Lue keskustelun säännöt.
Kuinka hyvin tunnet suomalaiset muinaiset jumalat?
10.07.2019 |
Niitä on monta, kumpaakin sukupuolta.
En muista että koulussa olisi opetettu, ihmettelen kyllä miksi.
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
M31 ja latino kirjoitti:
Jeesus on ainua vapahtaja kirjoitti:
M31 ja latino kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksei noita opeteta. Olen vasta aikuisena saanut edes tietää, että suomalaisilla on muinaiset jumalat ja menneisyys, siitä ei puhuta MISSÄÄN KOSKAAN.
Jauhetaan vain sodasta ja lähimenneisyydestä.Olen itse käynyt lukiossa muinaissuomalaisuutta käsittelevän kurssin. Oli kyllä tosi mielenkiintoista. Jos kiinnostaa lukea asiasta itse, voisin suositella Risto Pulkkisen kirjaa Suomalainen kansanusko (https://www.adlibris.com/fi/kirja/suomalainen-kansanusko-9789524953405) sekä samalta kirjailijalta Suomalaisen kansanuskon sanakirjaa (https://www.gaudeamus.fi/suomalaisenkansanuskonsanakirja/).
Kiitos vinkistä! Todella mielenkiintoinen aihe.
Tunnen suomalaista muinaiskulttuuria ihan liian vähän. Olen kyllä lukenut Kalevalan, mutta en ole ihan varma olenko ymmärtänyt siitä ihan kaikkea.
Nämä aion lukea heti seuraavaksi.
Ällös käänny pois Kiesuksen tiält!
Kiasus on Armastaja
Mun usko on niin vahva, ettei ole mitään pelkoa, että muinaisjumalat saisi minua käännytettyä. Otan tämän yleissivistyksen ja historian oppituntina.
Olen sitä mieltä, että kaikista eri uskonnoista on hyvä tietää ainakin perusteet, vaikka niihin ei itse uskoisikaan.
Älä suhtaudu Suomen haltioihin jne. "uskontona". Uskomukset eivät ole uskontoja. Ei ollut mitään yhtä yhtenevää "uskontoa" vaan erilaisia uskomuksia joihin eri puolilla Suomea vähän eri lailla suhtauduttiin. Ei voi eikä pidä verrata kristinuskoon tms. Uskomuksissa ei myöskään ole mitään "käännyttävää". Esimerkiksi lapsille istutettiin suojeluspuiksi pihlajat tai saunatontulle heitettiin viimeinen vesikauhallinen kiukaalle tyhjään saunaan kun lähdettiin pois. Lapsia peloteltiin hiisillä jne. etteivät putoa kaivoihin ja lähteisiin. Tavallaan perusarkeen sidottuja taruja, joista on ollut joskus hyötyäkin. Ja paikasta ja ajasta riippuvaisia eroja miten missäkin on missäkin ajateltu ja tehty tai mitäkin kutsuttu.
Kiitos myös sinulle uudesta näkökulmasta, tämähän käy vielä mielenkiintoisemmaksi.
Olen oikeasti ylpeä itsestäni kun sain Kalevalan luettua. On muuten hiton vaikeaa luettavaa kun äidinkieleni ei ole suomi.
Minulla on vielä paljon opittavaa.
Even if there was a hand, it was the hand of God -Diego Maradona
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalevalaa käsitellään koulussa.
Lauluissa tulee esiin (Metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston, Tapiolan vainiolla karhun kanssa painiin käyn...)
Äidinkielessä karhun synonyymit, ettei karhu kuulisi oikeaa nimeään (otso, mesikämmen, metsän kuningas, kontio).
Historiassa hiidenkivet, karsikkopuut, pyhät pihlajat, nimistö jne. Lallin tappaminen Köyliön jäälle, kun hän tuli tuomaan uutta uskoa tänne.
Ette vain ole osanneet yhdistää näitä muinaisuskoon. Paljonkin käsitellään koulussa tätä.
Kalevala on Lönnrotin puoliksi sepittämää tai muuntelemaa.
Niin, olisiko ollut parempi, että tarinat olisi vain kerrottu ja viereen aika ja paikkakunta. Sitten ihmiset olisivat itse voineet ajatella siitä yhteneväisen tarinan kukin mielensä mukaan. Ei kai sitä tarvitse niin vakavasti ottaa, että joku on solminut tarinat yhteen.
Liittyykö Panu jotenkin suomalaiseen mytologiaan? Metsän jumala tms.?
M31 ja latino kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M31 ja latino kirjoitti:
Jeesus on ainua vapahtaja kirjoitti:
M31 ja latino kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksei noita opeteta. Olen vasta aikuisena saanut edes tietää, että suomalaisilla on muinaiset jumalat ja menneisyys, siitä ei puhuta MISSÄÄN KOSKAAN.
Jauhetaan vain sodasta ja lähimenneisyydestä.Olen itse käynyt lukiossa muinaissuomalaisuutta käsittelevän kurssin. Oli kyllä tosi mielenkiintoista. Jos kiinnostaa lukea asiasta itse, voisin suositella Risto Pulkkisen kirjaa Suomalainen kansanusko (https://www.adlibris.com/fi/kirja/suomalainen-kansanusko-9789524953405) sekä samalta kirjailijalta Suomalaisen kansanuskon sanakirjaa (https://www.gaudeamus.fi/suomalaisenkansanuskonsanakirja/).
Kiitos vinkistä! Todella mielenkiintoinen aihe.
Tunnen suomalaista muinaiskulttuuria ihan liian vähän. Olen kyllä lukenut Kalevalan, mutta en ole ihan varma olenko ymmärtänyt siitä ihan kaikkea.
Nämä aion lukea heti seuraavaksi.
Ällös käänny pois Kiesuksen tiält!
Kiasus on Armastaja
Mun usko on niin vahva, ettei ole mitään pelkoa, että muinaisjumalat saisi minua käännytettyä. Otan tämän yleissivistyksen ja historian oppituntina.
Olen sitä mieltä, että kaikista eri uskonnoista on hyvä tietää ainakin perusteet, vaikka niihin ei itse uskoisikaan.
Älä suhtaudu Suomen haltioihin jne. "uskontona". Uskomukset eivät ole uskontoja. Ei ollut mitään yhtä yhtenevää "uskontoa" vaan erilaisia uskomuksia joihin eri puolilla Suomea vähän eri lailla suhtauduttiin. Ei voi eikä pidä verrata kristinuskoon tms. Uskomuksissa ei myöskään ole mitään "käännyttävää". Esimerkiksi lapsille istutettiin suojeluspuiksi pihlajat tai saunatontulle heitettiin viimeinen vesikauhallinen kiukaalle tyhjään saunaan kun lähdettiin pois. Lapsia peloteltiin hiisillä jne. etteivät putoa kaivoihin ja lähteisiin. Tavallaan perusarkeen sidottuja taruja, joista on ollut joskus hyötyäkin. Ja paikasta ja ajasta riippuvaisia eroja miten missäkin on missäkin ajateltu ja tehty tai mitäkin kutsuttu.
Kiitos myös sinulle uudesta näkökulmasta, tämähän käy vielä mielenkiintoisemmaksi.
Olen oikeasti ylpeä itsestäni kun sain Kalevalan luettua. On muuten hiton vaikeaa luettavaa kun äidinkieleni ei ole suomi.
Minulla on vielä paljon opittavaa.
Mitä sinulle jäi teoksesta mieleen?
Kalevala voi olla vaikeaa luettavaa vaikka suomi olisi äidinkieli. Kalevalasta on kirjoitettu myös useita sitä tutkivia teoksia, joissa avataan sen aikaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja tapoja Kalevalan tarinoiden takana. Joissakin teoksissa pohditaan tarinoita "nykyisten" näkökulmien, esim. feminismin kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juha Pentikäinen on kirjoittanut todella mielenkiintoisia teoksia suomalaisten muinaisuskomuksista.
Pentikäinen oli mun opettaja. Olin hänen viimeisiä oppilaita. Kerran hän vei kurssimme oppilaat kävelylenkille Helsinkiin. Kiersimme ne paikat Helsingissä joissa oli karhuja. Karhunkuvia löytyi Katajanokalta, ytimestä ja Karhupuistosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalevalaa käsitellään koulussa.
Lauluissa tulee esiin (Metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston, Tapiolan vainiolla karhun kanssa painiin käyn...)
Äidinkielessä karhun synonyymit, ettei karhu kuulisi oikeaa nimeään (otso, mesikämmen, metsän kuningas, kontio).
Historiassa hiidenkivet, karsikkopuut, pyhät pihlajat, nimistö jne. Lallin tappaminen Köyliön jäälle, kun hän tuli tuomaan uutta uskoa tänne.
Ette vain ole osanneet yhdistää näitä muinaisuskoon. Paljonkin käsitellään koulussa tätä.
Kalevala on Lönnrotin puoliksi sepittämää tai muuntelemaa.
Niin, olisiko ollut parempi, että tarinat olisi vain kerrottu ja viereen aika ja paikkakunta. Sitten ihmiset olisivat itse voineet ajatella siitä yhteneväisen tarinan kukin mielensä mukaan. Ei kai sitä tarvitse niin vakavasti ottaa, että joku on solminut tarinat yhteen.
Tietenkin olisi, mutta valitettavasti niistä tarinoista ja siitä teoksesta yli sadan vuoden ajan etsittiin jotain suomalaisuuden ydintä. Tyhmimmät kai kuvittelevat vieläkin sellaisen löytävänsä, toki eivät itse ole edes lukeneet.
Vierailija kirjoitti:
M31 ja latino kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M31 ja latino kirjoitti:
Jeesus on ainua vapahtaja kirjoitti:
M31 ja latino kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksei noita opeteta. Olen vasta aikuisena saanut edes tietää, että suomalaisilla on muinaiset jumalat ja menneisyys, siitä ei puhuta MISSÄÄN KOSKAAN.
Jauhetaan vain sodasta ja lähimenneisyydestä.Olen itse käynyt lukiossa muinaissuomalaisuutta käsittelevän kurssin. Oli kyllä tosi mielenkiintoista. Jos kiinnostaa lukea asiasta itse, voisin suositella Risto Pulkkisen kirjaa Suomalainen kansanusko (https://www.adlibris.com/fi/kirja/suomalainen-kansanusko-9789524953405) sekä samalta kirjailijalta Suomalaisen kansanuskon sanakirjaa (https://www.gaudeamus.fi/suomalaisenkansanuskonsanakirja/).
Kiitos vinkistä! Todella mielenkiintoinen aihe.
Tunnen suomalaista muinaiskulttuuria ihan liian vähän. Olen kyllä lukenut Kalevalan, mutta en ole ihan varma olenko ymmärtänyt siitä ihan kaikkea.
Nämä aion lukea heti seuraavaksi.
Ällös käänny pois Kiesuksen tiält!
Kiasus on Armastaja
Mun usko on niin vahva, ettei ole mitään pelkoa, että muinaisjumalat saisi minua käännytettyä. Otan tämän yleissivistyksen ja historian oppituntina.
Olen sitä mieltä, että kaikista eri uskonnoista on hyvä tietää ainakin perusteet, vaikka niihin ei itse uskoisikaan.
Älä suhtaudu Suomen haltioihin jne. "uskontona". Uskomukset eivät ole uskontoja. Ei ollut mitään yhtä yhtenevää "uskontoa" vaan erilaisia uskomuksia joihin eri puolilla Suomea vähän eri lailla suhtauduttiin. Ei voi eikä pidä verrata kristinuskoon tms. Uskomuksissa ei myöskään ole mitään "käännyttävää". Esimerkiksi lapsille istutettiin suojeluspuiksi pihlajat tai saunatontulle heitettiin viimeinen vesikauhallinen kiukaalle tyhjään saunaan kun lähdettiin pois. Lapsia peloteltiin hiisillä jne. etteivät putoa kaivoihin ja lähteisiin. Tavallaan perusarkeen sidottuja taruja, joista on ollut joskus hyötyäkin. Ja paikasta ja ajasta riippuvaisia eroja miten missäkin on missäkin ajateltu ja tehty tai mitäkin kutsuttu.
Kiitos myös sinulle uudesta näkökulmasta, tämähän käy vielä mielenkiintoisemmaksi.
Olen oikeasti ylpeä itsestäni kun sain Kalevalan luettua. On muuten hiton vaikeaa luettavaa kun äidinkieleni ei ole suomi.
Minulla on vielä paljon opittavaa.
Mitä sinulle jäi teoksesta mieleen?
Kalevala voi olla vaikeaa luettavaa vaikka suomi olisi äidinkieli. Kalevalasta on kirjoitettu myös useita sitä tutkivia teoksia, joissa avataan sen aikaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja tapoja Kalevalan tarinoiden takana. Joissakin teoksissa pohditaan tarinoita "nykyisten" näkökulmien, esim. feminismin kautta.
Pelkkää spekulaatiota, mitään ”Kalevalan aikaista” ei myöskään ole olemassakaan. Jos joku on Kalevalaa tuolla tavalla tulkinnut niin se on pseudohistoriaa. Kuten sanottu, se on Lönnrotin päästään keksimää.
Alkuperäiset runot sitten asia erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisitte keskittyneet siellä historian- ja uskonnontunneilla. Eivät tainneet Tapiot ja Mielikit vielä silloin niin kiinnostaa:)
Huomattavasti vähemmän kiinnosti joku kirkkohistoria, mutta sitä muistan kyllä opetettaneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksei noita opeteta. Olen vasta aikuisena saanut edes tietää, että suomalaisilla on muinaiset jumalat ja menneisyys, siitä ei puhuta MISSÄÄN KOSKAAN.
Jauhetaan vain sodasta ja lähimenneisyydestä.Olen itse käynyt lukiossa muinaissuomalaisuutta käsittelevän kurssin. Oli kyllä tosi mielenkiintoista. Jos kiinnostaa lukea asiasta itse, voisin suositella Risto Pulkkisen kirjaa Suomalainen kansanusko (https://www.adlibris.com/fi/kirja/suomalainen-kansanusko-9789524953405) sekä samalta kirjailijalta Suomalaisen kansanuskon sanakirjaa (https://www.gaudeamus.fi/suomalaisenkansanuskonsanakirja/).
Olen uskontotieteilijä. Olen ollut monesti Riston kursseilla, mm just luentosarjan Suomalainen kansanusko, jossa oli useita vierailevia luennoitsijoita. Todella mielenkiintoista. Haluaisin lukea myös Islannin säätöjä, mutta valitettavasti kielitaito ei riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksei noita opeteta. Olen vasta aikuisena saanut edes tietää, että suomalaisilla on muinaiset jumalat ja menneisyys, siitä ei puhuta MISSÄÄN KOSKAAN.
Jauhetaan vain sodasta ja lähimenneisyydestä.Riippuu mitä ikäluokkaa on. Ainakin -90 luvun alun lapsosille jo opetettiin näitä koulussa.
Mitäs miinustelette? Ette olisi nukkuneet tunneilla!
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen kulttuurihistoria on näköjään asia jota ei opeteta koulussa tarpeeksi jos ollenkaan.
Ei vaan muinaisusko vaan monet muut asiat.
Ja meillä on muinaisuskossa niin mielenkiintoisia asioita. Tiedättehän esim. kuppikivet, joissa uhrattiin viljaa ja sen semmoista. Nekin ovat ollet käytössä jossain päin Suomea vielä 1950-luvulla.
Tai karhunpeijaiset, niitäkin on vietetty vielä melko vähän aikaa sitten. Koko Karhu muinaisuskomme käsitteenä on hieno, Karhun syntytarinat ja muu.
Karhunpeijaisia ja hirvipeijaisia järjestetään ihan nykyäänkin, hirviporukat vuosittain ja karhupeijaiset silloin kun on saatu kaatolupa sekä onnistuttu eläimen ampumisessa. Alkuperäinen pakanallinen tausta ja rituaalit ovat tosin pääosin unohtuneet ja tilaisuudet muuttuneet tekosyyksi metsästysporukalle kokoontua iltaa viettämään saaliista tehtyä ruokaa syöden.
Hippa oli metsästyksen jumala. Nykyään lapset leikkivät hippaa, jossa "metsästetään" toisia.
Otetaan omat jumalat takasin.