Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Suomessa tulisi tarjota vain yksi korkeakoulututkinto (= kandi + maisteri) maksuttomana. Alanvaihtajat ja ikiopiskelijat maksakoon haahuilustaan!

Vierailija
06.07.2019 |

Pitäisi olla niin, että saisi opiskella vain yhden kandin ja yhden maisterin maksuttomana. Lisäksi tutkinnon tulisi olla valmiina määräajassa, pl. itsestä riippumattomat, hyväksyttävät syyt. Jos vaihtaa alaa tai opiskelu menee yliajalle, niin silloin jokaisesta ylimenneestä vuodesta tai uuden alan opiskeluvuodesta lukukausimaksut. Poikkeuksena voisi olla esim. vakava sairastuminen opiskelujen aikana.

Yhteiskunnalla ei ole varaa siihen, että alanvaihajien ja "itsensä etsijöiden" haahuiluja maksetaan vuosikausia veronmaksajien piikkiin. Sama juttu vetelehtijöiden osalta, joita kiinnostaa enemmän bilettäminen kuin opiskelu. Joo, opintotukea ei makseta ikuisesti, mutta opintotuen loppuessa moni opiskelija voi mennä hakemaan toimeentulotukea, joka se maksetaan ihan samalla tavalla veronmaksajien rahoista. Ja itse asiassa toimeentulotuki taitaa olla opintotukea suurempi, jolloin veronmaksajien taakka kasvaa entisestään. Lisäksi opiskelijastatuksella saa alennuksia ym. etuja, jotka nekin maksatetaan veronmaksajilla.

Ilmainen koulutus aiheuttaa sen, että silloin opiskelemaan hakee paljon epämotivoituneita ihmisiä. Yliopistojen nykyinen rahoitusmalli vain pahentaa tilannetta, kun se perustuu mm. valmistuneiden määrään. Siksi otetaan paljon opiskelijoita sisään, jolloin joukkoon luonnollisesti mahtuu niitä epämotivoituneita tapauksiakin. Alanvaihtajat ja ikiopiskelijat panttaavat myös paikkoja korkeakouluissa, jolloin motivoituneita uusia opiskelijoita jää ilman opiskelupaikkoja.

Jos yliopistojen rahoitus perustuisi sen sijaan lukukausimaksuihin, niin se parantaisi tilannetta huomattavasti. Katsokaas kun tietyn asian tai palvelun maksullisuudella on kautta aikojen huomattu olevan sellainen vaikutus, että kun ihminen joutuu jostain maksamaan, niin silloin se suhtautuu asiaan yleensä vastuullisemmin. Kaikki "ilmainen kiva" on omiaan passivoimaan ihmisiä.

Kommentit (177)

Vierailija
81/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tästä asiasta aikoinaan laittanut viestiä opetushallitukseen. Itse korkeakoulututkinnon ja muun tutkinnon omaavana en haluaisi viedä muiden opiskelijoiden paikkaa enää, vaan haluaisin avoimen yliopiston kautta suorittaa kaikki opinnot paitsi opinnäytetyön. Maksaisin kursseista. Minulle paras tapa olisi nettiin striimattu luento, joita voisi katsoa milloin itselle parhaiten sopisi. Ei maksa paljoa hankkia laitteet joilla laittaa luennot nettiin. Raha, jonka avoimen opiskelijat maksaisisvat, kattaisi nämäkin syntyneet kustannukset.

Kannatan kaikille mahdollisuutta opiskeluun. Avoimen kautta löytyy se oma ala lopulta. On hirveätä, että nykyään menettää mahdollisuutensa hakemisessa, kun ei ole enää ensikertalainen hakija. 

Opiskelu kannattaa aina, mutta nyt siitä on tehtävä helpompipääsyistä. Useampia kursseja nettiluennoiksi.

4 vuotta sitten joku assistentti tuhlasi aikaansa minulle vastaamiseen. Hän ei kiittänyt ehdotuksesta ja sanonut vievänsä asiaa eteenpäin, vaan hän jankutti minulle pitkät pätkät säädöksiä miksi tällainen ei ole mahdollista. Ahdisti oikein kuinka olin saanut hänet tuhlaamaan aikaansa minulle kirjoittamiseen ja mietin ovatko kaikki valtion leivissä noin muutoshaluttomia ja kaavoihin  kangistuneita kehityksen tulppia ja ei ihme, että asiat ovat näin huonolla tolalla.

Suomessa on kehuttu olevan maailman paras koulutus. Sen on kehuttu olevan edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Miksi ei hyödyntää sitä mahdollisuutta, että ympäri maailmaa ihmiset voisivat ostaa avoimen yliopiston kursseja ja katsoa niitä netin välityksellä. Miljardien ihmisten markkinat. Ihan varmasti yliopistoille olisi tässä markkinarako ja kauan kaivattu rahaa alkaisi virrata muualtakin kuin kansalaisten kollektiivisesta taskusta!

Tämä olisi pitänyt hyödyntää jo silloin kun Suomen koulutuksen maine oli aallon harjalla ja Suomen tunnettuus kasvoi sen avulla.

Suomessa on maailman paras peruskoulu - yliopistoista kukaan ei ole puhunut mitään. Ruotsin Karolinska institutet taitaa olla ainut pohjoismainen yliopisto, joka on päässyt Top 100 -listalle. Kaikki Suomen yliopistot ovat kaukana noista sijoista, myös Helsinki ja Aalto.

Miksi Suomella olisi maailman paras peruskoulu??

Vierailija
82/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hohhoijaa mikä äly ja väläys aloittajalla. Opiskelu on muuttunut jo lainarahoitteiseksi mutta ilmeisesti täällä vinkuu ne jotka eivät pääse edes ensimmäistä tutkintoa opiskelemaan. Se ei ole alanvaihtajien vika koska olemme aina viimeisiä valintoja tehdessä. Ei ole todellakaan halpaa opiskella ja saa maksaa väärästä alanvalinnasta vuosikausia valmistumisen jälkeen. Joten kateelliset voi tunkea sen urputuksensa takaisin peräluukkuunsa.

T. Alanvaihtaja 20t e opintolainaa ja kolme korkeakoulututkintoa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nykyjärjestelmä on outo.

Siis jos olet 6 laudaturin ylioppilas, voit loppuikäsi mennä lukemaan minne vaan mitä tahansa. Aina uusi aloja ilman pääsykokeita.

Ensikertalaisuus poistuu kun otat vastaan opiskelupaikan. Sitten taas tahkoat pääsykokeissa

Vierailija
84/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman muuta. Saadaan lisää syrjäytyneitä, kun nuoret eivät osaa tehdä valintaa ja pelkäävät sen olevan loppuiäksi lukittu. Pääasia, että opiskelevat ja etenevät. 

Tuleehan niitä syrjäytyneitä nytkin kun kympin oppilaat jotka etsivät itseään suhaavat opiskelijoina sen 12 vuotta vieden opiskelupaikat motivoituneilta ysin oppilailta jotka tietävät mitä haluavat.

Antaa tyttöjen suhata, mutta hinnaksi 30 000€ lukukaudessa.

Kympin oppilaat kyllä pääsee yliopistoon ja ens vuonna valitaan n 60 pros yo todistuksella. Esim hgin oikkikseen piti tänä vuonba olla ei ihan kymppiä mutta 5 laudaturia ja yks E jotta pääsi

Vierailija
85/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aloittaja on niitä puusilmiä ja epämiellyttävän kateellisen luonteen omaavia henkilöitä jotka kieltäytyy ymmärtämästä että tämän päivän työmarkkinat vaatii jatkuvaa oppimista ja jatkuvaa uudelleen kouluttautumista. Tulevaisuudessa tämä tulee jopa lisääntymään teknologian, tekoälyn jne. myötä. Turha sun on kadehtia pystyvä ihmisiä vaikka itse olet laiska ja tyhmä.

Mitä sanoisit keski-ikäiselle tai keski-ikää lähestyvälle joka potkitaan massairtisanomisissa pihalle? Koulutus on (tai ei), mutta tutkinto on tehty liki 30 vuotta sitten. Tiettyjä erityisaloja lukuun ottamatta on melkosen selvää että ilman tuoreempaa tutkintoa ja/tai mahdollista alanvaihtoa seuraavat 15-25 vuotta eli ison osan työikäänsä kyseinen henkilö kitkuttaa kaikilla mahdollisilla tuilla jotka jatkuu koko eläkeiän. Sen sijaan tuoreemmalla tutkinnolla jopa keski-ikäisen on mahdollista työllistyä ja maksaa itse elämisensä, kartuttaa eläkettä ja pitää osaltaan yhteiskunnan  rattaat pyörimässä. Jos se vaatii muutaman vuoden panostuksen yhteiskunnalta niin sitten vaatii. Opiskelijat tuissa ei ole mitään kadehtimista. Minusta on aika helppo nähdä kumpi kannattaa enkä usko olevani vähemmistössä.  

Vierailija
86/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

tämän päivän työmarkkinat vaatii jatkuvaa oppimista ja jatkuvaa uudelleen kouluttautumista. Tulevaisuudessa tämä tulee jopa lisääntymään teknologian, tekoälyn jne. myötä.

Tämän asian väittäjältä ("kaikki tutkimukset") pyysin linkkejä niihin tutkimuksiin, jotka näin sanovat. Eipä ole tullut linkkejä. Kuka se tässä on se puusilmä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tämän päivän työmarkkinat vaatii jatkuvaa oppimista ja jatkuvaa uudelleen kouluttautumista. Tulevaisuudessa tämä tulee jopa lisääntymään teknologian, tekoälyn jne. myötä.

Tämän asian väittäjältä ("kaikki tutkimukset") pyysin linkkejä niihin tutkimuksiin, jotka näin sanovat. Eipä ole tullut linkkejä. Kuka se tässä on se puusilmä?

Tuosta voi nöösipoika katsella vaikka mitä sitralla on asiasta sanottavanaan. https://media.sitra.fi/2019/03/25131746/kohti-elinikaista-oppimista.pdf…; Ihan on kuule valtiovallan tuki elinikäisellä oppimisella.

Vierailija
88/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tämän päivän työmarkkinat vaatii jatkuvaa oppimista ja jatkuvaa uudelleen kouluttautumista. Tulevaisuudessa tämä tulee jopa lisääntymään teknologian, tekoälyn jne. myötä.

Tämän asian väittäjältä ("kaikki tutkimukset") pyysin linkkejä niihin tutkimuksiin, jotka näin sanovat. Eipä ole tullut linkkejä. Kuka se tässä on se puusilmä?

Tuosta voi nöösipoika katsella vaikka mitä sitralla on asiasta sanottavanaan. https://media.sitra.fi/2019/03/25131746/kohti-elinikaista-oppimista.pdf…; Ihan on kuule valtiovallan tuki elinikäisellä oppimisella.

Pssttt! Kyse on propagandasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tämän päivän työmarkkinat vaatii jatkuvaa oppimista ja jatkuvaa uudelleen kouluttautumista. Tulevaisuudessa tämä tulee jopa lisääntymään teknologian, tekoälyn jne. myötä.

Tämän asian väittäjältä ("kaikki tutkimukset") pyysin linkkejä niihin tutkimuksiin, jotka näin sanovat. Eipä ole tullut linkkejä. Kuka se tässä on se puusilmä?

Tuosta voi nöösipoika katsella vaikka mitä sitralla on asiasta sanottavanaan. https://media.sitra.fi/2019/03/25131746/kohti-elinikaista-oppimista.pdf…; Ihan on kuule valtiovallan tuki elinikäisellä oppimisella.

Pssttt! Kyse on propagandasta.

Jos kuvittelet, että sinulla on kykyjä yliopistoon, niin kait osaat käyttää hakukoneita itsekin. Lähdeluettelosta löydät jo monta tutkimusta.

Vierailija
90/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että todistusvalinta lisää yliopistoihin haahuilijoita ja alanvaihtajia ja pitkittää valmistumisaikoja, koska todistusvalinnan kautta tulleilla opiskelijoilla ei ole tiedossa oikeasti etukäteen, mitä ovat tulleet opiskelemaan. Nyt on jo ollut lehdissä, että yliopistoille on tullut yllätyksenä, ettei uusilla opiskelijoilla ole alkeellisiakaan perustietoja opiskelemastaan alasta. Perustiedot pitää opettaa ensin, koska ei ole ollut valintakoekirjoja, joista tiedot olisi saanut.

On aika ällistyttävää, ettei tätä ole otettu ollenkaan huomioon, kun on yritetty keinotekoisesti nopeuttaa valmistumisaikoja.

Hahahahahahah! Ennen nettiaikaa, kun itse menin opiskelemaan, ei minullakaan ollut paljon yhtään tietoa, mitä olin tullut opiskelemaan.

Fiksuimmat osasivat jo tuolloin päätellä valintakoekirjoista, millainen opiskeltava ala tulee olemaan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi vain kandi+maisteri? Kaikki tuttavapiirini amiksen käyneet ovat opiskelleet vähintään kahta alaa. Tiedän sellaisenkin muidun, jolla on lähes kymmenen eri ammattitutkintoa tyyliin tynnyristi ja tykinkuulanvalmistaja, koska on halunnut opiskella jänniä juttuja. Toimii ihan tavallisessa ammatissa.

10 ammattitutkintoa, á 2-3 vuotta. En kutsuisi tuon ikäistä enää muiduksi mutta omapa on asiasi.

juuri tuollaiset pitäisi karsia pois, joku oikeasti tynnyristiksi haluava on nyt jäänyt ilman opiskelupaikkaa.

Vierailija
92/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tästä asiasta aikoinaan laittanut viestiä opetushallitukseen. Itse korkeakoulututkinnon ja muun tutkinnon omaavana en haluaisi viedä muiden opiskelijoiden paikkaa enää, vaan haluaisin avoimen yliopiston kautta suorittaa kaikki opinnot paitsi opinnäytetyön. Maksaisin kursseista. Minulle paras tapa olisi nettiin striimattu luento, joita voisi katsoa milloin itselle parhaiten sopisi. Ei maksa paljoa hankkia laitteet joilla laittaa luennot nettiin. Raha, jonka avoimen opiskelijat maksaisisvat, kattaisi nämäkin syntyneet kustannukset.

Kannatan kaikille mahdollisuutta opiskeluun. Avoimen kautta löytyy se oma ala lopulta. On hirveätä, että nykyään menettää mahdollisuutensa hakemisessa, kun ei ole enää ensikertalainen hakija. 

Opiskelu kannattaa aina, mutta nyt siitä on tehtävä helpompipääsyistä. Useampia kursseja nettiluennoiksi.

4 vuotta sitten joku assistentti tuhlasi aikaansa minulle vastaamiseen. Hän ei kiittänyt ehdotuksesta ja sanonut vievänsä asiaa eteenpäin, vaan hän jankutti minulle pitkät pätkät säädöksiä miksi tällainen ei ole mahdollista. Ahdisti oikein kuinka olin saanut hänet tuhlaamaan aikaansa minulle kirjoittamiseen ja mietin ovatko kaikki valtion leivissä noin muutoshaluttomia ja kaavoihin  kangistuneita kehityksen tulppia ja ei ihme, että asiat ovat näin huonolla tolalla.

Suomessa on kehuttu olevan maailman paras koulutus. Sen on kehuttu olevan edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Miksi ei hyödyntää sitä mahdollisuutta, että ympäri maailmaa ihmiset voisivat ostaa avoimen yliopiston kursseja ja katsoa niitä netin välityksellä. Miljardien ihmisten markkinat. Ihan varmasti yliopistoille olisi tässä markkinarako ja kauan kaivattu rahaa alkaisi virrata muualtakin kuin kansalaisten kollektiivisesta taskusta!

Tämä olisi pitänyt hyödyntää jo silloin kun Suomen koulutuksen maine oli aallon harjalla ja Suomen tunnettuus kasvoi sen avulla.

Suomessa on maailman paras peruskoulu - yliopistoista kukaan ei ole puhunut mitään. Ruotsin Karolinska institutet taitaa olla ainut pohjoismainen yliopisto, joka on päässyt Top 100 -listalle. Kaikki Suomen yliopistot ovat kaukana noista sijoista, myös Helsinki ja Aalto.

Miksi Suomella olisi maailman paras peruskoulu??

on ollut joskus kärjessä. Siinä eletään edelleen, kuten jääkiekon MM 1995, mäkihyppy, keihäänheitto tai rallimenestys.

Nykyään on toinen tilanne, mutta sitähän ei saa ääneen sanoa että liiallinen multikulti vie koko suurta luokkaa alaspäin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

sosionomiopiskelijaXAMK kirjoitti:

mielestäni tulisi olla kiintiö jolla estettäisiin alanvaihtajien, työttömien ym pääsy yliopistoihin

näille sopii paremmin suorittavan portaaan työt

:

on olemassa toinen järkevämpi tapa ohjaata valintaa:

ammatinvalinta psykologi pitää soveltuvuushaastattelun ja antaa työttömälle lausunnon "ei sovi sosiaalialalle"

näin työttömien pääsy opiskelemaan voidaan estää laillisesti

Vierailija
94/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että todistusvalinta lisää yliopistoihin haahuilijoita ja alanvaihtajia ja pitkittää valmistumisaikoja, koska todistusvalinnan kautta tulleilla opiskelijoilla ei ole tiedossa oikeasti etukäteen, mitä ovat tulleet opiskelemaan. Nyt on jo ollut lehdissä, että yliopistoille on tullut yllätyksenä, ettei uusilla opiskelijoilla ole alkeellisiakaan perustietoja opiskelemastaan alasta. Perustiedot pitää opettaa ensin, koska ei ole ollut valintakoekirjoja, joista tiedot olisi saanut.

On aika ällistyttävää, ettei tätä ole otettu ollenkaan huomioon, kun on yritetty keinotekoisesti nopeuttaa valmistumisaikoja.

Hahahahahahah! Ennen nettiaikaa, kun itse menin opiskelemaan, ei minullakaan ollut paljon yhtään tietoa, mitä olin tullut opiskelemaan.

Fiksuimmat osasivat jo tuolloin päätellä valintakoekirjoista, millainen opiskeltava ala tulee olemaan. 

Olen sanaton.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että todistusvalinta lisää yliopistoihin haahuilijoita ja alanvaihtajia ja pitkittää valmistumisaikoja, koska todistusvalinnan kautta tulleilla opiskelijoilla ei ole tiedossa oikeasti etukäteen, mitä ovat tulleet opiskelemaan. Nyt on jo ollut lehdissä, että yliopistoille on tullut yllätyksenä, ettei uusilla opiskelijoilla ole alkeellisiakaan perustietoja opiskelemastaan alasta. Perustiedot pitää opettaa ensin, koska ei ole ollut valintakoekirjoja, joista tiedot olisi saanut.

On aika ällistyttävää, ettei tätä ole otettu ollenkaan huomioon, kun on yritetty keinotekoisesti nopeuttaa valmistumisaikoja.

Kumpi mahtaa olla parempi? Ottaa väki nopeasti sisään ja käyttää vuosi alan perusasioiden opettamiseen vai ottaa väki pääsykokeiden  perusteella sisään ja käyttää siihen 3, jopa 4 vuotta per opiskelija?

Väittäisin, että ensimmäinen tapa on parempi.

Vierailija
96/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämänhetkisessä systeemissä alan vaihtamisen tukeminen on hyväksyttävää, koska on paljon ihmisiä, jotka eivät työllisty ensimmäisellä tutkinnollaan. Olisi sekä epäreilua että yhteiskunnan resurssien haaskaamista, jos näiden ihmisten ainoiksi vaihtoehdoiksi jätettäisiin ensimmäisen tutkinnon mukaiset työt tai koulutusta vaatimattomat suorittavat työt. Tässä kuitenkin ongelma on syvemmällä: varsin monet ihmiset valmistuvat aloilta, joilla työllisyys on huono tai joille he eivät loppujen lopuksi olekaan soveltuvia. Jos maailma olisi täydellinen, sellaista ei tapahtuisi. Heikosti työllistävien koulutusten opiskelijamäärät pitäisi sovittaa sellaiselle tasolle, että työllistyminen koulutusta vastaaviin tehtäviin olisi realistista. Joillakin aloilla tämä saattaisi tarkoittaa ainakin jonkin aikaa nollaa aloituspaikkaa. Itselleen väärälle alalle valmistumisen todennäköisyyttä taas voisi pienentää esim. soveltuvuustesteillä tai paremmalla tiedotuksella siitä, millaisiin tehtäviin kustakin koulutuksesta todennäköisimmin päätyy ja mitä niissä työskentely vaatii. Lukioiden opinto-ohjauksessa on paljon pelkkää korkeakoulujen mainontaa ja realiteetit saattavat unohtua. Jos tällaisiin asioihin päästäisiin puuttumaan, ei olisi niin paljoa tarvetta kustantaa ihmisten alanvaihtoja.

Vierailija
97/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tästä asiasta aikoinaan laittanut viestiä opetushallitukseen. Itse korkeakoulututkinnon ja muun tutkinnon omaavana en haluaisi viedä muiden opiskelijoiden paikkaa enää, vaan haluaisin avoimen yliopiston kautta suorittaa kaikki opinnot paitsi opinnäytetyön. Maksaisin kursseista. Minulle paras tapa olisi nettiin striimattu luento, joita voisi katsoa milloin itselle parhaiten sopisi. Ei maksa paljoa hankkia laitteet joilla laittaa luennot nettiin. Raha, jonka avoimen opiskelijat maksaisisvat, kattaisi nämäkin syntyneet kustannukset.

Kannatan kaikille mahdollisuutta opiskeluun. Avoimen kautta löytyy se oma ala lopulta. On hirveätä, että nykyään menettää mahdollisuutensa hakemisessa, kun ei ole enää ensikertalainen hakija. 

Opiskelu kannattaa aina, mutta nyt siitä on tehtävä helpompipääsyistä. Useampia kursseja nettiluennoiksi.

4 vuotta sitten joku assistentti tuhlasi aikaansa minulle vastaamiseen. Hän ei kiittänyt ehdotuksesta ja sanonut vievänsä asiaa eteenpäin, vaan hän jankutti minulle pitkät pätkät säädöksiä miksi tällainen ei ole mahdollista. Ahdisti oikein kuinka olin saanut hänet tuhlaamaan aikaansa minulle kirjoittamiseen ja mietin ovatko kaikki valtion leivissä noin muutoshaluttomia ja kaavoihin  kangistuneita kehityksen tulppia ja ei ihme, että asiat ovat näin huonolla tolalla.

Suomessa on kehuttu olevan maailman paras koulutus. Sen on kehuttu olevan edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Miksi ei hyödyntää sitä mahdollisuutta, että ympäri maailmaa ihmiset voisivat ostaa avoimen yliopiston kursseja ja katsoa niitä netin välityksellä. Miljardien ihmisten markkinat. Ihan varmasti yliopistoille olisi tässä markkinarako ja kauan kaivattu rahaa alkaisi virrata muualtakin kuin kansalaisten kollektiivisesta taskusta!

Tämä olisi pitänyt hyödyntää jo silloin kun Suomen koulutuksen maine oli aallon harjalla ja Suomen tunnettuus kasvoi sen avulla.

Suomessa on maailman paras peruskoulu - yliopistoista kukaan ei ole puhunut mitään. Ruotsin Karolinska institutet taitaa olla ainut pohjoismainen yliopisto, joka on päässyt Top 100 -listalle. Kaikki Suomen yliopistot ovat kaukana noista sijoista, myös Helsinki ja Aalto.

Miksi Suomella olisi maailman paras peruskoulu??

on ollut joskus kärjessä. Siinä eletään edelleen, kuten jääkiekon MM 1995, mäkihyppy, keihäänheitto tai rallimenestys.

Nykyään on toinen tilanne, mutta sitähän ei saa ääneen sanoa että liiallinen multikulti vie koko suurta luokkaa alaspäin.

Helsingissähän peruskoulun tulokset on edelleen muuta maata parempia vaikka tänne on keskittynyt kielellistä rikkautta. Suurempi ongelma tuloksissa on aivan muualla ja selittävänä tekijänä on lähinnä erityisoppilaiden siirto normiluokkiin ja vastaavasti erikoistuneiden luokkien puute. Asia mitä Helsingissä on uutterasti viety eteenpäin, lahjakkaimmat lapset ovat siellä musiikkiluokilla, luontopainotteisluokilla tai kielikylvyissä.

Vierailija
98/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tämän päivän työmarkkinat vaatii jatkuvaa oppimista ja jatkuvaa uudelleen kouluttautumista. Tulevaisuudessa tämä tulee jopa lisääntymään teknologian, tekoälyn jne. myötä.

Tämän asian väittäjältä ("kaikki tutkimukset") pyysin linkkejä niihin tutkimuksiin, jotka näin sanovat. Eipä ole tullut linkkejä. Kuka se tässä on se puusilmä?

Tuosta voi nöösipoika katsella vaikka mitä sitralla on asiasta sanottavanaan. https://media.sitra.fi/2019/03/25131746/kohti-elinikaista-oppimista.pdf…; Ihan on kuule valtiovallan tuki elinikäisellä oppimisella.

Pssttt! Kyse on propagandasta.

Jos kuvittelet, että sinulla on kykyjä yliopistoon, niin kait osaat käyttää hakukoneita itsekin. Lähdeluettelosta löydät jo monta tutkimusta.

En luule, tiedän, koska olen maisteri. Lähdeluettelossa on paljon viitteitä Sitran omiin julkaisuihin, valtiovarainministeriön julkaisuihin yms. propagandamateriaaliin. Ja kyse oli siitä, onko _sinulla_ antaa viitteitä?

Vierailija
99/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

sosionomiopiskelijaXAMK kirjoitti:

mielestäni tulisi olla kiintiö jolla estettäisiin alanvaihtajien, työttömien ym pääsy yliopistoihin

näille sopii paremmin suorittavan portaaan työt

:

on olemassa toinen järkevämpi tapa ohjaata valintaa:

ammatinvalinta psykologi pitää soveltuvuushaastattelun ja antaa työttömälle lausunnon "ei sovi sosiaalialalle"

näin työttömien pääsy opiskelemaan voidaan estää laillisesti

Ah! Ammatinvalintapsykologi, tuo jumala!

Vierailija
100/177 |
07.07.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että todistusvalinta lisää yliopistoihin haahuilijoita ja alanvaihtajia ja pitkittää valmistumisaikoja, koska todistusvalinnan kautta tulleilla opiskelijoilla ei ole tiedossa oikeasti etukäteen, mitä ovat tulleet opiskelemaan. Nyt on jo ollut lehdissä, että yliopistoille on tullut yllätyksenä, ettei uusilla opiskelijoilla ole alkeellisiakaan perustietoja opiskelemastaan alasta. Perustiedot pitää opettaa ensin, koska ei ole ollut valintakoekirjoja, joista tiedot olisi saanut.

On aika ällistyttävää, ettei tätä ole otettu ollenkaan huomioon, kun on yritetty keinotekoisesti nopeuttaa valmistumisaikoja.

Kumpi mahtaa olla parempi? Ottaa väki nopeasti sisään ja käyttää vuosi alan perusasioiden opettamiseen vai ottaa väki pääsykokeiden  perusteella sisään ja käyttää siihen 3, jopa 4 vuotta per opiskelija?

Väittäisin, että ensimmäinen tapa on parempi.

Minkä ihmeen takia tomppelit pitää ottaa yliopistoon opiskelemaan?