Lue keskustelun säännöt.
Ikuisuusaihe once again: A) sielujen sympatia tai ei mitään vai B) otetaan se, mikä omalta tasolta katsottuna on paras catch
Tutkija
02.07.2019 |
Asia nousi mieleen, katsoin Ylen dokkaria aiheesta. Tällä palstalla useissa keskusteluissa tulee nämä selitykset parinvalintaan ja aika usein menee kommenteissa tunteisiin, jos joku on eri mieltä kuin itse.
A) Kun sen oikean kohtaa, siinä ei paina ulkonäkö,koulutus tai varallisuus jne. Joskus ihminen ei vain kohtaa sitä oikeaa, silloin voi olla parempi olla yksin. Ei rakkaus/välittäminen voi siihen loppua, jos toisen ominaisuus x muuttuu suuntaan y.
B) Ihmisellä on tietty "markkina-arvo" parisuhdeasioissa ja normi-ihminen jotenkin tämän oman arvonsa tiedostaa ja osaa katsoa oikeaa "kohderyhmää". On luonnollista, että tässä pyrkii maksimoimaan "vaihto-arvonsa". En tarkoita, että nämä olisivat tietoisia "laskelmoituja" päätöksiä välttämättä.
Arvioi kumpi näistä (ääripäistä) paremmin kuvaa omaa ajatteluasi sukupuolen mukaan.
Kommentit (689)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tasoteoria nyt sama, kuin ajatus siitä, että ihminen haluaa kumppanikseen ihmisen, jolla on suurinpiirtein samanlainen arvomaailma ja ovat temperamentiltaan lähempänä toisiaan? Onhan se nyt aika selviö, että kukaan ihminen ei halua vaikeuttaa elämäänsä turhaan ottamalla puolisoa, jonka kanssa saa tapella kaikesta.
En ole sama henkilö mutta ei tuo pelkkä teoria ole. Maailmanlaajuisesti kulttuurista riippumatta naiset silti useimmiten avioituvat aina samantasoisen tai tasoa ylemmän miehen kanssa. Tämä siis sekä vapaissa länsimaissa että konservatiivisissa köyhissä maissa missä perheet sopivat avioitumisista. "Aito rakkaus ensisilmäyksellä" on vain poikkeus sääntöön. Köyhä Klonkun näköinen mies joko kuolee yksin tai löytää jostain vielä köyhemmän vaimon.
Eli kyse ei oikeasti ole tasosta, vaan arvomaailman kohtaamisesta. Luuletko oikeasti, että mies vain ottaa sen naisen, jonka saa? Kyllä se nainen tarjoaa sille miehelle jotain, mitä hänkin haluaa. Se, että pariskunta on jonkin ulkopuolisen mielestä "eri tasoa", on vain tämän ulkopuolisen tyypin projektio omista arvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Onko tasoteoria nyt sama, kuin ajatus siitä, että ihminen haluaa kumppanikseen ihmisen, jolla on suurinpiirtein samanlainen arvomaailma ja ovat temperamentiltaan lähempänä toisiaan? Onhan se nyt aika selviö, että kukaan ihminen ei halua vaikeuttaa elämäänsä turhaan ottamalla puolisoa, jonka kanssa saa tapella kaikesta."
Ei.
Esimerkiksi jos bisneshenkinen nainen haluaa bisneshenkisen mehen, tai hippihenkinen nainen haluaa hippihenkisen miehen - se ei ole tasoteoriaa.
Tasoteoriaa on se kuka valitsee kenetkin ko. kategorian sisällä. Esimerkiksi huippukaunis bisnesnainen valitsee komean firman pomon tai huippukaunis hippinainen komean/arvostetun hippigurun (kauneus vs komeus/status).
Se että hippinanien ei halua toimaria tai bisnesnainen ei halua hippigurua, ei horjuta tasoteoriaa. Vain toteutuneet pariutmiset ratkaisevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paitsi että palstan teoreetikot ovat vähän pihalla. Sama kuin he välttäisivät että kaikki haluavat asua rivitalossa huolimatta siitä missä se rivitalo sijaitsee.
Ns. normaali ihminen ei ensinnäkään hae kumppania epätoivoisesti kilpailuttamalla, vaan tarttumalla tilaisuuksiin, kun sellainen sattuu kohdalla. Toki sarjadeittailijoitakin on olemassa, mutta ainakin suomalaisessa kulttuurissa he ovat vielä vähemmistö, joskin äänekäs sellainen, ja heistä iltapäivälehdet tykkäävät normaalista poikkeavina kirjoitella.
Tämä! Palstalla näkee hyvin usein ajatusmaailmaa, jossa naisilla on miehiä ikään kuin jonossa odottamassa, ja heistä sitten pitäisi osata valita oman tasoinen ja kunnollinen. Enpä ole ollut ikinä sellaisessa tilanteessa. Ennen kuin nykyisen puolisoni tapasin, olin seitsemän vuotta sinkkuna, kun en kohdannut yhtään miestä, joista valita. Ja ainoa syy, miksi puolisoni kanssa nyt olen, on että ihastuin. En vertaillut muihin miehiin, laskenut tasomittarilla mikä hänen arvonsa mahtaisi olla ja pohtinut, olenko itse samaa tasoa. Ei, vaan minä ihastuin ja hyvin nopeasti rakastuin. Ja onneksi hänkin. Jos niin ei olisi tapahtunut, olisin suurella todennäköisyydellä edelleen sinkku.
Seitsemään vuoteen et tavannut yhtään miestä?
Aika suoritus. Itse olen halveksittu palstamies, mutta kyllä minäkin jatkuvasti tapaan naisia erilaisissa yhteyksissä illanvietoista harrastusten kautta junan odottamisiin.
Tottakai tapasin, mutta eivät he olleet ensinnäkään läheskään kaikki sinkkuja, toiseksi saman ikäisiä, kolmanneksi haku päällä ja neljänneksi millään tavalla kiinnostavia/minusta kiinnostuneita. Ei se, että heitän tutun bussikuskin kanssa läppää, tarkoita että olisimme toisillemme parisuhdepotentiaalia.
Eivät kiinnostavia ts. kilpailutus ja vertailu olivat käynnissä. Olihan sinullakin siis miehiä ikään kuin jonossa. Ei mitenkään tasoteorian vastainen kuvio tämä.
Minä olen käsittänyt, että tasoteoriassa kilpailutus olisi tietoista.
En mä mieti joka tapaamani miehen kohdalla, että oliskohan tuosta mulle kumppaniksi tai miksi en tuota miestä halua.
En näe, miksi sen pitäisi tietoista olla. Ymmärtääkseni kyse on vain siitä, että tasoteoreetikot havainnoivat, minkälaiset miehet ovat naisten suosiossa, ja pyrkivät siitä päättelemään, mitkä ominaisuudet suosiota ennustavat.
Ja mitä sitten tapahtuu? Miten he hyödyntävät tätä tietoa? Kehittämällä itsessään niitä ominaisuuksia, jotka selvästi naisia miellyttävät? Jankuttamalla asiasta vauvalehden palstalla äitinsä ikäisten naisten kanssa?
Kuka mitenkin. Osa ehkä tosiaan lähtee vaatekaupoille ja kuntosalille kehittääkseen itseään halutummaksi. Toiset ovat tyytyväisiä saadessaan selityksen huonolle naisonnelleen. Jotkut ovat muuten vain kiinnostuneita samaan tapaan kuin monet lukevat vaikkapa sotahistoriaa. Varmasti muitakin vaihtoehtoja on.
Juuri noin.
Ketjut ovat tälläistä vänkäämistä koska se on ainoa keino saada naisista totuus irti. Tarvitaan se 10-20 sivullista juupas-eipäs-väittelyä ennen kuin naiset myöntävät että totta kai X kaltainen mies on halutumpi kuin Y kaltainen mies, koska biologia ja itsestäänselvyydet.
Oletko tietoinen siitä, kuinka autistiselta tuo kuulostaa? "Käytänpä elämäni siihen, että otan ventovieraista äitini ikäisistä naisista totuuden irti jankuttamalla vauvapalstalla." (Tosin joka kerta ne ovat eri naisia ja saman ketjun sisälläkin on lukuisia eri vastaajia.)
No ehkäpä vastapuolellakin on eri miehiä?
Miten nämä eri miehet toistaisivat samoja vuorosanoja keskustelusta toiseen? Kopioivat vanhoja keskusteluja? Sori vaan, kyllä täällä jollain se sama levy on jäänyt jumittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paitsi että palstan teoreetikot ovat vähän pihalla. Sama kuin he välttäisivät että kaikki haluavat asua rivitalossa huolimatta siitä missä se rivitalo sijaitsee.
Ns. normaali ihminen ei ensinnäkään hae kumppania epätoivoisesti kilpailuttamalla, vaan tarttumalla tilaisuuksiin, kun sellainen sattuu kohdalla. Toki sarjadeittailijoitakin on olemassa, mutta ainakin suomalaisessa kulttuurissa he ovat vielä vähemmistö, joskin äänekäs sellainen, ja heistä iltapäivälehdet tykkäävät normaalista poikkeavina kirjoitella.
Tämä! Palstalla näkee hyvin usein ajatusmaailmaa, jossa naisilla on miehiä ikään kuin jonossa odottamassa, ja heistä sitten pitäisi osata valita oman tasoinen ja kunnollinen. Enpä ole ollut ikinä sellaisessa tilanteessa. Ennen kuin nykyisen puolisoni tapasin, olin seitsemän vuotta sinkkuna, kun en kohdannut yhtään miestä, joista valita. Ja ainoa syy, miksi puolisoni kanssa nyt olen, on että ihastuin. En vertaillut muihin miehiin, laskenut tasomittarilla mikä hänen arvonsa mahtaisi olla ja pohtinut, olenko itse samaa tasoa. Ei, vaan minä ihastuin ja hyvin nopeasti rakastuin. Ja onneksi hänkin. Jos niin ei olisi tapahtunut, olisin suurella todennäköisyydellä edelleen sinkku.
Seitsemään vuoteen et tavannut yhtään miestä?
Aika suoritus. Itse olen halveksittu palstamies, mutta kyllä minäkin jatkuvasti tapaan naisia erilaisissa yhteyksissä illanvietoista harrastusten kautta junan odottamisiin.
Tottakai tapasin, mutta eivät he olleet ensinnäkään läheskään kaikki sinkkuja, toiseksi saman ikäisiä, kolmanneksi haku päällä ja neljänneksi millään tavalla kiinnostavia/minusta kiinnostuneita. Ei se, että heitän tutun bussikuskin kanssa läppää, tarkoita että olisimme toisillemme parisuhdepotentiaalia.
Eivät kiinnostavia ts. kilpailutus ja vertailu olivat käynnissä. Olihan sinullakin siis miehiä ikään kuin jonossa. Ei mitenkään tasoteorian vastainen kuvio tämä.
Minä olen käsittänyt, että tasoteoriassa kilpailutus olisi tietoista.
En mä mieti joka tapaamani miehen kohdalla, että oliskohan tuosta mulle kumppaniksi tai miksi en tuota miestä halua.
En näe, miksi sen pitäisi tietoista olla. Ymmärtääkseni kyse on vain siitä, että tasoteoreetikot havainnoivat, minkälaiset miehet ovat naisten suosiossa, ja pyrkivät siitä päättelemään, mitkä ominaisuudet suosiota ennustavat.
Ja mitä sitten tapahtuu? Miten he hyödyntävät tätä tietoa? Kehittämällä itsessään niitä ominaisuuksia, jotka selvästi naisia miellyttävät? Jankuttamalla asiasta vauvalehden palstalla äitinsä ikäisten naisten kanssa?
Kuka mitenkin. Osa ehkä tosiaan lähtee vaatekaupoille ja kuntosalille kehittääkseen itseään halutummaksi. Toiset ovat tyytyväisiä saadessaan selityksen huonolle naisonnelleen. Jotkut ovat muuten vain kiinnostuneita samaan tapaan kuin monet lukevat vaikkapa sotahistoriaa. Varmasti muitakin vaihtoehtoja on.
Juuri noin.
Ketjut ovat tälläistä vänkäämistä koska se on ainoa keino saada naisista totuus irti. Tarvitaan se 10-20 sivullista juupas-eipäs-väittelyä ennen kuin naiset myöntävät että totta kai X kaltainen mies on halutumpi kuin Y kaltainen mies, koska biologia ja itsestäänselvyydet.
Mieheni on joissain tilanteissa itsevarma, toisissa ei. Hän osaa olla päättäväinen ja määrätietoinen mutta toisissa asioissa ei. Sosiaalisuus ja "viihdyttävyys" riippuu myös tilanteesta. Hän pystyy olemaan dominoiva tai alistuva, riippuu tilanteesta.
Miten tämä istuu tasoteoriaan? Pystyykö teoria ollenkaan käsittelemään oikeita ihmisiä vai onko se vain karikatyyri jostain olemattomasta?
121212 kirjoitti:
"Onko tasoteoria nyt sama, kuin ajatus siitä, että ihminen haluaa kumppanikseen ihmisen, jolla on suurinpiirtein samanlainen arvomaailma ja ovat temperamentiltaan lähempänä toisiaan? Onhan se nyt aika selviö, että kukaan ihminen ei halua vaikeuttaa elämäänsä turhaan ottamalla puolisoa, jonka kanssa saa tapella kaikesta."
Ei.
Esimerkiksi jos bisneshenkinen nainen haluaa bisneshenkisen mehen, tai hippihenkinen nainen haluaa hippihenkisen miehen - se ei ole tasoteoriaa.
Tasoteoriaa on se kuka valitsee kenetkin ko. kategorian sisällä. Esimerkiksi huippukaunis bisnesnainen valitsee komean firman pomon tai huippukaunis hippinainen komean/arvostetun hippigurun (kauneus vs komeus/status).
Se että hippinanien ei halua toimaria tai bisnesnainen ei halua hippigurua, ei horjuta tasoteoriaa. Vain toteutuneet pariutmiset ratkaisevat.
Ok. Ja mitä hyötyä meille on tuosta teoriasta? Ainakaan omaan elämääni se ei vaikuta millään tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysynnän ja tarjonnan laki ei sovellu parisuhteiden muodostamiseen jos ja kun puhutaan ulkoisista statustekijöistä, kun tosiasiassa suurin osa parisuhteista perustuukin henkisiin seikkoihin. Siksi se on huuhaateoria. Hauska idea, jolla voi leikitellä, mutta jonka jotkut yleensä vähän syrjäytyneet tuntuvat ottavan ihan liian tosissaan.
Oma käsitykseni on se, että jos valitsemme tähän tuhat pariskuntaa, niin voimme havaita, että parit ovat satunnaista enemmän ulkoisilta statustekijöiltään samantasoisia. Miten itse arvelet?
Mutta tämähän riippuu aivan siitä, mitä ulkonäössä pitää korkeana tasona ja mitä ei. Naisnäkökulmasta voin nyt ottaa esimerkkinä pari juttua; toiset tykkää kaljusta, toisille totaalinen ei. Osa tykkää parrasta, osa ei, viikset taitaa jakaa vielä enemmän mielipiteitä. Pitkä tukka vs. lyhyt tukka, silmien väri, kropan malli etc... Näistä esimerkiksi kropan ulkonäkö voi taas kertoa samanlaisista arvoista. Jos molemmat on hoikkia ja urheilullisia, voi vetää johtopäätöksen, että terveet elämäntavat ja liikunta on molemmilla korkealla prioriteetilla.
Onko tasoteoria nyt sama, kuin ajatus siitä, että ihminen haluaa kumppanikseen ihmisen, jolla on suurinpiirtein samanlainen arvomaailma ja ovat temperamentiltaan lähempänä toisiaan? Onhan se nyt aika selviö, että kukaan ihminen ei halua vaikeuttaa elämäänsä turhaan ottamalla puolisoa, jonka kanssa saa tapella kaikesta.
Heikko selitys tämä. Aika monella suositulla ulkonäön piirteellä (miehillä esimerkiksi pituus, kasvojen symmetrisyys, harteikkuus) ei ole yhtään mitään tekemistä arvomaailman tai temperamentin kanssa, eivätkä ne käytännössä vaikuta parisuhteeseen mitenkään.
Tämä luonne suhteessa ulkonäköön näkyy usein olevan näiden mielestä todellinen asia. Jossain keskustelussa 121212 oli sitä mieltä että hyvännäköisiltä miehiltä saa automaattisesti hyvää seksiä ja rumilta ei.
121212 kirjoitti:
"Onko tasoteoria nyt sama, kuin ajatus siitä, että ihminen haluaa kumppanikseen ihmisen, jolla on suurinpiirtein samanlainen arvomaailma ja ovat temperamentiltaan lähempänä toisiaan? Onhan se nyt aika selviö, että kukaan ihminen ei halua vaikeuttaa elämäänsä turhaan ottamalla puolisoa, jonka kanssa saa tapella kaikesta."
Ei.
Esimerkiksi jos bisneshenkinen nainen haluaa bisneshenkisen mehen, tai hippihenkinen nainen haluaa hippihenkisen miehen - se ei ole tasoteoriaa.
Tasoteoriaa on se kuka valitsee kenetkin ko. kategorian sisällä. Esimerkiksi huippukaunis bisnesnainen valitsee komean firman pomon tai huippukaunis hippinainen komean/arvostetun hippigurun (kauneus vs komeus/status).
Se että hippinanien ei halua toimaria tai bisnesnainen ei halua hippigurua, ei horjuta tasoteoriaa. Vain toteutuneet pariutmiset ratkaisevat.
Mutta huippukomea mies valitsee ruman naisen, jos voi, sen saman kategorian sisällä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mutta tämähän riippuu aivan siitä, mitä ulkonäössä pitää korkeana tasona ja mitä ei. Naisnäkökulmasta voin nyt ottaa esimerkkinä pari juttua; toiset tykkää kaljusta, toisille totaalinen ei. Osa tykkää parrasta, osa ei, viikset taitaa jakaa vielä enemmän mielipiteitä. Pitkä tukka vs. lyhyt tukka, silmien väri, kropan malli etc... Näistä esimerkiksi kropan ulkonäkö voi taas kertoa samanlaisista arvoista. Jos molemmat on hoikkia ja urheilullisia, voi vetää johtopäätöksen, että terveet elämäntavat ja liikunta on molemmilla korkealla prioriteetilla."
Kommentoin myös tätä.
Tässä on listattuna makuasioita kuten parta tai viikset, tai jopa se kuinka urheilullinen mies on.
Tasoasioita puolestaan ovat kasvojen komeus, pituus, kropan geneettinen malli, jne. Esimerkiksi komeakasvoinen 185cm geneettisesti raamikas mies on ulkonäön osalta suosittu parran ja viiksien kanssa tai ilman, urheilullisena tai iskävartaloisena, jne. Mies voi vedota eri naisiin tyylistä riippuen, mutta suosio on ja pysyy.
Naisen tasoon vaikuttaa huomattavasti enemmän liikunnallisuus ja hoikkuus.
121212 kirjoitti:
"Onko tasoteoria nyt sama, kuin ajatus siitä, että ihminen haluaa kumppanikseen ihmisen, jolla on suurinpiirtein samanlainen arvomaailma ja ovat temperamentiltaan lähempänä toisiaan? Onhan se nyt aika selviö, että kukaan ihminen ei halua vaikeuttaa elämäänsä turhaan ottamalla puolisoa, jonka kanssa saa tapella kaikesta."
Ei.
Esimerkiksi jos bisneshenkinen nainen haluaa bisneshenkisen mehen, tai hippihenkinen nainen haluaa hippihenkisen miehen - se ei ole tasoteoriaa.
Tasoteoriaa on se kuka valitsee kenetkin ko. kategorian sisällä. Esimerkiksi huippukaunis bisnesnainen valitsee komean firman pomon tai huippukaunis hippinainen komean/arvostetun hippigurun (kauneus vs komeus/status).
Se että hippinanien ei halua toimaria tai bisnesnainen ei halua hippigurua, ei horjuta tasoteoriaa. Vain toteutuneet pariutmiset ratkaisevat.
Jos kerta vain toteutuneet pariutumiset ovat tasoteoriaa niin silloinhan myös se että ikävät ja rumat jankkarit jäävät ilman suhdetta ei ole tasoteoriaa. Vain toteutuneet pariutumiset lasketaan. Kuulostat tyhmältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
"Onko tasoteoria nyt sama, kuin ajatus siitä, että ihminen haluaa kumppanikseen ihmisen, jolla on suurinpiirtein samanlainen arvomaailma ja ovat temperamentiltaan lähempänä toisiaan? Onhan se nyt aika selviö, että kukaan ihminen ei halua vaikeuttaa elämäänsä turhaan ottamalla puolisoa, jonka kanssa saa tapella kaikesta."
Ei.
Esimerkiksi jos bisneshenkinen nainen haluaa bisneshenkisen mehen, tai hippihenkinen nainen haluaa hippihenkisen miehen - se ei ole tasoteoriaa.
Tasoteoriaa on se kuka valitsee kenetkin ko. kategorian sisällä. Esimerkiksi huippukaunis bisnesnainen valitsee komean firman pomon tai huippukaunis hippinainen komean/arvostetun hippigurun (kauneus vs komeus/status).
Se että hippinanien ei halua toimaria tai bisnesnainen ei halua hippigurua, ei horjuta tasoteoriaa. Vain toteutuneet pariutmiset ratkaisevat.
Onko nämä toteutuneet pariutumiset tutkittu jossain?
121212 kirjoitti:
"Mutta tämähän riippuu aivan siitä, mitä ulkonäössä pitää korkeana tasona ja mitä ei. Naisnäkökulmasta voin nyt ottaa esimerkkinä pari juttua; toiset tykkää kaljusta, toisille totaalinen ei. Osa tykkää parrasta, osa ei, viikset taitaa jakaa vielä enemmän mielipiteitä. Pitkä tukka vs. lyhyt tukka, silmien väri, kropan malli etc... Näistä esimerkiksi kropan ulkonäkö voi taas kertoa samanlaisista arvoista. Jos molemmat on hoikkia ja urheilullisia, voi vetää johtopäätöksen, että terveet elämäntavat ja liikunta on molemmilla korkealla prioriteetilla."
Kommentoin myös tätä.
Tässä on listattuna makuasioita kuten parta tai viikset, tai jopa se kuinka urheilullinen mies on.
Tasoasioita puolestaan ovat kasvojen komeus, pituus, kropan geneettinen malli, jne. Esimerkiksi komeakasvoinen 185cm geneettisesti raamikas mies on ulkonäön osalta suosittu parran ja viiksien kanssa tai ilman, urheilullisena tai iskävartaloisena, jne. Mies voi vedota eri naisiin tyylistä riippuen, mutta suosio on ja pysyy.
Naisen tasoon vaikuttaa huomattavasti enemmän liikunnallisuus ja hoikkuus.
Ja tissien koko, tai takapuolen koko, tai kasvojen malli, tai ruumiinrakenne, tai pituus....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
"Mutta tämähän riippuu aivan siitä, mitä ulkonäössä pitää korkeana tasona ja mitä ei. Naisnäkökulmasta voin nyt ottaa esimerkkinä pari juttua; toiset tykkää kaljusta, toisille totaalinen ei. Osa tykkää parrasta, osa ei, viikset taitaa jakaa vielä enemmän mielipiteitä. Pitkä tukka vs. lyhyt tukka, silmien väri, kropan malli etc... Näistä esimerkiksi kropan ulkonäkö voi taas kertoa samanlaisista arvoista. Jos molemmat on hoikkia ja urheilullisia, voi vetää johtopäätöksen, että terveet elämäntavat ja liikunta on molemmilla korkealla prioriteetilla."
Kommentoin myös tätä.
Tässä on listattuna makuasioita kuten parta tai viikset, tai jopa se kuinka urheilullinen mies on.
Tasoasioita puolestaan ovat kasvojen komeus, pituus, kropan geneettinen malli, jne. Esimerkiksi komeakasvoinen 185cm geneettisesti raamikas mies on ulkonäön osalta suosittu parran ja viiksien kanssa tai ilman, urheilullisena tai iskävartaloisena, jne. Mies voi vedota eri naisiin tyylistä riippuen, mutta suosio on ja pysyy.
Naisen tasoon vaikuttaa huomattavasti enemmän liikunnallisuus ja hoikkuus.
Kaikki miehet siis kelpaa jollekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paitsi että palstan teoreetikot ovat vähän pihalla. Sama kuin he välttäisivät että kaikki haluavat asua rivitalossa huolimatta siitä missä se rivitalo sijaitsee.
Ns. normaali ihminen ei ensinnäkään hae kumppania epätoivoisesti kilpailuttamalla, vaan tarttumalla tilaisuuksiin, kun sellainen sattuu kohdalla. Toki sarjadeittailijoitakin on olemassa, mutta ainakin suomalaisessa kulttuurissa he ovat vielä vähemmistö, joskin äänekäs sellainen, ja heistä iltapäivälehdet tykkäävät normaalista poikkeavina kirjoitella.
Tämä! Palstalla näkee hyvin usein ajatusmaailmaa, jossa naisilla on miehiä ikään kuin jonossa odottamassa, ja heistä sitten pitäisi osata valita oman tasoinen ja kunnollinen. Enpä ole ollut ikinä sellaisessa tilanteessa. Ennen kuin nykyisen puolisoni tapasin, olin seitsemän vuotta sinkkuna, kun en kohdannut yhtään miestä, joista valita. Ja ainoa syy, miksi puolisoni kanssa nyt olen, on että ihastuin. En vertaillut muihin miehiin, laskenut tasomittarilla mikä hänen arvonsa mahtaisi olla ja pohtinut, olenko itse samaa tasoa. Ei, vaan minä ihastuin ja hyvin nopeasti rakastuin. Ja onneksi hänkin. Jos niin ei olisi tapahtunut, olisin suurella todennäköisyydellä edelleen sinkku.
Seitsemään vuoteen et tavannut yhtään miestä?
Aika suoritus. Itse olen halveksittu palstamies, mutta kyllä minäkin jatkuvasti tapaan naisia erilaisissa yhteyksissä illanvietoista harrastusten kautta junan odottamisiin.
Tottakai tapasin, mutta eivät he olleet ensinnäkään läheskään kaikki sinkkuja, toiseksi saman ikäisiä, kolmanneksi haku päällä ja neljänneksi millään tavalla kiinnostavia/minusta kiinnostuneita. Ei se, että heitän tutun bussikuskin kanssa läppää, tarkoita että olisimme toisillemme parisuhdepotentiaalia.
Eivät kiinnostavia ts. kilpailutus ja vertailu olivat käynnissä. Olihan sinullakin siis miehiä ikään kuin jonossa. Ei mitenkään tasoteorian vastainen kuvio tämä.
Minä olen käsittänyt, että tasoteoriassa kilpailutus olisi tietoista.
En mä mieti joka tapaamani miehen kohdalla, että oliskohan tuosta mulle kumppaniksi tai miksi en tuota miestä halua.
En näe, miksi sen pitäisi tietoista olla. Ymmärtääkseni kyse on vain siitä, että tasoteoreetikot havainnoivat, minkälaiset miehet ovat naisten suosiossa, ja pyrkivät siitä päättelemään, mitkä ominaisuudet suosiota ennustavat.
Ja mitä sitten tapahtuu? Miten he hyödyntävät tätä tietoa? Kehittämällä itsessään niitä ominaisuuksia, jotka selvästi naisia miellyttävät? Jankuttamalla asiasta vauvalehden palstalla äitinsä ikäisten naisten kanssa?
Kuka mitenkin. Osa ehkä tosiaan lähtee vaatekaupoille ja kuntosalille kehittääkseen itseään halutummaksi. Toiset ovat tyytyväisiä saadessaan selityksen huonolle naisonnelleen. Jotkut ovat muuten vain kiinnostuneita samaan tapaan kuin monet lukevat vaikkapa sotahistoriaa. Varmasti muitakin vaihtoehtoja on.
Juuri noin.
Ketjut ovat tälläistä vänkäämistä koska se on ainoa keino saada naisista totuus irti. Tarvitaan se 10-20 sivullista juupas-eipäs-väittelyä ennen kuin naiset myöntävät että totta kai X kaltainen mies on halutumpi kuin Y kaltainen mies, koska biologia ja itsestäänselvyydet.
Oletko tietoinen siitä, kuinka autistiselta tuo kuulostaa? "Käytänpä elämäni siihen, että otan ventovieraista äitini ikäisistä naisista totuuden irti jankuttamalla vauvapalstalla." (Tosin joka kerta ne ovat eri naisia ja saman ketjun sisälläkin on lukuisia eri vastaajia.)
No ehkäpä vastapuolellakin on eri miehiä?
Miten nämä eri miehet toistaisivat samoja vuorosanoja keskustelusta toiseen? Kopioivat vanhoja keskusteluja? Sori vaan, kyllä täällä jollain se sama levy on jäänyt jumittamaan.
Jos nyt rehellisiä ollaan, niin eipä ne naistenkaan vuorosanat juuri vaihtele. Tästä aiheesta ei vaan enää selväsitkään löydy uusia näkökulmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
"Mutta tämähän riippuu aivan siitä, mitä ulkonäössä pitää korkeana tasona ja mitä ei. Naisnäkökulmasta voin nyt ottaa esimerkkinä pari juttua; toiset tykkää kaljusta, toisille totaalinen ei. Osa tykkää parrasta, osa ei, viikset taitaa jakaa vielä enemmän mielipiteitä. Pitkä tukka vs. lyhyt tukka, silmien väri, kropan malli etc... Näistä esimerkiksi kropan ulkonäkö voi taas kertoa samanlaisista arvoista. Jos molemmat on hoikkia ja urheilullisia, voi vetää johtopäätöksen, että terveet elämäntavat ja liikunta on molemmilla korkealla prioriteetilla."
Kommentoin myös tätä.
Tässä on listattuna makuasioita kuten parta tai viikset, tai jopa se kuinka urheilullinen mies on.
Tasoasioita puolestaan ovat kasvojen komeus, pituus, kropan geneettinen malli, jne. Esimerkiksi komeakasvoinen 185cm geneettisesti raamikas mies on ulkonäön osalta suosittu parran ja viiksien kanssa tai ilman, urheilullisena tai iskävartaloisena, jne. Mies voi vedota eri naisiin tyylistä riippuen, mutta suosio on ja pysyy.
Naisen tasoon vaikuttaa huomattavasti enemmän liikunnallisuus ja hoikkuus.
Nyt kun otit taas pituuden esille uskallatko jo heittää arvauksia mikä tekee alle 170cm miehestä suositun naisten keskuudessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paitsi että palstan teoreetikot ovat vähän pihalla. Sama kuin he välttäisivät että kaikki haluavat asua rivitalossa huolimatta siitä missä se rivitalo sijaitsee.
Ns. normaali ihminen ei ensinnäkään hae kumppania epätoivoisesti kilpailuttamalla, vaan tarttumalla tilaisuuksiin, kun sellainen sattuu kohdalla. Toki sarjadeittailijoitakin on olemassa, mutta ainakin suomalaisessa kulttuurissa he ovat vielä vähemmistö, joskin äänekäs sellainen, ja heistä iltapäivälehdet tykkäävät normaalista poikkeavina kirjoitella.
Tämä! Palstalla näkee hyvin usein ajatusmaailmaa, jossa naisilla on miehiä ikään kuin jonossa odottamassa, ja heistä sitten pitäisi osata valita oman tasoinen ja kunnollinen. Enpä ole ollut ikinä sellaisessa tilanteessa. Ennen kuin nykyisen puolisoni tapasin, olin seitsemän vuotta sinkkuna, kun en kohdannut yhtään miestä, joista valita. Ja ainoa syy, miksi puolisoni kanssa nyt olen, on että ihastuin. En vertaillut muihin miehiin, laskenut tasomittarilla mikä hänen arvonsa mahtaisi olla ja pohtinut, olenko itse samaa tasoa. Ei, vaan minä ihastuin ja hyvin nopeasti rakastuin. Ja onneksi hänkin. Jos niin ei olisi tapahtunut, olisin suurella todennäköisyydellä edelleen sinkku.
Seitsemään vuoteen et tavannut yhtään miestä?
Aika suoritus. Itse olen halveksittu palstamies, mutta kyllä minäkin jatkuvasti tapaan naisia erilaisissa yhteyksissä illanvietoista harrastusten kautta junan odottamisiin.
Tottakai tapasin, mutta eivät he olleet ensinnäkään läheskään kaikki sinkkuja, toiseksi saman ikäisiä, kolmanneksi haku päällä ja neljänneksi millään tavalla kiinnostavia/minusta kiinnostuneita. Ei se, että heitän tutun bussikuskin kanssa läppää, tarkoita että olisimme toisillemme parisuhdepotentiaalia.
Eivät kiinnostavia ts. kilpailutus ja vertailu olivat käynnissä. Olihan sinullakin siis miehiä ikään kuin jonossa. Ei mitenkään tasoteorian vastainen kuvio tämä.
Minä olen käsittänyt, että tasoteoriassa kilpailutus olisi tietoista.
En mä mieti joka tapaamani miehen kohdalla, että oliskohan tuosta mulle kumppaniksi tai miksi en tuota miestä halua.
En näe, miksi sen pitäisi tietoista olla. Ymmärtääkseni kyse on vain siitä, että tasoteoreetikot havainnoivat, minkälaiset miehet ovat naisten suosiossa, ja pyrkivät siitä päättelemään, mitkä ominaisuudet suosiota ennustavat.
Ja mitä sitten tapahtuu? Miten he hyödyntävät tätä tietoa? Kehittämällä itsessään niitä ominaisuuksia, jotka selvästi naisia miellyttävät? Jankuttamalla asiasta vauvalehden palstalla äitinsä ikäisten naisten kanssa?
Kuka mitenkin. Osa ehkä tosiaan lähtee vaatekaupoille ja kuntosalille kehittääkseen itseään halutummaksi. Toiset ovat tyytyväisiä saadessaan selityksen huonolle naisonnelleen. Jotkut ovat muuten vain kiinnostuneita samaan tapaan kuin monet lukevat vaikkapa sotahistoriaa. Varmasti muitakin vaihtoehtoja on.
Juuri noin.
Ketjut ovat tälläistä vänkäämistä koska se on ainoa keino saada naisista totuus irti. Tarvitaan se 10-20 sivullista juupas-eipäs-väittelyä ennen kuin naiset myöntävät että totta kai X kaltainen mies on halutumpi kuin Y kaltainen mies, koska biologia ja itsestäänselvyydet.
Oletko tietoinen siitä, kuinka autistiselta tuo kuulostaa? "Käytänpä elämäni siihen, että otan ventovieraista äitini ikäisistä naisista totuuden irti jankuttamalla vauvapalstalla." (Tosin joka kerta ne ovat eri naisia ja saman ketjun sisälläkin on lukuisia eri vastaajia.)
No ehkäpä vastapuolellakin on eri miehiä?
Miten nämä eri miehet toistaisivat samoja vuorosanoja keskustelusta toiseen? Kopioivat vanhoja keskusteluja? Sori vaan, kyllä täällä jollain se sama levy on jäänyt jumittamaan.
Jos nyt rehellisiä ollaan, niin eipä ne naistenkaan vuorosanat juuri vaihtele. Tästä aiheesta ei vaan enää selväsitkään löydy uusia näkökulmia.
Yleensä näissä on hyvin suosittu kysymys mikä on teorian kannattajien käsitys/kokemus siitä mitä on parisuhde.
Sen voisikin kysyä taas kun vastauksia siihen ei ikinä saada.
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
"Mutta tämähän riippuu aivan siitä, mitä ulkonäössä pitää korkeana tasona ja mitä ei. Naisnäkökulmasta voin nyt ottaa esimerkkinä pari juttua; toiset tykkää kaljusta, toisille totaalinen ei. Osa tykkää parrasta, osa ei, viikset taitaa jakaa vielä enemmän mielipiteitä. Pitkä tukka vs. lyhyt tukka, silmien väri, kropan malli etc... Näistä esimerkiksi kropan ulkonäkö voi taas kertoa samanlaisista arvoista. Jos molemmat on hoikkia ja urheilullisia, voi vetää johtopäätöksen, että terveet elämäntavat ja liikunta on molemmilla korkealla prioriteetilla."
Kommentoin myös tätä.
Tässä on listattuna makuasioita kuten parta tai viikset, tai jopa se kuinka urheilullinen mies on.
Tasoasioita puolestaan ovat kasvojen komeus, pituus, kropan geneettinen malli, jne. Esimerkiksi komeakasvoinen 185cm geneettisesti raamikas mies on ulkonäön osalta suosittu parran ja viiksien kanssa tai ilman, urheilullisena tai iskävartaloisena, jne. Mies voi vedota eri naisiin tyylistä riippuen, mutta suosio on ja pysyy.
Naisen tasoon vaikuttaa huomattavasti enemmän liikunnallisuus ja hoikkuus.
Ja tissien koko, tai takapuolen koko, tai kasvojen malli, tai ruumiinrakenne, tai pituus....
Pituus ei juuri vaikuta naisen tasoon, koska miehillä ei ole selkeää preferenssiä asian suhteen. Vaikutusta on korkeintaan ääripäissä, mutta sittenkin rajatusti koska miesten maku on hyvin laaja tässä asiassa. Edes pitkä ja raamikas nainen ei välttämättä ole epäsuosittu, mutta voi kuvitella olevansa jos kelpuuttaa vain pitkiä ja raamikkaita eli suosituimpia miehiä. Todisteena palstaketju jossa heviyhtye Nightwishin (?) laulaja keräsi miesten äänet vaikka on kaukana sirosta missityypistä.
Totta kai naisellakin geeneillä on merkitystä, mutta liikunnallisuuden/hoikkuuden painoarvo on suurempi ja keinoja ulkonäön muokkaamiseen on enemmän.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
"Mutta tämähän riippuu aivan siitä, mitä ulkonäössä pitää korkeana tasona ja mitä ei. Naisnäkökulmasta voin nyt ottaa esimerkkinä pari juttua; toiset tykkää kaljusta, toisille totaalinen ei. Osa tykkää parrasta, osa ei, viikset taitaa jakaa vielä enemmän mielipiteitä. Pitkä tukka vs. lyhyt tukka, silmien väri, kropan malli etc... Näistä esimerkiksi kropan ulkonäkö voi taas kertoa samanlaisista arvoista. Jos molemmat on hoikkia ja urheilullisia, voi vetää johtopäätöksen, että terveet elämäntavat ja liikunta on molemmilla korkealla prioriteetilla."
Kommentoin myös tätä.
Tässä on listattuna makuasioita kuten parta tai viikset, tai jopa se kuinka urheilullinen mies on.
Tasoasioita puolestaan ovat kasvojen komeus, pituus, kropan geneettinen malli, jne. Esimerkiksi komeakasvoinen 185cm geneettisesti raamikas mies on ulkonäön osalta suosittu parran ja viiksien kanssa tai ilman, urheilullisena tai iskävartaloisena, jne. Mies voi vedota eri naisiin tyylistä riippuen, mutta suosio on ja pysyy.
Naisen tasoon vaikuttaa huomattavasti enemmän liikunnallisuus ja hoikkuus.
Ja tissien koko, tai takapuolen koko, tai kasvojen malli, tai ruumiinrakenne, tai pituus....
Pituus ei juuri vaikuta naisen tasoon, koska miehillä ei ole selkeää preferenssiä asian suhteen. Vaikutusta on korkeintaan ääripäissä, mutta sittenkin rajatusti koska miesten maku on hyvin laaja tässä asiassa. Edes pitkä ja raamikas nainen ei välttämättä ole epäsuosittu, mutta voi kuvitella olevansa jos kelpuuttaa vain pitkiä ja raamikkaita eli suosituimpia miehiä. Todisteena palstaketju jossa heviyhtye Nightwishin (?) laulaja keräsi miesten äänet vaikka on kaukana sirosta missityypistä.
Totta kai naisellakin geeneillä on merkitystä, mutta liikunnallisuuden/hoikkuuden painoarvo on suurempi ja keinoja ulkonäön muokkaamiseen on enemmän.
Turusella on hyvän luokan julkkisen status joka nosti hänen arvoaan miesten silmissä. Mitä luulisit hänen suosionsa olevan jos olisi tavistiina?
Vierailija kirjoitti:
Se, että pariskunta on jonkin ulkopuolisen mielestä "eri tasoa", on vain tämän ulkopuolisen tyypin projektio omista arvoista.
Ei siinä mitään projektioita tarvi jos ihan maailmanlaajuiset tutkimustulokset todistavat että nainen avioituu yleensä joko samantasoisen tai ylemmän miehen kanssa. Ja puhun nyt sosiaalisesta hierarkiasta sekä varallisuudesta, näistä käytännönläheisemmistä asioista. Varakkaampi nainen joka avioituu rutiköyhän miehen kanssa on hyvin harvinaista kaikkialla jokaikisessä maapallon kolkassa. Ja se että tätä tapahtuu kaikkialla yhteiskunnasta tai kulttuurista riippumatta kielii että syy on jokin muu kuin naisten "ahneus", voi olla jotenkin biologiaankin liittyvää.
Ja miehet ottavat sen minkä saavat mitä alemmas miesten- tai yhteiskunnan hierarkioissa mennään. Nykyään valtavasta naispulasta kärsivässä Intiassa ja Kiinassa sinkkumiehet tilaavat vaimoja Venäjän rajalta tai Thaimaasta ja alttarille usein mennään ilman että toisia ollaan edes ikinä nähty saati keskusteltu, välillä ei aviopari puhu edes samaa kieltä. Aidosta rakkaudesta ei ole tietoakaan, niissä maissa sinkkumies on yhteiskunnan pohjasakkaa joten vaimo ja lapsia hankitaan keinolla millä hyvänsä että pääsee oman kylänsä yhteisön silmissä hyväksytyksi.
Länsimaissa ilmiö näkyy siinä että köyhillä sinkkumiehillä on paljon suurempi mahdollisuus syrjäytyä kuin köyhillä sinkkunaisilla ikähaarukassa 20-40. En komppaa tätä ketjussa itkijää että kuinka epäreilua se on, koska se on "epäreilua" aivan kaikkialla. Ei hän naista löytäisi vaikka avioliitot olisivat perinteisiä (silloin ei satavarmasti saisi kun vaimon suku estäisi), eikä hän saisi naista vaikka asuisi Afrikassa. Hänen on pakko tehdä jotain vähintään köyhyytensä eteen jos naisseuraa haluaa, muuten elää ja kuolee yksin. Ei ole muita vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
"Mutta tämähän riippuu aivan siitä, mitä ulkonäössä pitää korkeana tasona ja mitä ei. Naisnäkökulmasta voin nyt ottaa esimerkkinä pari juttua; toiset tykkää kaljusta, toisille totaalinen ei. Osa tykkää parrasta, osa ei, viikset taitaa jakaa vielä enemmän mielipiteitä. Pitkä tukka vs. lyhyt tukka, silmien väri, kropan malli etc... Näistä esimerkiksi kropan ulkonäkö voi taas kertoa samanlaisista arvoista. Jos molemmat on hoikkia ja urheilullisia, voi vetää johtopäätöksen, että terveet elämäntavat ja liikunta on molemmilla korkealla prioriteetilla."
Kommentoin myös tätä.
Tässä on listattuna makuasioita kuten parta tai viikset, tai jopa se kuinka urheilullinen mies on.
Tasoasioita puolestaan ovat kasvojen komeus, pituus, kropan geneettinen malli, jne. Esimerkiksi komeakasvoinen 185cm geneettisesti raamikas mies on ulkonäön osalta suosittu parran ja viiksien kanssa tai ilman, urheilullisena tai iskävartaloisena, jne. Mies voi vedota eri naisiin tyylistä riippuen, mutta suosio on ja pysyy.
Naisen tasoon vaikuttaa huomattavasti enemmän liikunnallisuus ja hoikkuus.
Ja tissien koko, tai takapuolen koko, tai kasvojen malli, tai ruumiinrakenne, tai pituus....
Pituus ei juuri vaikuta naisen tasoon, koska miehillä ei ole selkeää preferenssiä asian suhteen. Vaikutusta on korkeintaan ääripäissä, mutta sittenkin rajatusti koska miesten maku on hyvin laaja tässä asiassa. Edes pitkä ja raamikas nainen ei välttämättä ole epäsuosittu, mutta voi kuvitella olevansa jos kelpuuttaa vain pitkiä ja raamikkaita eli suosituimpia miehiä. Todisteena palstaketju jossa heviyhtye Nightwishin (?) laulaja keräsi miesten äänet vaikka on kaukana sirosta missityypistä.
Totta kai naisellakin geeneillä on merkitystä, mutta liikunnallisuuden/hoikkuuden painoarvo on suurempi ja keinoja ulkonäön muokkaamiseen on enemmän.
Turusella on hyvän luokan julkkisen status joka nosti hänen arvoaan miesten silmissä. Mitä luulisit hänen suosionsa olevan jos olisi tavistiina?
Tais kuitenkin ehkä olla Floor, jolla mittaa se 180cm. Mutta sama pätee, hänen statustaan nostaa jo pelkästään se, että on metallibändin solisti ja taitava sellainen.
Tarkoitus on vain loukata toista sanomalla epäsuorasti, että olet idio otti luus eri.