Suomessa tulisi tarjota vain yksi korkeakoulututkinto (= kandi + maisteri) maksuttomana. Alanvaihtajat ja ikiopiskelijat maksakoon haahuilustaan!

Aloittaja, olet todellakin oikeassa.

Jatkuva kouluttaminen on järjetöntä.

Jos ne omat kortit ja eväät ei riitä, niin sossu elättää kyllä.

Samaa mieltä ap:n kanssa. Mutta mielestäni pitäisi koulutuksiakin miettiä siltä kannalta, että onko sitten töitä, eli ei edes koulutettaisi ihmisiä tyhjän päälle oleskelemaan, vaikka kaikki näkee, ettei töitä vain ole. Ja sitten, että maksettaisiin toinenkin koulutus jos on kouluttautunut alalle jossa yhtäkkiä loppuukin työt, eikä ole tarvetta enää sen alan työntekijöille (tekniikka kun kehittyy, tätä tapahtuu yhä useammin).

Mutta sellaiset joilla kyllä olisi töitä valitsemallaan alalla, mutta kyllästyvät oltuaan 2kk töissä ja haluavatkin vaihtaa alaa, niin sellaiset saisi ihan itse maksaa uuden kouluttautumisen, mielestäni ei ole yhteiskunnan tehtävä rahoittaa tällaista muutenvain haahuilijaa, päinvastoin, pitäisi tukea pysymään päätöksissään, edes vähän pidempään, voisi asettaa vaikka 10 vuoden työllisyyden ehdoksi uudelleen koulutukseen, mikäli alalla on siis töitä ja työntekijän irtisanoutuminen töistä tarkoittaa ettei valtio rahoita opiskelua.

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan huvikseen opiskele toista tutkintoa, jos vaihtoehtona olisi ns oikeiden töiden teko. Se toinen tutkinto opiskellaan koska ensimmäinen ei työllistä, tai syystä tai toisesta sitä työtä ei voi enää tehdä (esim terveyden vuoksi).

Hyvin monille maksullisuus olisi kynnyskysymys koska jo maksuton toisen tutkinnon opiskelu on hyvin suuri taloudellinen panostus. Mikä hyöty olisi siitä että nämä ihmiset joko jäisivät pitkäaikaistyöttömiksi, sairastuisivat menettäen työkykynsä lopullisesti, tai jäisivät hanttihommiin jos kykyjä olisi muuhunkin?

Ei se niin menisi että jos nyt uuden tutkinnon opiskelee x ihmistä, niin kaikki nuo x yhä opiskelisivat mutta maksaen. Ei, määrä olisi todennäköisesti luokkaa 0.1 - 0.3x, jolloin tulot maksuista jäisivät odotettua pienimmiksi sekä kansantaloudellinen hyöty olisi negatiivinen, kun ne loput jäisivät työttömiksi/sairastuisivat/eivät hyödyntäisi potentiaaliaan.

Monikin opiskelee kun huomaavat ettei se ensimmäisen tutkinnon työ kiinnostanutkaan. Eivätkä ole edes pitkään olleet siinä työssä. Joku rajoitus tähän olisi hyvä, varsinkin kun seuraava sukupolvi on vielä tätäkin lyhytjänteisempi, eivätkä malta senkään vertaa odottaa, että alkaisko se työ sitten kuitenkin kiinnostaa, johon opiskeli jo 5 vuotta.

Elämäntapaopiskelijat ovat ärsyttäviä. Voivat elää 40 vuotiaiksi niin, että ovat olleet oikeasti töissä vain kesäisin.

Varmaan hyvät eläkkeet odottaa näitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tästä asiasta aikoinaan laittanut viestiä opetushallitukseen. Itse korkeakoulututkinnon ja muun tutkinnon omaavana en haluaisi viedä muiden opiskelijoiden paikkaa enää, vaan haluaisin avoimen yliopiston kautta suorittaa kaikki opinnot paitsi opinnäytetyön. Maksaisin kursseista. Minulle paras tapa olisi nettiin striimattu luento, joita voisi katsoa milloin itselle parhaiten sopisi. Ei maksa paljoa hankkia laitteet joilla laittaa luennot nettiin. Raha, jonka avoimen opiskelijat maksaisisvat, kattaisi nämäkin syntyneet kustannukset.

Kannatan kaikille mahdollisuutta opiskeluun. Avoimen kautta löytyy se oma ala lopulta. On hirveätä, että nykyään menettää mahdollisuutensa hakemisessa, kun ei ole enää ensikertalainen hakija. 

Opiskelu kannattaa aina, mutta nyt siitä on tehtävä helpompipääsyistä. Useampia kursseja nettiluennoiksi.

4 vuotta sitten joku assistentti tuhlasi aikaansa minulle vastaamiseen. Hän ei kiittänyt ehdotuksesta ja sanonut vievänsä asiaa eteenpäin, vaan hän jankutti minulle pitkät pätkät säädöksiä miksi tällainen ei ole mahdollista. Ahdisti oikein kuinka olin saanut hänet tuhlaamaan aikaansa minulle kirjoittamiseen ja mietin ovatko kaikki valtion leivissä noin muutoshaluttomia ja kaavoihin  kangistuneita kehityksen tulppia ja ei ihme, että asiat ovat näin huonolla tolalla.

Suomessa on kehuttu olevan maailman paras koulutus. Sen on kehuttu olevan edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Miksi ei hyödyntää sitä mahdollisuutta, että ympäri maailmaa ihmiset voisivat ostaa avoimen yliopiston kursseja ja katsoa niitä netin välityksellä. Miljardien ihmisten markkinat. Ihan varmasti yliopistoille olisi tässä markkinarako ja kauan kaivattu rahaa alkaisi virrata muualtakin kuin kansalaisten kollektiivisesta taskusta!

Tämä olisi pitänyt hyödyntää jo silloin kun Suomen koulutuksen maine oli aallon harjalla ja Suomen tunnettuus kasvoi sen avulla.

Suomessa on maailman paras peruskoulu - yliopistoista kukaan ei ole puhunut mitään. Ruotsin Karolinska institutet taitaa olla ainut pohjoismainen yliopisto, joka on päässyt Top 100 -listalle. Kaikki Suomen yliopistot ovat kaukana noista sijoista, myös Helsinki ja Aalto.

Mistä katsoit tuota TOP 100 listausta?

https://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-ra…

Tuolla ainoa 100 parhaan joukkoon mahtuva ruotsalainen yliopisto on sijalla 92. Se on Lundin yliopisto.

Helsingin yliopisto on sijalla 110.

Aalto yliopisto on sijalla 140.

Kööpenhaminan yliopisto on sijalla 79.

https://cwur.org/2018-19.php Tässä yliopistojen sijoitua vuosina 2018. Top 100 mahtuu 2 tanskalaista, yksi norjalainen, kolme ruotsalaista sekä Helsingin yliopisto.

Tutulla on kolme tutkintoa, joita kaikkia käyttää hyödyksi yksityisyrittäjänä. 

On lukenut lakia, taloustieteitä ja kieliä. 

Onpa järkyttävää luettavaa! Oikeastiko haluatte luokkayhteiskunnan paluuta (vain rikkailla oikeus opiskella) ja opintopolkujen vaikeuttamista? Jatkossa pitäisi suurin piirtein jo päiväkodissa tietää millä alalla haluaa työskennellä isona (jos kyseinen ala sitten vielä on olemassa). Kovat arvot on jyllänneet koulutuspolitiikassa ja todella hankalaksi on tehty esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden alan vaihtaminen. Mistä nuori voi tietää mikä oma ala on kun ei ole mahdollisuutta kyseisen alan työkokemukseen ja pakko on jonnekin hakea?

Päinvastoin opiskelemaan pääsyä ja alan vaihtoa samoin uudelleenkouluttautumista työmarkkinoiden muuttuessa ja vaatiessa uutta osaamista tulisi helpottaa eikä vaatia tutkintoja maksullisiksi!

Jos veronmaksajuus huolettaa niin tutkikaapa huviksenne kuinka paljon maksatte veroja  esimerkiksi yritystukina suuryhtiöille tai verohelpotuksina sijoittajille...

Miksi vain kandi+maisteri? Kaikki tuttavapiirini amiksen käyneet ovat opiskelleet vähintään kahta alaa. Tiedän sellaisenkin muidun, jolla on lähes kymmenen eri ammattitutkintoa tyyliin tynnyristi ja tykinkuulanvalmistaja, koska on halunnut opiskella jänniä juttuja. Toimii ihan tavallisessa ammatissa.

Vierailija kirjoitti:

Elämäntapaopiskelijat ovat ärsyttäviä. Voivat elää 40 vuotiaiksi niin, että ovat olleet oikeasti töissä vain kesäisin.

Varmaan hyvät eläkkeet odottaa näitä.

Jaa miten tuo on mahdollista? Elääkö joku oikeasti parilla sadalla kuukaudessa? Opintolainaahan ei saa kuin ekaan korkeakoulututkintoon.

Tunnen yhden ikuisuusopiskelijan joka on tehnyt koko ajan töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan huvikseen opiskele toista tutkintoa, jos vaihtoehtona olisi ns oikeiden töiden teko. Se toinen tutkinto opiskellaan koska ensimmäinen ei työllistä, tai syystä tai toisesta sitä työtä ei voi enää tehdä (esim terveyden vuoksi).

Hyvin monille maksullisuus olisi kynnyskysymys koska jo maksuton toisen tutkinnon opiskelu on hyvin suuri taloudellinen panostus. Mikä hyöty olisi siitä että nämä ihmiset joko jäisivät pitkäaikaistyöttömiksi, sairastuisivat menettäen työkykynsä lopullisesti, tai jäisivät hanttihommiin jos kykyjä olisi muuhunkin?

Ei se niin menisi että jos nyt uuden tutkinnon opiskelee x ihmistä, niin kaikki nuo x yhä opiskelisivat mutta maksaen. Ei, määrä olisi todennäköisesti luokkaa 0.1 - 0.3x, jolloin tulot maksuista jäisivät odotettua pienimmiksi sekä kansantaloudellinen hyöty olisi negatiivinen, kun ne loput jäisivät työttömiksi/sairastuisivat/eivät hyödyntäisi potentiaaliaan.

Monikin opiskelee kun huomaavat ettei se ensimmäisen tutkinnon työ kiinnostanutkaan. Eivätkä ole edes pitkään olleet siinä työssä. Joku rajoitus tähän olisi hyvä, varsinkin kun seuraava sukupolvi on vielä tätäkin lyhytjänteisempi, eivätkä malta senkään vertaa odottaa, että alkaisko se työ sitten kuitenkin kiinnostaa, johon opiskeli jo 5 vuotta.

Aika monissa sote ja opetusalan töissä uupuu porukka niin että lähtevät siksi uudelleen kouluttautumaan. Vaikka ammatti olisi kuinka kiinnostava niin meillä on kaikilla erilaiset ominaisuudet.

Mieti nyt 5 vuotta yliopistossa opiskellutta psykologia kuinka pettynyt se on kun joutuukin jäämään monta kertaa vuodessa sairauslomalle loppuun palamisen vuoksi. Ja sitten jos vielä kävisi niin että toisen tutkinnon tekeminen muuttuisikin maksulliseksi.

Jos olisin joutunut jatkamaan ensimmäisellä alallani niin olisin tehnyt itsemurhan. Vasta toinen ala osoittautui sopivaksi ja viihdyn työssäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tästä asiasta aikoinaan laittanut viestiä opetushallitukseen. Itse korkeakoulututkinnon ja muun tutkinnon omaavana en haluaisi viedä muiden opiskelijoiden paikkaa enää, vaan haluaisin avoimen yliopiston kautta suorittaa kaikki opinnot paitsi opinnäytetyön. Maksaisin kursseista. Minulle paras tapa olisi nettiin striimattu luento, joita voisi katsoa milloin itselle parhaiten sopisi. Ei maksa paljoa hankkia laitteet joilla laittaa luennot nettiin. Raha, jonka avoimen opiskelijat maksaisisvat, kattaisi nämäkin syntyneet kustannukset.

Kannatan kaikille mahdollisuutta opiskeluun. Avoimen kautta löytyy se oma ala lopulta. On hirveätä, että nykyään menettää mahdollisuutensa hakemisessa, kun ei ole enää ensikertalainen hakija. 

Opiskelu kannattaa aina, mutta nyt siitä on tehtävä helpompipääsyistä. Useampia kursseja nettiluennoiksi.

4 vuotta sitten joku assistentti tuhlasi aikaansa minulle vastaamiseen. Hän ei kiittänyt ehdotuksesta ja sanonut vievänsä asiaa eteenpäin, vaan hän jankutti minulle pitkät pätkät säädöksiä miksi tällainen ei ole mahdollista. Ahdisti oikein kuinka olin saanut hänet tuhlaamaan aikaansa minulle kirjoittamiseen ja mietin ovatko kaikki valtion leivissä noin muutoshaluttomia ja kaavoihin  kangistuneita kehityksen tulppia ja ei ihme, että asiat ovat näin huonolla tolalla.

Suomessa on kehuttu olevan maailman paras koulutus. Sen on kehuttu olevan edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Miksi ei hyödyntää sitä mahdollisuutta, että ympäri maailmaa ihmiset voisivat ostaa avoimen yliopiston kursseja ja katsoa niitä netin välityksellä. Miljardien ihmisten markkinat. Ihan varmasti yliopistoille olisi tässä markkinarako ja kauan kaivattu rahaa alkaisi virrata muualtakin kuin kansalaisten kollektiivisesta taskusta!

Tämä olisi pitänyt hyödyntää jo silloin kun Suomen koulutuksen maine oli aallon harjalla ja Suomen tunnettuus kasvoi sen avulla.

Suomessa on maailman paras peruskoulu - yliopistoista kukaan ei ole puhunut mitään. Ruotsin Karolinska institutet taitaa olla ainut pohjoismainen yliopisto, joka on päässyt Top 100 -listalle. Kaikki Suomen yliopistot ovat kaukana noista sijoista, myös Helsinki ja Aalto.

Mistä katsoit tuota TOP 100 listausta?

https://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-ra…

Tuolla ainoa 100 parhaan joukkoon mahtuva ruotsalainen yliopisto on sijalla 92. Se on Lundin yliopisto.

Helsingin yliopisto on sijalla 110.

Aalto yliopisto on sijalla 140.

Kööpenhaminan yliopisto on sijalla 79.

Wikipedia, Karoliininen instituutti. Sija 44. Shanghain listalla vuonna 2017. Korkein minkään pohjoismaisen yliopiston koskaan saama sijoitus.

Wikipedia ei ole oikea virallinen lähde. Kuka vaan voi kirjoittaa sinne mitä haluaa. Mikä on Wikipediassa lähde tuolle tiedolle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tästä asiasta aikoinaan laittanut viestiä opetushallitukseen. Itse korkeakoulututkinnon ja muun tutkinnon omaavana en haluaisi viedä muiden opiskelijoiden paikkaa enää, vaan haluaisin avoimen yliopiston kautta suorittaa kaikki opinnot paitsi opinnäytetyön. Maksaisin kursseista. Minulle paras tapa olisi nettiin striimattu luento, joita voisi katsoa milloin itselle parhaiten sopisi. Ei maksa paljoa hankkia laitteet joilla laittaa luennot nettiin. Raha, jonka avoimen opiskelijat maksaisisvat, kattaisi nämäkin syntyneet kustannukset.

Kannatan kaikille mahdollisuutta opiskeluun. Avoimen kautta löytyy se oma ala lopulta. On hirveätä, että nykyään menettää mahdollisuutensa hakemisessa, kun ei ole enää ensikertalainen hakija. 

Opiskelu kannattaa aina, mutta nyt siitä on tehtävä helpompipääsyistä. Useampia kursseja nettiluennoiksi.

4 vuotta sitten joku assistentti tuhlasi aikaansa minulle vastaamiseen. Hän ei kiittänyt ehdotuksesta ja sanonut vievänsä asiaa eteenpäin, vaan hän jankutti minulle pitkät pätkät säädöksiä miksi tällainen ei ole mahdollista. Ahdisti oikein kuinka olin saanut hänet tuhlaamaan aikaansa minulle kirjoittamiseen ja mietin ovatko kaikki valtion leivissä noin muutoshaluttomia ja kaavoihin  kangistuneita kehityksen tulppia ja ei ihme, että asiat ovat näin huonolla tolalla.

Suomessa on kehuttu olevan maailman paras koulutus. Sen on kehuttu olevan edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Miksi ei hyödyntää sitä mahdollisuutta, että ympäri maailmaa ihmiset voisivat ostaa avoimen yliopiston kursseja ja katsoa niitä netin välityksellä. Miljardien ihmisten markkinat. Ihan varmasti yliopistoille olisi tässä markkinarako ja kauan kaivattu rahaa alkaisi virrata muualtakin kuin kansalaisten kollektiivisesta taskusta!

Tämä olisi pitänyt hyödyntää jo silloin kun Suomen koulutuksen maine oli aallon harjalla ja Suomen tunnettuus kasvoi sen avulla.

Suomessa on maailman paras peruskoulu - yliopistoista kukaan ei ole puhunut mitään. Ruotsin Karolinska institutet taitaa olla ainut pohjoismainen yliopisto, joka on päässyt Top 100 -listalle. Kaikki Suomen yliopistot ovat kaukana noista sijoista, myös Helsinki ja Aalto.

Mistä katsoit tuota TOP 100 listausta?

https://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-ra…

Tuolla ainoa 100 parhaan joukkoon mahtuva ruotsalainen yliopisto on sijalla 92. Se on Lundin yliopisto.

Helsingin yliopisto on sijalla 110.

Aalto yliopisto on sijalla 140.

Kööpenhaminan yliopisto on sijalla 79.

https://cwur.org/2018-19.php Tässä yliopistojen sijoitua vuosina 2018. Top 100 mahtuu 2 tanskalaista, yksi norjalainen, kolme ruotsalaista sekä Helsingin yliopisto.

Melko USA painotteinen tuo alku, joten pistää miettimään sen totuudenmukaisuutta.

Mikä näistä on luotettavin. Esimerkiksi Lund on näissä molemmissa 90+, joten sen osalta rankkaus tuntuu oikean suuntaiselta. Noissa toisissa järjestys heittää todella paljon.

Ymmärrän aloittajan pointin, mutta maailma ei tosiaan ole noin mustavalkoinen.

Itse opiskelin korkeakoulututkinnon, jonka piti työllistää hyvin. No, maailma muuttuikin todella nopeasti tai oikeastaan ennen kaikkea ennustetut työpaikat jäivät syntymättä ja osin nuoren lukiolaisen opinto-ohjeuksessa saama tieto nyt vaan oli ollut väärää. Olin valmistumassa tilanteeseen, jossa omalle alalle työllistyminen oli erittäin epätodennäköistä - aloitin ensimmäisen tutkinnon loppupuolella opiskelemaan toista siinä rinnalla.

Opiskelin noin 8 vuodessa 2 maisteritutkintoa, kävin koko ajan töissä (keskimäärin noin 800 h/vuosi eli suunilleen 4 vuoden työt tuona aikana ja niistä maksettiin tietty verot). Opintotuesta osa jäi siksi käyttämättä. Valmistuttuani toiselta alalta pääsin heti alan töihin. Nyt 36 vuotiaana olen tehnyt siitä asti töitä, maksanut veroja enemmän kun suurin osa ikäluokastani. Ne opiskelutoverit jotka jäivät ensimmäiselle alalle, ovat suurin osa vaihtaneet alaa, työttömiä, tai olleet vain kotona lasten kanssa jopa 13 vuotta. Osalla kyllä on myös ollut oman alan töitä.

En nyt sitten tiedä olisiko ollut yhteiskunnan etu, että en olisi voinut kalliin lukukausimaksun takia tuota toista tutkintoa tehdä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistojen rahoittaminen lukukausimaksuin, ei välttämättä ole se järjevin mahdollinen malli yhteiskunnan kannalta.  En siis ole mikään sosialisti, vaan kannatan vapaata markkinataloutta, ja juuri tästä syystä tiedon saannin este on ongelma. Se on vapaan markkinatalouden este. Lisäksi nuo lukukausimaksut aiheuttavat valtavasti sosiaalisia ongelmia, joten eettisestikään ei ole kovin fiksua.

Mutta toisaalta se, että tutkinto on tekijälleen maksuton, vähentää tutkinnon arvostusta ja pidentää valmistumisaikoja.

se vain on hyväksyttävä. Toisinpäin on todisteita että ei toimi. Maksuttomasta maksulliseen siirtymiset ovat todennetusti epäonnistuneet. Esimerkiksi brittien kokeilusta yleltäkin tuli hyvä dokumentti, mitä siitä on seurannut. mitkään katot eivät toimi, koska maksimihinta == minimihinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan huvikseen opiskele toista tutkintoa, jos vaihtoehtona olisi ns oikeiden töiden teko. Se toinen tutkinto opiskellaan koska ensimmäinen ei työllistä, tai syystä tai toisesta sitä työtä ei voi enää tehdä (esim terveyden vuoksi).

Hyvin monille maksullisuus olisi kynnyskysymys koska jo maksuton toisen tutkinnon opiskelu on hyvin suuri taloudellinen panostus. Mikä hyöty olisi siitä että nämä ihmiset joko jäisivät pitkäaikaistyöttömiksi, sairastuisivat menettäen työkykynsä lopullisesti, tai jäisivät hanttihommiin jos kykyjä olisi muuhunkin?

Ei se niin menisi että jos nyt uuden tutkinnon opiskelee x ihmistä, niin kaikki nuo x yhä opiskelisivat mutta maksaen. Ei, määrä olisi todennäköisesti luokkaa 0.1 - 0.3x, jolloin tulot maksuista jäisivät odotettua pienimmiksi sekä kansantaloudellinen hyöty olisi negatiivinen, kun ne loput jäisivät työttömiksi/sairastuisivat/eivät hyödyntäisi potentiaaliaan.

Monikin opiskelee kun huomaavat ettei se ensimmäisen tutkinnon työ kiinnostanutkaan. Eivätkä ole edes pitkään olleet siinä työssä. Joku rajoitus tähän olisi hyvä, varsinkin kun seuraava sukupolvi on vielä tätäkin lyhytjänteisempi, eivätkä malta senkään vertaa odottaa, että alkaisko se työ sitten kuitenkin kiinnostaa, johon opiskeli jo 5 vuotta.

Aikuiskoulutustuen saamisen ehtona on 8 vuoden työhistoria. Opintotuki ei riitä toiseen tutkintoon. Eli jo nyt toisen tutkinnon opiskelija joutuu joko olemaan töissä ensin 8 vuotta, tai rahoittamaan opiskelun tekemällä samaan aikaan töitä (joista luonnollisesti maksaa verot, eikä nauti mitään etuuksia samaan aikaan).

Onko tämä nyt hirveän kaukana siitä mitä sinä haluaisit? Jos sinua jurppii se opintojen maksuttomuus, niin toistan kysymykseni että kenen etua palvelee se, että ihminen joutuu jäämään ammattiin joka joko ei työllistä, tai jota hän ei jostain syystä kykene enää tekemään?

Oot vaan kade kun joudut käymään töissä samalla, kun opiskelen viidettä tutkintoa ja biletän yöt parikymppisten kanssa. Kadehtiminen on tosi rumaa.

Vierailija kirjoitti:

Linkki Kelan sivuille:

https://www.kela.fi/opintotukiaika-useita-korkeakouluopintoja

Vuoden 2017 jälkeen aloitettuihin opintoihin voi maksimissaan saada tukea 54 kuukaudeksi. Jos tukea nostaa yhdeksänä kuukautena vuodesta, se riittää kuudelle vuodelle. Tukea seuraavaan tutkintoon ei saa, ellei edellinen ole valmiiksi suoritettu.

Oman maisterintutkintoni ”virallinen” kesto oli omana aikanani viisi ja puoli vuotta.

Onko tämä ylimääräinen puoli vuotta nyt se, mikä niin kovin harmittaa?

siinä taas sukupuolentutkimuksen maisteri osoittaa taloustieteellistä osaamistaan.

Opintotuki on mielestäsi ainoa kulu joka opiskelusta syntyy? Katetaanko lukukausimaksuilla opintotuki?

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä ap:n kanssa. Mutta mielestäni pitäisi koulutuksiakin miettiä siltä kannalta, että onko sitten töitä, eli ei edes koulutettaisi ihmisiä tyhjän päälle oleskelemaan, vaikka kaikki näkee, ettei töitä vain ole. Ja sitten, että maksettaisiin toinenkin koulutus jos on kouluttautunut alalle jossa yhtäkkiä loppuukin työt, eikä ole tarvetta enää sen alan työntekijöille (tekniikka kun kehittyy, tätä tapahtuu yhä useammin).

Mutta sellaiset joilla kyllä olisi töitä valitsemallaan alalla, mutta kyllästyvät oltuaan 2kk töissä ja haluavatkin vaihtaa alaa, niin sellaiset saisi ihan itse maksaa uuden kouluttautumisen, mielestäni ei ole yhteiskunnan tehtävä rahoittaa tällaista muutenvain haahuilijaa, päinvastoin, pitäisi tukea pysymään päätöksissään, edes vähän pidempään, voisi asettaa vaikka 10 vuoden työllisyyden ehdoksi uudelleen koulutukseen, mikäli alalla on siis töitä ja työntekijän irtisanoutuminen töistä tarkoittaa ettei valtio rahoita opiskelua.

Eikös armeijan lentäjillä ole jokin menetelmä: sitoutuu palvelukseen X vuodeksi ja jos poikkeaa siitä, maksaa koulutuksensa sakkoina. Sama on usein yritysmaailmassa, firma maksaa MBA:n mutta jos vaihdat työpaikkaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tästä asiasta aikoinaan laittanut viestiä opetushallitukseen. Itse korkeakoulututkinnon ja muun tutkinnon omaavana en haluaisi viedä muiden opiskelijoiden paikkaa enää, vaan haluaisin avoimen yliopiston kautta suorittaa kaikki opinnot paitsi opinnäytetyön. Maksaisin kursseista. Minulle paras tapa olisi nettiin striimattu luento, joita voisi katsoa milloin itselle parhaiten sopisi. Ei maksa paljoa hankkia laitteet joilla laittaa luennot nettiin. Raha, jonka avoimen opiskelijat maksaisisvat, kattaisi nämäkin syntyneet kustannukset.

Kannatan kaikille mahdollisuutta opiskeluun. Avoimen kautta löytyy se oma ala lopulta. On hirveätä, että nykyään menettää mahdollisuutensa hakemisessa, kun ei ole enää ensikertalainen hakija. 

Opiskelu kannattaa aina, mutta nyt siitä on tehtävä helpompipääsyistä. Useampia kursseja nettiluennoiksi.

4 vuotta sitten joku assistentti tuhlasi aikaansa minulle vastaamiseen. Hän ei kiittänyt ehdotuksesta ja sanonut vievänsä asiaa eteenpäin, vaan hän jankutti minulle pitkät pätkät säädöksiä miksi tällainen ei ole mahdollista. Ahdisti oikein kuinka olin saanut hänet tuhlaamaan aikaansa minulle kirjoittamiseen ja mietin ovatko kaikki valtion leivissä noin muutoshaluttomia ja kaavoihin  kangistuneita kehityksen tulppia ja ei ihme, että asiat ovat näin huonolla tolalla.

Suomessa on kehuttu olevan maailman paras koulutus. Sen on kehuttu olevan edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Miksi ei hyödyntää sitä mahdollisuutta, että ympäri maailmaa ihmiset voisivat ostaa avoimen yliopiston kursseja ja katsoa niitä netin välityksellä. Miljardien ihmisten markkinat. Ihan varmasti yliopistoille olisi tässä markkinarako ja kauan kaivattu rahaa alkaisi virrata muualtakin kuin kansalaisten kollektiivisesta taskusta!

Tämä olisi pitänyt hyödyntää jo silloin kun Suomen koulutuksen maine oli aallon harjalla ja Suomen tunnettuus kasvoi sen avulla.

Suomessa on maailman paras peruskoulu - yliopistoista kukaan ei ole puhunut mitään. Ruotsin Karolinska institutet taitaa olla ainut pohjoismainen yliopisto, joka on päässyt Top 100 -listalle. Kaikki Suomen yliopistot ovat kaukana noista sijoista, myös Helsinki ja Aalto.

Mistä katsoit tuota TOP 100 listausta?

https://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-ra…

Tuolla ainoa 100 parhaan joukkoon mahtuva ruotsalainen yliopisto on sijalla 92. Se on Lundin yliopisto.

Helsingin yliopisto on sijalla 110.

Aalto yliopisto on sijalla 140.

Kööpenhaminan yliopisto on sijalla 79.

https://cwur.org/2018-19.php Tässä yliopistojen sijoitua vuosina 2018. Top 100 mahtuu 2 tanskalaista, yksi norjalainen, kolme ruotsalaista sekä Helsingin yliopisto.

Melko USA painotteinen tuo alku, joten pistää miettimään sen totuudenmukaisuutta.

Mikä näistä on luotettavin. Esimerkiksi Lund on näissä molemmissa 90+, joten sen osalta rankkaus tuntuu oikean suuntaiselta. Noissa toisissa järjestys heittää todella paljon.

USA noukkii itselleen kaikki lupaavimmat lahjakkuudet ympäri maailmaa. Lahjakkaimmille järjestetään stipendit ja kaikki. Varma akateeminen ura edessä ja isot rahat. Eivät ne minnekään syrjäiseen Helsinkiin päädy, ja täältähän lähtevät kotimaan koulutetutkin lätkimään, koska kortisto kutsuu.