Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Suomessa tulisi tarjota vain yksi korkeakoulututkinto (= kandi + maisteri) maksuttomana. Alanvaihtajat ja ikiopiskelijat maksakoon haahuilustaan!

Vierailija
06.07.2019 |

Pitäisi olla niin, että saisi opiskella vain yhden kandin ja yhden maisterin maksuttomana. Lisäksi tutkinnon tulisi olla valmiina määräajassa, pl. itsestä riippumattomat, hyväksyttävät syyt. Jos vaihtaa alaa tai opiskelu menee yliajalle, niin silloin jokaisesta ylimenneestä vuodesta tai uuden alan opiskeluvuodesta lukukausimaksut. Poikkeuksena voisi olla esim. vakava sairastuminen opiskelujen aikana.

Yhteiskunnalla ei ole varaa siihen, että alanvaihajien ja "itsensä etsijöiden" haahuiluja maksetaan vuosikausia veronmaksajien piikkiin. Sama juttu vetelehtijöiden osalta, joita kiinnostaa enemmän bilettäminen kuin opiskelu. Joo, opintotukea ei makseta ikuisesti, mutta opintotuen loppuessa moni opiskelija voi mennä hakemaan toimeentulotukea, joka se maksetaan ihan samalla tavalla veronmaksajien rahoista. Ja itse asiassa toimeentulotuki taitaa olla opintotukea suurempi, jolloin veronmaksajien taakka kasvaa entisestään. Lisäksi opiskelijastatuksella saa alennuksia ym. etuja, jotka nekin maksatetaan veronmaksajilla.

Ilmainen koulutus aiheuttaa sen, että silloin opiskelemaan hakee paljon epämotivoituneita ihmisiä. Yliopistojen nykyinen rahoitusmalli vain pahentaa tilannetta, kun se perustuu mm. valmistuneiden määrään. Siksi otetaan paljon opiskelijoita sisään, jolloin joukkoon luonnollisesti mahtuu niitä epämotivoituneita tapauksiakin. Alanvaihtajat ja ikiopiskelijat panttaavat myös paikkoja korkeakouluissa, jolloin motivoituneita uusia opiskelijoita jää ilman opiskelupaikkoja.

Jos yliopistojen rahoitus perustuisi sen sijaan lukukausimaksuihin, niin se parantaisi tilannetta huomattavasti. Katsokaas kun tietyn asian tai palvelun maksullisuudella on kautta aikojen huomattu olevan sellainen vaikutus, että kun ihminen joutuu jostain maksamaan, niin silloin se suhtautuu asiaan yleensä vastuullisemmin. Kaikki "ilmainen kiva" on omiaan passivoimaan ihmisiä.

Kommentit (177)

Vierailija
101/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvät jenkkiyliopistot ovat niin paljon parempia kuin suomalaiset ettei ole mitään rajaa. Eli kyllä nuo listat ovat kyllä ihan oikeassa. Katsokaa striimejä niitten luennoista jos ette usko.

Hinnatkin siellä ovat sitten myös ihan pilvissä. Ja niissä hinnoissakaan ei ole mukana sitä osaa minkä yliopiston endowment rahasto kattaa. Vaikka opiskelija siellä maksaisi tuplasti sen mitä opiskelu maksaisi suomessa (eli valtiolle) niin sekään ei vielä kata kokonaan kuluja.

Vierailija
102/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tämän päivän työmarkkinat vaatii jatkuvaa oppimista ja jatkuvaa uudelleen kouluttautumista. Tulevaisuudessa tämä tulee jopa lisääntymään teknologian, tekoälyn jne. myötä.

Tämän asian väittäjältä ("kaikki tutkimukset") pyysin linkkejä niihin tutkimuksiin, jotka näin sanovat. Eipä ole tullut linkkejä. Kuka se tässä on se puusilmä?

Tuosta voi nöösipoika katsella vaikka mitä sitralla on asiasta sanottavanaan. https://media.sitra.fi/2019/03/25131746/kohti-elinikaista-oppimista.pdf…; Ihan on kuule valtiovallan tuki elinikäisellä oppimisella.

Pssttt! Kyse on propagandasta.

Jos kuvittelet, että sinulla on kykyjä yliopistoon, niin kait osaat käyttää hakukoneita itsekin. Lähdeluettelosta löydät jo monta tutkimusta.

En luule, tiedän, koska olen maisteri. Lähdeluettelossa on paljon viitteitä Sitran omiin julkaisuihin, valtiovarainministeriön julkaisuihin yms. propagandamateriaaliin. Ja kyse oli siitä, onko _sinulla_ antaa viitteitä?

No minä olen tuplamaisteri ja kysyn sinulta oliko sinulla viitteitä elinikäisen oppimisen haitallisuudesta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että todistusvalinta lisää yliopistoihin haahuilijoita ja alanvaihtajia ja pitkittää valmistumisaikoja, koska todistusvalinnan kautta tulleilla opiskelijoilla ei ole tiedossa oikeasti etukäteen, mitä ovat tulleet opiskelemaan. Nyt on jo ollut lehdissä, että yliopistoille on tullut yllätyksenä, ettei uusilla opiskelijoilla ole alkeellisiakaan perustietoja opiskelemastaan alasta. Perustiedot pitää opettaa ensin, koska ei ole ollut valintakoekirjoja, joista tiedot olisi saanut.

On aika ällistyttävää, ettei tätä ole otettu ollenkaan huomioon, kun on yritetty keinotekoisesti nopeuttaa valmistumisaikoja.

Hahahahahahah! Ennen nettiaikaa, kun itse menin opiskelemaan, ei minullakaan ollut paljon yhtään tietoa, mitä olin tullut opiskelemaan.

Fiksuimmat osasivat jo tuolloin päätellä valintakoekirjoista, millainen opiskeltava ala tulee olemaan. 

Minkä takia sitten pitää mennä opiskelemaan, jos jo tietää?

Vierailija
104/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tämän päivän työmarkkinat vaatii jatkuvaa oppimista ja jatkuvaa uudelleen kouluttautumista. Tulevaisuudessa tämä tulee jopa lisääntymään teknologian, tekoälyn jne. myötä.

Tämän asian väittäjältä ("kaikki tutkimukset") pyysin linkkejä niihin tutkimuksiin, jotka näin sanovat. Eipä ole tullut linkkejä. Kuka se tässä on se puusilmä?

Tuosta voi nöösipoika katsella vaikka mitä sitralla on asiasta sanottavanaan. https://media.sitra.fi/2019/03/25131746/kohti-elinikaista-oppimista.pdf…; Ihan on kuule valtiovallan tuki elinikäisellä oppimisella.

Pssttt! Kyse on propagandasta.

Jos kuvittelet, että sinulla on kykyjä yliopistoon, niin kait osaat käyttää hakukoneita itsekin. Lähdeluettelosta löydät jo monta tutkimusta.

En luule, tiedän, koska olen maisteri. Lähdeluettelossa on paljon viitteitä Sitran omiin julkaisuihin, valtiovarainministeriön julkaisuihin yms. propagandamateriaaliin. Ja kyse oli siitä, onko _sinulla_ antaa viitteitä?

No minä olen tuplamaisteri

Joojoo!

Vierailija
105/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tästä asiasta aikoinaan laittanut viestiä opetushallitukseen. Itse korkeakoulututkinnon ja muun tutkinnon omaavana en haluaisi viedä muiden opiskelijoiden paikkaa enää, vaan haluaisin avoimen yliopiston kautta suorittaa kaikki opinnot paitsi opinnäytetyön. Maksaisin kursseista. Minulle paras tapa olisi nettiin striimattu luento, joita voisi katsoa milloin itselle parhaiten sopisi. Ei maksa paljoa hankkia laitteet joilla laittaa luennot nettiin. Raha, jonka avoimen opiskelijat maksaisisvat, kattaisi nämäkin syntyneet kustannukset.

Kannatan kaikille mahdollisuutta opiskeluun. Avoimen kautta löytyy se oma ala lopulta. On hirveätä, että nykyään menettää mahdollisuutensa hakemisessa, kun ei ole enää ensikertalainen hakija. 

Opiskelu kannattaa aina, mutta nyt siitä on tehtävä helpompipääsyistä. Useampia kursseja nettiluennoiksi.

4 vuotta sitten joku assistentti tuhlasi aikaansa minulle vastaamiseen. Hän ei kiittänyt ehdotuksesta ja sanonut vievänsä asiaa eteenpäin, vaan hän jankutti minulle pitkät pätkät säädöksiä miksi tällainen ei ole mahdollista. Ahdisti oikein kuinka olin saanut hänet tuhlaamaan aikaansa minulle kirjoittamiseen ja mietin ovatko kaikki valtion leivissä noin muutoshaluttomia ja kaavoihin  kangistuneita kehityksen tulppia ja ei ihme, että asiat ovat näin huonolla tolalla.

Suomessa on kehuttu olevan maailman paras koulutus. Sen on kehuttu olevan edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Miksi ei hyödyntää sitä mahdollisuutta, että ympäri maailmaa ihmiset voisivat ostaa avoimen yliopiston kursseja ja katsoa niitä netin välityksellä. Miljardien ihmisten markkinat. Ihan varmasti yliopistoille olisi tässä markkinarako ja kauan kaivattu rahaa alkaisi virrata muualtakin kuin kansalaisten kollektiivisesta taskusta!

Tämä olisi pitänyt hyödyntää jo silloin kun Suomen koulutuksen maine oli aallon harjalla ja Suomen tunnettuus kasvoi sen avulla.

Suomessa on maailman paras peruskoulu - yliopistoista kukaan ei ole puhunut mitään. Ruotsin Karolinska institutet taitaa olla ainut pohjoismainen yliopisto, joka on päässyt Top 100 -listalle. Kaikki Suomen yliopistot ovat kaukana noista sijoista, myös Helsinki ja Aalto.

Miksi Suomella olisi maailman paras peruskoulu??

on ollut joskus kärjessä. Siinä eletään edelleen, kuten jääkiekon MM 1995, mäkihyppy, keihäänheitto tai rallimenestys.

Nykyään on toinen tilanne, mutta sitähän ei saa ääneen sanoa että liiallinen multikulti vie koko suurta luokkaa alaspäin.

Helsingissähän peruskoulun tulokset on edelleen muuta maata parempia vaikka tänne on keskittynyt kielellistä rikkautta. Suurempi ongelma tuloksissa on aivan muualla ja selittävänä tekijänä on lähinnä erityisoppilaiden siirto normiluokkiin ja vastaavasti erikoistuneiden luokkien puute. Asia mitä Helsingissä on uutterasti viety eteenpäin, lahjakkaimmat lapset ovat siellä musiikkiluokilla, luontopainotteisluokilla tai kielikylvyissä.

Laitetaan lahjakkaat samaan massaan muiden kanssa, katsotaan kuinka heidän käy?

No tiedämme kyllä kuinka... Mutta eikö tuo ole epätasa-arvoistavaa?

Sibeliusakatemiaan päästäkseen pitää olla hereillä ala-koulusta?

Vierailija
106/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että todistusvalinta lisää yliopistoihin haahuilijoita ja alanvaihtajia ja pitkittää valmistumisaikoja, koska todistusvalinnan kautta tulleilla opiskelijoilla ei ole tiedossa oikeasti etukäteen, mitä ovat tulleet opiskelemaan. Nyt on jo ollut lehdissä, että yliopistoille on tullut yllätyksenä, ettei uusilla opiskelijoilla ole alkeellisiakaan perustietoja opiskelemastaan alasta. Perustiedot pitää opettaa ensin, koska ei ole ollut valintakoekirjoja, joista tiedot olisi saanut.

On aika ällistyttävää, ettei tätä ole otettu ollenkaan huomioon, kun on yritetty keinotekoisesti nopeuttaa valmistumisaikoja.

Hahahahahahah! Ennen nettiaikaa, kun itse menin opiskelemaan, ei minullakaan ollut paljon yhtään tietoa, mitä olin tullut opiskelemaan.

Fiksuimmat osasivat jo tuolloin päätellä valintakoekirjoista, millainen opiskeltava ala tulee olemaan. 

Minkä takia sitten pitää mennä opiskelemaan, jos jo tietää?

koska ei tiedä miten sitä tehdään?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tästä asiasta aikoinaan laittanut viestiä opetushallitukseen. Itse korkeakoulututkinnon ja muun tutkinnon omaavana en haluaisi viedä muiden opiskelijoiden paikkaa enää, vaan haluaisin avoimen yliopiston kautta suorittaa kaikki opinnot paitsi opinnäytetyön. Maksaisin kursseista. Minulle paras tapa olisi nettiin striimattu luento, joita voisi katsoa milloin itselle parhaiten sopisi. Ei maksa paljoa hankkia laitteet joilla laittaa luennot nettiin. Raha, jonka avoimen opiskelijat maksaisisvat, kattaisi nämäkin syntyneet kustannukset.

Kannatan kaikille mahdollisuutta opiskeluun. Avoimen kautta löytyy se oma ala lopulta. On hirveätä, että nykyään menettää mahdollisuutensa hakemisessa, kun ei ole enää ensikertalainen hakija. 

Opiskelu kannattaa aina, mutta nyt siitä on tehtävä helpompipääsyistä. Useampia kursseja nettiluennoiksi.

4 vuotta sitten joku assistentti tuhlasi aikaansa minulle vastaamiseen. Hän ei kiittänyt ehdotuksesta ja sanonut vievänsä asiaa eteenpäin, vaan hän jankutti minulle pitkät pätkät säädöksiä miksi tällainen ei ole mahdollista. Ahdisti oikein kuinka olin saanut hänet tuhlaamaan aikaansa minulle kirjoittamiseen ja mietin ovatko kaikki valtion leivissä noin muutoshaluttomia ja kaavoihin  kangistuneita kehityksen tulppia ja ei ihme, että asiat ovat näin huonolla tolalla.

Suomessa on kehuttu olevan maailman paras koulutus. Sen on kehuttu olevan edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Miksi ei hyödyntää sitä mahdollisuutta, että ympäri maailmaa ihmiset voisivat ostaa avoimen yliopiston kursseja ja katsoa niitä netin välityksellä. Miljardien ihmisten markkinat. Ihan varmasti yliopistoille olisi tässä markkinarako ja kauan kaivattu rahaa alkaisi virrata muualtakin kuin kansalaisten kollektiivisesta taskusta!

Tämä olisi pitänyt hyödyntää jo silloin kun Suomen koulutuksen maine oli aallon harjalla ja Suomen tunnettuus kasvoi sen avulla.

Suomessa on maailman paras peruskoulu - yliopistoista kukaan ei ole puhunut mitään. Ruotsin Karolinska institutet taitaa olla ainut pohjoismainen yliopisto, joka on päässyt Top 100 -listalle. Kaikki Suomen yliopistot ovat kaukana noista sijoista, myös Helsinki ja Aalto.

Miksi Suomella olisi maailman paras peruskoulu??

on ollut joskus kärjessä. Siinä eletään edelleen, kuten jääkiekon MM 1995, mäkihyppy, keihäänheitto tai rallimenestys.

Nykyään on toinen tilanne, mutta sitähän ei saa ääneen sanoa että liiallinen multikulti vie koko suurta luokkaa alaspäin.

Helsingissähän peruskoulun tulokset on edelleen muuta maata parempia vaikka tänne on keskittynyt kielellistä rikkautta. Suurempi ongelma tuloksissa on aivan muualla ja selittävänä tekijänä on lähinnä erityisoppilaiden siirto normiluokkiin ja vastaavasti erikoistuneiden luokkien puute. Asia mitä Helsingissä on uutterasti viety eteenpäin, lahjakkaimmat lapset ovat siellä musiikkiluokilla, luontopainotteisluokilla tai kielikylvyissä.

Laitetaan lahjakkaat samaan massaan muiden kanssa, katsotaan kuinka heidän käy?

No tiedämme kyllä kuinka... Mutta eikö tuo ole epätasa-arvoistavaa?

Sibeliusakatemiaan päästäkseen pitää olla hereillä ala-koulusta?

Tietenkin on. Tämä on se mekaniikka minkä vuoksi akateemisten lapset pärjäävät jo peruskoulussa paremmin ja päätyvät yliopistoon duunariperheiden lapsia useammin. Koska vanhemmat laittavat heidät jo alaluokilla erikoistuneisiin opetuksiin eivätkä kaiken maailman nepsylasten kanssa samoille jättiluokille.

Vierailija
108/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hyvät jenkkiyliopistot ovat niin paljon parempia kuin suomalaiset ettei ole mitään rajaa. Eli kyllä nuo listat ovat kyllä ihan oikeassa. Katsokaa striimejä niitten luennoista jos ette usko.

Olen katsonut. Listat ovat bullshittiä! Suomessa on usein ihan hyvää tutkimusta ja opetusta yliopistoissa. Ja joskus parempaa kuin ameriikoissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että todistusvalinta lisää yliopistoihin haahuilijoita ja alanvaihtajia ja pitkittää valmistumisaikoja, koska todistusvalinnan kautta tulleilla opiskelijoilla ei ole tiedossa oikeasti etukäteen, mitä ovat tulleet opiskelemaan. Nyt on jo ollut lehdissä, että yliopistoille on tullut yllätyksenä, ettei uusilla opiskelijoilla ole alkeellisiakaan perustietoja opiskelemastaan alasta. Perustiedot pitää opettaa ensin, koska ei ole ollut valintakoekirjoja, joista tiedot olisi saanut.

On aika ällistyttävää, ettei tätä ole otettu ollenkaan huomioon, kun on yritetty keinotekoisesti nopeuttaa valmistumisaikoja.

Hahahahahahah! Ennen nettiaikaa, kun itse menin opiskelemaan, ei minullakaan ollut paljon yhtään tietoa, mitä olin tullut opiskelemaan.

Fiksuimmat osasivat jo tuolloin päätellä valintakoekirjoista, millainen opiskeltava ala tulee olemaan. 

Minkä takia sitten pitää mennä opiskelemaan, jos jo tietää?

koska ei tiedä miten sitä tehdään?

Täh? Jos tiedät, tiedät, tai siis et tiedä? Öööööö!?!

Vierailija
110/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tästä asiasta aikoinaan laittanut viestiä opetushallitukseen. Itse korkeakoulututkinnon ja muun tutkinnon omaavana en haluaisi viedä muiden opiskelijoiden paikkaa enää, vaan haluaisin avoimen yliopiston kautta suorittaa kaikki opinnot paitsi opinnäytetyön. Maksaisin kursseista. Minulle paras tapa olisi nettiin striimattu luento, joita voisi katsoa milloin itselle parhaiten sopisi. Ei maksa paljoa hankkia laitteet joilla laittaa luennot nettiin. Raha, jonka avoimen opiskelijat maksaisisvat, kattaisi nämäkin syntyneet kustannukset.

Kannatan kaikille mahdollisuutta opiskeluun. Avoimen kautta löytyy se oma ala lopulta. On hirveätä, että nykyään menettää mahdollisuutensa hakemisessa, kun ei ole enää ensikertalainen hakija. 

Opiskelu kannattaa aina, mutta nyt siitä on tehtävä helpompipääsyistä. Useampia kursseja nettiluennoiksi.

4 vuotta sitten joku assistentti tuhlasi aikaansa minulle vastaamiseen. Hän ei kiittänyt ehdotuksesta ja sanonut vievänsä asiaa eteenpäin, vaan hän jankutti minulle pitkät pätkät säädöksiä miksi tällainen ei ole mahdollista. Ahdisti oikein kuinka olin saanut hänet tuhlaamaan aikaansa minulle kirjoittamiseen ja mietin ovatko kaikki valtion leivissä noin muutoshaluttomia ja kaavoihin  kangistuneita kehityksen tulppia ja ei ihme, että asiat ovat näin huonolla tolalla.

Suomessa on kehuttu olevan maailman paras koulutus. Sen on kehuttu olevan edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Miksi ei hyödyntää sitä mahdollisuutta, että ympäri maailmaa ihmiset voisivat ostaa avoimen yliopiston kursseja ja katsoa niitä netin välityksellä. Miljardien ihmisten markkinat. Ihan varmasti yliopistoille olisi tässä markkinarako ja kauan kaivattu rahaa alkaisi virrata muualtakin kuin kansalaisten kollektiivisesta taskusta!

Tämä olisi pitänyt hyödyntää jo silloin kun Suomen koulutuksen maine oli aallon harjalla ja Suomen tunnettuus kasvoi sen avulla.

Suomessa on maailman paras peruskoulu - yliopistoista kukaan ei ole puhunut mitään. Ruotsin Karolinska institutet taitaa olla ainut pohjoismainen yliopisto, joka on päässyt Top 100 -listalle. Kaikki Suomen yliopistot ovat kaukana noista sijoista, myös Helsinki ja Aalto.

Miksi Suomella olisi maailman paras peruskoulu??

on ollut joskus kärjessä. Siinä eletään edelleen, kuten jääkiekon MM 1995, mäkihyppy, keihäänheitto tai rallimenestys.

Nykyään on toinen tilanne, mutta sitähän ei saa ääneen sanoa että liiallinen multikulti vie koko suurta luokkaa alaspäin.

Helsingissähän peruskoulun tulokset on edelleen muuta maata parempia vaikka tänne on keskittynyt kielellistä rikkautta. Suurempi ongelma tuloksissa on aivan muualla ja selittävänä tekijänä on lähinnä erityisoppilaiden siirto normiluokkiin ja vastaavasti erikoistuneiden luokkien puute. Asia mitä Helsingissä on uutterasti viety eteenpäin, lahjakkaimmat lapset ovat siellä musiikkiluokilla, luontopainotteisluokilla tai kielikylvyissä.

Laitetaan lahjakkaat samaan massaan muiden kanssa, katsotaan kuinka heidän käy?

No tiedämme kyllä kuinka... Mutta eikö tuo ole epätasa-arvoistavaa?

Sibeliusakatemiaan päästäkseen pitää olla hereillä ala-koulusta?

Tietenkin on. Tämä on se mekaniikka minkä vuoksi akateemisten lapset pärjäävät jo peruskoulussa paremmin ja päätyvät yliopistoon duunariperheiden lapsia useammin. Koska vanhemmat laittavat heidät jo alaluokilla erikoistuneisiin opetuksiin eivätkä kaiken maailman nepsylasten kanssa samoille jättiluokille.

Mitkä nämä erikoistuneet opetukset ovat?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä oon opiskellut yliopistossa 10 vuotta ja oon valmistunut vasta kandiksi. Teen tosin maisteriopintoja kahdelta alalta ja oon viime vuodet keskittynyt enemmän oman alan töihin kuin opiskeluun. Kustannan elämiseni töillä, ei se oo sulta pois. Ja oikeestaan ihan mielelläni lopettaisin jo opiskelun, mutta kun maisteri pitää tällä alalla olla, jos haluu vakkaripaikan.

Vierailija
112/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tästä asiasta aikoinaan laittanut viestiä opetushallitukseen. Itse korkeakoulututkinnon ja muun tutkinnon omaavana en haluaisi viedä muiden opiskelijoiden paikkaa enää, vaan haluaisin avoimen yliopiston kautta suorittaa kaikki opinnot paitsi opinnäytetyön. Maksaisin kursseista. Minulle paras tapa olisi nettiin striimattu luento, joita voisi katsoa milloin itselle parhaiten sopisi. Ei maksa paljoa hankkia laitteet joilla laittaa luennot nettiin. Raha, jonka avoimen opiskelijat maksaisisvat, kattaisi nämäkin syntyneet kustannukset.

Kannatan kaikille mahdollisuutta opiskeluun. Avoimen kautta löytyy se oma ala lopulta. On hirveätä, että nykyään menettää mahdollisuutensa hakemisessa, kun ei ole enää ensikertalainen hakija. 

Opiskelu kannattaa aina, mutta nyt siitä on tehtävä helpompipääsyistä. Useampia kursseja nettiluennoiksi.

4 vuotta sitten joku assistentti tuhlasi aikaansa minulle vastaamiseen. Hän ei kiittänyt ehdotuksesta ja sanonut vievänsä asiaa eteenpäin, vaan hän jankutti minulle pitkät pätkät säädöksiä miksi tällainen ei ole mahdollista. Ahdisti oikein kuinka olin saanut hänet tuhlaamaan aikaansa minulle kirjoittamiseen ja mietin ovatko kaikki valtion leivissä noin muutoshaluttomia ja kaavoihin  kangistuneita kehityksen tulppia ja ei ihme, että asiat ovat näin huonolla tolalla.

Suomessa on kehuttu olevan maailman paras koulutus. Sen on kehuttu olevan edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Miksi ei hyödyntää sitä mahdollisuutta, että ympäri maailmaa ihmiset voisivat ostaa avoimen yliopiston kursseja ja katsoa niitä netin välityksellä. Miljardien ihmisten markkinat. Ihan varmasti yliopistoille olisi tässä markkinarako ja kauan kaivattu rahaa alkaisi virrata muualtakin kuin kansalaisten kollektiivisesta taskusta!

Tämä olisi pitänyt hyödyntää jo silloin kun Suomen koulutuksen maine oli aallon harjalla ja Suomen tunnettuus kasvoi sen avulla.

Suomessa on maailman paras peruskoulu - yliopistoista kukaan ei ole puhunut mitään. Ruotsin Karolinska institutet taitaa olla ainut pohjoismainen yliopisto, joka on päässyt Top 100 -listalle. Kaikki Suomen yliopistot ovat kaukana noista sijoista, myös Helsinki ja Aalto.

Miksi Suomella olisi maailman paras peruskoulu??

on ollut joskus kärjessä. Siinä eletään edelleen, kuten jääkiekon MM 1995, mäkihyppy, keihäänheitto tai rallimenestys.

Nykyään on toinen tilanne, mutta sitähän ei saa ääneen sanoa että liiallinen multikulti vie koko suurta luokkaa alaspäin.

Helsingissähän peruskoulun tulokset on edelleen muuta maata parempia vaikka tänne on keskittynyt kielellistä rikkautta. Suurempi ongelma tuloksissa on aivan muualla ja selittävänä tekijänä on lähinnä erityisoppilaiden siirto normiluokkiin ja vastaavasti erikoistuneiden luokkien puute. Asia mitä Helsingissä on uutterasti viety eteenpäin, lahjakkaimmat lapset ovat siellä musiikkiluokilla, luontopainotteisluokilla tai kielikylvyissä.

Laitetaan lahjakkaat samaan massaan muiden kanssa, katsotaan kuinka heidän käy?

No tiedämme kyllä kuinka... Mutta eikö tuo ole epätasa-arvoistavaa?

Sibeliusakatemiaan päästäkseen pitää olla hereillä ala-koulusta?

Tietenkin on. Tämä on se mekaniikka minkä vuoksi akateemisten lapset pärjäävät jo peruskoulussa paremmin ja päätyvät yliopistoon duunariperheiden lapsia useammin. Koska vanhemmat laittavat heidät jo alaluokilla erikoistuneisiin opetuksiin eivätkä kaiken maailman nepsylasten kanssa samoille jättiluokille.

Mitkä nämä erikoistuneet opetukset ovat?

Siellä on musiikkiluokkaa, kielikylpyluokkia, urheiluluokkia, luontopainotteisia luokkia jne. Taso näissä on pääsääntöisesti perusluokkia parempi ja inkluusio-oppilaita ei juurikaan ole mukana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

sosionomiopiskelijaXAMK kirjoitti:

mielestäni tulisi olla kiintiö jolla estettäisiin alanvaihtajien, työttömien ym pääsy yliopistoihin

näille sopii paremmin suorittavan portaaan työt

Sellainen on jo. ENSIKERTALAISUUS-kiintiö.

Törkeää syrjintää.

Vierailija
114/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mikäs siinä, mutta sitten pitäisi myös olla kuten useissa muissa maissa, että kaikki hakukelpoiset pääsisivät aloittamaan haluamansa alan opiskelua ilman pääsykokeita ja karsintoja. Opiskelumenestys ratkaisisi, kuka saa jatkaa ja kuka putoaa.

Ei missään tapauksessa, nuoria koulutettaisiin vuosia turhaan aloille joille he eivät valmistu. Tuo on täysin kohtuuton systeemi opiskelijalle ja naurettavaa tuhlausta veronmaksajien rahoille. Kyllä lähtökohdan pitäisi olla se, että kaikki asiallisesti hommansa hoitavat ja opintojen eteen töitä tekevät voivat valmistua, eikä niin että esim. 60-70 % täytyy potkia pois kesken opintojen vaikka kaikilla olisi motivaatiota ja älyä. Kuka hyötyy siitä, että koulutetaan hemmetin kalliilla esimerkiksi lähes valmiita lääkäreitä, joista puolet tiputetaan 3-4 v kohdalla pois ja ohjataankin myymään burgereita Mäkin kassalle?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tästä asiasta aikoinaan laittanut viestiä opetushallitukseen. Itse korkeakoulututkinnon ja muun tutkinnon omaavana en haluaisi viedä muiden opiskelijoiden paikkaa enää, vaan haluaisin avoimen yliopiston kautta suorittaa kaikki opinnot paitsi opinnäytetyön. Maksaisin kursseista. Minulle paras tapa olisi nettiin striimattu luento, joita voisi katsoa milloin itselle parhaiten sopisi. Ei maksa paljoa hankkia laitteet joilla laittaa luennot nettiin. Raha, jonka avoimen opiskelijat maksaisisvat, kattaisi nämäkin syntyneet kustannukset.

Kannatan kaikille mahdollisuutta opiskeluun. Avoimen kautta löytyy se oma ala lopulta. On hirveätä, että nykyään menettää mahdollisuutensa hakemisessa, kun ei ole enää ensikertalainen hakija. 

Opiskelu kannattaa aina, mutta nyt siitä on tehtävä helpompipääsyistä. Useampia kursseja nettiluennoiksi.

4 vuotta sitten joku assistentti tuhlasi aikaansa minulle vastaamiseen. Hän ei kiittänyt ehdotuksesta ja sanonut vievänsä asiaa eteenpäin, vaan hän jankutti minulle pitkät pätkät säädöksiä miksi tällainen ei ole mahdollista. Ahdisti oikein kuinka olin saanut hänet tuhlaamaan aikaansa minulle kirjoittamiseen ja mietin ovatko kaikki valtion leivissä noin muutoshaluttomia ja kaavoihin  kangistuneita kehityksen tulppia ja ei ihme, että asiat ovat näin huonolla tolalla.

Suomessa on kehuttu olevan maailman paras koulutus. Sen on kehuttu olevan edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Miksi ei hyödyntää sitä mahdollisuutta, että ympäri maailmaa ihmiset voisivat ostaa avoimen yliopiston kursseja ja katsoa niitä netin välityksellä. Miljardien ihmisten markkinat. Ihan varmasti yliopistoille olisi tässä markkinarako ja kauan kaivattu rahaa alkaisi virrata muualtakin kuin kansalaisten kollektiivisesta taskusta!

Tämä olisi pitänyt hyödyntää jo silloin kun Suomen koulutuksen maine oli aallon harjalla ja Suomen tunnettuus kasvoi sen avulla.

Suomessa on maailman paras peruskoulu - yliopistoista kukaan ei ole puhunut mitään. Ruotsin Karolinska institutet taitaa olla ainut pohjoismainen yliopisto, joka on päässyt Top 100 -listalle. Kaikki Suomen yliopistot ovat kaukana noista sijoista, myös Helsinki ja Aalto.

Miksi Suomella olisi maailman paras peruskoulu??

on ollut joskus kärjessä. Siinä eletään edelleen, kuten jääkiekon MM 1995, mäkihyppy, keihäänheitto tai rallimenestys.

Nykyään on toinen tilanne, mutta sitähän ei saa ääneen sanoa että liiallinen multikulti vie koko suurta luokkaa alaspäin.

Helsingissähän peruskoulun tulokset on edelleen muuta maata parempia vaikka tänne on keskittynyt kielellistä rikkautta. Suurempi ongelma tuloksissa on aivan muualla ja selittävänä tekijänä on lähinnä erityisoppilaiden siirto normiluokkiin ja vastaavasti erikoistuneiden luokkien puute. Asia mitä Helsingissä on uutterasti viety eteenpäin, lahjakkaimmat lapset ovat siellä musiikkiluokilla, luontopainotteisluokilla tai kielikylvyissä.

Laitetaan lahjakkaat samaan massaan muiden kanssa, katsotaan kuinka heidän käy?

No tiedämme kyllä kuinka... Mutta eikö tuo ole epätasa-arvoistavaa?

Sibeliusakatemiaan päästäkseen pitää olla hereillä ala-koulusta?

Tietenkin on. Tämä on se mekaniikka minkä vuoksi akateemisten lapset pärjäävät jo peruskoulussa paremmin ja päätyvät yliopistoon duunariperheiden lapsia useammin. Koska vanhemmat laittavat heidät jo alaluokilla erikoistuneisiin opetuksiin eivätkä kaiken maailman nepsylasten kanssa samoille jättiluokille.

Mitkä nämä erikoistuneet opetukset ovat?

Siellä on musiikkiluokkaa, kielikylpyluokkia, urheiluluokkia, luontopainotteisia luokkia jne. Taso näissä on pääsääntöisesti perusluokkia parempi ja inkluusio-oppilaita ei juurikaan ole mukana.

En ole kuullutkaan? Kerro lisää!

Vierailija
116/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

On hyvä opiskella toinen tutkinto, jos sitten pääsee töihin pariksi kymmeneksi vuodeksi, jos vaihtoehtona on olla työtön tuo aika. Ei suorittaviinkaan töihin pääse kuin pieni osa hakijoista, harvoin ilman koulutusta. 

Vierailija
117/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että todistusvalinta lisää yliopistoihin haahuilijoita ja alanvaihtajia ja pitkittää valmistumisaikoja, koska todistusvalinnan kautta tulleilla opiskelijoilla ei ole tiedossa oikeasti etukäteen, mitä ovat tulleet opiskelemaan. Nyt on jo ollut lehdissä, että yliopistoille on tullut yllätyksenä, ettei uusilla opiskelijoilla ole alkeellisiakaan perustietoja opiskelemastaan alasta. Perustiedot pitää opettaa ensin, koska ei ole ollut valintakoekirjoja, joista tiedot olisi saanut.

On aika ällistyttävää, ettei tätä ole otettu ollenkaan huomioon, kun on yritetty keinotekoisesti nopeuttaa valmistumisaikoja.

Hahahahahahah! Ennen nettiaikaa, kun itse menin opiskelemaan, ei minullakaan ollut paljon yhtään tietoa, mitä olin tullut opiskelemaan.

Fiksuimmat osasivat jo tuolloin päätellä valintakoekirjoista, millainen opiskeltava ala tulee olemaan. 

Minkä takia sitten pitää mennä opiskelemaan, jos jo tietää?

koska ei tiedä miten sitä tehdään?

Täh? Jos tiedät, tiedät, tai siis et tiedä? Öööööö!?!

kannattaa nyt hetki ajatella

Otetaan jalkapallo, tietänet mitä siinä on tarkoitus tehdä. Juosta kentällä, kuljettaa palloa tiettyjen sääntöjen puitteissa ja tehdä maaleja, samanaikaisesti estäen toista porukkaa tekemästä maaleja.

Jossain sitten opettelet säännöt ja harjoittelet kunnes pärjäät ja kun olet tarpeeksi hyvä, voit päästä akatemiaan ulkomaille jossa opit lisää. Enemmän kuin kukaan suomessa. 

Mutta koska tämä pitää sinulle selittää, emme keskustele täällä sinusta. Täällä puhutaan fiksuista ihmisistä jotka lukevat monta tutkintoa.

Vierailija
118/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäs siinä, mutta sitten pitäisi myös olla kuten useissa muissa maissa, että kaikki hakukelpoiset pääsisivät aloittamaan haluamansa alan opiskelua ilman pääsykokeita ja karsintoja. Opiskelumenestys ratkaisisi, kuka saa jatkaa ja kuka putoaa.

Ei missään tapauksessa, nuoria koulutettaisiin vuosia turhaan aloille joille he eivät valmistu. Tuo on täysin kohtuuton systeemi opiskelijalle ja naurettavaa tuhlausta veronmaksajien rahoille. Kyllä lähtökohdan pitäisi olla se, että kaikki asiallisesti hommansa hoitavat ja opintojen eteen töitä tekevät voivat valmistua, eikä niin että esim. 60-70 % täytyy potkia pois kesken opintojen vaikka kaikilla olisi motivaatiota ja älyä. Kuka hyötyy siitä, että koulutetaan hemmetin kalliilla esimerkiksi lähes valmiita lääkäreitä, joista puolet tiputetaan 3-4 v kohdalla pois ja ohjataankin myymään burgereita Mäkin kassalle?

Kilpailu. Tämän takia aasiassa ja jenkeissä tulee meitä osaavampaa väkeä. Jotta selviydyt, et voi olla harmaata massaa vaan sinun pitää olla muita parempi.

Täällä pääset kentälle ja saat saman peliajan vaikka et edes ymmärrä sääntöjä.

Vierailija
119/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäs siinä, mutta sitten pitäisi myös olla kuten useissa muissa maissa, että kaikki hakukelpoiset pääsisivät aloittamaan haluamansa alan opiskelua ilman pääsykokeita ja karsintoja. Opiskelumenestys ratkaisisi, kuka saa jatkaa ja kuka putoaa.

Ei missään tapauksessa, nuoria koulutettaisiin vuosia turhaan aloille joille he eivät valmistu. Tuo on täysin kohtuuton systeemi opiskelijalle ja naurettavaa tuhlausta veronmaksajien rahoille. Kyllä lähtökohdan pitäisi olla se, että kaikki asiallisesti hommansa hoitavat ja opintojen eteen töitä tekevät voivat valmistua, eikä niin että esim. 60-70 % täytyy potkia pois kesken opintojen vaikka kaikilla olisi motivaatiota ja älyä. Kuka hyötyy siitä, että koulutetaan hemmetin kalliilla esimerkiksi lähes valmiita lääkäreitä, joista puolet tiputetaan 3-4 v kohdalla pois ja ohjataankin myymään burgereita Mäkin kassalle?

Kilpailu. Tämän takia aasiassa ja jenkeissä tulee meitä osaavampaa väkeä. Jotta selviydyt, et voi olla harmaata massaa vaan sinun pitää olla muita parempi.

Täällä pääset kentälle ja saat saman peliajan vaikka et edes ymmärrä sääntöjä.

Erona jenkkeihin meillä on myös kattavat opintososiaaliset tuet. On järjetöntä alkaa rahoittaa opintotuilla, opintoasunnoilla jne  sakkia, joka tipahtaa ensimmäisen puolen vuoden aikana porukasta pois.

Vierailija
120/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harva niitä tutkintoja huvikseen kerää. Tällä hetkellä työmarkkinat ovat vain uskomattoman jäykät. Jos jäät kelkasta sairastumisen, äitiysloman, pidemmän työttömyyden tai ihan vaan huonon tuurin vuoksi, ainoa mahdollisuus on kouluttautua uudelleen. Tähänkin lääkkeeksi kävisi työpaikkojen lisääntyminen. Suorittaviin tehtäviin pitäisi olla myös helppo työssä oppimisen väylä. Nykyään aivan yksinkertaisiinkin töihin vaaditaan koulutus.

Tämän vuoksi pitäisi jokaisesta alasta olla tiedossa realistinen "mihin sijoittuu työelämässä" ja kun siellä on "yliopistolle tutkijaksi, ei käytännön sovelluksia" pitäisi koko maisteritutkinto lakkauttaa.

Kertokaas nyt mihin vaikkapa sukupuolentutkimuksen maisterit sijoittuvat työelämässä?

Kiva haista paska -vastaus sulla. Esim. omalla alallani hoettiin, että eiiiii voi valmistua työttömäksi (viestintäala). Jos proffat luulevat niin, opettajat luulevat niin, muut opiskelijat luulevat niin, niin pitäisikö todella nuoren opiskelijan osata olla tietäväisempi? Ihan sama tapahtui IT-alalla. Kuplat puhkesivat, over and out. Moni pitkäänkin alalla ollut on sanonut, että jos kenkää tulee YT:iden myötä, niin ainoa ratkaisu on uusi ala. 

Eli siis joo, yhden alan teoria on ihan käypä, jos alalle pääsee jokainen halukas ja jos jokaiselle myös taataan töitä siltä alalta tavalla tai toisella. That is, jos töitä ei ole, yhteiskunta ottaa vastuun ja luo työpaikan. Jokainen voi miettiä, miten realistista tämä on, mutta täysin kelpo vastine ap:n (tai sinun) ideaan.