Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomessa tulisi tarjota vain yksi korkeakoulututkinto (= kandi + maisteri) maksuttomana. Alanvaihtajat ja ikiopiskelijat maksakoon haahuilustaan!
06.07.2019 |
Pitäisi olla niin, että saisi opiskella vain yhden kandin ja yhden maisterin maksuttomana. Lisäksi tutkinnon tulisi olla valmiina määräajassa, pl. itsestä riippumattomat, hyväksyttävät syyt. Jos vaihtaa alaa tai opiskelu menee yliajalle, niin silloin jokaisesta ylimenneestä vuodesta tai uuden alan opiskeluvuodesta lukukausimaksut. Poikkeuksena voisi olla esim. vakava sairastuminen opiskelujen aikana.
Yhteiskunnalla ei ole varaa siihen, että alanvaihajien ja "itsensä etsijöiden" haahuiluja maksetaan vuosikausia veronmaksajien piikkiin. Sama juttu vetelehtijöiden osalta, joita kiinnostaa enemmän bilettäminen kuin opiskelu. Joo, opintotukea ei makseta ikuisesti, mutta opintotuen loppuessa moni opiskelija voi mennä hakemaan toimeentulotukea, joka se maksetaan ihan samalla tavalla veronmaksajien rahoista. Ja itse asiassa toimeentulotuki taitaa olla opintotukea suurempi, jolloin veronmaksajien taakka kasvaa entisestään. Lisäksi opiskelijastatuksella saa alennuksia ym. etuja, jotka nekin maksatetaan veronmaksajilla.
Ilmainen koulutus aiheuttaa sen, että silloin opiskelemaan hakee paljon epämotivoituneita ihmisiä. Yliopistojen nykyinen rahoitusmalli vain pahentaa tilannetta, kun se perustuu mm. valmistuneiden määrään. Siksi otetaan paljon opiskelijoita sisään, jolloin joukkoon luonnollisesti mahtuu niitä epämotivoituneita tapauksiakin. Alanvaihtajat ja ikiopiskelijat panttaavat myös paikkoja korkeakouluissa, jolloin motivoituneita uusia opiskelijoita jää ilman opiskelupaikkoja.
Jos yliopistojen rahoitus perustuisi sen sijaan lukukausimaksuihin, niin se parantaisi tilannetta huomattavasti. Katsokaas kun tietyn asian tai palvelun maksullisuudella on kautta aikojen huomattu olevan sellainen vaikutus, että kun ihminen joutuu jostain maksamaan, niin silloin se suhtautuu asiaan yleensä vastuullisemmin. Kaikki "ilmainen kiva" on omiaan passivoimaan ihmisiä.
Kommentit (177)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tästä asiasta aikoinaan laittanut viestiä opetushallitukseen. Itse korkeakoulututkinnon ja muun tutkinnon omaavana en haluaisi viedä muiden opiskelijoiden paikkaa enää, vaan haluaisin avoimen yliopiston kautta suorittaa kaikki opinnot paitsi opinnäytetyön. Maksaisin kursseista. Minulle paras tapa olisi nettiin striimattu luento, joita voisi katsoa milloin itselle parhaiten sopisi. Ei maksa paljoa hankkia laitteet joilla laittaa luennot nettiin. Raha, jonka avoimen opiskelijat maksaisisvat, kattaisi nämäkin syntyneet kustannukset.
Kannatan kaikille mahdollisuutta opiskeluun. Avoimen kautta löytyy se oma ala lopulta. On hirveätä, että nykyään menettää mahdollisuutensa hakemisessa, kun ei ole enää ensikertalainen hakija.
Opiskelu kannattaa aina, mutta nyt siitä on tehtävä helpompipääsyistä. Useampia kursseja nettiluennoiksi.4 vuotta sitten joku assistentti tuhlasi aikaansa minulle vastaamiseen. Hän ei kiittänyt ehdotuksesta ja sanonut vievänsä asiaa eteenpäin, vaan hän jankutti minulle pitkät pätkät säädöksiä miksi tällainen ei ole mahdollista. Ahdisti oikein kuinka olin saanut hänet tuhlaamaan aikaansa minulle kirjoittamiseen ja mietin ovatko kaikki valtion leivissä noin muutoshaluttomia ja kaavoihin kangistuneita kehityksen tulppia ja ei ihme, että asiat ovat näin huonolla tolalla.
Suomessa on kehuttu olevan maailman paras koulutus. Sen on kehuttu olevan edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Miksi ei hyödyntää sitä mahdollisuutta, että ympäri maailmaa ihmiset voisivat ostaa avoimen yliopiston kursseja ja katsoa niitä netin välityksellä. Miljardien ihmisten markkinat. Ihan varmasti yliopistoille olisi tässä markkinarako ja kauan kaivattu rahaa alkaisi virrata muualtakin kuin kansalaisten kollektiivisesta taskusta!
Tämä olisi pitänyt hyödyntää jo silloin kun Suomen koulutuksen maine oli aallon harjalla ja Suomen tunnettuus kasvoi sen avulla.
Suomessa on maailman paras peruskoulu - yliopistoista kukaan ei ole puhunut mitään. Ruotsin Karolinska institutet taitaa olla ainut pohjoismainen yliopisto, joka on päässyt Top 100 -listalle. Kaikki Suomen yliopistot ovat kaukana noista sijoista, myös Helsinki ja Aalto.
Miksi Suomella olisi maailman paras peruskoulu??
on ollut joskus kärjessä. Siinä eletään edelleen, kuten jääkiekon MM 1995, mäkihyppy, keihäänheitto tai rallimenestys.
Nykyään on toinen tilanne, mutta sitähän ei saa ääneen sanoa että liiallinen multikulti vie koko suurta luokkaa alaspäin.
Helsingissähän peruskoulun tulokset on edelleen muuta maata parempia vaikka tänne on keskittynyt kielellistä rikkautta. Suurempi ongelma tuloksissa on aivan muualla ja selittävänä tekijänä on lähinnä erityisoppilaiden siirto normiluokkiin ja vastaavasti erikoistuneiden luokkien puute. Asia mitä Helsingissä on uutterasti viety eteenpäin, lahjakkaimmat lapset ovat siellä musiikkiluokilla, luontopainotteisluokilla tai kielikylvyissä.
Laitetaan lahjakkaat samaan massaan muiden kanssa, katsotaan kuinka heidän käy?
No tiedämme kyllä kuinka... Mutta eikö tuo ole epätasa-arvoistavaa?
Sibeliusakatemiaan päästäkseen pitää olla hereillä ala-koulusta?
Tietenkin on. Tämä on se mekaniikka minkä vuoksi akateemisten lapset pärjäävät jo peruskoulussa paremmin ja päätyvät yliopistoon duunariperheiden lapsia useammin. Koska vanhemmat laittavat heidät jo alaluokilla erikoistuneisiin opetuksiin eivätkä kaiken maailman nepsylasten kanssa samoille jättiluokille.
Mitkä nämä erikoistuneet opetukset ovat?
Hgissä voi kolmannella on jossain nk painotettu opetus. Meillä poika kävi lähiön ala-asteen.painotettu yläaste (itse halusi) lukion alin ka oli silloin 9.42 ja pääsi pääsykokeitten kautta minne halusi ilman valmennuskurssia ja ei olla akateemisia.
Meillä lähikoulussa on mahdollisuus mennä kielikylpyluokille, musiikkiluokalle tai urheiluluokalle. Muissa kouluissa voi olla vaikka matematiikkapainotus tai kuvataidepainotus.
Niin? Ja mikä ero tässä oli akateemisten ja duunarilasten välillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sitten on turha työttömille tulla ivailemaan, että kouluttaudu uudestaan, jos töitä ei löydy. Kortistoonko työttömät pitää jättää ilman mahdollisuuksia kouluttautua uudelleen? Ei heillä ole varaa sitä tehdä. Hyvin loppuun ajateltu taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelija ei muuten saa toimeentulotukea. Kotona lorvailevat kyllä saa, mutta opiskelija ei. Olen kokeillut hakea. Sossu antoi opiskelijalle vain lainaa, kun Kelan tukikuukaudet oli käytetty. Eli se laina pitää maksaa myöhemmin takaisin.
Puhut skeidaa. Sain sossusta toimeentulotukea. Alussa antoivat vain kolme kuukautta ja laittoivat sitten poikki, mutta kun valintin hallinto-oikeuteen ne jatkoivat maksamista siihen asti kunnes pääsin töihin.
Tutkintoa en tehnyt koskaan loppuun.
Ihan totta kyllä puhuu. Opiskelijalta edellytetään että opintolaina on nostettu eli korkeintaan sen jälkeen saat harkinnanvaraista toimeentulotukea sossusta.
Huokaus! Hän puhuu toimeentulotuesta lainana. Sen opintolainan jälkeen.
No täällä pohjoisessa oli näin vuosikymmenen alussa. Sen lainan nimi oli sosiaalinen luototus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tästä asiasta aikoinaan laittanut viestiä opetushallitukseen. Itse korkeakoulututkinnon ja muun tutkinnon omaavana en haluaisi viedä muiden opiskelijoiden paikkaa enää, vaan haluaisin avoimen yliopiston kautta suorittaa kaikki opinnot paitsi opinnäytetyön. Maksaisin kursseista. Minulle paras tapa olisi nettiin striimattu luento, joita voisi katsoa milloin itselle parhaiten sopisi. Ei maksa paljoa hankkia laitteet joilla laittaa luennot nettiin. Raha, jonka avoimen opiskelijat maksaisisvat, kattaisi nämäkin syntyneet kustannukset.
Kannatan kaikille mahdollisuutta opiskeluun. Avoimen kautta löytyy se oma ala lopulta. On hirveätä, että nykyään menettää mahdollisuutensa hakemisessa, kun ei ole enää ensikertalainen hakija.
Opiskelu kannattaa aina, mutta nyt siitä on tehtävä helpompipääsyistä. Useampia kursseja nettiluennoiksi.4 vuotta sitten joku assistentti tuhlasi aikaansa minulle vastaamiseen. Hän ei kiittänyt ehdotuksesta ja sanonut vievänsä asiaa eteenpäin, vaan hän jankutti minulle pitkät pätkät säädöksiä miksi tällainen ei ole mahdollista. Ahdisti oikein kuinka olin saanut hänet tuhlaamaan aikaansa minulle kirjoittamiseen ja mietin ovatko kaikki valtion leivissä noin muutoshaluttomia ja kaavoihin kangistuneita kehityksen tulppia ja ei ihme, että asiat ovat näin huonolla tolalla.
Suomessa on kehuttu olevan maailman paras koulutus. Sen on kehuttu olevan edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Miksi ei hyödyntää sitä mahdollisuutta, että ympäri maailmaa ihmiset voisivat ostaa avoimen yliopiston kursseja ja katsoa niitä netin välityksellä. Miljardien ihmisten markkinat. Ihan varmasti yliopistoille olisi tässä markkinarako ja kauan kaivattu rahaa alkaisi virrata muualtakin kuin kansalaisten kollektiivisesta taskusta!
Tämä olisi pitänyt hyödyntää jo silloin kun Suomen koulutuksen maine oli aallon harjalla ja Suomen tunnettuus kasvoi sen avulla.
Suomessa on maailman paras peruskoulu - yliopistoista kukaan ei ole puhunut mitään. Ruotsin Karolinska institutet taitaa olla ainut pohjoismainen yliopisto, joka on päässyt Top 100 -listalle. Kaikki Suomen yliopistot ovat kaukana noista sijoista, myös Helsinki ja Aalto.
Miksi Suomella olisi maailman paras peruskoulu??
on ollut joskus kärjessä. Siinä eletään edelleen, kuten jääkiekon MM 1995, mäkihyppy, keihäänheitto tai rallimenestys.
Nykyään on toinen tilanne, mutta sitähän ei saa ääneen sanoa että liiallinen multikulti vie koko suurta luokkaa alaspäin.
Helsingissähän peruskoulun tulokset on edelleen muuta maata parempia vaikka tänne on keskittynyt kielellistä rikkautta. Suurempi ongelma tuloksissa on aivan muualla ja selittävänä tekijänä on lähinnä erityisoppilaiden siirto normiluokkiin ja vastaavasti erikoistuneiden luokkien puute. Asia mitä Helsingissä on uutterasti viety eteenpäin, lahjakkaimmat lapset ovat siellä musiikkiluokilla, luontopainotteisluokilla tai kielikylvyissä.
Laitetaan lahjakkaat samaan massaan muiden kanssa, katsotaan kuinka heidän käy?
No tiedämme kyllä kuinka... Mutta eikö tuo ole epätasa-arvoistavaa?
Sibeliusakatemiaan päästäkseen pitää olla hereillä ala-koulusta?
Tietenkin on. Tämä on se mekaniikka minkä vuoksi akateemisten lapset pärjäävät jo peruskoulussa paremmin ja päätyvät yliopistoon duunariperheiden lapsia useammin. Koska vanhemmat laittavat heidät jo alaluokilla erikoistuneisiin opetuksiin eivätkä kaiken maailman nepsylasten kanssa samoille jättiluokille.
Mitkä nämä erikoistuneet opetukset ovat?
Hgissä voi kolmannella on jossain nk painotettu opetus. Meillä poika kävi lähiön ala-asteen.painotettu yläaste (itse halusi) lukion alin ka oli silloin 9.42 ja pääsi pääsykokeitten kautta minne halusi ilman valmennuskurssia ja ei olla akateemisia.
Meillä lähikoulussa on mahdollisuus mennä kielikylpyluokille, musiikkiluokalle tai urheiluluokalle. Muissa kouluissa voi olla vaikka matematiikkapainotus tai kuvataidepainotus.
Niin? Ja mikä ero tässä oli akateemisten ja duunarilasten välillä?
Joku valitti että yliopistossa on akateemisten lapsia niin onhan siellä myös ei akateemisten.
Tottakai täytyy olla mahdollisuus opiskella myös toiseen ammattiin . Nyt on ensikertalaisuuskiintiöt. Joku ensikertalainen loppupäästä menee sisään huonommilla pisteillä mitä alanvaihtaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tästä asiasta aikoinaan laittanut viestiä opetushallitukseen. Itse korkeakoulututkinnon ja muun tutkinnon omaavana en haluaisi viedä muiden opiskelijoiden paikkaa enää, vaan haluaisin avoimen yliopiston kautta suorittaa kaikki opinnot paitsi opinnäytetyön. Maksaisin kursseista. Minulle paras tapa olisi nettiin striimattu luento, joita voisi katsoa milloin itselle parhaiten sopisi. Ei maksa paljoa hankkia laitteet joilla laittaa luennot nettiin. Raha, jonka avoimen opiskelijat maksaisisvat, kattaisi nämäkin syntyneet kustannukset.
Kannatan kaikille mahdollisuutta opiskeluun. Avoimen kautta löytyy se oma ala lopulta. On hirveätä, että nykyään menettää mahdollisuutensa hakemisessa, kun ei ole enää ensikertalainen hakija.
Opiskelu kannattaa aina, mutta nyt siitä on tehtävä helpompipääsyistä. Useampia kursseja nettiluennoiksi.4 vuotta sitten joku assistentti tuhlasi aikaansa minulle vastaamiseen. Hän ei kiittänyt ehdotuksesta ja sanonut vievänsä asiaa eteenpäin, vaan hän jankutti minulle pitkät pätkät säädöksiä miksi tällainen ei ole mahdollista. Ahdisti oikein kuinka olin saanut hänet tuhlaamaan aikaansa minulle kirjoittamiseen ja mietin ovatko kaikki valtion leivissä noin muutoshaluttomia ja kaavoihin kangistuneita kehityksen tulppia ja ei ihme, että asiat ovat näin huonolla tolalla.
Suomessa on kehuttu olevan maailman paras koulutus. Sen on kehuttu olevan edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Miksi ei hyödyntää sitä mahdollisuutta, että ympäri maailmaa ihmiset voisivat ostaa avoimen yliopiston kursseja ja katsoa niitä netin välityksellä. Miljardien ihmisten markkinat. Ihan varmasti yliopistoille olisi tässä markkinarako ja kauan kaivattu rahaa alkaisi virrata muualtakin kuin kansalaisten kollektiivisesta taskusta!
Tämä olisi pitänyt hyödyntää jo silloin kun Suomen koulutuksen maine oli aallon harjalla ja Suomen tunnettuus kasvoi sen avulla.
Suomessa on maailman paras peruskoulu - yliopistoista kukaan ei ole puhunut mitään. Ruotsin Karolinska institutet taitaa olla ainut pohjoismainen yliopisto, joka on päässyt Top 100 -listalle. Kaikki Suomen yliopistot ovat kaukana noista sijoista, myös Helsinki ja Aalto.
Miksi Suomella olisi maailman paras peruskoulu??
on ollut joskus kärjessä. Siinä eletään edelleen, kuten jääkiekon MM 1995, mäkihyppy, keihäänheitto tai rallimenestys.
Nykyään on toinen tilanne, mutta sitähän ei saa ääneen sanoa että liiallinen multikulti vie koko suurta luokkaa alaspäin.
Helsingissähän peruskoulun tulokset on edelleen muuta maata parempia vaikka tänne on keskittynyt kielellistä rikkautta. Suurempi ongelma tuloksissa on aivan muualla ja selittävänä tekijänä on lähinnä erityisoppilaiden siirto normiluokkiin ja vastaavasti erikoistuneiden luokkien puute. Asia mitä Helsingissä on uutterasti viety eteenpäin, lahjakkaimmat lapset ovat siellä musiikkiluokilla, luontopainotteisluokilla tai kielikylvyissä.
Laitetaan lahjakkaat samaan massaan muiden kanssa, katsotaan kuinka heidän käy?
No tiedämme kyllä kuinka... Mutta eikö tuo ole epätasa-arvoistavaa?
Sibeliusakatemiaan päästäkseen pitää olla hereillä ala-koulusta?
Tietenkin on. Tämä on se mekaniikka minkä vuoksi akateemisten lapset pärjäävät jo peruskoulussa paremmin ja päätyvät yliopistoon duunariperheiden lapsia useammin. Koska vanhemmat laittavat heidät jo alaluokilla erikoistuneisiin opetuksiin eivätkä kaiken maailman nepsylasten kanssa samoille jättiluokille.
Mitkä nämä erikoistuneet opetukset ovat?
Hgissä voi kolmannella on jossain nk painotettu opetus. Meillä poika kävi lähiön ala-asteen.painotettu yläaste (itse halusi) lukion alin ka oli silloin 9.42 ja pääsi pääsykokeitten kautta minne halusi ilman valmennuskurssia ja ei olla akateemisia.
Meillä lähikoulussa on mahdollisuus mennä kielikylpyluokille, musiikkiluokalle tai urheiluluokalle. Muissa kouluissa voi olla vaikka matematiikkapainotus tai kuvataidepainotus.
Niin? Ja mikä ero tässä oli akateemisten ja duunarilasten välillä?
Joku valitti että yliopistossa on akateemisten lapsia niin onhan siellä myös ei akateemisten.
Ei ollut pitkäkään aika kun Hesari kirjoitti reportaasia miten Lauttasaaresta nuori on yliopistossa ties miten paljon kovemmilla todennäköisyyslukemilla kuin Jakomäessä kasvanut. Koska lauttasaarelaisen vanhemmat ovat todennäköisemmin akateemisia vastaavasti toisin kuin jakomäkiläisen.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai täytyy olla mahdollisuus opiskella myös toiseen ammattiin . Nyt on ensikertalaisuuskiintiöt. Joku ensikertalainen loppupäästä menee sisään huonommilla pisteillä mitä alanvaihtaja.
Itseasiassa suurin osa ensikertalaisista menee huonommilla pisteillä sisään, koska ensikertalaiskiintiöt on niin suuria. Eli nykyään on todella vaikeaa, lähes mahdotonta, päästä opiskelemaan toista tutkintoa. Sikäli aloittajan huoli on täysin turha, sillä harvapa enää saa edes mahdollisuutta opiskella kahta tutkintoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelija ei muuten saa toimeentulotukea. Kotona lorvailevat kyllä saa, mutta opiskelija ei. Olen kokeillut hakea. Sossu antoi opiskelijalle vain lainaa, kun Kelan tukikuukaudet oli käytetty. Eli se laina pitää maksaa myöhemmin takaisin.
Puhut skeidaa. Sain sossusta toimeentulotukea. Alussa antoivat vain kolme kuukautta ja laittoivat sitten poikki, mutta kun valintin hallinto-oikeuteen ne jatkoivat maksamista siihen asti kunnes pääsin töihin.
Tutkintoa en tehnyt koskaan loppuun.
Ihan totta kyllä puhuu. Opiskelijalta edellytetään että opintolaina on nostettu eli korkeintaan sen jälkeen saat harkinnanvaraista toimeentulotukea sossusta.
No ei puhu totta. Kun tukikuukaudet on käytetty (ja tästä tilanteestahan kirjoittaja kirjoitti), ei voi saada opintolainaa, koska opintolaina on osa opintotukea. Opintotuen aikana tilanne on eri eli tällöin laskelmiin lasketaan opintolaina. Ei sitäkään tietenkään edellytetä, että se nostetaan.
Eli siis tämä jälkimmäinen puhuu totta. Korkeintaan opiskelijoille voidaan tehdä 20 %:n leikkaus toimeentulotukeen, mutta senkin saa valveutunut opiskelija itseltään pois (ja nyt Kelan aikana laittomat leikkaukset voivat olla katoava luonnonvara - tai sitten lisääntynyt, ei sitä koskaan tiedä). Joka tapauksessa jos tekee kunnon suunnitelman opiskeluistaan eikä anna itsestään lorvimiskuvaa, niin leikkausta ei pitäisi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tästä asiasta aikoinaan laittanut viestiä opetushallitukseen. Itse korkeakoulututkinnon ja muun tutkinnon omaavana en haluaisi viedä muiden opiskelijoiden paikkaa enää, vaan haluaisin avoimen yliopiston kautta suorittaa kaikki opinnot paitsi opinnäytetyön. Maksaisin kursseista. Minulle paras tapa olisi nettiin striimattu luento, joita voisi katsoa milloin itselle parhaiten sopisi. Ei maksa paljoa hankkia laitteet joilla laittaa luennot nettiin. Raha, jonka avoimen opiskelijat maksaisisvat, kattaisi nämäkin syntyneet kustannukset.
Kannatan kaikille mahdollisuutta opiskeluun. Avoimen kautta löytyy se oma ala lopulta. On hirveätä, että nykyään menettää mahdollisuutensa hakemisessa, kun ei ole enää ensikertalainen hakija.
Opiskelu kannattaa aina, mutta nyt siitä on tehtävä helpompipääsyistä. Useampia kursseja nettiluennoiksi.4 vuotta sitten joku assistentti tuhlasi aikaansa minulle vastaamiseen. Hän ei kiittänyt ehdotuksesta ja sanonut vievänsä asiaa eteenpäin, vaan hän jankutti minulle pitkät pätkät säädöksiä miksi tällainen ei ole mahdollista. Ahdisti oikein kuinka olin saanut hänet tuhlaamaan aikaansa minulle kirjoittamiseen ja mietin ovatko kaikki valtion leivissä noin muutoshaluttomia ja kaavoihin kangistuneita kehityksen tulppia ja ei ihme, että asiat ovat näin huonolla tolalla.
Suomessa on kehuttu olevan maailman paras koulutus. Sen on kehuttu olevan edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Miksi ei hyödyntää sitä mahdollisuutta, että ympäri maailmaa ihmiset voisivat ostaa avoimen yliopiston kursseja ja katsoa niitä netin välityksellä. Miljardien ihmisten markkinat. Ihan varmasti yliopistoille olisi tässä markkinarako ja kauan kaivattu rahaa alkaisi virrata muualtakin kuin kansalaisten kollektiivisesta taskusta!
Tämä olisi pitänyt hyödyntää jo silloin kun Suomen koulutuksen maine oli aallon harjalla ja Suomen tunnettuus kasvoi sen avulla.
Suomessa on maailman paras peruskoulu - yliopistoista kukaan ei ole puhunut mitään. Ruotsin Karolinska institutet taitaa olla ainut pohjoismainen yliopisto, joka on päässyt Top 100 -listalle. Kaikki Suomen yliopistot ovat kaukana noista sijoista, myös Helsinki ja Aalto.
Miksi Suomella olisi maailman paras peruskoulu??
on ollut joskus kärjessä. Siinä eletään edelleen, kuten jääkiekon MM 1995, mäkihyppy, keihäänheitto tai rallimenestys.
Nykyään on toinen tilanne, mutta sitähän ei saa ääneen sanoa että liiallinen multikulti vie koko suurta luokkaa alaspäin.
Helsingissähän peruskoulun tulokset on edelleen muuta maata parempia vaikka tänne on keskittynyt kielellistä rikkautta. Suurempi ongelma tuloksissa on aivan muualla ja selittävänä tekijänä on lähinnä erityisoppilaiden siirto normiluokkiin ja vastaavasti erikoistuneiden luokkien puute. Asia mitä Helsingissä on uutterasti viety eteenpäin, lahjakkaimmat lapset ovat siellä musiikkiluokilla, luontopainotteisluokilla tai kielikylvyissä.
Laitetaan lahjakkaat samaan massaan muiden kanssa, katsotaan kuinka heidän käy?
No tiedämme kyllä kuinka... Mutta eikö tuo ole epätasa-arvoistavaa?
Sibeliusakatemiaan päästäkseen pitää olla hereillä ala-koulusta?
Tietenkin on. Tämä on se mekaniikka minkä vuoksi akateemisten lapset pärjäävät jo peruskoulussa paremmin ja päätyvät yliopistoon duunariperheiden lapsia useammin. Koska vanhemmat laittavat heidät jo alaluokilla erikoistuneisiin opetuksiin eivätkä kaiken maailman nepsylasten kanssa samoille jättiluokille.
Mitkä nämä erikoistuneet opetukset ovat?
Hgissä voi kolmannella on jossain nk painotettu opetus. Meillä poika kävi lähiön ala-asteen.painotettu yläaste (itse halusi) lukion alin ka oli silloin 9.42 ja pääsi pääsykokeitten kautta minne halusi ilman valmennuskurssia ja ei olla akateemisia.
Meillä lähikoulussa on mahdollisuus mennä kielikylpyluokille, musiikkiluokalle tai urheiluluokalle. Muissa kouluissa voi olla vaikka matematiikkapainotus tai kuvataidepainotus.
Niin? Ja mikä ero tässä oli akateemisten ja duunarilasten välillä?
Joku valitti että yliopistossa on akateemisten lapsia niin onhan siellä myös ei akateemisten.
Ei ollut pitkäkään aika kun Hesari kirjoitti reportaasia miten Lauttasaaresta nuori on yliopistossa ties miten paljon kovemmilla todennäköisyyslukemilla kuin Jakomäessä kasvanut. Koska lauttasaarelaisen vanhemmat ovat todennäköisemmin akateemisia vastaavasti toisin kuin jakomäkiläisen.
Argghhhh! Jeesus! Ihminen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä. Lähisuvussa on henkilö, joka nyt opiskeli kolmannen tutkintonsa. Ensimmäisen kanssa ei ihan päässyt loppuun, kun ala ei ollutkaan mieleinen. Toisen opiskeli ja oli töissä pari vuotta, ei ollutkaan kivaa. Nyt kolmas sitten. Veikkaan, että parin vuoden päästä taas uusi ala ja uudet opinnot.
Tällä ihmisellä vaihtuu myös kumppanit samalla tavalla :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai täytyy olla mahdollisuus opiskella myös toiseen ammattiin . Nyt on ensikertalaisuuskiintiöt. Joku ensikertalainen loppupäästä menee sisään huonommilla pisteillä mitä alanvaihtaja.
Itseasiassa suurin osa ensikertalaisista menee huonommilla pisteillä sisään, koska ensikertalaiskiintiöt on niin suuria. Eli nykyään on todella vaikeaa, lähes mahdotonta, päästä opiskelemaan toista tutkintoa. Sikäli aloittajan huoli on täysin turha, sillä harvapa enää saa edes mahdollisuutta opiskella kahta tutkintoa.
Ei ole mitenkään "lähes mahdotonta". On niitä paikkoja ei-ensikertalaisillekin jaossa, jos vaan menestyy pääsykokeessa (en tosin tiedä todistusvalinnan vaikutuksesta). Minä sain viime vuonna paikan toiseen yliopistotutkintooni, ensikertalaiskiintiö oli 75%. Tässäkin tapauksessa kyllä sinne 25% paikoille aina jotkut pääsevät. Kannattaa rohkeasti kokeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tästä asiasta aikoinaan laittanut viestiä opetushallitukseen. Itse korkeakoulututkinnon ja muun tutkinnon omaavana en haluaisi viedä muiden opiskelijoiden paikkaa enää, vaan haluaisin avoimen yliopiston kautta suorittaa kaikki opinnot paitsi opinnäytetyön. Maksaisin kursseista. Minulle paras tapa olisi nettiin striimattu luento, joita voisi katsoa milloin itselle parhaiten sopisi. Ei maksa paljoa hankkia laitteet joilla laittaa luennot nettiin. Raha, jonka avoimen opiskelijat maksaisisvat, kattaisi nämäkin syntyneet kustannukset.
Kannatan kaikille mahdollisuutta opiskeluun. Avoimen kautta löytyy se oma ala lopulta. On hirveätä, että nykyään menettää mahdollisuutensa hakemisessa, kun ei ole enää ensikertalainen hakija.
Opiskelu kannattaa aina, mutta nyt siitä on tehtävä helpompipääsyistä. Useampia kursseja nettiluennoiksi.4 vuotta sitten joku assistentti tuhlasi aikaansa minulle vastaamiseen. Hän ei kiittänyt ehdotuksesta ja sanonut vievänsä asiaa eteenpäin, vaan hän jankutti minulle pitkät pätkät säädöksiä miksi tällainen ei ole mahdollista. Ahdisti oikein kuinka olin saanut hänet tuhlaamaan aikaansa minulle kirjoittamiseen ja mietin ovatko kaikki valtion leivissä noin muutoshaluttomia ja kaavoihin kangistuneita kehityksen tulppia ja ei ihme, että asiat ovat näin huonolla tolalla.
Suomessa on kehuttu olevan maailman paras koulutus. Sen on kehuttu olevan edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Miksi ei hyödyntää sitä mahdollisuutta, että ympäri maailmaa ihmiset voisivat ostaa avoimen yliopiston kursseja ja katsoa niitä netin välityksellä. Miljardien ihmisten markkinat. Ihan varmasti yliopistoille olisi tässä markkinarako ja kauan kaivattu rahaa alkaisi virrata muualtakin kuin kansalaisten kollektiivisesta taskusta!
Tämä olisi pitänyt hyödyntää jo silloin kun Suomen koulutuksen maine oli aallon harjalla ja Suomen tunnettuus kasvoi sen avulla.
Suomessa on maailman paras peruskoulu - yliopistoista kukaan ei ole puhunut mitään. Ruotsin Karolinska institutet taitaa olla ainut pohjoismainen yliopisto, joka on päässyt Top 100 -listalle. Kaikki Suomen yliopistot ovat kaukana noista sijoista, myös Helsinki ja Aalto.
Miksi Suomella olisi maailman paras peruskoulu??
on ollut joskus kärjessä. Siinä eletään edelleen, kuten jääkiekon MM 1995, mäkihyppy, keihäänheitto tai rallimenestys.
Nykyään on toinen tilanne, mutta sitähän ei saa ääneen sanoa että liiallinen multikulti vie koko suurta luokkaa alaspäin.
Helsingissähän peruskoulun tulokset on edelleen muuta maata parempia vaikka tänne on keskittynyt kielellistä rikkautta. Suurempi ongelma tuloksissa on aivan muualla ja selittävänä tekijänä on lähinnä erityisoppilaiden siirto normiluokkiin ja vastaavasti erikoistuneiden luokkien puute. Asia mitä Helsingissä on uutterasti viety eteenpäin, lahjakkaimmat lapset ovat siellä musiikkiluokilla, luontopainotteisluokilla tai kielikylvyissä.
Laitetaan lahjakkaat samaan massaan muiden kanssa, katsotaan kuinka heidän käy?
No tiedämme kyllä kuinka... Mutta eikö tuo ole epätasa-arvoistavaa?
Sibeliusakatemiaan päästäkseen pitää olla hereillä ala-koulusta?
Tietenkin on. Tämä on se mekaniikka minkä vuoksi akateemisten lapset pärjäävät jo peruskoulussa paremmin ja päätyvät yliopistoon duunariperheiden lapsia useammin. Koska vanhemmat laittavat heidät jo alaluokilla erikoistuneisiin opetuksiin eivätkä kaiken maailman nepsylasten kanssa samoille jättiluokille.
Mitkä nämä erikoistuneet opetukset ovat?
Hgissä voi kolmannella on jossain nk painotettu opetus. Meillä poika kävi lähiön ala-asteen.painotettu yläaste (itse halusi) lukion alin ka oli silloin 9.42 ja pääsi pääsykokeitten kautta minne halusi ilman valmennuskurssia ja ei olla akateemisia.
Meillä lähikoulussa on mahdollisuus mennä kielikylpyluokille, musiikkiluokalle tai urheiluluokalle. Muissa kouluissa voi olla vaikka matematiikkapainotus tai kuvataidepainotus.
Niin? Ja mikä ero tässä oli akateemisten ja duunarilasten välillä?
Joku valitti että yliopistossa on akateemisten lapsia niin onhan siellä myös ei akateemisten.
Ei ollut pitkäkään aika kun Hesari kirjoitti reportaasia miten Lauttasaaresta nuori on yliopistossa ties miten paljon kovemmilla todennäköisyyslukemilla kuin Jakomäessä kasvanut. Koska lauttasaarelaisen vanhemmat ovat todennäköisemmin akateemisia vastaavasti toisin kuin jakomäkiläisen.
Argghhhh! Jeesus! Ihminen!
Ai anteeksi, hermostuiko Juupajoen inssi, kun on saanut lapsensa jopa ihan Kokkolaan yliopistoon.
Nääh, ei ihmisten "ylimääräinen" koulutus tee mitään pahaa yhteiskunnallemme, kouluttamattomuus sen sijaan tekee monellakin tapaa. Elintasopak*laisten hyysäämisen lopettaminen kompensoisi tätäkin ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tästä asiasta aikoinaan laittanut viestiä opetushallitukseen. Itse korkeakoulututkinnon ja muun tutkinnon omaavana en haluaisi viedä muiden opiskelijoiden paikkaa enää, vaan haluaisin avoimen yliopiston kautta suorittaa kaikki opinnot paitsi opinnäytetyön. Maksaisin kursseista. Minulle paras tapa olisi nettiin striimattu luento, joita voisi katsoa milloin itselle parhaiten sopisi. Ei maksa paljoa hankkia laitteet joilla laittaa luennot nettiin. Raha, jonka avoimen opiskelijat maksaisisvat, kattaisi nämäkin syntyneet kustannukset.
Kannatan kaikille mahdollisuutta opiskeluun. Avoimen kautta löytyy se oma ala lopulta. On hirveätä, että nykyään menettää mahdollisuutensa hakemisessa, kun ei ole enää ensikertalainen hakija.
Opiskelu kannattaa aina, mutta nyt siitä on tehtävä helpompipääsyistä. Useampia kursseja nettiluennoiksi.4 vuotta sitten joku assistentti tuhlasi aikaansa minulle vastaamiseen. Hän ei kiittänyt ehdotuksesta ja sanonut vievänsä asiaa eteenpäin, vaan hän jankutti minulle pitkät pätkät säädöksiä miksi tällainen ei ole mahdollista. Ahdisti oikein kuinka olin saanut hänet tuhlaamaan aikaansa minulle kirjoittamiseen ja mietin ovatko kaikki valtion leivissä noin muutoshaluttomia ja kaavoihin kangistuneita kehityksen tulppia ja ei ihme, että asiat ovat näin huonolla tolalla.
Suomessa on kehuttu olevan maailman paras koulutus. Sen on kehuttu olevan edullisempaa kuin monessa muussa maassa. Miksi ei hyödyntää sitä mahdollisuutta, että ympäri maailmaa ihmiset voisivat ostaa avoimen yliopiston kursseja ja katsoa niitä netin välityksellä. Miljardien ihmisten markkinat. Ihan varmasti yliopistoille olisi tässä markkinarako ja kauan kaivattu rahaa alkaisi virrata muualtakin kuin kansalaisten kollektiivisesta taskusta!
Tämä olisi pitänyt hyödyntää jo silloin kun Suomen koulutuksen maine oli aallon harjalla ja Suomen tunnettuus kasvoi sen avulla.
Suomessa on maailman paras peruskoulu - yliopistoista kukaan ei ole puhunut mitään. Ruotsin Karolinska institutet taitaa olla ainut pohjoismainen yliopisto, joka on päässyt Top 100 -listalle. Kaikki Suomen yliopistot ovat kaukana noista sijoista, myös Helsinki ja Aalto.
Miksi Suomella olisi maailman paras peruskoulu??
on ollut joskus kärjessä. Siinä eletään edelleen, kuten jääkiekon MM 1995, mäkihyppy, keihäänheitto tai rallimenestys.
Nykyään on toinen tilanne, mutta sitähän ei saa ääneen sanoa että liiallinen multikulti vie koko suurta luokkaa alaspäin.
Helsingissähän peruskoulun tulokset on edelleen muuta maata parempia vaikka tänne on keskittynyt kielellistä rikkautta. Suurempi ongelma tuloksissa on aivan muualla ja selittävänä tekijänä on lähinnä erityisoppilaiden siirto normiluokkiin ja vastaavasti erikoistuneiden luokkien puute. Asia mitä Helsingissä on uutterasti viety eteenpäin, lahjakkaimmat lapset ovat siellä musiikkiluokilla, luontopainotteisluokilla tai kielikylvyissä.
Laitetaan lahjakkaat samaan massaan muiden kanssa, katsotaan kuinka heidän käy?
No tiedämme kyllä kuinka... Mutta eikö tuo ole epätasa-arvoistavaa?
Sibeliusakatemiaan päästäkseen pitää olla hereillä ala-koulusta?
Tietenkin on. Tämä on se mekaniikka minkä vuoksi akateemisten lapset pärjäävät jo peruskoulussa paremmin ja päätyvät yliopistoon duunariperheiden lapsia useammin. Koska vanhemmat laittavat heidät jo alaluokilla erikoistuneisiin opetuksiin eivätkä kaiken maailman nepsylasten kanssa samoille jättiluokille.
Mitkä nämä erikoistuneet opetukset ovat?
Hgissä voi kolmannella on jossain nk painotettu opetus. Meillä poika kävi lähiön ala-asteen.painotettu yläaste (itse halusi) lukion alin ka oli silloin 9.42 ja pääsi pääsykokeitten kautta minne halusi ilman valmennuskurssia ja ei olla akateemisia.
Meillä lähikoulussa on mahdollisuus mennä kielikylpyluokille, musiikkiluokalle tai urheiluluokalle. Muissa kouluissa voi olla vaikka matematiikkapainotus tai kuvataidepainotus.
Niin? Ja mikä ero tässä oli akateemisten ja duunarilasten välillä?
Joku valitti että yliopistossa on akateemisten lapsia niin onhan siellä myös ei akateemisten.
Ei ollut pitkäkään aika kun Hesari kirjoitti reportaasia miten Lauttasaaresta nuori on yliopistossa ties miten paljon kovemmilla todennäköisyyslukemilla kuin Jakomäessä kasvanut. Koska lauttasaarelaisen vanhemmat ovat todennäköisemmin akateemisia vastaavasti toisin kuin jakomäkiläisen.
Argghhhh! Jeesus! Ihminen!
Ai anteeksi, hermostuiko Juupajoen inssi, kun on saanut lapsensa jopa ihan Kokkolaan yliopistoon.
Höpöhöpö! Sulla on paha tapa laukoa itsestäänselvyyksiä kuten suuria uutisia. Ja vielä tehdä typeriä oletuksia.
Vierailija kirjoitti:
Koulutukset ylipäätään pitäisi kytkeä työllistymiseen. Jos ei työlllisty alalle mitä on opiskellut, niin veroprosentti olisi pari prosenttia suurempi tai jos ei ole töissä, niin tukileikkuri alentaisi sosiaaliturvaa. Nuoret pitäisi saada vähän tarkemmin miettimään, mitä kannattaisi opiskella.
Ja jos sairastut ja tulet työkyvyttömäksi niin veroprosentiksi 99 ja raipparangaistus vielä lisäksi.
"Loistava" ehdotus sulla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai täytyy olla mahdollisuus opiskella myös toiseen ammattiin . Nyt on ensikertalaisuuskiintiöt. Joku ensikertalainen loppupäästä menee sisään huonommilla pisteillä mitä alanvaihtaja.
Itseasiassa suurin osa ensikertalaisista menee huonommilla pisteillä sisään, koska ensikertalaiskiintiöt on niin suuria. Eli nykyään on todella vaikeaa, lähes mahdotonta, päästä opiskelemaan toista tutkintoa. Sikäli aloittajan huoli on täysin turha, sillä harvapa enää saa edes mahdollisuutta opiskella kahta tutkintoa.
Ei ole mitenkään "lähes mahdotonta". On niitä paikkoja ei-ensikertalaisillekin jaossa, jos vaan menestyy pääsykokeessa (en tosin tiedä todistusvalinnan vaikutuksesta). Minä sain viime vuonna paikan toiseen yliopistotutkintooni, ensikertalaiskiintiö oli 75%. Tässäkin tapauksessa kyllä sinne 25% paikoille aina jotkut pääsevät. Kannattaa rohkeasti kokeilla.
Juuh, on niitä esim. 0-2. Eikä sitäkään voi tietää etukäteen, miten on. Voi siis olla, että pääsykokeessa käy turhaan ei-ensikertalainen. Sikäli siis tuo "jos vaan menestyy pääsykokeessa" on urbaania legendaa monilla aloilla.
Alue: Aihe vapaa
Huokaus! Hän puhuu toimeentulotuesta lainana. Sen opintolainan jälkeen.