Minkä ikäisenä on noloa vielä asua vuokralla?

Ihan minä ikäisenä vaan. Ihmetyttää vanhemmat jotka eivät avaa 15-vuotiaalleen asp-tilia ja laita lapsilisiä sinne... Toki lapsilisät pitää säästää ihan vauva-ajasta asti, mieluiten sijoittaa osan.

En ymmärrä, mitä noloa ja hävettävää on asua vuokralla. Vuokralla asuminen saattaa olla monta kertaa hyvä ja perusteltu ratkaisu. oki jos on varaa, niin rahansa voi käytää vaikka sitten asunnon ostamiseen, vaikka joka kylästä ja kaupungista mutta ei omistusasunto kenesäkään yhtään parempaa tee. - En minä ainakaan aio ostaa nykyisestä asuinkunnastani asuntoa, kun uskin tiedän haluanko jatkaa siellä asumisa enää vuoden tai vaikka kahden päästä. Toki asunnon voi aina tai ainakin aina voi yrittää myydä mutta miksi ottaa tällainen taakka itselle.   

Noloa on vain se, että sinulla on tuollaisia kavereita.

Oliko siihen laissa joku ikäraja?

#2:lle. Lapset näkevät nälkää kun vanhemmat säästävät lapsilisät. Hyvä idea. Tulee sitten omaan käyttöön kun ne kakarat kuolevat aliravitsemukseen.

Aion asua jatkossakin ilman noloutta. Asunut 2-kymppisestä saakka eikä ikinä ollut maksuhäiriöitä. Sanoisin olevani unelma vuokralainen ja vuokranantajakin reilu. Panostan elämyksiin ja mahdollisuuteen liikkua vapaaksi. En elä ajatuksesta mitäs vanhana. Eiköhän siinä iässä ole jo liika turvallisuuden tarve turhaa loppu lähellä ja luulisin että ajatukseen jo sopeutunut kun keho rapistuu.

Vuokra-asuminen on tulevaisuutta. Ihmiset eivät halua enää asuntoa riesakseen, koska elämäntilanteet vaihtelevat ja tarvitsee muuttaa paikasta toiseen jatkuvasti. Rahat osakkeisiin ja elämä on helppoa. Asuntohinnat laskee jatkuvasti ja siksi asunnon omistaminen on riski.

Suomalaisille ja muille slaavilaiskansoille omistusasunto on tärkeä. Osittain siksi koska pidemmällä tähtäimellä asuminen on halvempaa ja olemme köyhä kansa. Tosin nyt on yleistynyt kuvitelma että pitää ostaa useampia asuntoja elämänsä aikana ja myydä ne voitolla. Asunto ei merkkaa muuta kuin rahaa. Toinen aivan ihmeellinen kuvitelma on se,  että vuokralla asuminen on syntiä mutta siinä ei nähdä väärää, että itse kahmitaan huonokuntoisia sijoituskämppiä ja vuokrataan niitä aivan älyttömään kiskurihintaan. 

Suomi, huoh. Onneksi olen muuttamassa kauas täältä. Ja onneksi en asu omassa vaan pystyn lähtemään. 

Vierailija kirjoitti:

Ihan minä ikäisenä vaan. Ihmetyttää vanhemmat jotka eivät avaa 15-vuotiaalleen asp-tilia ja laita lapsilisiä sinne... Toki lapsilisät pitää säästää ihan vauva-ajasta asti, mieluiten sijoittaa osan.

Ellei saavutetuista eduisa olisi niin hankala luopua ja ellei myös taloudellisesti rikkaammat ja vauraammat olisi kiinnostuneia niin paljon kuin ova siitä, miten tai kuinka heidän tulonsa kehittyvät ja mudostuvat, niin saattaisin ehdottaa, että "rikkailta" tulisi poistaa lapsilisä/t, kun kuitenkin jakuvasti joudutaan mietimään sitäkin miten kattaa mm. valtionvelan maksaminen ja ylläpitää "hyvinvointi valtiota" tuloerojen kasvaessa.  

Oman asunnon myin ja rahat sijoitin metsään.

Olen entinen okt-, rivari- ja kerrostaloasuja.

Nyt taas kerrostalossa vuokralla eikä tässä ole mitään noloa.

Rauhallinen talo kun on vuorotyöläisiä jotka eivät metelöi.

Olen 39-vuotias ja perheellinen.

Mitä pitäisi hävetä ap? Ei mitään.

Oma tytärkin joka valmistui asuu vuokralla.

Mun sukulainen asuu vuokralla perheineen Helsingin keskustassa asunnossa, jonka jokainen huonetta on suurempi kuin meidän olohuone.

Hänellä on tuntiveloitus noin 250 euroa tunti yrittäjäntyössään. Onko nolo, minusta ei ole.

Hänellä on lisäksi yksiöitä omistuksessaan siinä lähellä, joita vuokraa. Yhden lahjoitti juuri pojalleen.

En pidä nolona.

Vuokralla asumisessa ei ole mitään noloa, oli ikä mikä tahansa. Elämäntilanteita ja tarpeita on erilaisia.

Vaikka asunkin itse omistusasunnossa, ei mua hävettäisi asua vuokrallakaan. Lähinnä tämä asunnon osto oli vain taloudellisesti järkevää meidän pesueelle, koska isoissa vuokra-asunnoissa tuntui olevan ihan järjettömät vuokrat, lähes 2kk lainanlyhennyksen suuruinen kuukausivuokra!

Kyllä kateus paistaa läpi näistä viesteistä. Omistusasunnossa on kuitenkin paljon rahaa kiinni ja niitä on mahdoton tuhlata tai menettää tuosta noin vain hupsis. Minä olen asunut omistusasunnossa 4 vuotta (nyt tokassa niistä) enkä haluaisi vuokralle enää koskaan. Jos asunto ei mene kaupaksi niin syynä on liian isot velat, huono sijainti tai asunnon surkea kunto.

Kaverisi ajatusmalli on peräisi jostain 70-luvulta, jolloin vuokralla asuivat vain pummit ja asunto-osake oli todiste vakaasta varallisuudesta. Itse olen 35-vuotias kohtuullisen varakas ja hyvätuloinen, mutta en aio koskaan ostaa asuntoa. Asun mieluummin vuokralla, koska vuokra-asunnosta pääsee kätevämmin eroon kuin omasta sitten kun maisemanvaihdos alkaa kiinnostamaan. 

Eiköhän se ole enemmänkin noloa ajatella että noloa olisi asua vuokralla. On järkevää asua vuokralla, jos on vähänkään epävarma siitä, haluatko sitoutua asuntoosi mahdollisesti loppuiäksesi, kaikkialla kun nuo asunnot eivät mene kaupaksi. Mulle omistusasunto toi kauhean stressin ja ahdistuksen, tykkään muuttaa parin vuoden välein, ja omistusasunnosta ei pääsekään niin helposti eroon kuin muuttuvat elämäntilanteet vaatisivat, ei ole myöskään varaa pitää kahta asuntoa kovin pitkään. Vuokralla on muutenkin helppoa ja stressitöntä vaikka pidemmän päälle tietysti tulee kalliimmaksi. Ehkä ostaisin omistusasunnon sitten jos kokisin jonkin paikan sellaiseksi, että tähän haluan jäädä.. vielä ei ole sellaista tunnetta tullut missään (olen 30v).

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kateus paistaa läpi näistä viesteistä. Omistusasunnossa on kuitenkin paljon rahaa kiinni ja niitä on mahdoton tuhlata tai menettää tuosta noin vain hupsis. Minä olen asunut omistusasunnossa 4 vuotta (nyt tokassa niistä) enkä haluaisi vuokralle enää koskaan. Jos asunto ei mene kaupaksi niin syynä on liian isot velat, huono sijainti tai asunnon surkea kunto.

Mistähän tarkalleen ottaen olen sinulle kateellinen? Kyselee numero 13.

Vierailija kirjoitti:

Vuokra-asuminen on tulevaisuutta. Ihmiset eivät halua enää asuntoa riesakseen, koska elämäntilanteet vaihtelevat ja tarvitsee muuttaa paikasta toiseen jatkuvasti. Rahat osakkeisiin ja elämä on helppoa. Asuntohinnat laskee jatkuvasti ja siksi asunnon omistaminen on riski.

Osakkeetko ei ole riski?

Vierailija kirjoitti:

Vuokra-asuminen on tulevaisuutta. Ihmiset eivät halua enää asuntoa riesakseen, koska elämäntilanteet vaihtelevat ja tarvitsee muuttaa paikasta toiseen jatkuvasti. Rahat osakkeisiin ja elämä on helppoa. Asuntohinnat laskee jatkuvasti ja siksi asunnon omistaminen on riski.

Vuokra-asunnosta on helppo muuttaa pois jos vaikkapa työpaikka löytyy eri paikkakunnalta.

Ei ole noloa asua vuokralla.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kateus paistaa läpi näistä viesteistä. Omistusasunnossa on kuitenkin paljon rahaa kiinni ja niitä on mahdoton tuhlata tai menettää tuosta noin vain hupsis. Minä olen asunut omistusasunnossa 4 vuotta (nyt tokassa niistä) enkä haluaisi vuokralle enää koskaan. Jos asunto ei mene kaupaksi niin syynä on liian isot velat, huono sijainti tai asunnon surkea kunto.

Mun kaveri menetti 250k uuden hometalon mukana... 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kateus paistaa läpi näistä viesteistä. Omistusasunnossa on kuitenkin paljon rahaa kiinni ja niitä on mahdoton tuhlata tai menettää tuosta noin vain hupsis. Minä olen asunut omistusasunnossa 4 vuotta (nyt tokassa niistä) enkä haluaisi vuokralle enää koskaan. Jos asunto ei mene kaupaksi niin syynä on liian isot velat, huono sijainti tai asunnon surkea kunto.

Aika jännä, että silti on hyväkuntoisia, hyvällä sijainnilla olevia, vähä velkaisia asuntoja, jotka eivät meinaa mennä kaupaksi. 

Olen varakas ja hyvätuloinen viisikymppinen, ja aion asua koko ikäni vuokralla. En halua omistusasunnon sitovuutta ja vastuuta. Paljon mukavampaa kun voi vaihtaa halutessaan asuinpaikkaa ja vaikka maata, ja joku toinen maksaa ja hoitaa asunnon korjaukset ja kulut. Yksi puhelinsoitto, niin tulee uusi pesukone, tai korjaaja vuotavalle putkelle. Sijoitan rahani ihan muualle kuin yhteen asuntoon.