Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten ihmeessä 70 luvulla oli niin pieni työttömyys?
01.07.2019 |
Kaupat oli harvassa ja menivät aikaisin kiinni. Ei ollut isoja ostareita työllistämässä satoja ihmisiä.
Ravintoloita oli vähemmän. Ei pikaruokaloita.
Ei juuri ollut mitään teknologiateollisuutta työllistämässä.
Kämpätkin olivat pieniä nykyisiin verrattuna joten rakennettiin myös vähemmän.
Eli mitä ne työpaikat oikein olivat?
Kommentit (236)
Olen siivoojana vanhassa koulussa, meitä on 2 siivoojaa ja toisen pitää käydä muissakin kohteissa siivoomassa. Tunnen henkilön joka oli tässä samassa koulussa siivoojana 70-luvulla. Silloin heitä siivoojia oli yhteensä 5! Toki siivousmenetelmät ja aineet yms. on kehittyneet, mutta jokatapauksessa nykyään työtahti on ihan hullu kun verrataan aiempaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutusvaade kyllä. Silloin pääsi töihin, satamaan, laivalle, ravintolaan, tehtaisiin ja melkein minne vaan. Vanhemmat kokeneet opetti alkuun ja siitä se lähti. Nyt ei saatana pääse vessoja siivoamaan, jos ei ole 10 eri passia, korttia ja erikoistutkinto. Kaikista ei ole koulujen kävijöiksi ja oppisopimuspaikatkin on monesti hankala saada. Silloin kouluttautui ne jotka siihen halusi ja soveltui. Lääkärit, hoitajat, lentäjät ja vastaavat. Siis ammatit joihin on pakko olla laaja tietämys alasta. Katsokaas kun ei se kirurgi ole välttämättä yhtään parempi siivooja tai rakennusmies, kun pelkkä peruskoulun käynyt jantteri.
Silloin kouluttautui ne, joilla oli varakkaat vanhemmat.
Höpö höpö ja päinvastoin, ainakin suvussani. Molemmat vanhempani ovat kiertokoulun/kansakoulun käyneiden köyhien sotaleskien lapsia. Heillä, kuten kaikilla tädeilläni ja sedilläni on akateemiset tutkinnot.
Vaikkei opintotukia tms. ollut, opinnot pystyi rahoittamaan käymällä töissä, jos muutti kaupunkiin.
Esim. Isäni, syntynyt -40: ensin hanttihommiin tehtaalle+työn ohessa konepajakoulu, sitten iltaopintoina oppikoulu, opistossa iltalinjalla insinöörin paperit jne. Eikä ollut riskiä, etteikö aikanaan löytyisi koulutusta vastaavaa vakityötä.
Pikemminkin nykyään pitää olla varalla varakkaat vanhemmat tms. varasuunnitelma, jos koulutusta vastaavaa työtä ei aikanaan löydy ja jos ei opintoja ole kyennyt rahoittamaan työllään.
Olinkin ihan unohtanut että tumma heimo möi 70luvulla käsitöitään ovesta ovelle
Elintasopakolaiset lähti Ruotsiin ja muihin maihin. Suomalaiset oli Ruotsissa haittamaahanmmuuttoa useinkin
Työmarkkinatukea ei ollut niin kuin nykyisin. Rahan eteen oli pakko tehdä töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla oli paljon työttömyyttä
2.9% oli se minkä jostain luin.
- ap
Juu ei, kyllä työttömyys nousi yli seitsemään prosenttiin 1978. 1977 ja 1979 se oli kuuden prosentin huiteilla.
https://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-06-27_001.html?s=10
Vierailija kirjoitti:
Metsäteollisuus, koneteollisuus. Suomessa valmistettiin paljon erilaista tavaraa joka nykyisin valmistetaan Kiinassa.
Metsätaloudessa ei 1970-luvulla ollut paljonkaan muita koneita kuin moottorisahat ja traktorit. Pika 75 taisi tulla sillä vuosikymmenellä. Omalla kotikylälläni kulki kesällä metsätöissä kaksi linja-autollista työntekijöitä, kun koululaisiakin oli kylvämässä ja istuttamassa. Nyt koko kunnan metsätyöntekijät mahtuvat yhteen henkilöautoon, ja lisäksi on muutama suunnittelija.
Myös maatiloilla oli paljon työvoimaa, kun ei ollut suuria robottinavettoja. Silloin eivät tosin maajussit ajaneet kalliilla maastureilla, vaan ehkä Ladalla tai Datsunilla jos silläkään.
Yksi suuri syy vähäiseen työttömyyteen ainakin nykyiseen verrattuna oli myös se, että työttömät eivät jääneet kotiin makoilemaan ansiosidonnaisella vaan muuttivat sankoin joukoin Ruotsiin tehdastöihin jo 1960-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertainen vastaus: Venäjän kauppa oli vilkasta ja tyrehtyi EU hun.
Mikä Venäjän kauppa? Kauppa oli vilkasta Neuvostoliiton kanssa ja se loppui kuin seinään kun Neuvostoliitto kaatui. Sen jälkeen päästiin vasta tekemään kauppaa Venäjän kanssa. Suomi liittyi EU:hun vuosia Neuvostoliiton romahduksen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Elintasopakolaiset lähti Ruotsiin ja muihin maihin. Suomalaiset oli Ruotsissa haittamaahanmmuuttoa useinkin
Sitte tulivat lomalle suomeen rehvastelemaan vekseli-volvolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla oli paljon työttömyyttä
2.9% oli se minkä jostain luin.
- ap
Siihen aikaan se oli suurtyöttömyys.
No juu ei, ap vain on lukenut väärin, enimmillään työttömyys oli yli seitsemässä prosentissa 1978.
Kuka haluaa, että työttömyystuet lakkautetaan? Uskotteko, että työ alkaisi kelvata, kun tukia ei olisi?
Paljonko työpaikkoja tulisi lisää tukien lakkauttamisen jälkeen nykyisellä palkkatasolla?
Oman ymmärrykseni mukaan kaikkiin vakipaikkoihin saadaan nykyäänkin tekijä, jos työ ei vaadi erityistä ammattitaitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutusvaade kyllä. Silloin pääsi töihin, satamaan, laivalle, ravintolaan, tehtaisiin ja melkein minne vaan. Vanhemmat kokeneet opetti alkuun ja siitä se lähti. Nyt ei saatana pääse vessoja siivoamaan, jos ei ole 10 eri passia, korttia ja erikoistutkinto. Kaikista ei ole koulujen kävijöiksi ja oppisopimuspaikatkin on monesti hankala saada. Silloin kouluttautui ne jotka siihen halusi ja soveltui. Lääkärit, hoitajat, lentäjät ja vastaavat. Siis ammatit joihin on pakko olla laaja tietämys alasta. Katsokaas kun ei se kirurgi ole välttämättä yhtään parempi siivooja tai rakennusmies, kun pelkkä peruskoulun käynyt jantteri.
Silloin kouluttautui ne, joilla oli varakkaat vanhemmat.
Höpö höpö ja päinvastoin, ainakin suvussani. Molemmat vanhempani ovat kiertokoulun/kansakoulun käyneiden köyhien sotaleskien lapsia. Heillä, kuten kaikilla tädeilläni ja sedilläni on akateemiset tutkinnot.
Vaikkei opintotukia tms. ollut, opinnot pystyi rahoittamaan käymällä töissä, jos muutti kaupunkiin.
Esim. Isäni, syntynyt -40: ensin hanttihommiin tehtaalle+työn ohessa konepajakoulu, sitten iltaopintoina oppikoulu, opistossa iltalinjalla insinöörin paperit jne. Eikä ollut riskiä, etteikö aikanaan löytyisi koulutusta vastaavaa vakityötä.
Pikemminkin nykyään pitää olla varalla varakkaat vanhemmat tms. varasuunnitelma, jos koulutusta vastaavaa työtä ei aikanaan löydy ja jos ei opintoja ole kyennyt rahoittamaan työllään.
Käsityksesi on hassa. Kai tiedät kuinka harva sen koulutuksen ennen sai ja miten iso panostus se olii. Ilman tukia
Nyt on koulutustaso ihan toinen ja kaikki mahdollisuudet ihan toisenlaiset
Silloin kaikki menivät töihin. Mene sinäkin, juuri SINÄ, TÖIHIN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suuri määrä suomalaisten tuotannosta on siirretty halpatyömaihin, 70-luvulla ostettiin Made in Hong Kong tuotteita ja unohdettiin suomalaiset tuotteet. Nyt maksetaan hintaa siitä, että yritimme säästää väärästä paikasta. Ihmiset syyttävät helposti työttömiä, kun ei ole töitä. Vainot ovat alkaneet, tänäpäivänä on helpompi löytää syyllisiä ja vihata, kuin käyttää järkeään ja empatiakykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutusvaade kyllä. Silloin pääsi töihin, satamaan, laivalle, ravintolaan, tehtaisiin ja melkein minne vaan. Vanhemmat kokeneet opetti alkuun ja siitä se lähti. Nyt ei saatana pääse vessoja siivoamaan, jos ei ole 10 eri passia, korttia ja erikoistutkinto. Kaikista ei ole koulujen kävijöiksi ja oppisopimuspaikatkin on monesti hankala saada. Silloin kouluttautui ne jotka siihen halusi ja soveltui. Lääkärit, hoitajat, lentäjät ja vastaavat. Siis ammatit joihin on pakko olla laaja tietämys alasta. Katsokaas kun ei se kirurgi ole välttämättä yhtään parempi siivooja tai rakennusmies, kun pelkkä peruskoulun käynyt jantteri.
Silloin kouluttautui ne, joilla oli varakkaat vanhemmat.
1960-luvulla oli noin, mutta kouluttamattomille ja jopa vähälahjaisille löytyi töitä, joissa ei vaadittu edes kansakoulua. Silloin tosin keskikoulun päättötodistuksella pääsi pankkiin töihin. Nyt niihin hommiin pitää olla amk-tutkinto. Ja miettikääpä sitä, kuinka paljon pankeista on kadonnut työpaikkoja. Kotikunassani oli posti joka sivukylässä ja kirkolla 5 pankkia, ja joka pankissa oli monta työntekijää kokopäivätyössä. Nyt ei ole postitoimipaikkaa koko kunnassa ja vain yksi pankki, joka on auki muutaman tunnin viikottain.
1970-luvulla ei vanhempien varakkuus vaikuttanut koulutukseen. Minä sen tarkkaan tiedän, koska en saanut kotoa lähtiessä kuin perinteisen 100 metriä etumatkaa. En edes lehmää niin kuin äitini ja mummoni aikoinaan. No kun oikein tarkkaan mietin, niin kyllä ensimmäiseen kouluun lähtiessä sain viltin ja jotain petivaatteita, kun ne piti viedä itse asuntolaan. Muuten opiskelu oli yleisesti halvempaa kuin nykyään. Ei tarvittu ammattikouluunkin kalliita aloituspaketteja, eikä varsinkaan tietokoneita. Opintolainan ottaminen oli itsestäänselvyys.
Vierailija kirjoitti:
Vielä 70-luvulla oli valtava määrä kotiäitejä. Työmarkkinoilla oli vähemmän porukkaa, eikä eletty jatkuvan kasvun pörssiyhtiöhuumassa.
Niinpä. Muistan kuinka isäni vastavalmistuneena ekonomina neuvoi mummoa (siis anoppiaan), että menee ilmoittautumaan työttömäksi, jotta saa edes vähän taskurahaa. Ei tullut mummolle itselleen kotiäitinä mieleen.
1970 luvulla jos luit minkä tahansa humpuuqitutkinnon yliopistolla sulle annetiin työpaikka ja ammatti, nyt on ihan sama mitä luet yliopistolla, et saa työtä koska ei niillä papereilla tee mitään
mull 2 yliopistotutkintoa, työtöm paska
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutusvaade kyllä. Silloin pääsi töihin, satamaan, laivalle, ravintolaan, tehtaisiin ja melkein minne vaan. Vanhemmat kokeneet opetti alkuun ja siitä se lähti. Nyt ei saatana pääse vessoja siivoamaan, jos ei ole 10 eri passia, korttia ja erikoistutkinto. Kaikista ei ole koulujen kävijöiksi ja oppisopimuspaikatkin on monesti hankala saada. Silloin kouluttautui ne jotka siihen halusi ja soveltui. Lääkärit, hoitajat, lentäjät ja vastaavat. Siis ammatit joihin on pakko olla laaja tietämys alasta. Katsokaas kun ei se kirurgi ole välttämättä yhtään parempi siivooja tai rakennusmies, kun pelkkä peruskoulun käynyt jantteri.
Silloin kouluttautui ne, joilla oli varakkaat vanhemmat.
1960-luvulla oli noin, mutta kouluttamattomille ja jopa vähälahjaisille löytyi töitä, joissa ei vaadittu edes kansakoulua. Silloin tosin keskikoulun päättötodistuksella pääsi pankkiin töihin. Nyt niihin hommiin pitää olla amk-tutkinto. Ja miettikääpä sitä, kuinka paljon pankeista on kadonnut työpaikkoja. Kotikunassani oli posti joka sivukylässä ja kirkolla 5 pankkia, ja joka pankissa oli monta työntekijää kokopäivätyössä. Nyt ei ole postitoimipaikkaa koko kunnassa ja vain yksi pankki, joka on auki muutaman tunnin viikottain.
1970-luvulla ei vanhempien varakkuus vaikuttanut koulutukseen. Minä sen tarkkaan tiedän, koska en saanut kotoa lähtiessä kuin perinteisen 100 metriä etumatkaa. En edes lehmää niin kuin äitini ja mummoni aikoinaan. No kun oikein tarkkaan mietin, niin kyllä ensimmäiseen kouluun lähtiessä sain viltin ja jotain petivaatteita, kun ne piti viedä itse asuntolaan. Muuten opiskelu oli yleisesti halvempaa kuin nykyään. Ei tarvittu ammattikouluunkin kalliita aloituspaketteja, eikä varsinkaan tietokoneita. Opintolainan ottaminen oli itsestäänselvyys.
Opintotukea ei ollut eikä kaikki saaneet lainaa. Kyllä 70-luvulla harva kouluttautui
automaatio ei ollut edennyt vielä pitkälle, tehtiin paljon työtä käsipelissä joten tarvittiin enemmän työvoimaa. teollisuutta oli enemmän kuin nyt. tekstiili- ja elintarviketeollisuus työllisti hyvin ja vienti neuvostoliittoon veti, suomalaisia rakennusmiehiä kävi myös neuvostoliiton puolella rakennuksilla. myös maatalous työllisti moninkertaisesti ihmisiä nykyiseen verrattuna, tiloja oli kymmeniätuhansia enemmän. konttoreissa oli ´juoksutyttöjä´ jotka veivät lomakkeita ym papereita osastolta toiselle kun ei ollut sähköpostia ja kännyköitä.
Alue: Aihe vapaa
Ei kaikki Volvolle menneet. Meitä oli paljon Tukholman suuralueella, jopa samasta pihapiiristä. Itse olin Danderydin sairaalassa sisätsupparina. En tunne yhtäkään, joka olisi ollut Volvolla.