Mökillä suvun kesken, eno huomautti ylipainoiselle 8v tytölleni "ei sun kannata hei toista makkaraa ottaa"

Vierailija kirjoitti:

Nämä ylipainoiset ottavat aina esille sen erilaisen aineenvaihdunnan ja keksivät tekosyitä lihomiselleen. 

Minulla on mz-kaksonen joka tekee hidasta itsemurhaa Hesen ja Mäkkärin avulla mutta väittää silti että ne ylimääräiset kilot johtuvat geeneistä eivätkä siitä että vetää ruoka-kulutuksen lisäksi melkein 7 litraa limua per päivä.

Tuossa edellähän puhuttiin, että jos molemmat syö ja liikkuu samalla tavalla, mutta vain toinen lihoo syy on aineenvaihdunnan erossa. Eli tuo sun esimerkki ei koske sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle myös läheinen ihminen totesi tuohon tyyliin; "Älä nyt kaikista lihavimmalle ensinnä anna, ja vielä noin isoa palasta". Isäntä antoi pihvin mulle ekana, olin varmaan kans joku alle kymmenen.

Muistan sanat kuin eilisen päivän vaikka tilanteesta on jo yli 30 vuotta aikaa.

Mulla on kanssa lapsuudesta 9-vuotiaana tällainen samantyylinen sutkaus. 30 vuotta myöhemmin muistan edelleen sen ja minusta tuntuu koko ajan sille, että olen oikeasti lihavampi mitä tajuan, koska en lapsena mielestäni ollut iso, enkä ajatellut, että kehoni haittaisi ketään. Selkeästi siis näemmä olinkin isompi kuin kuvitellin, rumempi kuin ajattelin ja kehoni häiritsi muita.

Tosi pienestä se näemmä mieli rapsahtaa nurin. En pidä peileistä, en tykkää ostaa vaatteita, koko keho tuntuu koko ajan väärälle. Ja muistan edelleen miten se kaikki iski päälle tästä yhdestä typerästä kommentista 9-vuotiaalle minulle. 

Oletko siis edelleen lihava? Jos oma kehosi tuntuu koko ajan väärälle, mikset tee mitään asialle? Laihduta, mene terapiaan?

Miksi toisten ”väärien kehojen” takia järjestetään pride-kulkueita, mutta toisille sanotaan, että kehosi on vääränlainen ja/tai päässäsi on vikaa?

Ketään ei pidä kannustaa epäterveellisiin elämäntapoihin. Jos haluat lihottaa itsesi muodottomaksi huonoilla elämäntavoilla, se on oma asiasi, mutta ei siinä mitään ihailtavaa ole.

Enhän minä itsestäni kirjoittanut. Mutta ilmeisesti koit tärkeämmäksi hyökätä kysyjän kimppuun kysymyksen pohtimisen sijaan?

Veljelle pitää sanoa, että pitää turp ansa kiinni.

Näiden kommenttien perusteella voi tehdä oletuksen - jos eläisimme maailmassa, jossa olisi vain kauniita ja hoikkia ihmisiä, lihavuuden ja rumuuden raja olisi matalampi tyyliin 1kg ylipainoa = muodoton läski.

Lapsella tulee aika nopeasti nitriittien raja täyteen. Pienellä lapsella jo yhdestä nakista... isosta makkarasta varmaan 8-vuotiaan viikkokiintiö.

Jos nälkä jää, voi varmaan vielä syödä jotain muuta. Leipää, jogurttia, salaattia...?

Ja jugurtti muka terveellistä? Anna mun nauraa

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tuttavaperhe, jossa 6-v lapsi syö aina hamppareita ja Kinder-munia. Lisäksi tuijottaa tablettia kun syö. Koska vanhemmat ei pärjää lapsen kanssa jne.

Äiti on lastentarhanopettaja ja isä opettaja.

Että näin.

Apua ei tää voi olla totta 😅

Itse sain kuulla läheiseltäni, että olen liian isomahainen ollakseni missi (tuohon aikaan missit olivat ne kaikista kauneimmat naiset). Olin 7-vuotias enkä edes kuvista jälkeen päin katsottuna niin pyöreä kuin muistelin. Seuraus: ylipainoa aikuisiällä ja ongelmallinen suhde syömiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enon kommentti oli todella mauton. Toivottavasti tytölle ei jää mieleen kummittelemaan tuo.

Mutta, ap sinun lapsesi taitaa olla ylipainoinen. Itse en edes aikuisena jaksa syödä kahta grillimakkaraa. Suosittelisin koko perheelle ruokaremonttia ja annoskokojen pienentämistä. Lapsellasi tulee olemaan vanhemmiten vaikea suhde ruokaan, jos jo kotona lapsena on saanut syödä epäterveellisesti aikuisten annoksia. Kaksi makkaraa ei ole lapsen annos, kun moni aikuinenkaan ei tuollaista määrää jaksa.

Ööö, aika moni jaksaa 2 makkaraa, jopa minun laiha rimpula 5-vuotiaani. Kukaan ei uskoisi paljonko hän syö esim kotiruokaa kerralla ellei itse näkisi. Syö koska liikkuu mahdottoman paljon, eikä ole paikallaan juuri lainkaan.

Meillä on kans tällainen 5-vuotias, joka syö päiväkodissakin aina monta lautasellista ja työntekijät varovasti utelee että ruokitaanko sitä kotona. No ruokitaan ruokitaan, mutta kun tyyppi ei pysy paikallaan edes nukkuessaan ja kasvaa yli 10 cm vuodessa, niin kyllä siinä kaurapuuroa muutama kattilallinen tarvitaan. Lapsi on normaalipainoinen/hoikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä muistan myös kommentin enoltani, kun olin 9. "Et kai sä enempää kakkua ota, eihän sulla mahdu kohta vaatteet päälle." Lisäksi naureskelua. Muistan sen häpeän ja miten lähdin äkkiä pöydästä. Äiti antoi kyllä enon kuulla välittömästi kunniansa, miten lapsille ei puhuta noin. Oikeasti mä olin ihan normaalipainoinen, jopa hoikka (120cm ja 16kg) mutta tuosta tuli pitkäksi aikaa olo, että mä oon lihava ja koin huonoa omatuntoa kaikesta syömisestä.

Olit 4-v kokoinen

120 cm harvemmin on kyllä 4-vuotias 🤔 6-7-vuotias voisikin jo olla ja ihan hyvin voi varsinkin tyttölapsi olla 9-vuotiaana 120 cm pitkä.

Minun lapseni oli kyllä vähän ylipainoinen, sellaista lapsenpyöreyttä.

Oma sisareni ei sanonut mitään, mutta hommasi lapselle syntymäpäivälahjaksi sellaisen ab-trainerin mitä joskus myytiin ostos-tv:ssä. Ei ymmärtänyt miksi suutuin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä muistan myös kommentin enoltani, kun olin 9. "Et kai sä enempää kakkua ota, eihän sulla mahdu kohta vaatteet päälle." Lisäksi naureskelua. Muistan sen häpeän ja miten lähdin äkkiä pöydästä. Äiti antoi kyllä enon kuulla välittömästi kunniansa, miten lapsille ei puhuta noin. Oikeasti mä olin ihan normaalipainoinen, jopa hoikka (120cm ja 16kg) mutta tuosta tuli pitkäksi aikaa olo, että mä oon lihava ja koin huonoa omatuntoa kaikesta syömisestä.

Olit 4-v kokoinen

120 cm harvemmin on kyllä 4-vuotias 🤔 6-7-vuotias voisikin jo olla ja ihan hyvin voi varsinkin tyttölapsi olla 9-vuotiaana 120 cm pitkä.

Meidän luokalla koulussa kolmannella lyhyin oppilas oli tyttö, joka oli 118cm pitkä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä että joku edes puuttuu lasten ylipainoon! Ruokavalio uusiksi ja vanhemmat näyttämään esimerkkiä!

Kuinkakohan monta prosenttia syömishäiriöklinikoiden potilaista on näiden "hyvää tarkoittavien kommenttien" uhreja?

Mua on aina sanottu lihavaksi, vaikka lapsena en edes ollut lihava, kun kuvia katselee. Tukevampi kyllä kuin ikätoverit, mutta en lihava. Ei ollut kaksoisleukaa, ei mahaa, mutta hartiat mallia ladonovet jne. Aikuisena kyllä olen ahminut ja eihän mun painolla ole sillee väliä, kun lihava olen joka tapauksessa, vaikka painaisin 28 kiloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä muistan myös kommentin enoltani, kun olin 9. "Et kai sä enempää kakkua ota, eihän sulla mahdu kohta vaatteet päälle." Lisäksi naureskelua. Muistan sen häpeän ja miten lähdin äkkiä pöydästä. Äiti antoi kyllä enon kuulla välittömästi kunniansa, miten lapsille ei puhuta noin. Oikeasti mä olin ihan normaalipainoinen, jopa hoikka (120cm ja 16kg) mutta tuosta tuli pitkäksi aikaa olo, että mä oon lihava ja koin huonoa omatuntoa kaikesta syömisestä.

Olit 4-v kokoinen

120 cm harvemmin on kyllä 4-vuotias 🤔 6-7-vuotias voisikin jo olla ja ihan hyvin voi varsinkin tyttölapsi olla 9-vuotiaana 120 cm pitkä.

Meidän luokalla koulussa kolmannella lyhyin oppilas oli tyttö, joka oli 118cm pitkä.

Mun 4-vuotias on 118 cm.

Vierailija kirjoitti:

Nämä hyvällä sanojat vois ampua kuuhun. Mun pappa kuuluu niiden heimoon. Hän on yksi melko isokin syy mun anoreksiaan. Varsinkin teininä kuulin joka tapaamisella häneltä sitä "Jaa se on "Milla" saanu vähä lihaa luiden päälle", "Sinähän syöt ku aikuinen mies, ei ihme, että oot kasvanut", "Paljonkos sinä painat?" Lisäksi välillä tökki mun kylkiä, että joo'o on läskiä. Joo olin vähän pyöreä, mutta ei saatana kuulu nuorelle tehdä noin varsinkaan aikuisen ihmisen ja isoisän. Aloin laihduttaa ja lopuksi mun bmi oli 17,6. Sitten pappa alkoi kommentoida miten luurangolta näytän ja ei kukaan mies tykkää tuommosesta. Sen ihmisen kanssa ei voi voittaa. 🤷‍♀️

Mulla on ihan samanlainen isoanoppi (?), eli siis miehen isoäiti. Koko ajan on pakollisilla visiiteillä tökkimässä kylkeen tai raahaamassa vaakaa olohuoneeseen. Oon n. 170 cm/58 kg, ja joka hemmetin kerta tulee kyselyitä tyyliin "Oletko raskaana? Ai et? No, onpas ruma mekko!" Teini-iän anoreksia tahtoo nostaa rumaa päätään tuon idiootin läsnäollessa. Hyi hitto, millainen ihminen. Mikä siinä on, että on pakko kommentoida toisen ulkonäköä? Sanotaan mieluummin vaikka, että "Hei, ihana nähdä sua!" kuin "Ohos, sulle on näköjään elämä maistunut sitten viime näkemän!" On oikeasti tosi helppoa olla olematta täysi m*lkvisti.

Kukaan ei ole ollut lapsena lihavia. Korkeintaan "vähän tanakoita". Tai sitten aika on kullannut muistot. 

Tämäkin ketju on täyttä kultaa. Hysteeristen, takakireitten ruokapoliisien pakka hajoaa täysin, jos joku erehtyy joskus lappamaan suuhunsa muutakuin biodynaamista kuitua ja proteiinia. Ovat lukeneet joka s@@tanan ruokaoppaan, mutta uskovat pyhästi v@ttuilun hoikistavaan vaikutukseen. News Flash: länkytyksenne ei koskaan hoikista ketään ja tässä maailmassa ei olisi yhtään punkeroa olisi, jos menetelmänne toimisi. Joten mikä on, estääkö salitrikoot aivoverenkierron? Voi luoja, löysätkää spandexejanne.

Jos ei lapsen oma perhe ole riittävän särmä laittamaan lapsen ruokavaliota terveelliseksi, niin kaikki apu on tervetullutta. Nyt näyttää viesti menneen oikein hyvin perille. Siitä sitten motivaatiota kauhomaan ja paino kuriin.

Ja taas on ketju täynnä sakkia joilta koko pointti menee ohi! Siis miten huono tunneäly pitää olla jos ei tajua että julkisesti lapsen painoa, tai muutakaan ulkoista ominaisuutta EI lähdetä kommentoimaan! Eikä varsinkaan negatiivisesti! Se on ensinnäkin erittäin huonotapaista, ja toiseksi jättää lapselle traumoja loppuelämäksi! Eikä TODELLAKAAN kuulu kenellekään perheen ulkopuoliselle koko asia! Välit poikki tuollaisiin sukulaisiin olisi mun ratkaisu! Jos lapsella onkin ylipainoa, sitä ei todellakaan aleta hoitaa kesken sukujuhlien! Se on sitten ihan perheen sisäinen asia opetella terveelliset ruokailutottumukset. Juhlissa ei kenenkään syömisiä kytätä ja kommentoida!

On toki eri asia syöttää lapsensa siihen kuntoon että se joutuu vaappumaan paikasta toiseen tai alkaa Super-Marjoilemaan niin että lapsikin alkaa näyttää kuivan kesän oravalta.

Tähän väliin menevät ne vanhemmat jotka huolehtivat lastensa hyvinvoinnista.

Meillä on neljä lasta ja en kykene edes kuvittelemaan millainen esim. tuon 2-vuotiaan joka huitelee naamariinsa aikuisten hamppari-aterioita on ollut ennen kun on noita vetänyt kun kykenee tuollaiseen. Normaali 2-vuotias ei kykene tuollaiseen. Kaikki aikuisetkaan eivät jaksa syödä koko ateriaa.