Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomessa tulisi tarjota vain yksi korkeakoulututkinto (= kandi + maisteri) maksuttomana. Alanvaihtajat ja ikiopiskelijat maksakoon haahuilustaan!
06.07.2019 |
Pitäisi olla niin, että saisi opiskella vain yhden kandin ja yhden maisterin maksuttomana. Lisäksi tutkinnon tulisi olla valmiina määräajassa, pl. itsestä riippumattomat, hyväksyttävät syyt. Jos vaihtaa alaa tai opiskelu menee yliajalle, niin silloin jokaisesta ylimenneestä vuodesta tai uuden alan opiskeluvuodesta lukukausimaksut. Poikkeuksena voisi olla esim. vakava sairastuminen opiskelujen aikana.
Yhteiskunnalla ei ole varaa siihen, että alanvaihajien ja "itsensä etsijöiden" haahuiluja maksetaan vuosikausia veronmaksajien piikkiin. Sama juttu vetelehtijöiden osalta, joita kiinnostaa enemmän bilettäminen kuin opiskelu. Joo, opintotukea ei makseta ikuisesti, mutta opintotuen loppuessa moni opiskelija voi mennä hakemaan toimeentulotukea, joka se maksetaan ihan samalla tavalla veronmaksajien rahoista. Ja itse asiassa toimeentulotuki taitaa olla opintotukea suurempi, jolloin veronmaksajien taakka kasvaa entisestään. Lisäksi opiskelijastatuksella saa alennuksia ym. etuja, jotka nekin maksatetaan veronmaksajilla.
Ilmainen koulutus aiheuttaa sen, että silloin opiskelemaan hakee paljon epämotivoituneita ihmisiä. Yliopistojen nykyinen rahoitusmalli vain pahentaa tilannetta, kun se perustuu mm. valmistuneiden määrään. Siksi otetaan paljon opiskelijoita sisään, jolloin joukkoon luonnollisesti mahtuu niitä epämotivoituneita tapauksiakin. Alanvaihtajat ja ikiopiskelijat panttaavat myös paikkoja korkeakouluissa, jolloin motivoituneita uusia opiskelijoita jää ilman opiskelupaikkoja.
Jos yliopistojen rahoitus perustuisi sen sijaan lukukausimaksuihin, niin se parantaisi tilannetta huomattavasti. Katsokaas kun tietyn asian tai palvelun maksullisuudella on kautta aikojen huomattu olevan sellainen vaikutus, että kun ihminen joutuu jostain maksamaan, niin silloin se suhtautuu asiaan yleensä vastuullisemmin. Kaikki "ilmainen kiva" on omiaan passivoimaan ihmisiä.
Kommentit (177)
Suomessa ollaan tasa-arvoisia ja miten tämä ap olisi reilua ja tasa-arvoista?
Saataisiin nyt ensin toisen asteen koulutus ilmaiseksi, joka koskee sentään paljon suurempaa osaa....
Tänä päivänä ei vaan toimi se että opiskelee nuorena yhden ammatin ja tekee sitä hommaa eläke ikään asti ja eihän kaikki viisi olla maistereita tai kandeja pitäisi sen nyt omakin järki sanovan...
Moni opiskelija tekee töitä tai kuuluu johonkin koulun yhdistykseen ja se vie enemmän aikaa ja jonkun on nekin työt tehtävä....
Lisäksi valmistuksen viivästyminen ei aina ole omasta itsestään kiinni vaan koulun esim siskon avomiehen luokalle kerrottiin vain viikko ennen kun piti valmistua etteivät valmistuukaan syy oli se että koulu saa jotain apurahaa ja ehtoihin kuului että vain tietty määrä saa kerralla valmistua.... tämä luokka joutui siis odottamaan papereita puoli vuotta ennen kuin valmistuivat. Olisiko heitä siis pitänyt rangaista jollain lisämäksuilla....?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa tehdään niin, että (yliopistojen) sisäänpääsyrajoja kiristetään. Sitten myös alan professorit voivat lopettaa tomppelin koulutuksen. Samalla opintorahaa nostetaan, professorit nimitetään loppuelämäksi, valtio rahoittaa tutkimuksen. Ja lahjakkaat voivat opiskella miten monta tutkintoa haluavat, jos vaan läpäisevät seulan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tästä asiasta aikoinaan laittanut viestiä opetushallitukseen. Itse korkeakoulututkinnon ja muun tutkinnon omaavana en haluaisi viedä muiden opiskelijoiden paikkaa enää, vaan haluaisin avoimen yliopiston kautta suorittaa kaikki opinnot paitsi opinnäytetyön. Maksaisin kursseista. Minulle paras tapa olisi nettiin striimattu luento, joita voisi katsoa milloin itselle parhaiten sopisi. Ei maksa paljoa hankkia laitteet joilla laittaa luennot nettiin. Raha, jonka avoimen opiskelijat maksaisisvat, kattaisi nämäkin syntyneet kustannukset.
Kannatan kaikille mahdollisuutta opiskeluun. Avoimen kautta löytyy se oma ala lopulta. On hirveätä, että nykyään menettää mahdollisuutensa hakemisessa, kun ei ole enää ensikertalainen hakija.
Opiskelu kannattaa aina, mutta nyt siitä on tehtävä helpompipääsyistä. Useampia kursseja nettiluennoiksi.4 vuotta sitten joku assistentti tuhlasi aikaansa minulle vastaamiseen. Hän ei kiittänyt ehdotuksesta ja sanonut vievänsä asiaa eteenpäin, vaan hän jankutti minulle pitkät pätkät säädöksiä miksi tällainen ei ole mahdollista. Ahdisti oikein kuinka olin saanut hänet tuhlaamaan aikaansa minulle kirjoittamiseen ja mietin ovatko kaikki valtion leivissä noin muutoshaluttomia ja kaavoihin kangistuneita kehityksen tulppia ja ei ihme, että asiat ovat näin huonolla tolalla.
Suomessa on kehuttu olevan maailman paras koulutus. Sen on kehuttu olevan edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Miksi ei hyödyntää sitä mahdollisuutta, että ympäri maailmaa ihmiset voisivat ostaa avoimen yliopiston kursseja ja katsoa niitä netin välityksellä. Miljardien ihmisten markkinat. Ihan varmasti yliopistoille olisi tässä markkinarako ja kauan kaivattu rahaa alkaisi virrata muualtakin kuin kansalaisten kollektiivisesta taskusta!
Tämä olisi pitänyt hyödyntää jo silloin kun Suomen koulutuksen maine oli aallon harjalla ja Suomen tunnettuus kasvoi sen avulla.
Suomessa on maailman paras peruskoulu - yliopistoista kukaan ei ole puhunut mitään. Ruotsin Karolinska institutet taitaa olla ainut pohjoismainen yliopisto, joka on päässyt Top 100 -listalle. Kaikki Suomen yliopistot ovat kaukana noista sijoista, myös Helsinki ja Aalto.
Mistä katsoit tuota TOP 100 listausta?
https://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-ra…
Tuolla ainoa 100 parhaan joukkoon mahtuva ruotsalainen yliopisto on sijalla 92. Se on Lundin yliopisto.
Helsingin yliopisto on sijalla 110.
Aalto yliopisto on sijalla 140.
Kööpenhaminan yliopisto on sijalla 79.https://cwur.org/2018-19.php Tässä yliopistojen sijoitua vuosina 2018. Top 100 mahtuu 2 tanskalaista, yksi norjalainen, kolme ruotsalaista sekä Helsingin yliopisto.
Melko USA painotteinen tuo alku, joten pistää miettimään sen totuudenmukaisuutta.
Mikä näistä on luotettavin. Esimerkiksi Lund on näissä molemmissa 90+, joten sen osalta rankkaus tuntuu oikean suuntaiselta. Noissa toisissa järjestys heittää todella paljon.USA noukkii itselleen kaikki lupaavimmat lahjakkuudet ympäri maailmaa. Lahjakkaimmille järjestetään stipendit ja kaikki. Varma akateeminen ura edessä ja isot rahat. Eivät ne minnekään syrjäiseen Helsinkiin päädy, ja täältähän lähtevät kotimaan koulutetutkin lätkimään, koska kortisto kutsuu.
Höpöhöpö!
No jos ihminen kokee, että on kouluttautunut täysin väärälle ja huonosti työllistävälle alalle, niin kyllä minusta on parempi, että ihminen kouluttautuu uudelle alalle kuin että masentuu ja jää työttömäksi elämään tukien varassa.
Usein ihmisille avautuvat työn realiteetit kunnolla vasta sitten, kun työtä pääsee varsinaisesti opiskelun jälkeen tekemään täysipäiväisesti ja useamman vuoden ajan. Se unelma-ammatti saattaa paljastuakin painajaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tästä asiasta aikoinaan laittanut viestiä opetushallitukseen. Itse korkeakoulututkinnon ja muun tutkinnon omaavana en haluaisi viedä muiden opiskelijoiden paikkaa enää, vaan haluaisin avoimen yliopiston kautta suorittaa kaikki opinnot paitsi opinnäytetyön. Maksaisin kursseista. Minulle paras tapa olisi nettiin striimattu luento, joita voisi katsoa milloin itselle parhaiten sopisi. Ei maksa paljoa hankkia laitteet joilla laittaa luennot nettiin. Raha, jonka avoimen opiskelijat maksaisisvat, kattaisi nämäkin syntyneet kustannukset.
Kannatan kaikille mahdollisuutta opiskeluun. Avoimen kautta löytyy se oma ala lopulta. On hirveätä, että nykyään menettää mahdollisuutensa hakemisessa, kun ei ole enää ensikertalainen hakija.
Opiskelu kannattaa aina, mutta nyt siitä on tehtävä helpompipääsyistä. Useampia kursseja nettiluennoiksi.4 vuotta sitten joku assistentti tuhlasi aikaansa minulle vastaamiseen. Hän ei kiittänyt ehdotuksesta ja sanonut vievänsä asiaa eteenpäin, vaan hän jankutti minulle pitkät pätkät säädöksiä miksi tällainen ei ole mahdollista. Ahdisti oikein kuinka olin saanut hänet tuhlaamaan aikaansa minulle kirjoittamiseen ja mietin ovatko kaikki valtion leivissä noin muutoshaluttomia ja kaavoihin kangistuneita kehityksen tulppia ja ei ihme, että asiat ovat näin huonolla tolalla.
Suomessa on kehuttu olevan maailman paras koulutus. Sen on kehuttu olevan edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Miksi ei hyödyntää sitä mahdollisuutta, että ympäri maailmaa ihmiset voisivat ostaa avoimen yliopiston kursseja ja katsoa niitä netin välityksellä. Miljardien ihmisten markkinat. Ihan varmasti yliopistoille olisi tässä markkinarako ja kauan kaivattu rahaa alkaisi virrata muualtakin kuin kansalaisten kollektiivisesta taskusta!
Tämä olisi pitänyt hyödyntää jo silloin kun Suomen koulutuksen maine oli aallon harjalla ja Suomen tunnettuus kasvoi sen avulla.
Suomessa on maailman paras peruskoulu - yliopistoista kukaan ei ole puhunut mitään. Ruotsin Karolinska institutet taitaa olla ainut pohjoismainen yliopisto, joka on päässyt Top 100 -listalle. Kaikki Suomen yliopistot ovat kaukana noista sijoista, myös Helsinki ja Aalto.
Mistä katsoit tuota TOP 100 listausta?
https://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-ra…
Tuolla ainoa 100 parhaan joukkoon mahtuva ruotsalainen yliopisto on sijalla 92. Se on Lundin yliopisto.
Helsingin yliopisto on sijalla 110.
Aalto yliopisto on sijalla 140.
Kööpenhaminan yliopisto on sijalla 79.https://cwur.org/2018-19.php Tässä yliopistojen sijoitua vuosina 2018. Top 100 mahtuu 2 tanskalaista, yksi norjalainen, kolme ruotsalaista sekä Helsingin yliopisto.
Melko USA painotteinen tuo alku, joten pistää miettimään sen totuudenmukaisuutta.
Mikä näistä on luotettavin. Esimerkiksi Lund on näissä molemmissa 90+, joten sen osalta rankkaus tuntuu oikean suuntaiselta. Noissa toisissa järjestys heittää todella paljon.Yliopistojen rankkaajat kyllä selvittävät rankkauskriteerinsä. Ne voivat vaihdella ja yksittäinenkin rankkaaja saattaa painottaa eri vuosina eri asioita. Mutta yliopistorankingin kärki on kaikilla kuta kuinkin sama, ne tietyt opinahjot siellä jyrää. Eikä ole mitään kummallista siinä, että USAn yliopistot ovat kärjessä.
Parempi:
https://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-ra…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikäs siinä, mutta sitten pitäisi myös olla kuten useissa muissa maissa, että kaikki hakukelpoiset pääsisivät aloittamaan haluamansa alan opiskelua ilman pääsykokeita ja karsintoja. Opiskelumenestys ratkaisisi, kuka saa jatkaa ja kuka putoaa.
Näin oli ennen Suomessakin monissa yliopistoissa.
Vanhat Sukulaiset kutsuu niitä karsintakursseiksi.
Avoin yliopisto on siitä inhottava, että siihen ei ole työttömäksi jääneellä varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veikkaan, että todistusvalinta lisää yliopistoihin haahuilijoita ja alanvaihtajia ja pitkittää valmistumisaikoja, koska todistusvalinnan kautta tulleilla opiskelijoilla ei ole tiedossa oikeasti etukäteen, mitä ovat tulleet opiskelemaan. Nyt on jo ollut lehdissä, että yliopistoille on tullut yllätyksenä, ettei uusilla opiskelijoilla ole alkeellisiakaan perustietoja opiskelemastaan alasta. Perustiedot pitää opettaa ensin, koska ei ole ollut valintakoekirjoja, joista tiedot olisi saanut.
On aika ällistyttävää, ettei tätä ole otettu ollenkaan huomioon, kun on yritetty keinotekoisesti nopeuttaa valmistumisaikoja.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän aloittajan pointin, mutta maailma ei tosiaan ole noin mustavalkoinen.
Itse opiskelin korkeakoulututkinnon, jonka piti työllistää hyvin. No, maailma muuttuikin todella nopeasti tai oikeastaan ennen kaikkea ennustetut työpaikat jäivät syntymättä ja osin nuoren lukiolaisen opinto-ohjeuksessa saama tieto nyt vaan oli ollut väärää. Olin valmistumassa tilanteeseen, jossa omalle alalle työllistyminen oli erittäin epätodennäköistä - aloitin ensimmäisen tutkinnon loppupuolella opiskelemaan toista siinä rinnalla.
Opiskelin noin 8 vuodessa 2 maisteritutkintoa, kävin koko ajan töissä (keskimäärin noin 800 h/vuosi eli suunilleen 4 vuoden työt tuona aikana ja niistä maksettiin tietty verot). Opintotuesta osa jäi siksi käyttämättä. Valmistuttuani toiselta alalta pääsin heti alan töihin. Nyt 36 vuotiaana olen tehnyt siitä asti töitä, maksanut veroja enemmän kun suurin osa ikäluokastani. Ne opiskelutoverit jotka jäivät ensimmäiselle alalle, ovat suurin osa vaihtaneet alaa, työttömiä, tai olleet vain kotona lasten kanssa jopa 13 vuotta. Osalla kyllä on myös ollut oman alan töitä.
En nyt sitten tiedä olisiko ollut yhteiskunnan etu, että en olisi voinut kalliin lukukausimaksun takia tuota toista tutkintoa tehdä?
Mikä ala oli se, jossa työt loppuivat, vaikka opo sinne neuvoi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen juuri päässyt sisään opiskelemaan alalle, jolla on lähes 100% työllisyys. Pitäisikö minun aloittajan näkemyksen mukaan siis maksaa osa-aikaisen kassamyyjän palkastani lukuvuosimaksua voidakseni suorittaa tutkinnon, jolla todennäköisemmin saisin maksettua ainakin osan minuun käytetystä koulutusinvestoinnista takaisin verojen muodossa? Tai jättäytyä kassamyyjäksi generalistialan maisterin tutkinnolla, joiden antamaa tietotaitoa en ole päässyt hyödyntämään työelämässä?
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että todistusvalinta lisää yliopistoihin haahuilijoita ja alanvaihtajia ja pitkittää valmistumisaikoja, koska todistusvalinnan kautta tulleilla opiskelijoilla ei ole tiedossa oikeasti etukäteen, mitä ovat tulleet opiskelemaan. Nyt on jo ollut lehdissä, että yliopistoille on tullut yllätyksenä, ettei uusilla opiskelijoilla ole alkeellisiakaan perustietoja opiskelemastaan alasta. Perustiedot pitää opettaa ensin, koska ei ole ollut valintakoekirjoja, joista tiedot olisi saanut.
On aika ällistyttävää, ettei tätä ole otettu ollenkaan huomioon, kun on yritetty keinotekoisesti nopeuttaa valmistumisaikoja.
Hahahahahahah! Ennen nettiaikaa, kun itse menin opiskelemaan, ei minullakaan ollut paljon yhtään tietoa, mitä olin tullut opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyjärjestelmä on outo.
Siis jos olet 6 laudaturin ylioppilas, voit loppuikäsi mennä lukemaan minne vaan mitä tahansa. Aina uusi aloja ilman pääsykokeita.
Näinhän se jo onkin. Ei saa koko ikäänsä opiskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että todistusvalinta lisää yliopistoihin haahuilijoita ja alanvaihtajia ja pitkittää valmistumisaikoja, koska todistusvalinnan kautta tulleilla opiskelijoilla ei ole tiedossa oikeasti etukäteen, mitä ovat tulleet opiskelemaan. Nyt on jo ollut lehdissä, että yliopistoille on tullut yllätyksenä, ettei uusilla opiskelijoilla ole alkeellisiakaan perustietoja opiskelemastaan alasta. Perustiedot pitää opettaa ensin, koska ei ole ollut valintakoekirjoja, joista tiedot olisi saanut.
On aika ällistyttävää, ettei tätä ole otettu ollenkaan huomioon, kun on yritetty keinotekoisesti nopeuttaa valmistumisaikoja.
Todistusvalinta oli EK:n heiniä ja sen etäispäätteen, eli kokoomuksen, suurin saavutus. Sitä ajettiin pitkään ja hartaasti, ja tarkoitus oli nimenomaan pienentää opiskeluaikoja, jotta opiskelijat saadaan "putkeen" jo lukiosta lähtien. Tulevaisuus näyttää, toteutuuko tämä.
Hyvät naurut siitä kyllä saa, jos näyttää siltä, että tutkintoja taotaan vielä nykyistäkin pitempään. Ja niin moni akateeminen vielä äänestää kokoomusta... miten meni niinku omasta mielestä?
Vierailija kirjoitti:
Nykyjärjestelmä on outo.
Siis jos olet 6 laudaturin ylioppilas, voit loppuikäsi mennä lukemaan minne vaan mitä tahansa. Aina uusi aloja ilman pääsykokeita.
En oo koskaan tällaisesta kuullutkaan!
Ihmiselämä ja työikä on pitkä aika. Elämäntilanteet muuttuvat ja kaikki tutkimukset puhuvat elinikäöisen oppimisen puolesta. Ainoa tapa saada ihminen pysymään motivoituneena ja työkykyisenä koko työuransa ajan. Se, että joku tomppelimpi jää joka kerta oppilasvalinnoissa valitsematta ei todellakaan poista tätä faktaa ja näiden, jotka eivät pääse sisään, kannattaa joko yrittää paremmin ensi vuonna tai hakeutua alalle, jonne lahjat riittävät. Se ei ole iäkkäämpien opiskelijoiden vika, että menevät hauissa nuorempien ohitse. Itse olen valmistumassa toisesta tutkinnostani. Olen 46v. Olen uuden tutkintoni mukaisissa töissä ja alallani on 100% työllisyys.
Vierailija kirjoitti:
Nykyjärjestelmä on outo.
Siis jos olet 6 laudaturin ylioppilas, voit loppuikäsi mennä lukemaan minne vaan mitä tahansa. Aina uusi aloja ilman pääsykokeita.
Ei vielä tiedetä varmasti. Esim. lääkikseen voi päästä todistuksella ensi vuodesta alkaen vain ensikertalainen hakija ja varmaan monilla muillakin aloilla tehdään sama rajaus. Eli ei voi todistuksella päästä loputtomasti joka paikkaan.
Vierailija kirjoitti:
kaikki tutkimukset puhuvat elinikäöisen oppimisen puolesta
Sittenpä voisitkin laittaa linkkejä tällaisiin tutkimuksiin?
Vierailija kirjoitti:
No onhan ne opiskelijat itse tulevia veronmaksajia.
Ei koulutus Suomessa ole ilmaista. Etkö edes sitä tiennyt?
ei tarvitse maksaa juurikaan veroja jos ei ehdi työllistymään
Alue: Aihe vapaa
Yliopistojen rankkaajat kyllä selvittävät rankkauskriteerinsä. Ne voivat vaihdella ja yksittäinenkin rankkaaja saattaa painottaa eri vuosina eri asioita. Mutta yliopistorankingin kärki on kaikilla kuta kuinkin sama, ne tietyt opinahjot siellä jyrää. Eikä ole mitään kummallista siinä, että USAn yliopistot ovat kärjessä.