Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäisenä on noloa vielä asua vuokralla?
04.07.2019 |
Mun kaverin, rikkaan perheen vesan mukaan 25-v. Asunut omassa 18-vuotiaasta asti. Haukkui mut noloksi sossupummiksi vaikka olen töissäkäyvä nainen joka yrittää pikkupalkastaan säästää aspiin...
Tunnen kyllä olevani 3.luokan kansalainen kun asun vielä 30-vuotiaana vuokralla, palkka yhä surkea mutta täälläkin jaksetaan jankuttaa että pienituloisenakin on muka helppoa saada lainaa, ja omistusasuminen on paljon halvempaa. On se sitten kun 20-30 vuoden päästä on laina maksettu.
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kateus paistaa läpi näistä viesteistä. Omistusasunnossa on kuitenkin paljon rahaa kiinni ja niitä on mahdoton tuhlata tai menettää tuosta noin vain hupsis. Minä olen asunut omistusasunnossa 4 vuotta (nyt tokassa niistä) enkä haluaisi vuokralle enää koskaan. Jos asunto ei mene kaupaksi niin syynä on liian isot velat, huono sijainti tai asunnon surkea kunto.
Et arvaakaan kuinka helppoa on menettää ne asuntoon sijoitetut rahat. Eikä edes tarvitse töpeksiä, että niin käy. Riittää, että pistää asunnon myyntiin huonoon ajankohtaan niin hupsis vaan sinne katoaa iso osa rahoista, jotka aikanaan sijoitti asuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se ole enemmänkin noloa ajatella että noloa olisi asua vuokralla. On järkevää asua vuokralla, jos on vähänkään epävarma siitä, haluatko sitoutua asuntoosi mahdollisesti loppuiäksesi, kaikkialla kun nuo asunnot eivät mene kaupaksi. Mulle omistusasunto toi kauhean stressin ja ahdistuksen, tykkään muuttaa parin vuoden välein, ja omistusasunnosta ei pääsekään niin helposti eroon kuin muuttuvat elämäntilanteet vaatisivat, ei ole myöskään varaa pitää kahta asuntoa kovin pitkään. Vuokralla on muutenkin helppoa ja stressitöntä vaikka pidemmän päälle tietysti tulee kalliimmaksi. Ehkä ostaisin omistusasunnon sitten jos kokisin jonkin paikan sellaiseksi, että tähän haluan jäädä.. vielä ei ole sellaista tunnetta tullut missään (olen 30v).
Sinun kannattaisi mennä terapiaan. Tuo jatkuva muuttaminen ei ole normaalia. Jos saat perheen, he kärsivät.
Mieheni äitipuoli oli tuollainen ja pakotti sitten tietty koko perheen muuttamaan 2-4 vuoden välein. Kun olivat aina omistusasuntoja, tuli tappioitakin.
Lopulta miehen isä teki hommalle stopin. Sanoi, ettei enää muuta mihinkään.
Se äitipuoli sitten nikotteli ja lopulta muutti yksin pois. Muutti myöhemmin takaisin ja taas muutaman vuoden päästä pois. Ja taas takaisin. Sitten muutti itsekseen ja muutaman kerran muutti itsekseen vielä paikasta toiseen. Huh, huh.
Vierailija kirjoitti:
Vuokra-asuminen on tulevaisuutta. Ihmiset eivät halua enää asuntoa riesakseen, koska elämäntilanteet vaihtelevat ja tarvitsee muuttaa paikasta toiseen jatkuvasti. Rahat osakkeisiin ja elämä on helppoa. Asuntohinnat laskee jatkuvasti ja siksi asunnon omistaminen on riski.
Joku ne vuokra-asunnotkin aina omistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kateus paistaa läpi näistä viesteistä. Omistusasunnossa on kuitenkin paljon rahaa kiinni ja niitä on mahdoton tuhlata tai menettää tuosta noin vain hupsis. Minä olen asunut omistusasunnossa 4 vuotta (nyt tokassa niistä) enkä haluaisi vuokralle enää koskaan. Jos asunto ei mene kaupaksi niin syynä on liian isot velat, huono sijainti tai asunnon surkea kunto.
Et arvaakaan kuinka helppoa on menettää ne asuntoon sijoitetut rahat. Eikä edes tarvitse töpeksiä, että niin käy. Riittää, että pistää asunnon myyntiin huonoon ajankohtaan niin hupsis vaan sinne katoaa iso osa rahoista, jotka aikanaan sijoitti asuntoon.
Mun työkaveri asui perheineen ok-talossa. Ammattimiehen sitä kunnosteli ja oli erinomaisessa kunnossa.
Heille tuli ero ja aatelkaa: miesparka ei saanut edes omiaan takaisin, vaan velkaa jäi edelleen, kun muutti sitä sitten vuokrayksiöön. Hän oli kuitenkin maksellut sitä lainaa jo vuosia. Oli vaan huono aika myydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se ole enemmänkin noloa ajatella että noloa olisi asua vuokralla. On järkevää asua vuokralla, jos on vähänkään epävarma siitä, haluatko sitoutua asuntoosi mahdollisesti loppuiäksesi, kaikkialla kun nuo asunnot eivät mene kaupaksi. Mulle omistusasunto toi kauhean stressin ja ahdistuksen, tykkään muuttaa parin vuoden välein, ja omistusasunnosta ei pääsekään niin helposti eroon kuin muuttuvat elämäntilanteet vaatisivat, ei ole myöskään varaa pitää kahta asuntoa kovin pitkään. Vuokralla on muutenkin helppoa ja stressitöntä vaikka pidemmän päälle tietysti tulee kalliimmaksi. Ehkä ostaisin omistusasunnon sitten jos kokisin jonkin paikan sellaiseksi, että tähän haluan jäädä.. vielä ei ole sellaista tunnetta tullut missään (olen 30v).
Sinun kannattaisi mennä terapiaan. Tuo jatkuva muuttaminen ei ole normaalia. Jos saat perheen, he kärsivät.
Mieheni äitipuoli oli tuollainen ja pakotti sitten tietty koko perheen muuttamaan 2-4 vuoden välein. Kun olivat aina omistusasuntoja, tuli tappioitakin.
Lopulta miehen isä teki hommalle stopin. Sanoi, ettei enää muuta mihinkään.
Se äitipuoli sitten nikotteli ja lopulta muutti yksin pois. Muutti myöhemmin takaisin ja taas muutaman vuoden päästä pois. Ja taas takaisin. Sitten muutti itsekseen ja muutaman kerran muutti itsekseen vielä paikasta toiseen. Huh, huh.
Kyllä se on sinä, joka sitä terapiaa tarvitsee. Tuollainen ahdasmielisyys ei ole tervettä. Keneltä on pois jos kolmekymppinen (oletettavasti) vapaa ihminen muuttaa paikasta toiseen parin vuoden välein?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten kannalta on mukavaa, jos sama asunto pysyy.
Kaverit ja tuttu maasto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuokra-asuminen on tulevaisuutta. Ihmiset eivät halua enää asuntoa riesakseen, koska elämäntilanteet vaihtelevat ja tarvitsee muuttaa paikasta toiseen jatkuvasti. Rahat osakkeisiin ja elämä on helppoa. Asuntohinnat laskee jatkuvasti ja siksi asunnon omistaminen on riski.
Joku ne vuokra-asunnotkin aina omistaa.
No, shit Sherlock! Mutta läheskään aina se omistaja ei ole yksityishenkilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Brutto 9000 - 11 000/kk. Asun vuokralla, eikä tilanne hetkeen ole muuttumassa. En häpeä asiaa, minun asiani eivät muille edes kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Lasten kannalta on mukavaa, jos sama asunto pysyy.
Kaverit ja tuttu maasto.
Vuokra-asuntokaan ei katoa mihinkään, jos vuokraa Lumolta tai vastaavalta. Esimerkiksi perhetuttumme on asunut samassa VVO:n asunnossa vuodesta 1983. Joskus tuurilla myös yksityisen omistamassa saa asua niin kauan kuin haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se ole enemmänkin noloa ajatella että noloa olisi asua vuokralla. On järkevää asua vuokralla, jos on vähänkään epävarma siitä, haluatko sitoutua asuntoosi mahdollisesti loppuiäksesi, kaikkialla kun nuo asunnot eivät mene kaupaksi. Mulle omistusasunto toi kauhean stressin ja ahdistuksen, tykkään muuttaa parin vuoden välein, ja omistusasunnosta ei pääsekään niin helposti eroon kuin muuttuvat elämäntilanteet vaatisivat, ei ole myöskään varaa pitää kahta asuntoa kovin pitkään. Vuokralla on muutenkin helppoa ja stressitöntä vaikka pidemmän päälle tietysti tulee kalliimmaksi. Ehkä ostaisin omistusasunnon sitten jos kokisin jonkin paikan sellaiseksi, että tähän haluan jäädä.. vielä ei ole sellaista tunnetta tullut missään (olen 30v).
Sinun kannattaisi mennä terapiaan. Tuo jatkuva muuttaminen ei ole normaalia. Jos saat perheen, he kärsivät.
Mieheni äitipuoli oli tuollainen ja pakotti sitten tietty koko perheen muuttamaan 2-4 vuoden välein. Kun olivat aina omistusasuntoja, tuli tappioitakin.
Lopulta miehen isä teki hommalle stopin. Sanoi, ettei enää muuta mihinkään.
Se äitipuoli sitten nikotteli ja lopulta muutti yksin pois. Muutti myöhemmin takaisin ja taas muutaman vuoden päästä pois. Ja taas takaisin. Sitten muutti itsekseen ja muutaman kerran muutti itsekseen vielä paikasta toiseen. Huh, huh.
Kyllä se on sinä, joka sitä terapiaa tarvitsee. Tuollainen ahdasmielisyys ei ole tervettä. Keneltä on pois jos kolmekymppinen (oletettavasti) vapaa ihminen muuttaa paikasta toiseen parin vuoden välein?
Vuokranantajalta se on ainakin pois. Tulee tyhjiä kuukausia ja välityspalkkiot ja vuokralaisen aiheuttaman asunnon kulumisen korjaaminen.
Mutta siis noin muuten ei tuollainen levottomuus ole normaalia. Ei osaa asettua paikoilleen.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se ole enemmänkin noloa ajatella että noloa olisi asua vuokralla. On järkevää asua vuokralla, jos on vähänkään epävarma siitä, haluatko sitoutua asuntoosi mahdollisesti loppuiäksesi, kaikkialla kun nuo asunnot eivät mene kaupaksi. Mulle omistusasunto toi kauhean stressin ja ahdistuksen, tykkään muuttaa parin vuoden välein, ja omistusasunnosta ei pääsekään niin helposti eroon kuin muuttuvat elämäntilanteet vaatisivat, ei ole myöskään varaa pitää kahta asuntoa kovin pitkään. Vuokralla on muutenkin helppoa ja stressitöntä vaikka pidemmän päälle tietysti tulee kalliimmaksi. Ehkä ostaisin omistusasunnon sitten jos kokisin jonkin paikan sellaiseksi, että tähän haluan jäädä.. vielä ei ole sellaista tunnetta tullut missään (olen 30v).
Sama mulla, 49v. Ei tulis mieleenkään hankkia omaa asuntoa. Kuitenki lapsi muuttaa jossain vaiheessa pois, sit riittää pienempi, ehkä muualla. On kiva kun joku muu tekee pihatyöt ja jos hella hajoo, nii senkun soittaa uuden tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kateus paistaa läpi näistä viesteistä. Omistusasunnossa on kuitenkin paljon rahaa kiinni ja niitä on mahdoton tuhlata tai menettää tuosta noin vain hupsis. Minä olen asunut omistusasunnossa 4 vuotta (nyt tokassa niistä) enkä haluaisi vuokralle enää koskaan. Jos asunto ei mene kaupaksi niin syynä on liian isot velat, huono sijainti tai asunnon surkea kunto.
Odotapa vain kun todetaan sädesieni tai muu homepommi ja omaisuus on menetetty tuosta noin vain hupsis. Siihen lisäksi vielä rakennuksen purkukulut, jotka saa osakkaat maksaa ihan itse :^)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kateus paistaa läpi näistä viesteistä. Omistusasunnossa on kuitenkin paljon rahaa kiinni ja niitä on mahdoton tuhlata tai menettää tuosta noin vain hupsis. Minä olen asunut omistusasunnossa 4 vuotta (nyt tokassa niistä) enkä haluaisi vuokralle enää koskaan. Jos asunto ei mene kaupaksi niin syynä on liian isot velat, huono sijainti tai asunnon surkea kunto.
Jos olet yhtään seurannut uutisia, niin tiedät, että enimmät sijainnit alkavat olla niitä huonoja. Ainakaan yhtään pienemmällä paikkakunnalla ei kannata asuntoa ostaa.
Itse voittaisin ehkä 400 euroa kuussa verrattuna siihen jos asuisin omassa, ts. vuokra - vastike. Enemmän saan tuottoa, kun olen sijoittanut omistusasunnon hinnan + väistämättä aikanaan tulevat remonttikulut. Puhtaasti sijoituksena tarkasteltuna omistusasunto ei ole kovinkaan kätevä, likviditeetti on heikko, helposti syntyy myyntiä vaikeuttava tunnesuhde, ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun vuokralla nyt ja nautin siitä. Ostin ensiasunnon heti lukion jälkeen, mutta myin sen pois. Tällä hetkellä omistusasuntoni on ulkomailla. Olen 36v ja ihanaa asua vuokralla Suomessa.
Olen 56v ja asunut koko ikäni vuokralla. En ymmärrä hävetä. Olen koko ajan ollut kokopäivätöissä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan minä ikäisenä vaan. Ihmetyttää vanhemmat jotka eivät avaa 15-vuotiaalleen asp-tilia ja laita lapsilisiä sinne... Toki lapsilisät pitää säästää ihan vauva-ajasta asti, mieluiten sijoittaa osan.
Juuri tämän takia olen sitä mieltä että lapsilisät on poistettava, tai vähintäänkin laitettava tulorajallisiksi. Jos ne menee hemmoteltujen lasten aspitileille niin niitä ei todellakaan pidä valtion lompakosta maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se ole enemmänkin noloa ajatella että noloa olisi asua vuokralla. On järkevää asua vuokralla, jos on vähänkään epävarma siitä, haluatko sitoutua asuntoosi mahdollisesti loppuiäksesi, kaikkialla kun nuo asunnot eivät mene kaupaksi. Mulle omistusasunto toi kauhean stressin ja ahdistuksen, tykkään muuttaa parin vuoden välein, ja omistusasunnosta ei pääsekään niin helposti eroon kuin muuttuvat elämäntilanteet vaatisivat, ei ole myöskään varaa pitää kahta asuntoa kovin pitkään. Vuokralla on muutenkin helppoa ja stressitöntä vaikka pidemmän päälle tietysti tulee kalliimmaksi. Ehkä ostaisin omistusasunnon sitten jos kokisin jonkin paikan sellaiseksi, että tähän haluan jäädä.. vielä ei ole sellaista tunnetta tullut missään (olen 30v).
Sinun kannattaisi mennä terapiaan. Tuo jatkuva muuttaminen ei ole normaalia. Jos saat perheen, he kärsivät.
Mieheni äitipuoli oli tuollainen ja pakotti sitten tietty koko perheen muuttamaan 2-4 vuoden välein. Kun olivat aina omistusasuntoja, tuli tappioitakin.
Lopulta miehen isä teki hommalle stopin. Sanoi, ettei enää muuta mihinkään.
Se äitipuoli sitten nikotteli ja lopulta muutti yksin pois. Muutti myöhemmin takaisin ja taas muutaman vuoden päästä pois. Ja taas takaisin. Sitten muutti itsekseen ja muutaman kerran muutti itsekseen vielä paikasta toiseen. Huh, huh.
Kyllä se on sinä, joka sitä terapiaa tarvitsee. Tuollainen ahdasmielisyys ei ole tervettä. Keneltä on pois jos kolmekymppinen (oletettavasti) vapaa ihminen muuttaa paikasta toiseen parin vuoden välein?
Vuokranantajalta se on ainakin pois. Tulee tyhjiä kuukausia ja välityspalkkiot ja vuokralaisen aiheuttaman asunnon kulumisen korjaaminen.
Mutta siis noin muuten ei tuollainen levottomuus ole normaalia. Ei osaa asettua paikoilleen.
Olen ollut vuokranantajana yli 10 vuotta ja asunto on ollut tyhjillään vain ne kaksi kuukautta, joiden aikana asuntoon tehtiin putkiremontti+kylppäriremontti. Pidin asunnon silloin tietoisesti tyhjillään, kun edellinen vuokralainen lähti sopivasti ennen remonttia. Välityspalkkioita en maksa, koska vuokraan asunnon ilman välitysfirmaa ja kulumisten korjaamiseen on mennyt muutama kymppi koko tänä aikana. Ei ole minulta siis millään tavalla pois jos vuokralainen ei viihdy minun omistamassani asunnossa kauaa.
Minkään ikäisenä ei ole noloa asua vuokralla.
Monet ihmiset asuvat vuokralla koko ikänsä ja käyttävät rahansa muuhun seiniin,
Suomessa on tunnetusti omistusasuminen yliarvostettua. Lähesekään samoin ei ole muissa maissa, ei edes pohjoismaissa.
Mä en laittaisi rahojani kiinni johonkin seiniin, josta voi olla työlästä päästä eroon.
Ei elämästä nauttiminen ole kiinni jostain omistusasunnosta,
Asun vuokralla ja hyvä näin. Omustusasumisenkin olen kokenut. Ei ollut hyvä.
Yllättävän moni on valmis ottamaan riskin, että tuleekin ostaneeksi sisäilmaongelmaisen asunnon, joka vie terveyden ja loputkin rahat. Vuokra-asunnosta pääsee kuukaudessa pois.