Mökillä suvun kesken, eno huomautti ylipainoiselle 8v tytölleni "ei sun kannata hei toista makkaraa ottaa"

Vierailija kirjoitti:

Onkohan yhdelläkään näistä lasten ylipainoa puollustelevista oikeasti normaalipainossa olevaa lasta? Tuskin.

ei eikä nekään ole normaalipainoisia.

Meidän äiti on samanlainen. Veli joka on lihava on ok, minä olen normaalipainoinen ja hitto mikä valitus jos en ota viittä palaa kakkua kun siellä käy.

Kyllä, äiti on ollut pahasti ylipainoinen "aina" eli raskauskilot jäivät viimeisen lapsen myötä.

Nyt sit ihmetellään kun ei portaat maistu ja on "pientä" vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Ikävää, että eno sanoi noin. Hän ei varmasti ymmärrä kuinka syvästi nuo sanat voivat jäädä lapsen mieleen.

Meilläkin 8-vuotias on elämänsä aikana ehtinyt kuulla useaan otteeseen kommentteja painostaan ja syömisestään lähes tuntemattomiltakin ihmisiltä. Enimmäkseen aikuisilta. Ja kyseessä ei ole edes ylipainoinen lapsi, vaan enemmänkin lihaksikas ja useinpia rimppakinttuja skrodempi tyttö.

Mitä mieltä olet siitä, että reilusti ylipainoiset lapsen serkut totesivat normaalipainoiselle lapselle hänen olevan ruipelo ripakinttu?

Vierailija kirjoitti:

Törppö eno. Lapsille pitäisi puhua yhtä arvokkaasti kuin aikuisellekin. Jollei jopa arvokkaammin.

Mutta sanonpa nyt kuitenkin vielä senkin, että oletteko koskaan nähnyt ylipainoisilla lapsilla hoikkia tai normaalipainoisia vanhempia ?

No kyllä minä ainakin olen nähnyt, varsin moniakin tapauksia. Samoin olen nähnyt lihavilla vanhemmilla hoikkia lapsia.

Kannattaa pitää silmät auki ja katsoa ympärilleen ihan oikeasti, eikä ainoastaan nähdä sitä, mikä omiin ennakkoluuloihin istuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävää, että eno sanoi noin. Hän ei varmasti ymmärrä kuinka syvästi nuo sanat voivat jäädä lapsen mieleen.

Meilläkin 8-vuotias on elämänsä aikana ehtinyt kuulla useaan otteeseen kommentteja painostaan ja syömisestään lähes tuntemattomiltakin ihmisiltä. Enimmäkseen aikuisilta. Ja kyseessä ei ole edes ylipainoinen lapsi, vaan enemmänkin lihaksikas ja useinpia rimppakinttuja skrodempi tyttö.

Mitä mieltä olet siitä, että reilusti ylipainoiset lapsen serkut totesivat normaalipainoiselle lapselle hänen olevan ruipelo ripakinttu?

Onpa huonosti kasvatettuja lapsia.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävää, että eno sanoi noin. Hän ei varmasti ymmärrä kuinka syvästi nuo sanat voivat jäädä lapsen mieleen.

Meilläkin 8-vuotias on elämänsä aikana ehtinyt kuulla useaan otteeseen kommentteja painostaan ja syömisestään lähes tuntemattomiltakin ihmisiltä. Enimmäkseen aikuisilta. Ja kyseessä ei ole edes ylipainoinen lapsi, vaan enemmänkin lihaksikas ja useinpia rimppakinttuja skrodempi tyttö.

Mitä mieltä olet siitä, että reilusti ylipainoiset lapsen serkut totesivat normaalipainoiselle lapselle hänen olevan ruipelo ripakinttu?

Miten ihmeessä tämä voi olla aikuisillekin näin vaikea asia???

RAUTALANGASTA: KENENKÄÄN PAINOA JA KEHOA EI ARVOSTELLA.  Ei sen vaikeampaa. Se opetetaan lapsille, ja siitä pidetään itse kiinni.

JOs nyt siellä kovasti mutisuttaa tämä asia, niin kertokaahan mulle mitä hyvää on ikinä seurannut jonkun puolitutun tai tutun lihavuus tai laihuus kommenteista? Varsinkin lapsiin kohdistettuina? 

Tai julkisesti syömisiin puuttumisista? Antakaa nyt hyvät ihmiset niitä esimerkkejä, itse en tiedä, enkä ole kuullut yhdestäkään.

Vierailija kirjoitti:

Netti on täynnä päteviä kalorilaskureita, joista kukin voi laskea oman tai lapsensa kaloritarpeen per päivä. Kaikista ruuista löytyy myös tieto, että paljonko niissä on kaloreita.

Kun tämän tekee, niin kannattaa ekoina viikkoina punnita ruuat. Itse ainakin tein sen virheen, että aliarvioin annoskoot ja painot. Lisäksi pitää muistaa, että kaikki pitää laskea. Leivästä lasketaan ja punnitaan myös levite (mikä helposti tuplaa kalorimäärän). Ja myös juomat pitää laskea. Tunnen monta, jotka syö oikein, mutta sitten juo päälle tuplakalorit.

Ei tarvitse setviä, kun faktat tutkii.

Nettikalorilaskurit ja fakta ei sovi samaan lauseeseen, eikä varsinkaan lapsen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Netti on täynnä päteviä kalorilaskureita, joista kukin voi laskea oman tai lapsensa kaloritarpeen per päivä. Kaikista ruuista löytyy myös tieto, että paljonko niissä on kaloreita.

Kun tämän tekee, niin kannattaa ekoina viikkoina punnita ruuat. Itse ainakin tein sen virheen, että aliarvioin annoskoot ja painot. Lisäksi pitää muistaa, että kaikki pitää laskea. Leivästä lasketaan ja punnitaan myös levite (mikä helposti tuplaa kalorimäärän). Ja myös juomat pitää laskea. Tunnen monta, jotka syö oikein, mutta sitten juo päälle tuplakalorit.

Ei tarvitse setviä, kun faktat tutkii.

Nettikalorilaskurit ja fakta ei sovi samaan lauseeseen, eikä varsinkaan lapsen kanssa.

Lapsille on oma painoindeksi BMI laskuri ihan virallisen Terveyskirjaston puolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka-narkkarit ovat ihan yhtä riippuvaisia siitä fixistään kuin muutkin riippuvaiset.

Meillä sukulainen veti  normaalin ruoan lisäksi kaksi tölkkiä punaista maitoa, fazerin maitosuklaa-levyn ja siihen popparit ja sipsit päälle kun eihän ne ole kuin perunaa ja maissia.

Ja hänen lihavuutensa syy oli lääkäreissä kun eivät löytäneet sitä vaikka hän söi ihan terveellisesti.

Huumeissa ja ruoassa on vaan se ero, että ilman ruokaa ei voi olla. Sitä on pakko syödä pysyäkseen hengissä. .

Ei ruokanarkit ruokaa himoitse vaan rasvaa ja sokeria.

Riippuu ongelman laadusta. Ihan normiruoalla kyllä lihoo jos annoskoot ovat isoja. Ihan vaikka pelkällä lohella lihoo kun mättää sitä tarpeeksi. Karhuhan sillä on talven yli tarkoitus pitää hengissä.

Tiedän ja ymmärrän. Kerro tuo sille äijälle joka kasvattaa vatsaansa oluella tai naiselle joka on iltaisin vetämässä suklaalevyä koska töissä söi niin kevyesti että on ansainnut sen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun 8v tyttäreni jaksaa kyllä helpostikin syödä kaksi makkaraa - vaikka kolmekin.

Tyttö söi jo parivuotiaana aikuisten hampurilaisannoksen ravintolassa ja pystyy edelleen syömään isoja määriä.

Ei toki yleensä syö mitenkään ylenmäärin, mutta aikuisten annoksia kyllä päivittäin.

Syö saman verran kuin normaaliruokainen aikuinenkin, ja on aina ollut hoikka/laiha.

Paino tasaisesti miinuskäyrällä ja pituus tasaisesti pluskäyrällä, syntymästä saakka.

Pitkäraajainen ja hoikka ruumiinrakenne niinkuin äidilläänkin, joka syö myös paljon (eikä liho).

Että en nyt näe oikein pointtia noissa ”tuon ikäiselle kaksi makkaraa?! Meidän teinipoika syö vain yhden”-viesteissä, kun se hoikkuus tai lihavuus ei ole kiinni jostain kesällä mökillä syötävien makkaroiden määrästä, eikä pieni- tai suuriruokaisuus kerro ihmisen kehonkoostumuksesta yhtikäs mitään.

Kuulostaapa terveelliseltä touhulta. Ne makkarat ja aikuisten hamppariateriat sisältävät turhan paljon suolaa lapselle. Terveyden voi tuhota, vaikka se ei läskinä näkyisikään.

Eipä ne satunnaiset hamppariateriat tai makkarat sitä tuhoa.

Perusruokavalio on kunnossa ja suurin osuus syötävästä ruoasta koostuu tuoreista kasviksista ja vihanneksista, niin voi välillä mässäillä miettimättä sen kummemmin koko asiaa.

Terveyskin on oikein hyvä, ei huolta.

Kenenkään terveys ei mene siitä pilalle, että syö kaksi kertaa vuodessa hampurilaisaterian ja kerran makkaraa.

Ei, vaikka söisi joka kuukausi sen hampurilaisaterian ja kolme makkaraa.

Kokonaisuus ratkaisee!

Täältä sivusta ihmettelen vain, miten kaksivuotias syö yhtään mitään hampurilaisateriaa. En ymmärrä miten noin pieni opetetaan roskaruokaan.

Roskaruokaa? Perushampurilaisen ravintosisältö on lähellä suosituksia.

Kyllä ranskalaisissa on suolaa aika reilusti, eikä se limukaan sen paremmin sokerilla kuin aspartaamilla mitenkään hyväksi parivuotiaalle ole.

Limu ja ranskalaiset eivät ole hampurilaisen rakenneosia.

Kyllä salaatistakin tulee epäterveellistä, jos se nautitaan ylettömän rasvan ja sokerin kera.

Mutta ovat sen aikuisten hampurilais-aterian ainesosia.

Eiväthän ole, ainakaan limu.

Perunoita en ole kokenut tarpeelliseksi vaihtaa miksikään, en näe koko kourallista öljyssä paistettua perunaa minään suurena riskitekijänä lapsen elämässä.

Toki sen saa tilata, mutta kuten sanoin, en ole juottanut lapselleni limuja tai mehuja eli vesi otetaan ravintolassa.

Ja kun kuitenkin jatkat sitä jankkaamista, niin laitan tähän vielä nyt esimerkkikuvan siitä ravintolan aikuisten hampurilaisateriasta: https://images.app.goo.gl/7ACpQXbLAzfkBWr49

Eikä näihin tosiaan kuulu limu.

Vierailija kirjoitti:

Ja jugurtti muka terveellistä? Anna mun nauraa

Kerrohan toki, mistä ruokavalion pitäisi koostua? Luomuparsakaalista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jugurtti muka terveellistä? Anna mun nauraa

Kerrohan toki, mistä ruokavalion pitäisi koostua? Luomuparsakaalista?

Suklaata kiskova läski trollaa itku kurkussa, anna sen olla.

No ei makkaran kaltaista suolaista ja rasvaista roskaruokaa ole kenenkään hyväksi paljon syödä eli se eno oli oikeassa, 2 makkaraa 8-vuotiaalle kerralla on liikaa. Tulee vain kerralla liikaa proteiinia, rasvaa ja suolaa eikä jää tarpeeksi tilaa tärkeämmille ruoille, kuten vaikka täysjyväleivälle, hedelmille, kasviksille ja marjoille. Ei kenenkään ole hyväksi mahaa pelkästään makkaralla täyttää vaan sen lisäksi tarvitaan lisäksi kasviskunnan tuotteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Netti on täynnä päteviä kalorilaskureita, joista kukin voi laskea oman tai lapsensa kaloritarpeen per päivä. Kaikista ruuista löytyy myös tieto, että paljonko niissä on kaloreita.

Kun tämän tekee, niin kannattaa ekoina viikkoina punnita ruuat. Itse ainakin tein sen virheen, että aliarvioin annoskoot ja painot. Lisäksi pitää muistaa, että kaikki pitää laskea. Leivästä lasketaan ja punnitaan myös levite (mikä helposti tuplaa kalorimäärän). Ja myös juomat pitää laskea. Tunnen monta, jotka syö oikein, mutta sitten juo päälle tuplakalorit.

Ei tarvitse setviä, kun faktat tutkii.

Nettikalorilaskurit ja fakta ei sovi samaan lauseeseen, eikä varsinkaan lapsen kanssa.

Lapsille on oma painoindeksi BMI laskuri ihan virallisen Terveyskirjaston puolella.

Niin? Painoindeksi on eri asia kuin energiantarve. Painoindeksilaskurilla saatu lukema on ihmisen painoindeksi, mutta energiantarvelaskurilla saatu lukema ei ole lapsen energiantarve vaan pelkkä arvaus, jonka noudattaminen voi olla haitallista. Näytä mulle yksikin kalorilaskuri jota yksikin järkevä taho suosittelee käytettäväksi lapsen painonhallintaruokavalion kotikutoisen suunnittelun pohjana? Tai ylipäätään taho joka vielä tänä päivänä suosittelee päivittäistä kalorilaskentaa terveellisten elämäntapojen pohjaksi.

Toki on olemassa karkeita energiantarvelaskelmia joita käytetään esim. syömishäiriöiden tai sairautensa vuoksi aliravitsemusvaarassa olevien lasten hoidossa erikoissairaanhoidossa ammattilaisten ohjeistuksella ja valvonnassa.

Vierailija kirjoitti:

Meidän hoikka kohta 11v poika ei ikinä jaksaisi syödä kahta makkaraa. Yhden voi joskus syödä.

Meidän todella hoikka 2,5v poika söi aivan kevyesti yhden makkaran, ja siihen lisäksi vielä muuta ruokaa mitä oli tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruoka-narkkarit ovat ihan yhtä riippuvaisia siitä fixistään kuin muutkin riippuvaiset.

Meillä sukulainen veti  normaalin ruoan lisäksi kaksi tölkkiä punaista maitoa, fazerin maitosuklaa-levyn ja siihen popparit ja sipsit päälle kun eihän ne ole kuin perunaa ja maissia.

Ja hänen lihavuutensa syy oli lääkäreissä kun eivät löytäneet sitä vaikka hän söi ihan terveellisesti.

Huumeissa ja ruoassa on vaan se ero, että ilman ruokaa ei voi olla. Sitä on pakko syödä pysyäkseen hengissä. .

Ei ruokanarkit ruokaa himoitse vaan rasvaa ja sokeria.

Riippuu ongelman laadusta. Ihan normiruoalla kyllä lihoo jos annoskoot ovat isoja. Ihan vaikka pelkällä lohella lihoo kun mättää sitä tarpeeksi. Karhuhan sillä on talven yli tarkoitus pitää hengissä.

Tiedän ja ymmärrän. Kerro tuo sille äijälle joka kasvattaa vatsaansa oluella tai naiselle joka on iltaisin vetämässä suklaalevyä koska töissä söi niin kevyesti että on ansainnut sen.

Itse puhuit ruokanarkeista. Ruokanarkki vetää ruokaa. Herkkunarkki vetää herkkuja ja alkoholisti alkoholia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle myös läheinen ihminen totesi tuohon tyyliin; "Älä nyt kaikista lihavimmalle ensinnä anna, ja vielä noin isoa palasta". Isäntä antoi pihvin mulle ekana, olin varmaan kans joku alle kymmenen.

Muistan sanat kuin eilisen päivän vaikka tilanteesta on jo yli 30 vuotta aikaa.

Mulla on kanssa lapsuudesta 9-vuotiaana tällainen samantyylinen sutkaus. 30 vuotta myöhemmin muistan edelleen sen ja minusta tuntuu koko ajan sille, että olen oikeasti lihavampi mitä tajuan, koska en lapsena mielestäni ollut iso, enkä ajatellut, että kehoni haittaisi ketään. Selkeästi siis näemmä olinkin isompi kuin kuvitellin, rumempi kuin ajattelin ja kehoni häiritsi muita.

Tosi pienestä se näemmä mieli rapsahtaa nurin. En pidä peileistä, en tykkää ostaa vaatteita, koko keho tuntuu koko ajan väärälle. Ja muistan edelleen miten se kaikki iski päälle tästä yhdestä typerästä kommentista 9-vuotiaalle minulle. 

Oletko siis edelleen lihava? Jos oma kehosi tuntuu koko ajan väärälle, mikset tee mitään asialle? Laihduta, mene terapiaan?

Mistä päättelet etten tee asialle jotain? Olen laihduttanut 11-vuotiaasta alkaen ja esim. viimeisen vuosikymmenen aikana noin 150 kg yhteensä, enimmillään 45 kg kerralla. Olen osallistunut erilaisiin kunnallisiin ja yksityisen järjestämiin painonhallintaohjelmiin ja perehtynyt ravitsemusasioihin, stressinhallintaan, tunnesyömiseen ja terveysliikuntaan nurin ja oikein, hakeutunut lääkärille, ravitsemustetapeutille ja liikuntaohjaajalle. Kela-korvattavaa terapiaa en saa, omakustanteisesti se terapian edellyttämät käynnit on liian kallista, tukikäynnit (1krt/kk) eivät riittäneet avuksi. Osaan kyllä erittäin tehokkaasti laihduttaa, olen hankkinut sillä tavalla itselleni mm. kilpirauhasen vajaatoiminnan ja sappikivet, mutta en osaa pitää painoa poissa. Olen muuttanut nukkumista ja liikkumista, mutta syömistä en pysty vuosia hallitsemaan tahdonvoimalla, ennätys on 1v10kk. Tällä hetkellä olen jonossa erikoissairaanhoidon syömishäiriöklinikkaan.

Pliis älä tule sanomaan että en tee mitään.

Mitä itse ajattelet, mikä on ongelmasi? Ainoastaan sinä voit korjata tuon ongelmasi, ei mikän ulkopuolinen taho vaan sinä itse.

Sinä olet varmaan niitä jotka sanoo esimerkiksi vakavasti masentuneelle että "piristy ja mene lenkille"?

Olisin mennyt väliin hössöttämään ja pelastanut lapsen nöyryytykseltä: "Joo, onhan kaikki saanut jo yhdet makkarat? Tuolla on vielä salaattia ja leipää, ja jälkkärikin on syömättä. Muistakaa lautasliinat. Missä lautasliinat? PERA, KÄY HAKEE LAUTASLIINAT!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Netti on täynnä päteviä kalorilaskureita, joista kukin voi laskea oman tai lapsensa kaloritarpeen per päivä. Kaikista ruuista löytyy myös tieto, että paljonko niissä on kaloreita.

Kun tämän tekee, niin kannattaa ekoina viikkoina punnita ruuat. Itse ainakin tein sen virheen, että aliarvioin annoskoot ja painot. Lisäksi pitää muistaa, että kaikki pitää laskea. Leivästä lasketaan ja punnitaan myös levite (mikä helposti tuplaa kalorimäärän). Ja myös juomat pitää laskea. Tunnen monta, jotka syö oikein, mutta sitten juo päälle tuplakalorit.

Ei tarvitse setviä, kun faktat tutkii.

Nettikalorilaskurit ja fakta ei sovi samaan lauseeseen, eikä varsinkaan lapsen kanssa.

Löytyy vallan päteviä. Toki pitää monesta valita luotettava taho.

Kyllä se nyt ikävä vaan on niin, että 8 vuotias ei osaa itse tarkkailla syömistään vaan se on vanhemman tehtävä opettaa ja tarjota hänelle terveelliset vaihtoehdot ja säännöstellä ruokailu. Lapsena kuultu kiusaaminen ei varmasti auta syömiseen vaan voi jopa pahentaa sitä entisestään. Erittäin lapsellista ja väärin toimittu tuolta enolta, mutta siihen kannattaa vanhempana varautua, että tässä maailmassa ylipainoa tullaan aina arvostelemaan ja näistä addiktioista se näkyy yleensä ensimmäisenä muulle yleisölle. Jos hänelle puhutaan noin sukulaistenne luona, kannattaa ajatella mitä esimerkiksi koulussa hänelle sanotaan, kun 8 vuotiailla ei ole vielä minkäänlaista filtteriä sille mitä sanovat. Itse en haluaisi että oma lapseni joutuisi nöyryytetyksi joten kannattaa ehkä alkaa tekemään elämänmuutosta tässä vaiheessa kun ylipaino ei varmaan ole vielä karannut käsistä.

Vierailija kirjoitti:

Mä muistan myös kommentin enoltani, kun olin 9. "Et kai sä enempää kakkua ota, eihän sulla mahdu kohta vaatteet päälle." Lisäksi naureskelua. Muistan sen häpeän ja miten lähdin äkkiä pöydästä. Äiti antoi kyllä enon kuulla välittömästi kunniansa, miten lapsille ei puhuta noin. Oikeasti mä olin ihan normaalipainoinen, jopa hoikka (120cm ja 16kg) mutta tuosta tuli pitkäksi aikaa olo, että mä oon lihava ja koin huonoa omatuntoa kaikesta syömisestä.

tarkoitat kai anorektinen ?? mun 3.5 v / 105cm  painaa 20 kiloa ja on sopusuhtainen ei lihava vaan jäntevä ja liikunnallinen pikku poika.