Lue keskustelun säännöt.
Kuinka hyvin tunnet suomalaiset muinaiset jumalat?
10.07.2019 |
Niitä on monta, kumpaakin sukupuolta.
En muista että koulussa olisi opetettu, ihmettelen kyllä miksi.
Kommentit (120)
Minäkään en muista että heistä oltaisiin pahemmin koulussa puhuttu. Uskonnon tunneilla ei ainakaan puhuttu, siitä olen varma. Näin siis peruskoulussa, lukiota en ole käynyt niin en tiedä. Ehkä historiassa aihetta sivuttiin, mutta jotenkin minulla on sellainen muistiikuva että kreikkalaisten ja roomalaisten jumalista puhuttiin enemmän kuin suomalaisten.
m41
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seksin ja parittelun jumala Jorma
Alkoholin jumala Yrjö
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen kulttuurihistoria on näköjään asia jota ei opeteta koulussa tarpeeksi jos ollenkaan.
Ei vaan muinaisusko vaan monet muut asiat.
Ja meillä on muinaisuskossa niin mielenkiintoisia asioita. Tiedättehän esim. kuppikivet, joissa uhrattiin viljaa ja sen semmoista. Nekin ovat ollet käytössä jossain päin Suomea vielä 1950-luvulla.
Tai karhunpeijaiset, niitäkin on vietetty vielä melko vähän aikaa sitten. Koko Karhu muinaisuskomme käsitteenä on hieno, Karhun syntytarinat ja muu.
Ei niitä opeteta, tärkeämpää on napoleon ja rooman keisarit.
:(
Eipä satuolennoista tarvitse jauhaakaan. Toista on yksi ainoa oikea elävä Herra, onneksi vielä uskonnossa opetetaan, vaikkakin taitaa aika ohutta ollakin.
Vierailija kirjoitti:
Seksin ja parittelun jumala Jorma
Alkoholin jumala Yrjö
Ja Yrjön vaimo Pirjo. Laatoittajien suojelusjumalat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä satuolennoista tarvitse jauhaakaan. Toista on yksi ainoa oikea elävä Herra, onneksi vielä uskonnossa opetetaan, vaikkakin taitaa aika ohutta ollakin.
Satuolento on se sinunkin palvomasi.
Vierailija kirjoitti:
Tia-Maria kirjoitti:
Tunnen ja suomalainen mytologia kiinnostaa kovasti.
Samoin. Koulussa siitä ei kuullut mitään.
Me laulettiin päiväkodissa laulua, jossa Tapio ja Tellervo hengasivat pienen tytön tylleröisen päiväunilla. Siinäpä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiseen kansanperinteeseen kuuluu tosi viihdyttäviä karhusatuja, joissa karhu saattaa ottaa ihmisen muodon ja käydä metsämiesten kanssa esim. kahveella tai kirkonkylän kievarissa. Karhu oli aikansa supersankari ja näkymätön mies. Siksi sitä niin paljon kunnioitettiinkin ja peijaisissa oli tarkka protokolla, jotta karhun henki ei suuttuisi.
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en muista että heistä oltaisiin pahemmin koulussa puhuttu. Uskonnon tunneilla ei ainakaan puhuttu, siitä olen varma. Näin siis peruskoulussa, lukiota en ole käynyt niin en tiedä. Ehkä historiassa aihetta sivuttiin, mutta jotenkin minulla on sellainen muistiikuva että kreikkalaisten ja roomalaisten jumalista puhuttiin enemmän kuin suomalaisten.
m41
Onko sana Kalevala tuttu? Siellä puhutaan tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juha Pentikäinen on kirjoittanut todella mielenkiintoisia teoksia suomalaisten muinaisuskomuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalevalaa käsitellään koulussa.
Lauluissa tulee esiin (Metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston, Tapiolan vainiolla karhun kanssa painiin käyn...)
Äidinkielessä karhun synonyymit, ettei karhu kuulisi oikeaa nimeään (otso, mesikämmen, metsän kuningas, kontio).
Historiassa hiidenkivet, karsikkopuut, pyhät pihlajat, nimistö jne. Lallin tappaminen Köyliön jäälle, kun hän tuli tuomaan uutta uskoa tänne.
Ette vain ole osanneet yhdistää näitä muinaisuskoon. Paljonkin käsitellään koulussa tätä.
Lalli ei tuona uutta uskoa ja kulttia Suomeen, päin vastoin, tappoi piispa Henrikin Köyliön järvellä.
Olet oikeassa. Nimet vaihtoivat paikkaa, Lalli tappoi piispa Henrikin, kun Lallin Kerttu-vaimo kertoi piispan seurueen vierailusta, Lalli suuttui ja hiihti piispan hevosreen kiinni jäällä ja kirves viuhui ja Henrik ja palvelija kuolivat. Lalli pakeni, eikä häntä löydetty vuosiin. Lalli ei halunnut uutta uskoa, vaan piti muinaisuskostaan kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän kaiken, mitä niistä OIKEASTI on tiedettävissä. Se on aika vähän. Arkeologisia jäänteitä (kuppikiviä, saamelaisten seitoja) lukuunottamatta jäänteitä on aika vähän, ne ovat kaikki kristittyjen tuottamia ja niitä leimaa vahvasti 1500-1700-lukujen tapa kirjoittaa kaikki vastaamaan antiikin kreikan traditiota. Toisin sanoen, me emme oikeasti tiedä, mikä osa esimerkiksi Agricolan jumalaluetteloa on Miikun itsensä keksimää, mille sitten myöhemmät antikviteettien tutkijat ovat ”löytäneet” eli lähinnä keksineet tai pyytäneet talonpoikia tuottamaan todisteita. Tapio ja karhu esimerkiksi ovat varsin todennäköisesti tällaisia, kristillinen nimikin viittaa. Oikeastaan ainoat, joista on niin paljon ja niin laajoja, että se toennäköisesti ei ole kristillistö perua, on Ukko ja esivanhempien palvonta.
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsen vaan yhden Jumalan jonka varaan uskallan pistää elämäni.
Ukko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä satuolennoista tarvitse jauhaakaan. Toista on yksi ainoa oikea elävä Herra, onneksi vielä uskonnossa opetetaan, vaikkakin taitaa aika ohutta ollakin.
Jotkut ovat kiinnostuneita omasta perinteestään, eivätkä niinkään lähi-idästä tuodusta tuontiuskomuksesta kuten sinä.
Tursas eli sodanjumala, josta on saanut nimensä myös Hämeenlinnalainen Turisas bändi
Vierailija kirjoitti:
Tiedän kaiken, mitä niistä OIKEASTI on tiedettävissä. Se on aika vähän. Arkeologisia jäänteitä (kuppikiviä, saamelaisten seitoja) lukuunottamatta jäänteitä on aika vähän, ne ovat kaikki kristittyjen tuottamia ja niitä leimaa vahvasti 1500-1700-lukujen tapa kirjoittaa kaikki vastaamaan antiikin kreikan traditiota. Toisin sanoen, me emme oikeasti tiedä, mikä osa esimerkiksi Agricolan jumalaluetteloa on Miikun itsensä keksimää, mille sitten myöhemmät antikviteettien tutkijat ovat ”löytäneet” eli lähinnä keksineet tai pyytäneet talonpoikia tuottamaan todisteita. Tapio ja karhu esimerkiksi ovat varsin todennäköisesti tällaisia, kristillinen nimikin viittaa. Oikeastaan ainoat, joista on niin paljon ja niin laajoja, että se toennäköisesti ei ole kristillistö perua, on Ukko ja esivanhempien palvonta.
En ole varmastikaan yhtä perehtynyt aiheeseen mitä sinä, mutta olen vähän miettinyt samoja juttuja. Vaikuttaisi siltä, että tietyntyyppiselle yhteiskunnalle on tarpeen luoda tietyntyyppinen jumaltarusto ja esim. iso osa siitä mitä Kalevalassa on (toki Lönnrotin paljon muokkaamana) on indoeurooppalaista lainaa, joka varmaan levisi itämerensuomalaisten kansojen pariin samalla kun mm. maanviljely, rauta jne. Samojen tarina-aiheiden variaatioita on mm. kreikkalaisilla ja voi olla, että näitä aihioita on vielä "kreikannettu" samalla kun niitä on raapusteltu ylös. Eli toisin sanoen tällainn polyteistinen maailmankäsitys, jossa jokaiselle asialle on oma nimetty jumalansa, on varsin yleisindoeurooppalaista perua. Sitä vanhemmat kerrostumat ovat jo hyvin vanhoja ja liittynevät metsästykseen ja kalastukseen pohjaavaan yhteiskuntarakenteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä satuolennoista tarvitse jauhaakaan. Toista on yksi ainoa oikea elävä Herra, onneksi vielä uskonnossa opetetaan, vaikkakin taitaa aika ohutta ollakin.
Jotkut ovat kiinnostuneita omasta perinteestään, eivätkä niinkään lähi-idästä tuodusta tuontiuskomuksesta kuten sinä.
Mun pulesta jokainen saa uskoa ihan mihin haluaa, mutta on älyllisesti epårehellistä väittää, että kumpikaan on oikeasti enää eds lähellä samaa kuin alunperin, ei kristinusko eikä suomalainen uuspakanuus.
Miksi noita pitäisi koulussa opettaa, tai miksi noita pitäisi kenenkään tietää? Jo 2000 vuotta sitten tajuttiin että on olemassa vain yksi jumala, jolloin hän ei edes tarvinnut muuta nimeä kuin pelkkä Jumala. Tuo konsepti on todettu toimivaksi ja siksi siinä onkin pitäydytty jo kaksi vuosituhatta.
En voi sanoa tuntevani hyvin. Missään tapauksessa en voi sanoa, etteikö koulussa olisi opetettu:
alkuopetuksessa on muistaakseni puhuttu ainakin Tapiosta ( muistan tämän, koska sukulaisen nimi on Tapio), Ahtista, Kyllikistä, haltioista. Kun luettiin Ronja Ryövärintytär, niin käytiin läpi menninkäisiä ja keskusteltiin mikä ero on peikolla, menninkäisellä, jättiläisellä yms.
Muuten ala-ateen aikana on näistä aiheista keskusteltu ainakin historian, äidinkielen, uskonnon ja kuvaamataidon tunneilla.
Yläasteella ja lukiossa samoin: historia, äidinkieli ja kirjallisuus, uskonto ja kuvaamataito. On tehty erilaisia aikajanoja, joihin on yhdistetty erilaisia uskomuksia eri puolella maailmaa. Kerrottu erityisesti kirkkohistorian tunneilla, että miten kansanuskomukset kulkivat rinnalla kristinuskon kanssa. Samoin muistan pohtineeni uskonnon tunnilla sitä, että miten muinaisten suomalaisten uskomusten sekoittuminen eroaa new agen uskomusten sekoittumisesta ( kristinusko, muinaiset uskomukset ja idän uskonnot); ennen joulua on muisteltu uskomuksia haltioihin ja tonttuihin. On pohdittu koulussa sitä, että miksi on tarkemmin tiedossa esim. kirkkohistoria ja juutalaisuuden muutokset, kuin esim. saamelaisten ja suomalaisten omat uskomukset. On pohdittu sitä, että miten nykyään tiedetään mitään suomalaisten muinaisuskomuksista, ja miten on mahdollista tietää mitään.
Äidinkielen tunnilla on käyty läpi Kalevalaa, Kanteletarta ja muuta kansanrunoutta. Opettaja on selittänyt uskomuksia jne.
Oma lapsi aloitti historian viidennellä tänä vuonna. Ainakin heidän historian kirjassaan oli kerrottu pitkät pätkät myös suomalaisten muinaisista jumalista ja uskomuksista.
Onko mahdollista, että olette unohtaneet,mitä koulussa on opetettu?
Av-mamma 46v
Bock oli pelkkä paskanpuhuja. Toki karismaattinen ja osasi puhua ihmiset pyörryksiin, mutta puhui ihan silkkaa skeidaa. Ei siellä mitään temppeliä ole ja Bockin höpötykset ovat silkkaa satua.