Ikuisuusaihe once again: A) sielujen sympatia tai ei mitään vai B) otetaan se, mikä omalta tasolta katsottuna on paras catch

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No niinpä. Ylimmän tuloluokan miehet ovat niitä oikean elämän kilttejä miehiä. Niitä, jotka kävivät tunnollisesti koulunsa ja opiskelivat akateemisen ammatin. Jotka ottavat vastuuta myös töissä, ja siksi heidät ylennetään vastuutehtäviin. Eli ovat juuri niitä kunnollisia miehiä, joita naiset haluavat. Ei rahan, vaan älyn ja kunnollisuuden takia. Toki jos vihaa naisia, tätä ei usko.

Johnny Depp on kaksi vuotta putkeen vetänyt kokaiinia mutta silti tuntuu kuolaajia hänelle riittävän.

Johnny Depp nyt on ulkoisesti monen naisen miesihanne, todella komea mies. Ja erittäin lahjakas. Joten varmasti vetoaa moniin. Mutta parisuhteeseen henkisesti terveiden naisten kanssa tuskin kelpaisi nykyisessä tilassaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni heistä on parikymppisenä lopettanut opiskelut, kun päihteiden kanssa on niin paljon kivempaa?

Sinun mielestäsi köyhät ovat vain köyhiä ja kurjia siksi kun vetävät päihteitä? Aika elitististä.

Äläpäs vääntele. Kysyin, kuinka moni parikymppisenä opiskelut lopettanut päihteiden liikakäyttäjä on nelikymppisenä ylimmässä tuloluokassa. Jos nuorena aloittaa tupakoinnin ja kännäämisen, niin sehän kertoo ihmisen luonteesta, oletko samaa mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja koska Danny De Vito on naimisissa, niin voimme vetää johtopäätöksen, että naisten maku miesten suhteen on hyvin laaja.

Danny olisi ikisinkku jos hän ei olisi menestynyt näyttelijä. Se oli pointtini. Naisten vaakakupissa painaa miesten sosiaalihierarkinen ja rahallinen taso. Miesten vaakakupissa lähinnä ulkonäkö. Tunteet ja muut tulevat mukaan kun ensitapaamisten jälkeen on tultu kunnolla juttuun ja suhteeseen.

Mutta edelleen, tutustui vaimoonsa jo nuorena, ennen tähteyttään. Ja vaimonsa on myös suuri tähti, ja tienannut valtavasti. (Suomessa Cheers ei ole ollut yhtä tunnettu, mutta rinnasta vaikka Friends-sarjaan seuraavalta vuosikymmeneltä, Usassa Karla oli 80-luvulla yhtä suuri käsite kuin vaikka Monika 90-luvulla).

Joten olet väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi että palstan teoreetikot ovat vähän pihalla. Sama kuin he välttäisivät että kaikki haluavat asua rivitalossa huolimatta siitä missä se rivitalo sijaitsee.

Ns. normaali ihminen ei ensinnäkään hae kumppania epätoivoisesti kilpailuttamalla, vaan tarttumalla tilaisuuksiin, kun sellainen sattuu kohdalla. Toki sarjadeittailijoitakin on olemassa, mutta ainakin suomalaisessa kulttuurissa he ovat vielä vähemmistö, joskin äänekäs sellainen, ja heistä iltapäivälehdet tykkäävät normaalista poikkeavina kirjoitella.  

Tämä! Palstalla näkee hyvin usein ajatusmaailmaa, jossa naisilla on miehiä ikään kuin jonossa odottamassa, ja heistä sitten pitäisi osata valita oman tasoinen ja kunnollinen. Enpä ole ollut ikinä sellaisessa tilanteessa. Ennen kuin nykyisen puolisoni tapasin, olin seitsemän vuotta sinkkuna, kun en kohdannut yhtään miestä, joista valita. Ja ainoa syy, miksi puolisoni kanssa nyt olen, on että ihastuin. En vertaillut muihin miehiin, laskenut tasomittarilla mikä hänen arvonsa mahtaisi olla ja pohtinut, olenko itse samaa tasoa. Ei, vaan minä ihastuin ja hyvin nopeasti rakastuin. Ja onneksi hänkin. Jos niin ei olisi tapahtunut, olisin suurella todennäköisyydellä edelleen sinkku.

Seitsemään vuoteen et tavannut yhtään miestä?

Aika suoritus. Itse olen halveksittu palstamies, mutta kyllä minäkin jatkuvasti tapaan naisia erilaisissa yhteyksissä illanvietoista harrastusten kautta junan odottamisiin.

Tottakai tapasin, mutta eivät he olleet ensinnäkään läheskään kaikki sinkkuja, toiseksi saman ikäisiä, kolmanneksi haku päällä ja neljänneksi millään tavalla kiinnostavia/minusta kiinnostuneita. Ei se, että heitän tutun bussikuskin kanssa läppää, tarkoita että olisimme toisillemme parisuhdepotentiaalia.

Eivät kiinnostavia ts. kilpailutus ja vertailu olivat käynnissä. Olihan sinullakin siis miehiä ikään kuin jonossa. Ei mitenkään tasoteorian vastainen kuvio tämä.

Elämme ilmeisesti aivan eri maailmoissa. Minulle satunnaisesti tapaamani mies, josta en edes tiedä yhtään mitään ja jota kohtaan ei herää minkäänlaista mielenkiintoa, ei ole "jonossa" oleva mies, jonka voisin halutessani valita parisuhteeseen.

Maailma on sama, mutta tulkinta eri.

Minusta sellainen mies, jonka voisit halutessasi saada, on sinulle "jonossa". Sinusta vain sellainen mies, jonka itse haluaisit saada, on sinulle "jonossa".

Sinun tulkinnastasi seuraa, että voit olla maailman tavoitelluin nainen, joka hukkuu rakkauskirjeisiin ja ihailijoiden lähestymisiin, mutta jos kukaan tavoittelijoista ei kiinnosta sinua, niin "ei ole ketään kenestä valita". Valitettava tilanne, mutta ei kovin relevantti tasoteorian kannalta.

Kerrotko vielä mistä nainen voi tietää, ketkä ovat sellaisia miehiä, jotka voisi halutessaan saada? Jos yksikään mies ei lähesty eikä yhtään ainutta rakkauskirjettäkään postilaatikkoon eksy ja itse saa kohteliaat pakit joka kerta jos ilmaisee kiinnostuksensa jotain kivalta vaikuttavaa miestä kohtaan, niin mistä tunnistaa ne miehet, jotka voisi saada parisuhteeseen heti kun haluaa? Mistä nainen tietää ketkä miehet ovat "jonossa" ja ketkä eivät?

- eri

Tämähän se on useimmilla se ongelma, ettei ole näitä juuri minun kanssa suhdetta haluavien miesten jonoja olemassa. Jää tasoteoriaa toteutumatta kun ei paria muodostu millään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No niinpä. Ylimmän tuloluokan miehet ovat niitä oikean elämän kilttejä miehiä. Niitä, jotka kävivät tunnollisesti koulunsa ja opiskelivat akateemisen ammatin. Jotka ottavat vastuuta myös töissä, ja siksi heidät ylennetään vastuutehtäviin. Eli ovat juuri niitä kunnollisia miehiä, joita naiset haluavat. Ei rahan, vaan älyn ja kunnollisuuden takia. Toki jos vihaa naisia, tätä ei usko.

Johnny Depp on kaksi vuotta putkeen vetänyt kokaiinia mutta silti tuntuu kuolaajia hänelle riittävän.

Maailmassa ei taida kovin montaa ihmistä olla, joka ei ole kuullutkaan Johnny Deppistä. Ihan jokainen mies voi tehdä itsensä tunnetuksi miljoonille naisille, aivan varmasti kiinnostusta riittää. Vielä enemmän, jos sadat miljoonat naiset tietävät, kuka Palsta-Pertti on. Sen kun menee alkajaisiksi vaikka johonkin tv:n hömppäjuttuun tai tietokilpailuun mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja koska Danny De Vito on naimisissa, niin voimme vetää johtopäätöksen, että naisten maku miesten suhteen on hyvin laaja.

Danny olisi ikisinkku jos hän ei olisi menestynyt näyttelijä. Se oli pointtini. Naisten vaakakupissa painaa miesten sosiaalihierarkinen ja rahallinen taso. Miesten vaakakupissa lähinnä ulkonäkö. Tunteet ja muut tulevat mukaan kun ensitapaamisten jälkeen on tultu kunnolla juttuun ja suhteeseen.

Jos noin on, niin miehethän tuossa vahvoilla ovat. Sosiaalisia taitoja voi opetella, verkostoitumalla saa sitä "sosiaalihierarkiaa" ja opiskelemalla pääsee ammattiin, jossa on hyvät tulot. Naiset taas palstatotuuden mukaan ovat kauneimmillaan nuorena (ja silloinkin vain osa heistä) ja siitä alkaa nopea alamäki.

Eli eiköhän ruveta, siskot, valittamaan, kun miehille kelpaavat vain kauniit naiset. Kehitetään vaikka teoria, että mitä kauniimpi nainen, sitä helpompi hänen on löytää kiinnostuneita miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Nytpä sitten varmaan lyöt pöytään ne maailmanlaajuiset tutkimustulokset, joihin vetistä. Viitteet tähän kiitos.

https://en.wikipedia.org/wiki/Hypergamy

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S109051381730315X

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoluokittaja kirjoitti:

Moni nainen kieltää tasojen olemassa olon yksilöllisiin eroihin vedotin. Tasojen idea on kuitenkin asian keskimääräisyys. Eli miten suosittu joku on suuren joukon keskuudessa. Silloinhan on mahdollisuus valita kumppani suuremmasta joukosta. 

Sanottakoon kuitenkin, että se, mikä toteutuu yleisellä tasolla, ei välttämättä toteudu yksilötasolla.

Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat. Mutta näissä keskimääräisyyksissä on kyse kuitenkin todennäköisyyksistä. On todennäköisempää, että pyörätuolissa olevan on vaikeampaa löytää parisuhdetta kuin terveen ja urheilullisen. Koskee niin miehiä kuin naisiakin. Samoin on todennäköisempää, että sosiaalinen ja sosiaalisesti lahjakas tapaa paljon enemmän ihmisiä kuin kotona viihtyvä ja sosiaalisesti taitamaton, joten luonnollisesti hänellä on myös suurempi todennäköisyys löytää puoliso. Kuitenkin esimerkiksi pihin kotona viihtyvän miljonäärin on todennäköisesti vaikeampaa löytää parisuhdetta kuin paljon ihmisiä tapaavan sähköasentajan.

Keskimääräisyydet ovat aina keskimääräisyyksiä, mutta ihastuminen ja rakastuminen on aina yksilöllistä. Ihastumiseen ja rakastumiseen vaikuttaa monet tekjät, mutta erityisesti aiemmat kokemukset. Toinen voi olla paperilla tasokas, mutta sattuu tuntemaan vaikka suvustaan tai kaveripiirinsä kautta samanlaisia paperilla tasokkaita, jotka ovatkin ihan mulkeroita. Silloin se paperilla tasokas ei kiinnosta, koska liittää tiettyihin ominaisuuksiin epämiellyttäviä piirteitä. Esimerkiksi jonkun mielestä varallisuudella lesoilu on äärettömän vastenmielistä, mutta jonkun toisen mielestä ei. Tutustuin aikoinaan mieheen, joka oli keskimääräistä komeampi, menestyvä ja varmaan tasoltaan kympin luokkaa. Hän halusi viedä mut ravintolaan syömään, mutta koko aterian ajan hän vain kertoi, mitä kaikkea hän omisti, kuinka paljon tienasi, mitä suunnitelmia hänellä oli kasvattaa varallisuuttaan entisestään. Hänen tapansa toimia ensitreffeillä on varmasti toiminut monen naisen kohdalla, mutta varakkaassa kodissa kasvaneena minusta koko illallinen oli kiusallinen ja mies pikemminkin niljakas kuin viehättävä. Lopulta kysyin häneltä, oliko hän ajatellut ostaa minut vai minkä sen lesoilun tarkoituksena oikein oli. Noh, ei nähty toista kertaa ja hyvä niin. 

Kuinka monta kertaa se pitää sanoa ettei tuo vaikuta yhtään mihinkään.

"Tasoteoria" perustuu toteutuneisiin pariutumisiin, ei toteutumattomiin.

Naiset vetoavat aina niihin toteutumattomiin, ja jokainen tajuaa miksi.

Tässä keskusteluohje palstalaisille:

"No minä treffailin pitkää, komeaa ja varakasta miestä joka osoittautui m*lkuksi. Annoin pakit"

"Miksi treffailit kyseistä miestä? Mikä hänessä kiinnosti ellei pituus, komeus ja varakkuus?"

"Seliseliseli...mutta en pariutunut sen miehen kanssa eli tasoteoria on tuubaa!!!1"

"No millaisen miehen kanssa sitten pariuduit?"

"Seliseliseli...no pitkän ja komean ja menestyvän mutta se oli pelkkää sattumaa!!!1"

Tasoteoreetikko kuvittelee, että kaikki naiset pariutuu komean alusvaatemallkirurgilentäjän kanssa sen sijaan että se kumppani olisi tavallinen peruspertti. Suurin osa ihmisistä on tavallisia perunoita ja he pariutuvat tavallisten perunoiden kanssa.

Jos esimerkin naisen korvaa tavisnaisella, kyllä, silloin pitkä ja komea menestyjä on tavismies.

Tasoteoria pätee yhä koska tavisnaiselle ei käy keskitason selkeästi alittava mies.

Keskitason alittava oli se 200-kiloinen eli siitä ylös oli tavis.

Tai 170cm hoikka ja ujo mies joka olisi varmasti hyvä mies jollekin naiselle mutta ei herätä juuri sinussa (eikä muissakaan naisissa) kemioita.

Minun alle 170 mieheni on sellainen jonka moni nainen on sanonut haluavansa. Arvaatko lainkaan mikä tekee hänestä sellaisen?

Ei raha, ei sosiaalisuus, ei pituus.

Minullekin on moni tuttavanainen sanonut, että saisivatpa he miehen, joka on juuri sellainen kuin minä. Kuitenkin herää kysymys miksi sitten minua ei voi ottaa? Olenhan ollut koko ajan sinkkuna

ohis

Vierailija kirjoitti:

Joten olet väärässä.

Menisitkö treffeille kodittoman ja köyhän Deviton näköisen miehen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

"Mutta tämähän riippuu aivan siitä, mitä ulkonäössä pitää korkeana tasona ja mitä ei. Naisnäkökulmasta voin nyt ottaa esimerkkinä pari juttua; toiset tykkää kaljusta, toisille totaalinen ei. Osa tykkää parrasta, osa ei, viikset taitaa jakaa vielä enemmän mielipiteitä. Pitkä tukka vs. lyhyt tukka, silmien väri, kropan malli etc... Näistä esimerkiksi kropan ulkonäkö voi taas kertoa samanlaisista arvoista. Jos molemmat on hoikkia ja urheilullisia, voi vetää johtopäätöksen, että terveet elämäntavat ja liikunta on molemmilla korkealla prioriteetilla."

Kommentoin myös tätä.

Tässä on listattuna makuasioita kuten parta tai viikset, tai jopa se kuinka urheilullinen mies on.

Tasoasioita puolestaan ovat kasvojen komeus, pituus, kropan geneettinen malli, jne. Esimerkiksi komeakasvoinen 185cm geneettisesti raamikas mies on ulkonäön osalta suosittu parran ja viiksien kanssa tai ilman, urheilullisena tai iskävartaloisena, jne. Mies voi vedota eri naisiin tyylistä riippuen, mutta suosio on ja pysyy.

Naisen tasoon vaikuttaa huomattavasti enemmän liikunnallisuus ja hoikkuus.

 

Ja tissien koko, tai takapuolen koko, tai kasvojen malli, tai ruumiinrakenne, tai pituus....

Pituus ei juuri vaikuta naisen tasoon, koska miehillä ei ole selkeää preferenssiä asian suhteen. Vaikutusta on korkeintaan ääripäissä, mutta sittenkin rajatusti koska miesten maku on hyvin laaja tässä asiassa. Edes pitkä ja raamikas nainen ei välttämättä ole epäsuosittu, mutta voi kuvitella olevansa jos kelpuuttaa vain pitkiä ja raamikkaita eli suosituimpia miehiä. Todisteena palstaketju jossa heviyhtye Nightwishin (?) laulaja keräsi miesten äänet vaikka on kaukana sirosta missityypistä.

Totta kai naisellakin geeneillä on merkitystä, mutta liikunnallisuuden/hoikkuuden painoarvo on suurempi ja keinoja ulkonäön muokkaamiseen on enemmän.

 

Ja koska Danny De Vito on naimisissa, niin voimme vetää johtopäätöksen, että naisten maku miesten suhteen on hyvin laaja.

Ja vielä erittäin hyväkroppaisen, lahjakkaan ja menestyneen naisen kanssa.

Onko Danny DeVitolla rahaa tai statusta?

Nyt on. Mutta meni naimisiin silloin kun itse oli ruma, lyhyt, lihava ö-luokan tuntematon näyttelijä ja vaimonsa oli suosittu hyvinansaitseva tähti. Miten tämä on mahdollista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että pariskunta on jonkin ulkopuolisen mielestä "eri tasoa", on vain tämän ulkopuolisen tyypin projektio omista arvoista.

Ei siinä mitään projektioita tarvi jos ihan maailmanlaajuiset tutkimustulokset todistavat että nainen avioituu yleensä joko samantasoisen tai ylemmän miehen kanssa. Ja puhun nyt sosiaalisesta hierarkiasta sekä varallisuudesta, näistä käytännönläheisemmistä asioista. Varakkaampi nainen joka avioituu rutiköyhän miehen kanssa on hyvin harvinaista kaikkialla jokaikisessä maapallon kolkassa. Ja se että tätä tapahtuu kaikkialla yhteiskunnasta tai kulttuurista riippumatta kielii että syy on jokin muu kuin naisten "ahneus", voi olla jotenkin biologiaankin liittyvää.

Ja miehet ottavat sen minkä saavat mitä alemmas miesten- tai yhteiskunnan hierarkioissa mennään. Nykyään valtavasta naispulasta kärsivässä Intiassa ja Kiinassa sinkkumiehet tilaavat vaimoja Venäjän rajalta tai Thaimaasta ja alttarille usein mennään ilman että toisia ollaan edes ikinä nähty saati keskusteltu, välillä ei aviopari puhu edes samaa kieltä. Aidosta rakkaudesta ei ole tietoakaan, niissä maissa sinkkumies on yhteiskunnan pohjasakkaa joten vaimo ja lapsia hankitaan keinolla millä hyvänsä että pääsee oman kylänsä yhteisön silmissä hyväksytyksi.

Länsimaissa ilmiö näkyy siinä että köyhillä sinkkumiehillä on paljon suurempi mahdollisuus syrjäytyä kuin köyhillä sinkkunaisilla ikähaarukassa 20-40. En komppaa tätä ketjussa itkijää että kuinka epäreilua se on, koska se on "epäreilua" aivan kaikkialla. Ei hän naista löytäisi vaikka avioliitot olisivat perinteisiä (silloin ei satavarmasti saisi kun vaimon suku estäisi), eikä hän saisi naista vaikka asuisi Afrikassa. Hänen on pakko tehdä jotain vähintään köyhyytensä eteen jos naisseuraa haluaa, muuten elää ja kuolee yksin. Ei ole muita vaihtoehtoja.

Varmaan siksi, että keskimäärin miehet on varakkaampia, kuin naiset?

Ja ihan varmasti, kun siellä ei yksinkertaisesti ole naisia ja perhe itsessään on statussymboli. Mutta ei siellä (Aasiassa) sinkkunaisiakaan katsota hyvällä. Naisten arvo (ja usein toimeentulo) mitataan siinä pääsekö naimisiin.

Tuo ei selity miesten ja naisten varakkuuseroilla.

Tilastokeskuksen mukaan miehen tulot vaikuttavat erittäin paljon pariutumisen todennäköisyyteen. Suomalaisen tutkimuksen mukaan ylimmän tuloviidenneksen miehissä ei ole käytännössä ollenkaan vastentahtoisesti pariutumattomia, kun taas aliman tuloviidenneksen miehistä lähes puolet on ilman naista.

Naisen pariutumismahdollisuuksiin tuo ei vaikuta, ainoastaan suurituloisissa naisissa on hieman enemmän sinkkuja koska tutkimuksen mukaan heille yleensä käy vain suurituloinen mies.

Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvat ikisinkkumiehet ovat ilmeisesti pitkäaikaistyöttömiä? Vai millaisista kuukausiansioista puhutaan tässä alimmassa tuloviidenneksessä?

Vierailija kirjoitti:

Jos nuorena aloittaa tupakoinnin ja kännäämisen, niin sehän kertoo ihmisen luonteesta, oletko samaa mieltä?

Tai perheen sisäisistä ongelmista jotka ovat hänestä riippumattomia. Onko turvakodin lapset itse syyllisiä tilanteeseensa ja pahaan oloonsa?

Vierailija kirjoitti:

Tilastokeskuksen mukaan miehen tulot vaikuttavat erittäin paljon pariutumisen todennäköisyyteen. Suomalaisen tutkimuksen mukaan ylimmän tuloviidenneksen miehissä ei ole käytännössä ollenkaan vastentahtoisesti pariutumattomia, kun taas aliman tuloviidenneksen miehistä lähes puolet on ilman naista.

Naisen pariutumismahdollisuuksiin tuo ei vaikuta, ainoastaan suurituloisissa naisissa on hieman enemmän sinkkuja koska tutkimuksen mukaan heille yleensä käy vain suurituloinen mies.

Olisiko tähän lähdeviitettä? Osmo Kontulan (Perhebarometri 2013, s. 21, viittaus vuoden 2008 tutkimukseen) mukaan ylimmässä tuloluokassa sekä miehistä että naisista 10% oli yksineläjiä. Pienituloisista taas oli yksineläjiä Kontulan mukaan noin puolet miehistä ja kolmasosa naisista.  Yksineläjä ei tietysti ole sama asia kuin pariutunut, mutta johonkin suuntaan se viittaa. Pienituloisissa on opiskelijoita ja eläkeläisiä aika paljon, myös enemmän naisia kuin miehiä (kotiäidit ja em. ryhmät), joka selittäisi ison osan tästä - en nähnyt tässä mitään tietoa ikävakioinnista, joten aika karkealla seulalla mennään. Toki ryhmässä on myös ns. syrjäytyneitä.

Noin viisi prosenttia miehistä ja naisista ei ao. tutkimuksen mukaan solminut avo- tai avioliittoa elämänsä aikana. 95 % oli siis löytänyt kumppanin jossain vaiheessa elämäänsä yhdessäasumiskriteerillä mitattuna. Tutkimus on toki kuusi vuotta vanha, mutta tilanne ei varmaan ihan hirveästi ole muuttunut (jonkin verran ehkä). Miehet ja naiset näyttävät kuitenkin aika tasavertaisilta pariutumisen osalta Kontulan mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja koska Danny De Vito on naimisissa, niin voimme vetää johtopäätöksen, että naisten maku miesten suhteen on hyvin laaja.

Danny olisi ikisinkku jos hän ei olisi menestynyt näyttelijä. Se oli pointtini. Naisten vaakakupissa painaa miesten sosiaalihierarkinen ja rahallinen taso. Miesten vaakakupissa lähinnä ulkonäkö. Tunteet ja muut tulevat mukaan kun ensitapaamisten jälkeen on tultu kunnolla juttuun ja suhteeseen.

Jos noin on, niin miehethän tuossa vahvoilla ovat. Sosiaalisia taitoja voi opetella, verkostoitumalla saa sitä "sosiaalihierarkiaa" ja opiskelemalla pääsee ammattiin, jossa on hyvät tulot. Naiset taas palstatotuuden mukaan ovat kauneimmillaan nuorena (ja silloinkin vain osa heistä) ja siitä alkaa nopea alamäki.

Eli eiköhän ruveta, siskot, valittamaan, kun miehille kelpaavat vain kauniit naiset. Kehitetään vaikka teoria, että mitä kauniimpi nainen, sitä helpompi hänen on löytää kiinnostuneita miehiä.

Tyypillistä, tuon neutraalisti yhden faktan esiin ja Vauva-palstan mammat ottavat heti itseensä siitä tosiasiasta että naiset eivät olekaan viattomia ja täydellisiä enkeleitä vaan vähintään yhtä pinnallisia parinvalinnassa kuin miehetkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nuorena aloittaa tupakoinnin ja kännäämisen, niin sehän kertoo ihmisen luonteesta, oletko samaa mieltä?

Tai perheen sisäisistä ongelmista jotka ovat hänestä riippumattomia. Onko turvakodin lapset itse syyllisiä tilanteeseensa ja pahaan oloonsa?

Ja tyttö, jonka kotona ongelmat on aina ratkaistu tarjoamalla ruokaa ja syömällä, on yhtä lailla oikeutettu saamaan sporttinen, hyvännäköinen mies, koska ei hän ole itse syyllinen syömishäiriöönsä. Tai tyttö, joka on huonon kotitaustansa vuoksi ajautunut hakemaan miesten hyväksyntää harrastamalla seksiä heidän kanssaan, on yhtä lailla syytön elämäntapaansa, ja hänelle kuuluu kunnollinen puoliso.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nuorena aloittaa tupakoinnin ja kännäämisen, niin sehän kertoo ihmisen luonteesta, oletko samaa mieltä?

Tai perheen sisäisistä ongelmista jotka ovat hänestä riippumattomia. Onko turvakodin lapset itse syyllisiä tilanteeseensa ja pahaan oloonsa?

Eivät ole välttämättä itse syyllisiä, mutta ei silti kenenkään velvollisuus ole haluta puolisokseen ongelmaista ja mieleltään sairasta ihmistä. Ei sellaisesta tule hyvää vanhempaa. Ensin ne päihteet pois ja pää kuntoon, ammattilaisten avulla, ja sitten vasta on parisuhteen aika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siksi, että keskimäärin miehet on varakkaampia, kuin naiset?

Ja miehet jotka eivät ole, suuremmalla todennäköisyydellä ovat sinkkuja.

 

Ja ihan varmasti, kun siellä ei yksinkertaisesti ole naisia ja perhe itsessään on statussymboli. Mutta ei siellä (Aasiassa) sinkkunaisiakaan katsota hyvällä. Naisten arvo (ja usein toimeentulo) mitataan siinä pääsekö naimisiin.

En ole tässä maalailemassa naisista mitään hirviöitä joten voit kiltisti lopettaa sen vastakkainasettelun. Pointtini oli että sama ilmiö toistuu sekä nyky-yhteiskunnissa että vanhoillisissa "perhe ensin ja suku päättää"-maissa. Tasoteoria on siksi osittain oikeassa jos puhumme sosiaalisesta hierarkiasta, mihin ei miesten kohdalla ulkonäköjutut niin rankasti tule kuvioihin. Onhan kuitenkin Danny Devitollakin se vaimo vaikka lystikkään puutarhatontun näköinen ukkeli onkin ja hän on sekä varakkuudeltaan että sosiaaliselta hierarkialtaan melkoisen korkealla.

Jos naiset valitsee ylöspäin, silloinhan mehet valitsee alaspäin. Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja koska Danny De Vito on naimisissa, niin voimme vetää johtopäätöksen, että naisten maku miesten suhteen on hyvin laaja.

Danny olisi ikisinkku jos hän ei olisi menestynyt näyttelijä. Se oli pointtini. Naisten vaakakupissa painaa miesten sosiaalihierarkinen ja rahallinen taso. Miesten vaakakupissa lähinnä ulkonäkö. Tunteet ja muut tulevat mukaan kun ensitapaamisten jälkeen on tultu kunnolla juttuun ja suhteeseen.

Jos noin on, niin miehethän tuossa vahvoilla ovat. Sosiaalisia taitoja voi opetella, verkostoitumalla saa sitä "sosiaalihierarkiaa" ja opiskelemalla pääsee ammattiin, jossa on hyvät tulot. Naiset taas palstatotuuden mukaan ovat kauneimmillaan nuorena (ja silloinkin vain osa heistä) ja siitä alkaa nopea alamäki.

Eli eiköhän ruveta, siskot, valittamaan, kun miehille kelpaavat vain kauniit naiset. Kehitetään vaikka teoria, että mitä kauniimpi nainen, sitä helpompi hänen on löytää kiinnostuneita miehiä.

Tyypillistä, tuon neutraalisti yhden faktan esiin ja Vauva-palstan mammat ottavat heti itseensä siitä tosiasiasta että naiset eivät olekaan viattomia ja täydellisiä enkeleitä vaan vähintään yhtä pinnallisia parinvalinnassa kuin miehetkin.

Ihan tiedoksesi, että käyt väittelyä ihan vain oman pääsi sisällä. Ainakin itse olen jo kauan sitten todennut, että kiinnostuakseni jostain miehestä minun pitää ensimmäiseksi kokea hänet puoleensavetäväksi. Parisuhde ei ole ystävyyssuhde vaan siihen kuuluu myös läheisyys ja seksi, eli sen miehen pitää olla sellainen, joka saa minut haluamaan häntä. Sen jälkeen - ellei kyseessä ole pelkkä seksisuhde - hänen pitää olla älykäs ja luonteeltaan sellainen, että sovimme yhteen. Minä pidän miehistä, jotka ovat itsevarmoja, aloitteellisia, hauskoja, sosiaalisia, määrätietoisia ja luotettavia. Sen jälkeen pitää vielä kohdata elämäntilanteiden, arvomaailmojen ja tulevaisuuden suunnitelmien.

Eli ensin puoleensavetävä ulkonäkö, joka herättää halun tutustua paremmin, ja jos nuo muutkin asiat alkavat natsata niin siitä se lähtee. Ja sellaisen miehen kohtasin seitsemän vuoden sinkkuuden jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nuorena aloittaa tupakoinnin ja kännäämisen, niin sehän kertoo ihmisen luonteesta, oletko samaa mieltä?

Tai perheen sisäisistä ongelmista jotka ovat hänestä riippumattomia. Onko turvakodin lapset itse syyllisiä tilanteeseensa ja pahaan oloonsa?

Ja tyttö, jonka kotona ongelmat on aina ratkaistu tarjoamalla ruokaa ja syömällä, on yhtä lailla oikeutettu saamaan sporttinen, hyvännäköinen mies, koska ei hän ole itse syyllinen syömishäiriöönsä. Tai tyttö, joka on huonon kotitaustansa vuoksi ajautunut hakemaan miesten hyväksyntää harrastamalla seksiä heidän kanssaan, on yhtä lailla syytön elämäntapaansa, ja hänelle kuuluu kunnollinen puoliso.

Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa mistä puhuin, eikä ketjun aiheenkaan. Aika sinun ottaa lääkkeesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoluokittaja kirjoitti:

Moni nainen kieltää tasojen olemassa olon yksilöllisiin eroihin vedotin. Tasojen idea on kuitenkin asian keskimääräisyys. Eli miten suosittu joku on suuren joukon keskuudessa. Silloinhan on mahdollisuus valita kumppani suuremmasta joukosta. 

Sanottakoon kuitenkin, että se, mikä toteutuu yleisellä tasolla, ei välttämättä toteudu yksilötasolla.

Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat. Mutta näissä keskimääräisyyksissä on kyse kuitenkin todennäköisyyksistä. On todennäköisempää, että pyörätuolissa olevan on vaikeampaa löytää parisuhdetta kuin terveen ja urheilullisen. Koskee niin miehiä kuin naisiakin. Samoin on todennäköisempää, että sosiaalinen ja sosiaalisesti lahjakas tapaa paljon enemmän ihmisiä kuin kotona viihtyvä ja sosiaalisesti taitamaton, joten luonnollisesti hänellä on myös suurempi todennäköisyys löytää puoliso. Kuitenkin esimerkiksi pihin kotona viihtyvän miljonäärin on todennäköisesti vaikeampaa löytää parisuhdetta kuin paljon ihmisiä tapaavan sähköasentajan.

Keskimääräisyydet ovat aina keskimääräisyyksiä, mutta ihastuminen ja rakastuminen on aina yksilöllistä. Ihastumiseen ja rakastumiseen vaikuttaa monet tekjät, mutta erityisesti aiemmat kokemukset. Toinen voi olla paperilla tasokas, mutta sattuu tuntemaan vaikka suvustaan tai kaveripiirinsä kautta samanlaisia paperilla tasokkaita, jotka ovatkin ihan mulkeroita. Silloin se paperilla tasokas ei kiinnosta, koska liittää tiettyihin ominaisuuksiin epämiellyttäviä piirteitä. Esimerkiksi jonkun mielestä varallisuudella lesoilu on äärettömän vastenmielistä, mutta jonkun toisen mielestä ei. Tutustuin aikoinaan mieheen, joka oli keskimääräistä komeampi, menestyvä ja varmaan tasoltaan kympin luokkaa. Hän halusi viedä mut ravintolaan syömään, mutta koko aterian ajan hän vain kertoi, mitä kaikkea hän omisti, kuinka paljon tienasi, mitä suunnitelmia hänellä oli kasvattaa varallisuuttaan entisestään. Hänen tapansa toimia ensitreffeillä on varmasti toiminut monen naisen kohdalla, mutta varakkaassa kodissa kasvaneena minusta koko illallinen oli kiusallinen ja mies pikemminkin niljakas kuin viehättävä. Lopulta kysyin häneltä, oliko hän ajatellut ostaa minut vai minkä sen lesoilun tarkoituksena oikein oli. Noh, ei nähty toista kertaa ja hyvä niin. 

Kuinka monta kertaa se pitää sanoa ettei tuo vaikuta yhtään mihinkään.

"Tasoteoria" perustuu toteutuneisiin pariutumisiin, ei toteutumattomiin.

Naiset vetoavat aina niihin toteutumattomiin, ja jokainen tajuaa miksi.

Tässä keskusteluohje palstalaisille:

"No minä treffailin pitkää, komeaa ja varakasta miestä joka osoittautui m*lkuksi. Annoin pakit"

"Miksi treffailit kyseistä miestä? Mikä hänessä kiinnosti ellei pituus, komeus ja varakkuus?"

"Seliseliseli...mutta en pariutunut sen miehen kanssa eli tasoteoria on tuubaa!!!1"

"No millaisen miehen kanssa sitten pariuduit?"

"Seliseliseli...no pitkän ja komean ja menestyvän mutta se oli pelkkää sattumaa!!!1"

Tasoteoreetikko kuvittelee, että kaikki naiset pariutuu komean alusvaatemallkirurgilentäjän kanssa sen sijaan että se kumppani olisi tavallinen peruspertti. Suurin osa ihmisistä on tavallisia perunoita ja he pariutuvat tavallisten perunoiden kanssa.

Jos esimerkin naisen korvaa tavisnaisella, kyllä, silloin pitkä ja komea menestyjä on tavismies.

Tasoteoria pätee yhä koska tavisnaiselle ei käy keskitason selkeästi alittava mies.

Keskitason alittava oli se 200-kiloinen eli siitä ylös oli tavis.

Tai 170cm hoikka ja ujo mies joka olisi varmasti hyvä mies jollekin naiselle mutta ei herätä juuri sinussa (eikä muissakaan naisissa) kemioita.

Minun alle 170 mieheni on sellainen jonka moni nainen on sanonut haluavansa. Arvaatko lainkaan mikä tekee hänestä sellaisen?

Ei raha, ei sosiaalisuus, ei pituus.

Minullekin on moni tuttavanainen sanonut, että saisivatpa he miehen, joka on juuri sellainen kuin minä. Kuitenkin herää kysymys miksi sitten minua ei voi ottaa? Olenhan ollut koko ajan sinkkuna

ohis

Eli oletko sinä osoittanut kiinnostuksesi näitä tuttavanaisia kohtaan sen jälkeen kun he ovat kertoneet sinulle haluavansa sinun kaltaisesi miehen? Olet pyytänyt treffeille ja saanut kuitenkin pakit? Ja tämä sama kuvio on toistunut monta kertaa?