Miten ihmeessä 70 luvulla oli niin pieni työttömyys?

Työttömäksi ei ilmoittauduttu, koska todella harva sai mitään työttömyysetuutta. Toimeentulotukea loppuiäkseen hakevalle olisi naurettu. Vanhainkodeissa viljeltiin itse puutarhakasveja jne.

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen vastaus: Venäjän kauppa oli vilkasta ja tyrehtyi EU hun.

Yksinkertainen vastauksesi on täysi valhe:

http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/biggest/…

Sininen viiva on tuonti Venäjältä ja oranssi vienti Venäjälle. Kuten huomaat, Venäjän-kauppa ei edes häiriintynyt EU:sta, vaan päinvastoin, räjähti valtavaksi.

Nykyään moneen yhä useampaan työhön vaaditaan korkeakoulututkintoa.

Ihmisten keskimääräinen älykkyys tuskin on juuri 70- luvulta noussut. Keskivertoihminen on kyvyiltään keskiverto, ÄO 100 tienoilla.

Eläkkeeseen oikeuttaa alle 75ÄO.

Silti koulutuspoliittisena tavoitteena on korkeakoulututkinto suurimmalle osalle ihmisistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70-luvulla rakennettiin paljon. Melkein kaikki kerrostalothan on 60 ja 70 luvulta. Myös hyvin suuri osa tiestöstä ja muusta infrasta on rakennettu noihin aikoihin.

Miksi juuri silloin rakennettiin paljon? Syntyyvyyskö?

Kaupungistuminen sen sai aikaan. Väkeä muutti maalta kasvukeskuksiin töiden perässä. Lisäksi syntyvyyskin oli silloin ihan toista kuin nyt.

Koulutusvaade kyllä. Silloin pääsi töihin, satamaan, laivalle, ravintolaan, tehtaisiin ja melkein minne vaan. Vanhemmat kokeneet opetti alkuun ja siitä se lähti. Nyt ei saatana pääse vessoja siivoamaan, jos ei ole 10 eri passia, korttia ja erikoistutkinto. Kaikista ei ole koulujen kävijöiksi ja oppisopimuspaikatkin on monesti hankala saada. Silloin kouluttautui ne jotka siihen halusi ja soveltui. Lääkärit, hoitajat, lentäjät ja vastaavat. Siis ammatit joihin on pakko olla laaja tietämys alasta. Katsokaas kun ei se kirurgi ole välttämättä yhtään parempi siivooja tai rakennusmies, kun pelkkä peruskoulun käynyt jantteri.

Kun ihmetellään, miksi nykyään ei lähdetä ulkomaille töihin, niin osasyy on se, että esimerkiksi Ruotsiin mennessä mentiin suoraan töihin. Kaikki oli valmiiksi järjestetty, asunnot ja muut.

Kyllä moni työtön nykyäänkin sillä järjestelyllä lähtisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70-luvulla rakennettiin paljon. Melkein kaikki kerrostalothan on 60 ja 70 luvulta. Myös hyvin suuri osa tiestöstä ja muusta infrasta on rakennettu noihin aikoihin.

Miksi juuri silloin rakennettiin paljon? Syntyyvyyskö?

Hirveä asuntopula. Suuret ikäluokat hankkivat lapsia ja muuttivat kaupunkeihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostain luin jonkun elämäntarinaa ja siinä oli kun pikkukaupungin työllistävä tehdas meni jostain syystä kiinni niin se henkilökunta siirrettiin esim maatiloille apu miehiksi. Tämä tarinan mies vietti syksyn purkittamassa punajuuria. Auta armias jos nyt tuollaista ehdotettaisiin!! Menis arvopohja, elämänarvo ja arvonarvot sekaisin.

Oli pakko! Kun ei ollut työttömyyskorvauksia, oli valittava joko hätäaputyöt tai nälkä ja vilu. Sosiaaliturvaa ei juuri ollut lapsilisiä ja äärimmäistä köyhäinapukuponkeja lukuunottamatta. Tätini oli 12.000 asukkaan kunnan sosiaalisihteeri - ei ollut yhtään muuta työntekijää koko sektorilla.

Rahallinen työttömyysturva tuli voimaan -71. Ei tosin ollut yhtä mutkaton automaatti, kuin nykyään. Lisäksi asenne työntekoon oli erilainen ja esim. Tampereella riitti töitä tehtaissa yms. Lapsuuteni -70 luvulla en tiennyt yhtään työtöntä. Kavereiden vanhemmat yms. tutut aikuiset olivat kaikki tehtailla, tosin muutama äiti jossain toimistotöissä.

Kotiäitejä ei varsinaisesti ollut myöskään, mutta jotkut jäivät pikkulapsi vaiheessa pois työelämästä ja hoitivat samalla korvausta vastaan muidenkin lapsia (kunnallisen päiväkotipaikan sai vain poikkeustilanteessa).

Maalla tilanne oli toinen, nuoria oli paljon ja sieltä piti lähteä työnperässä kaupunkeihin, Ruotsiin tms. (kuten vanhempani sisaruksineen jo -60 luvulla) Öljykriisin aikaan tuli Suomessakin hetkellinen työttömyys piikki. Idänkauppa kuitenkin veti, Kiinan kaltaiset maat eivät vielä hallinneet teollisuutta, globalisaatio ja automatisointi olivat jossain kaukana tulevaisuudessa.

70 -luvun puoli välissä itselläni oli kolme työpaikkaa yhtäaikaa, niinpä vaan mietin minkä niistä ottaisin.

Koulutus oli Kansalaiskoulu.

Sairaalaankin pääsi apuhoitajaksi vt.

nyk. lähihoitaja ilman mitään koulutusta.

Itsekin olin vuoden sisätautiosastolla.

Valvoin öitä, niin että sairaanhoitaja löytyi tarvittaessa kerrosta alempaa.

Hyvin meni kaikki. Se vaan oli sellasta silloin. Työ tekijäänsä opetti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70-luvulla oli paljon työttömyyttä

2.9% oli se minkä jostain luin.

- ap

Siihen aikaan se oli suurtyöttömyys.

Pahin vuosi oli n 7%. Huh huh mikä suurtyöttömyys.

https://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-06-27_001.html?s=10

Oli se paha, kun tuöttömyyskorvauksia ei ollut

Prosentti jäi nätisti pieneksi, kun satoja tuhansia muutti maasta pois työttömyyden takia.

Näin ne tilastot valehtelee.

Pitäisikö ulkomaille työhön lähteneet laskea sen ajan työttömäksi? Maaltamuutto kaupunkiin alkoi, sinne mentiin, mistä työtä löytyi. Aivan sama oliko kaupunki Helsinki vai Tukholma. Tukholmassa tienasi paremmin, eli sinne.

Ai Saabin tehtaat oli Tukholmassa? Se onkin uutinen.

Kyllä Tukholmaankin muutettiin paljon. Esim. Bromman lähiössä pärjäsi lapsuuteni -70 luvulla helpoimmin nimenomaan suomenkielellä.

Vierailija kirjoitti:

Kun ihmetellään, miksi nykyään ei lähdetä ulkomaille töihin, niin osasyy on se, että esimerkiksi Ruotsiin mennessä mentiin suoraan töihin. Kaikki oli valmiiksi järjestetty, asunnot ja muut.

Kyllä moni työtön nykyäänkin sillä järjestelyllä lähtisi.

Ei mitä silloinkaan yhteiskunta järjestelyt, saati auttanut. Asialle laitettiin siellä asuva sukulainen, tuttu tms. Kysymään työnjohdolta olisiko finskille jotain hommia, löytyisikö jostain kämppää jne. Kyllä -70 luvullakin tajuttiin verkostoitumisen suomat mahdollisuudet.

Vielä 70-luvulla oli valtava määrä kotiäitejä. Työmarkkinoilla oli vähemmän porukkaa, eikä eletty jatkuvan kasvun pörssiyhtiöhuumassa.

Vierailija kirjoitti:

Äitejä oli paljon kotona, joten perheen mies työllistyi helpommin.

Sama saataisiin aikaiseksi vähentämällä työaika päivässä 6 tuntiin.

Olen -70 luvun lapsi/nuori, enkä kyllä tavannut Tampereella yhtään kotiäitiä. Missä asuitte?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ihmetellään, miksi nykyään ei lähdetä ulkomaille töihin, niin osasyy on se, että esimerkiksi Ruotsiin mennessä mentiin suoraan töihin. Kaikki oli valmiiksi järjestetty, asunnot ja muut.

Kyllä moni työtön nykyäänkin sillä järjestelyllä lähtisi.

Ei mitä silloinkaan yhteiskunta järjestelyt, saati auttanut.

Kyllähän ne järjestettiin, kun matkatkin maksettiin.

Ei suurimpien siirtolaisaaltojen aikaan suomalaisilla ollut varaa matkustaa esimerkiksi Australiaan. Australian hallitus maksoi matkat, koska maa kärsi työvoimapulasta.

Vierailija kirjoitti:

Ei vaadittu tiskikoneen käyttöön 3 vuoden koulutusta?

Ei, eikä englanninkielentaitoista yo-siivoojaa. Ihan oikeasti näin tällaisenkin siivoojan paikan ilmoituksen. Keskikoulusta ja lukiosta pääsi suoraan toimistotöihin, yleensä 14-15v lähtien oltiin kesätöissä ja välillä talvellakin. Työpaikan vaihto oli helppoa kun uuden paikan sai heti. Terveisiä 70-luvun nuorelta.

Vierailija kirjoitti:

Koulutusvaade kyllä. Silloin pääsi töihin, satamaan, laivalle, ravintolaan, tehtaisiin ja melkein minne vaan. Vanhemmat kokeneet opetti alkuun ja siitä se lähti. Nyt ei saatana pääse vessoja siivoamaan, jos ei ole 10 eri passia, korttia ja erikoistutkinto. Kaikista ei ole koulujen kävijöiksi ja oppisopimuspaikatkin on monesti hankala saada. Silloin kouluttautui ne jotka siihen halusi ja soveltui. Lääkärit, hoitajat, lentäjät ja vastaavat. Siis ammatit joihin on pakko olla laaja tietämys alasta. Katsokaas kun ei se kirurgi ole välttämättä yhtään parempi siivooja tai rakennusmies, kun pelkkä peruskoulun käynyt jantteri.

Silloin kouluttautui ne, joilla oli varakkaat vanhemmat.

Vierailija kirjoitti:

Kun ihmetellään, miksi nykyään ei lähdetä ulkomaille töihin, niin osasyy on se, että esimerkiksi Ruotsiin mennessä mentiin suoraan töihin. Kaikki oli valmiiksi järjestetty, asunnot ja muut.

Kyllä moni työtön nykyäänkin sillä järjestelyllä lähtisi.

Ne järjestelyt hoidettiin itse siellä olevien kumminkaimojen avulla. Kuten nykyään täällä Turkkilaiset, Eestiläiset jne.

Vierailija kirjoitti:

Joka kylällä oli kuitenkin esimerkiksi pankit josta sai palvelua ja käteistä. Juna-asemat, konduktöörit, nakkikioskit. Nakkikioskien ruoka oli muuten paljon parempaa kuin mäkkärit ja heset.

Pankkeja oli useita pienissäkin paikoissa. Posteissakin sai palvelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaadittu tiskikoneen käyttöön 3 vuoden koulutusta?

Ei, eikä englanninkielentaitoista yo-siivoojaa. Ihan oikeasti näin tällaisenkin siivoojan paikan ilmoituksen. Keskikoulusta ja lukiosta pääsi suoraan toimistotöihin, yleensä 14-15v lähtien oltiin kesätöissä ja välillä talvellakin. Työpaikan vaihto oli helppoa kun uuden paikan sai heti. Terveisiä 70-luvun nuorelta.

Kansakoulupohjalta pääsi siivoojaksi. Nykyään on todella vaikeaa saada siivoojaa, joka osaa edes auttavasti suomea.

Terveisiä toiselta 70-luvun nuorelta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ihmetellään, miksi nykyään ei lähdetä ulkomaille töihin, niin osasyy on se, että esimerkiksi Ruotsiin mennessä mentiin suoraan töihin. Kaikki oli valmiiksi järjestetty, asunnot ja muut.

Kyllä moni työtön nykyäänkin sillä järjestelyllä lähtisi.

Ei mitä silloinkaan yhteiskunta järjestelyt, saati auttanut.

Kyllähän ne järjestettiin, kun matkatkin maksettiin.

Ei suurimpien siirtolaisaaltojen aikaan suomalaisilla ollut varaa matkustaa esimerkiksi Australiaan. Australian hallitus maksoi matkat, koska maa kärsi työvoimapulasta.

Kuka lähtisi nyt Ruotsiin piiaksi, oman huoneen sai, ruoan ja pientä palkkaa. Laivamatkan maksoivat. Satamaan liftasimme. Näin meitä teki useampi, sinne päästyämme haimme sitten "oikeita" töitä.

Näin vuonna 1971