä ole. Mietin kuitenkin ihan aidosti, miksi niin moni kokee opiskelun rankkana.
Kesätöitä on tehty aina, osa-aikatöitä myös. Opiskelun tuet eivät ole mitenkään heikolla tasolla historiallisesti vertailtuna. Tutkintojen vaatimuksia on myös helpotettu, jotta saadaan porukkaa valmiiksi. Epävarmuus työpaikoistakaan ei ole erilaista kuin ennen, ainahan ensimmäisiä työpaikkoja on ollut vaikea saada ja pätkien kautta on ponnistettu työelämään, ainakin sitten 90-luvun suuren laman. Työttömyyskään ei ole historiallisesti missään lähelläkään huippulukemia.
Eli sinänsä kyllä toivoisin opiskelevien asemaan sellaisia muutoksia, että ahdistusta ei tarvitsisi kokea. Mutta sitä en allekirjoita, että ne ilmeisimmät olosuhteet olisivat nykyään jotenkin heikommin kuin ennen, kun eivät ne ole.
Oletko tällä hetkellä 20-30--vuotias korkeakouluopiskelija? 😂
Jos et, niin mihinhän kokemuspohjaan perustat näkemyksesi?
Naurettavaa kommentoida tuolla tavoin, jos et itse tällä hetkellä opiskele.
Haloo, ei tunne jostakin ole kovin vertailukelpoinen.
Esim.
-Nuori tuntee, ettei opiskelijoille ole tarjolla osa-aikatöitä, kuten ennen oli.
FAKTA: Koskaan niin suuri prosentti opiskelijoista ei ole työskennellyt lukuvuoden aikana kuin nyt (61%).
-Nuori tuntee, että opintotuki ei ole koskaan ollut pienempi kuin nyt.
FAKTA: Opintotukea ei ole koskaan saanut niin paljon kuin vuonna 2019, laina, asumistuki ja tulorajat huomioon ottaen.
-Nuori tuntee, etteivät opiskelun puitteet ole koskaan ennen olleet näin vaikeat.
FAKTA: On tarjolla paljon enemmän erilaisia vaihtoehtoja päästä korkeakouluun, on verkkokursseja, verkkotenttejä, sähköisiä tenttimismahdollisuuksia läpi vuoden, kirjastot ovat auki läpi vuoden, joihinkin pääsee jopa 24h, halpoja opiskelijayksiöitä on ennätysmäinen määrä tarjolla jne. jne.
-Nuori tuntee, ettei koskaan työllistyminen korkeakoulututkinnolla ole ollut näin vaikeaa.
FAKTA: Amk- ja maisteritutkinnolla työllistyy 86% valmistuneista 1-2 vuoden sisällä valmistumisesta.
Aivan älytöntä tulla kertomaan, että näiden ja monien muiden faktojen valossa opiskelijoiden olosuhteet eivät voi olla paremmat koska tunne ja kokemus.
Kiitos, ilman sarkasmia. Suosittelen kaikkia opiskelijoita joita ahdistaa, lukemaan kirjoittamasi viestin ja suhteuttamaan omaa ahdistustaan esim. vanhenpien kokemaan ahdistukseen. Tämän jälkeen elämän pitäisin tuntua helpommalle, kuten tuohon ikään kuuluukin. Ne ahdistavammat vuodet tulevat sitten opiskelun jälkeen, kun on perhe perustettu ja työstressi pukkaa päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun nuoruudessani tehtiin tyhmyydet vauvapalstalla. Oi niitä aikoja ja sitä trollaamisen määrää.
Minä aloitin nettiin kirjoittamisen Usenetin englannin- ja suomenkielisissä keskusteluryhmissä kuten sfnet.keskustelun alaryhmissä 1990-luvulla. Ne olivat tekstipohjaisia ja niihin kirjoitettiin oman sähköpostiohjelman kautta. Silloin ei ollut tietoa mistään vauvapalstasta.
80-luvulla ei vielä ollut sfnettiä keksitty. Ja koneita harvalla, modeemeja vielä vähemmän.
Keskustelin Japaniin yhden naisen kanssa.
Trollaustakaan ei vielä oltu keksitty.
Sukulaiseni on tällainen stressaantunut ja masentunut opiskelija. Oli jo lukioaikana sellainen, että kaikki muut ovat pskoja ja kukaan ei ymmärrä ja hänen ikäpolvi joutuu kaikkein tiukimmille. Lukion jälkeen ei päässyt opiskelemaan opettajaksi, kuten halusi. Työkkäri pisti työharjoitteluun. Ja voi, kuinka kauheaa. Joutui juoksemaan ja paikka oli pska ja työ ikävää ja taas kaikki oli niin negatiivista ja vanhemmat työkaverit ei ymmärtäneet, kuinka hänen sukupolvellaan oli vaikeinta.
No pääsi sitten yliopistoon. Ja sama valitus jatkui. Kuinka juuri hänen sukupolvellaan on vaikeinta ja meidän sukupolvi on vain lössötänyt ja saanut helpolla töitä ja töissäkin meillä on helppoa, mutta juuri hänen sukupolvi raataa töissä ja heillä on vaikeinta.
No ei mennyt kauaa, kun sairastui masennukseen. Ja taas sama virsi. Itsekkin pikkuhiljaa väsyin kuuntelemaan sitä jatkuvaa syyllistämistä, kun kaikki edelliset sukupolvet on päässeet niin helpolla ja juuri heillä on niin vaikeaa ja tiukkaa ja raskasta.
Ei sitten valmistunut koskaan, kun kaikki on niin raskasta ja on ollut 20 vuotta työttömänä ja tukityöllistettynä ja kursseilla ja edelleen valittaa, kun juuri he, 80-luvulla syntyneet on se sukupolvi, joilla oli kaikkein vaikeinta ja yhteiskunta ei tukenut tarpeeksi ja tuet oli kaikkein pienimmät ja opiskelijayksiökin oli vain 25 neliötä ja eihän sitä sillä lailla kukaan jaksa
Eli ei nykynuoriso ole keksinyt mitään uutta. Voisi sanoa, ettei mitään uutta auringon alla ja jokainen sukupolvi näkyy valittavan samaa.
Onhan se opiskelu ja työnteko rankkaa, mutta en koe että ihmisillä täytyisi ollakkaan automaattinen oikeus elämään, jossa kaikki tehdään helpoksi ja rahaakin tulee veronmaksajilta mielin määrin. Miksi pitäisi? Kuitenkin se, että Suomessa jokaisella on mahdollisuus lähteä opiskelemaan ja kehittämään itseään on asia, mistä pitäisi olla kiitollinen.
Toki jos joku kokee ahdistusta tms koulun suhteen, niin siihen tarvitsee tukea eikä sitä kuulu vähätellä. En vaan lähtisi syyttämään itse opiskelua.
Maailma on muuttunut. Nykyisin lapsia kasvatetaan sillä asenteella, että he voivat ja heidän pitäisikin toteuttaa itseään ja haaveitaan. Nykyään kuulee lapsia jopa kehuttavan ja kannustettavan. Siinä nuorelle kehittyy omanarvontuntoinen minäkuva ja identiteetti. Tällainen ihminen kuvittelee olevansa merkityksellinen. Ikävä kyllä maailman ei ole muuttunut kovin paljon paremmaksi edellisestä sukupolvesta, eli nykyisinkin työntekijöiden täytyy raahautua aamulla työpaikalle, jossa aika kuluu enimmäkseen hukkaan, eikä tekemisessä yleensä ole mitään mieltä. Siitä seuraa kognitiivista dissonanssia, joka ei jää ironian tasolle vaan läpäisee hiljalleen koko persoonan. Vanhemmat ihmiset sanovat, että kaikki on paskaa paitsi kusi, mutta nauravat päälle, kun taas nuoremmat tajuavat, että näin on, eikä asia enää yhtään naurata.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se opiskelu ja työnteko rankkaa, mutta en koe että ihmisillä täytyisi ollakkaan automaattinen oikeus elämään, jossa kaikki tehdään helpoksi ja rahaakin tulee veronmaksajilta mielin määrin. Miksi pitäisi? Kuitenkin se, että Suomessa jokaisella on mahdollisuus lähteä opiskelemaan ja kehittämään itseään on asia, mistä pitäisi olla kiitollinen.
Toki jos joku kokee ahdistusta tms koulun suhteen, niin siihen tarvitsee tukea eikä sitä kuulu vähätellä. En vaan lähtisi syyttämään itse opiskelua.
Mistä tällainen kummallinen harhaluulo kumpuaa, että kouluttaminen jotenkin kehittäisi ihmistä? Nykymaailmassa se lähinnä tuhoaa viimeisenkin motivaation ja omaperäisyyden.
Alue: Aihe vapaa
Ja meinaat sitten, että ennen ei oltu kipeitä, ollut masennusta jne?