Asumismenoista kysymys (avoliitto)

Ihan käsittämätön yhtälö, että puolisolle ei missään nimessä makseta kuin puolet vastikkeesta ja juoksevista kuluista, mutta ulkopuoliselle vuokranantajalle täysimääräinen vuokranmaksu ei ole ongelma. Mikä siinä on niin vastenmielistä maksaa omalle puolisolle, kun pääsee joka tapauksessa halvemmalla? Pikkusieluista kateutta, kun itsellä ei ole todellista vastuuta mistään. Hyvin yksinkertainen ratkaisu on muuttaa yhdessä vuokralle tai yhteinen asunto 50/50. On ainakin tasapuolista.

Osalla on jännä olettamus, että ”no se toinen maksaisi kulunsa kuitenkin yksinkin”. Koko vastikkeen maksaminen on vähintään kohtuullista ellei puoliso sitten erikseen ilmoita, että vähempi on ok. Turhanpäiväistä natista koko vastikkeen maksamisesta yksin ellei se ole myös toisen ainut kulu. Yhtälailla sillä asuntosijoittajalla on usein lainaa, jota vuokralainen itseasiassa lyhentää.

Vierailija kirjoitti:

Ihan käsittämätön yhtälö, että puolisolle ei missään nimessä makseta kuin puolet vastikkeesta ja juoksevista kuluista, mutta ulkopuoliselle vuokranantajalle täysimääräinen vuokranmaksu ei ole ongelma. Mikä siinä on niin vastenmielistä maksaa omalle puolisolle, kun pääsee joka tapauksessa halvemmalla? Pikkusieluista kateutta, kun itsellä ei ole todellista vastuuta mistään. Hyvin yksinkertainen ratkaisu on muuttaa yhdessä vuokralle tai yhteinen asunto 50/50. On ainakin tasapuolista.

Osalla on jännä olettamus, että ”no se toinen maksaisi kulunsa kuitenkin yksinkin”. Koko vastikkeen maksaminen on vähintään kohtuullista ellei puoliso sitten erikseen ilmoita, että vähempi on ok. Turhanpäiväistä natista koko vastikkeen maksamisesta yksin ellei se ole myös toisen ainut kulu. Yhtälailla sillä asuntosijoittajalla on usein lainaa, jota vuokralainen itseasiassa lyhentää.

Feminismi on tehnyt parisuhteista valtakamppailua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan käsittämätön yhtälö, että puolisolle ei missään nimessä makseta kuin puolet vastikkeesta ja juoksevista kuluista, mutta ulkopuoliselle vuokranantajalle täysimääräinen vuokranmaksu ei ole ongelma. Mikä siinä on niin vastenmielistä maksaa omalle puolisolle, kun pääsee joka tapauksessa halvemmalla? Pikkusieluista kateutta, kun itsellä ei ole todellista vastuuta mistään. Hyvin yksinkertainen ratkaisu on muuttaa yhdessä vuokralle tai yhteinen asunto 50/50. On ainakin tasapuolista.

Osalla on jännä olettamus, että ”no se toinen maksaisi kulunsa kuitenkin yksinkin”. Koko vastikkeen maksaminen on vähintään kohtuullista ellei puoliso sitten erikseen ilmoita, että vähempi on ok. Turhanpäiväistä natista koko vastikkeen maksamisesta yksin ellei se ole myös toisen ainut kulu. Yhtälailla sillä asuntosijoittajalla on usein lainaa, jota vuokralainen itseasiassa lyhentää.

Feminismi on tehnyt parisuhteista valtakamppailua.

Jep. Ennen mies maksoi mukisematta kaiken.

Mielestäni tuo on outo ajatustapa. Mies ei saisi mitään vuokratuloja jos asuisi yksin, niin miksi pitäisi maksaa puolet vuokrasta jota ei ole?

On myös täysin kohtuullista että toinen maksaa vastikkeen, sillä sehän on periaatteessa maksu asunnon kuukausittaisesta käyttöoikeudesta. Silloin on ihan kohtuullista että ihminen joka voittaa monta sataa kuukaudessa maksamalla vain vastikkeen eikä alueen normivuokraa maksaa koko vastikkeen.

Miten muuten tämä pitäisi hoitaa? Ilmaiseksiko?

Hyvätuloisena asunnonomistajana koen vaikeaksi ymmärtää tätä ajatusta, että minun puolisoni pitäisi maksaa minun lainaani. Puolisoni ei ole vuokralaiseni. Puolisoni ei omista asuntoani. Jos haluan rahallisia tuloja toiselta ihmiseltä asunnostani, otan siihen vuokralaisen ja tuolloin maksan yksinäni vastikkeen + remontit + kulut. Vuokralaisen kanssa en puolestaan sitten asu, en saa siis asumishyötyä samalla asunnostani. Jos sen sijaan asun puolisoni kanssa >> en joudu maksamaan muualla asumisestani >> puoliso maksaa meidän asumisen kulut >> minä maksan vain lainanlyhennyksen >> käytännössä kerrytän omaa varallisuuttani samaan aikaan, kun puoliso huolehtii asumisen muut kulut ja mahdollistaa mm. isommat lainanlyhennyserät, samaan aikaan hän ei toki kerrytä omaa, kiinteää omaisuuttaan. 

Tunnutte unohtavan, että jos vuokralaisen ottaa sijoitusasuntoon, joutuu itse asumaan muualla ja maksamaan tästä. Tämän lisäksi itselle lankeavat remonttikulut ja vastike. Ymmärrän, että täällä on moni omaisuuteensa kouristuksenomaisesti tarrautuva, lokkeilusta kirkuva ihminen, joka sitten näppärästi unohtaa muutaman muun aspektin tästä asetelmasta.

Juuri näin! Tässä siis tapellaan siitä kuka voittaa enemmän ja kuka voittaa vähemmän.

Ihme itsekkyyttä!

Ehdottomasti joko yhteinen asunto tai vuokra-asunto. En hetkeäkään asuisi toisen omistamassa kämpässä, jossa minä maksaisin vastikkeen (vaihteluväli taloyhtiöstä riippuen 150 - 500 e/kk = 1800 e - 6000 e/a), kaikki juoksevat kulut ja puolet sitten muista kuluista. Samaan aikaan kumppani ei osallistuisi näihin arjen kuluihin, vaan maksaa parhaimmillaan lainaa sitten pois +10 000 e/kk vuodessa. 

Väitättekö tosissanne, ettei myöskin asunnonomistaja hyödy elämisen kuluja jakamassa olevasta ihmisestä? 

Mielestäni tosiaan ehdottomasta yhteinen vuokra-asunto, niin sijoitusomistaja saa sitten kokonaan vuokratulot kämpästä lainanlyhennyksiin ja toki maksaa sitten 500-1000 e/kk vuokraa omasta asunnostaan. 

Vierailija kirjoitti:

Missä maailmassa kukaan elää 380 eurolla kuukaudessa vuokralla, missään?

Tätä samaa jankkaamista on tällä palstalla joka viikko.

Puolikkaassa kämpässä asuu 380€:lla vähän monessakin paikassa...

Kuka on niin tyhmä, että maksa puolisolleen vuokraa? Eihän kukaan asu vuokranantajansa kanssa muutenkaan? Kyllä vähän kohottelisin kulmiani, jos vuokranantaja lykkäisi yhtäkkiä asuntoon lokkeilemaan ja kertoisi, että saan nyt maksaa hänelle rahaa, että saan asua hänen kanssaan. Samaan aikaan hän käärisi rahani taskuuni ja lyhentelisi niillä sitten lainojaan. Aika lokkeilua.

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti joko yhteinen asunto tai vuokra-asunto. En hetkeäkään asuisi toisen omistamassa kämpässä, jossa minä maksaisin vastikkeen (vaihteluväli taloyhtiöstä riippuen 150 - 500 e/kk = 1800 e - 6000 e/a), kaikki juoksevat kulut ja puolet sitten muista kuluista. Samaan aikaan kumppani ei osallistuisi näihin arjen kuluihin, vaan maksaa parhaimmillaan lainaa sitten pois +10 000 e/kk vuodessa. 

Väitättekö tosissanne, ettei myöskin asunnonomistaja hyödy elämisen kuluja jakamassa olevasta ihmisestä? 

Mielestäni tosiaan ehdottomasta yhteinen vuokra-asunto, niin sijoitusomistaja saa sitten kokonaan vuokratulot kämpästä lainanlyhennyksiin ja toki maksaa sitten 500-1000 e/kk vuokraa omasta asunnostaan. 

Tarkoitin siis +10 000 e enemmän, kuin mitä hän maksaisi yksin asuessaan. 

Ei taida olla edes laillista myydä paljon alle markkina-arvon. [/quote]

Ja mistähän suomen laista löytyy pykälä siitä että liian halvalla myyminen olisi laitonta? Ei mistään. Tosin verottaja voi kiinnostua asiasta joten tarkkana pitää olla jotta ei joudu maksamaan lahjaveroja.

Itse olen ensiasuntoni saanut vanhemmiltani verotusarvolla laskettuna ja pidätetyllä hallintaoikeudella, jolloin myydessäni sen 20 vuotta myöhemmin maksoin hallintaoikeuden ”vapauttamisesta” lahjaveroa huomattavan paljon vähemmän lahjoittajan ikääntymisestä johtuen. Nää on hankalia asioita ja vaatii usein tarkkaa verosuunnittelua ja juristia.

Vierailija kirjoitti:

Ihan käsittämätön yhtälö, että puolisolle ei missään nimessä makseta kuin puolet vastikkeesta ja juoksevista kuluista, mutta ulkopuoliselle vuokranantajalle täysimääräinen vuokranmaksu ei ole ongelma. Mikä siinä on niin vastenmielistä maksaa omalle puolisolle, kun pääsee joka tapauksessa halvemmalla? Pikkusieluista kateutta, kun itsellä ei ole todellista vastuuta mistään. Hyvin yksinkertainen ratkaisu on muuttaa yhdessä vuokralle tai yhteinen asunto 50/50. On ainakin tasapuolista.

Osalla on jännä olettamus, että ”no se toinen maksaisi kulunsa kuitenkin yksinkin”. Koko vastikkeen maksaminen on vähintään kohtuullista ellei puoliso sitten erikseen ilmoita, että vähempi on ok. Turhanpäiväistä natista koko vastikkeen maksamisesta yksin ellei se ole myös toisen ainut kulu. Yhtälailla sillä asuntosijoittajalla on usein lainaa, jota vuokralainen itseasiassa lyhentää.

Jos asuisi yksin ei tn tarvitse ja siten myöskään maksaisi vuokraa sen kokoisesta asunnosta vaan halvemmasta. Siksi ei voi ajatella vertaamista samanlaisen asunnon vuokraan.

Voisihan sitä vastaavasti laskea, että maksaa puolet pikkuyksiön kuluista asunnon omistajalle, miksi se puolikas pitäisi maksaa kalliimmasta vaihtoehdosta.

Tuossa pinkki sohva-ajatuksessa olet tosi hakusessa! Se pätee vain esimerkkiin jossa vertaat yksin asumista ja yhdessä asumista, aivan sama kuka maksaa ja mitä.

Vaikka asuisit vuokralla poikaystävän kanssa ja maksaisit kristillisesti 50% vuokrasta, tulisi silti keskustella asunnon huonekaluista kumppanin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et maksa liian vähän ja puoliso kerää omaisuutta sinun kustannuksella eli eron tullessa et saa mitään vaan puolisolla on melkein maksettu asunto..

Miten niin? Eihän ap maksa lainaosuutta ainoastaa omia asumiskustannuksia. Ilmaiseksi aloittajan tulisi saada asua?

Mieshän tuossa ilmaiseksi asuu. Maksaa asumisestaan vain lainan korkoja eikä senttiäkään enempää.

Ei asu. Asuntoa on pidettävä kunnossa ja tehtävä remontteja. Ap:n ei tarvitse niistä huolehtia.

Kyllä se hyötyy, joka maksaa vain vähän asumiskuluja, mutta ei tarvitse huolehtia mistään muusta. 

Jos saisin valita, mieluummin muuttaisin toisen asuntoon ja maksaisin vastikkeen ja puolet juoksevista kuluista, kuin että toinen tulisi asumaan asuntooni samoilla ehdoilla. 

Juuri näin. Kaikki kuluu käytössä ja remonttitarvetta syntyy. Todennäköisesti myös kaikki kodinkoneet ja suuri osa huonekaluista ovat sen jolle asunto kuuluu ja nekin kuluvat käytössä. Varsinkin jos asunnon omistaja on nainen, mahdollisesti myös melkein kaikki muukin astioita ja petivaatteita myöten ovat hänen hankkimiaan. Ja sitten toinen on sitä mieltä, että hänen kuuluu saada asua pelkän puolikasvastikkeen ja puolikassähkölaskun hinnalla ja taloustavaroiden tms. hankinta ei tietenkään hänelle kuulu tippaakaan. Vuokraa kyllä voi maksaa täysin tuntemattomalle 800 e/kk, mutta "rakkaan" kanssa pitää saada asua lähes ilmaiseksi, ettei "rakas" vaan vahingossakaan rikastuisi penniäkään sinä aikana.

Missään nimessä puolisolle ei makseta vuokraa asumisesta! Jos vuokrataan, vuokrataan jonkun ulkopuolisen asunto. Muussa tapauksessa puolison kanssa voidaan jakaa kulut asunnosta esim. niin, että maksetaan puoliksi sähkö, vesi, hoitovastike. Ei kuitenkaan rahoitusvastiketta. Muussa tapauksessa asunto ostetaan/siirretään molempien nimiin ja otetaan yhteinen laina. Ei niin, että asuminen hyödyttää vain toista osapuolta taloudellisesti (koska niinhän se jos asut puolisosi kanssa sinulla ei ole oikeita vuokralaisen oikeuksia mutta toinen saa kokoajan rahaa sinulta lainanlyhennykseen)

Yhtälöön pitää lisätä ainakin molempien tulotaso ja käytettävissä olevat varat, asunnon koko, mahdolliset lapset (yhteiset ja aikaisemmista suhteista olevat) ja muiden yhteisten kustannusten jakaminen. Pelkkä suoraviivainen jako puolet hoitovastikkeesta, sähköstä ja vedestä ei riitä. Miksi vakuutuskulutkin unohdetaan aina?

Vierailija kirjoitti:

Yhtälöön pitää lisätä ainakin molempien tulotaso ja käytettävissä olevat varat, asunnon koko, mahdolliset lapset (yhteiset ja aikaisemmista suhteista olevat) ja muiden yhteisten kustannusten jakaminen. Pelkkä suoraviivainen jako puolet hoitovastikkeesta, sähköstä ja vedestä ei riitä. Miksi vakuutuskulutkin unohdetaan aina?

Eikös asunnot ja vuokrat maksa ihan saman tulotasosta riippumatta? Tulothan tasataan kertaalleen jo verotuksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan käsittämätön yhtälö, että puolisolle ei missään nimessä makseta kuin puolet vastikkeesta ja juoksevista kuluista, mutta ulkopuoliselle vuokranantajalle täysimääräinen vuokranmaksu ei ole ongelma. Mikä siinä on niin vastenmielistä maksaa omalle puolisolle, kun pääsee joka tapauksessa halvemmalla? Pikkusieluista kateutta, kun itsellä ei ole todellista vastuuta mistään. Hyvin yksinkertainen ratkaisu on muuttaa yhdessä vuokralle tai yhteinen asunto 50/50. On ainakin tasapuolista.

Osalla on jännä olettamus, että ”no se toinen maksaisi kulunsa kuitenkin yksinkin”. Koko vastikkeen maksaminen on vähintään kohtuullista ellei puoliso sitten erikseen ilmoita, että vähempi on ok. Turhanpäiväistä natista koko vastikkeen maksamisesta yksin ellei se ole myös toisen ainut kulu. Yhtälailla sillä asuntosijoittajalla on usein lainaa, jota vuokralainen itseasiassa lyhentää.

Jos asuisi yksin ei tn tarvitse ja siten myöskään maksaisi vuokraa sen kokoisesta asunnosta vaan halvemmasta. Siksi ei voi ajatella vertaamista samanlaisen asunnon vuokraan.

Voisihan sitä vastaavasti laskea, että maksaa puolet pikkuyksiön kuluista asunnon omistajalle, miksi se puolikas pitäisi maksaa kalliimmasta vaihtoehdosta.

Siis mikä logiikka tässä nyt oli? Jos asuu yksin, ei maksa puolta vuokraa vaan koko vuokran. Yhdessä asutaan yleensä hieman isommassa ja maksetaan yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti joko yhteinen asunto tai vuokra-asunto. En hetkeäkään asuisi toisen omistamassa kämpässä, jossa minä maksaisin vastikkeen (vaihteluväli taloyhtiöstä riippuen 150 - 500 e/kk = 1800 e - 6000 e/a), kaikki juoksevat kulut ja puolet sitten muista kuluista. Samaan aikaan kumppani ei osallistuisi näihin arjen kuluihin, vaan maksaa parhaimmillaan lainaa sitten pois +10 000 e/kk vuodessa. 

Väitättekö tosissanne, ettei myöskin asunnonomistaja hyödy elämisen kuluja jakamassa olevasta ihmisestä? 

Mielestäni tosiaan ehdottomasta yhteinen vuokra-asunto, niin sijoitusomistaja saa sitten kokonaan vuokratulot kämpästä lainanlyhennyksiin ja toki maksaa sitten 500-1000 e/kk vuokraa omasta asunnostaan. 

Eli sinusta on ihan fine, että molemmat maksaa 600 euroa vieraalle ja kumppani kerryttää omaisuutta, mutta sinusta ei ole ok, että sinä maksat vastaavasta kämpästä kumppanille esim. 350-400 euroa ja kumppani kerryttää edelleen sitä omaisuutta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et maksa liian vähän ja puoliso kerää omaisuutta sinun kustannuksella eli eron tullessa et saa mitään vaan puolisolla on melkein maksettu asunto..

Miten niin? Eihän ap maksa lainaosuutta ainoastaa omia asumiskustannuksia. Ilmaiseksi aloittajan tulisi saada asua?

Mieshän tuossa ilmaiseksi asuu. Maksaa asumisestaan vain lainan korkoja eikä senttiäkään enempää.

Ei asu. Asuntoa on pidettävä kunnossa ja tehtävä remontteja. Ap:n ei tarvitse niistä huolehtia.

Kyllä se hyötyy, joka maksaa vain vähän asumiskuluja, mutta ei tarvitse huolehtia mistään muusta. 

Jos saisin valita, mieluummin muuttaisin toisen asuntoon ja maksaisin vastikkeen ja puolet juoksevista kuluista, kuin että toinen tulisi asumaan asuntooni samoilla ehdoilla. 

Juuri näin. Kaikki kuluu käytössä ja remonttitarvetta syntyy. Todennäköisesti myös kaikki kodinkoneet ja suuri osa huonekaluista ovat sen jolle asunto kuuluu ja nekin kuluvat käytössä. Varsinkin jos asunnon omistaja on nainen, mahdollisesti myös melkein kaikki muukin astioita ja petivaatteita myöten ovat hänen hankkimiaan. Ja sitten toinen on sitä mieltä, että hänen kuuluu saada asua pelkän puolikasvastikkeen ja puolikassähkölaskun hinnalla ja taloustavaroiden tms. hankinta ei tietenkään hänelle kuulu tippaakaan. Vuokraa kyllä voi maksaa täysin tuntemattomalle 800 e/kk, mutta "rakkaan" kanssa pitää saada asua lähes ilmaiseksi, ettei "rakas" vaan vahingossakaan rikastuisi penniäkään sinä aikana.

Ihanaa, tässä oli ensimmäinen, joka suoraan myönsi rikastumisen olevan yksi motivaatio sen puolison rahannyhtämisen takana. Pointsit rehellisyydestä sinulle.