Miten ihmeessä 70 luvulla oli niin pieni työttömyys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai ei ollut teknologiateollisuutta? Siihen aikaanhan sitä vasta olikin. Tosin teknologia oli nykyaikaan verattuna ei niin kovin edistynyttä, mutta oli kuitenkin.

Siihen aikaan Suomessa rakennettiin sellaisia asioita jotka nykyään tehdään halpamaissa. Oli suomalaisia televisioita, radioita, jääkaappeja, pesukoneita, polkupyöriä, sähköliesiä, ym.

Ihmisiä tarvittiin enemmän koska automaatio ja tietokoneet olivat lapsen kengissä nykyaikaan verrattuna.

Työllistivätkö nuo enemmän kuin nokia 90-luvulla? Entä nyt nokian de fakto konkurssin jälkeen, työllistääkö teknologiateollisuus kuitenkin enemmän kuin silloin?

Kyllä työllistivät. Esimerkiksi Tampere oli tunnettu teollisuuskapunkina, siellä oli Tampellaa, Finlaysonia, Suomen Trikoota, Aaltosta, Solenaa ja ties mitä kenkätehtaita, sekä teurastamoja ja juomatehtaita joka lähtöön. Nyt tampereen seudulla ei taida juurikaan olla teollisia työpaikkoja.

Noiden yllä mainittujen lisäksi Suomessa tehtiin myös kulkuvälineitä, polkupyöriä, mopoja, traktoreita, puimakoneita, asuntovaunuja.

Voi melkein sanoa. että alallakuin alalla työväkeä oli huomattavasti enemmän kuin nyt,sillä silloin automaatio oli vielä lapsenkengissä.

Ruotsi veti työttömiä pilvin pimein, jossain määrin myös Norja ja Keski-Eurooppa sairaanhoitajia. Työttömäksi valmistuin minäkin yliopistosta. Lähdin sitten Ruotsiin, ensin sairaalaan ja sitten muutaman kuukauden kuluttua oman alani töihin. Neljä vuotti kului siellä, sitten koitti paluu kotimaahan, kun löytyi töitä ja niitä sitten riittikin eläkkeelle asti, mitä nyt pari pienempää lomautusta 90-luvun laman aikaan osui kohdalle.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa oli paljon teollisuutta, joka teki tuotteita itänaapurille. Se oli iso kauppakumppani ja osti huonoakin laatua.

Kun se kauppa loppui, niin siinähän kävi kehnosti.

Sama tuote ja sama laatu ei kelvannutkaan muualle.

70-luvulla kuitenkin oli paljon työttömyyttä, mutta sitä hoidettiin eri tavalla kuin nykyään. Lisäksi ihmisiä muutti paljon Ruotsiin töiden perässä.

Suomessa vieläkin opetellaan hyvän laadun ja markkinoinnin merkitystä.

Heikkoa laatua ollaan ylläpidetty kaikenmaaulman suosi suomalaista-kampanjoilla.

Sillä asenteella kun mennään ei pärjätä vientimarkkinoilla.

Väite huonosta laadusta ei pidä paikkaansa. Neuvostoliitto oli erittäin vaativa ainakin kulutustavaroiden laadun suhteen. Jos he löysivät vaikka jostakin kengästä värivirheen niin koko junalasti tuli takaisin. Tänne vaihtotavarana tulevat tuotteet olivat kyllä taattua neukku-laatua, siis sinkkiämpärit, kolhot ja kömpelöt työkalut, mosset ja belarukset.

koska töitä sai mistä vaan kun mennit kysymään 

nykyyä firma pomot haluu vain ennenmän rahaa taskuu nii annetaa vaa potkuja

Vierailija kirjoitti:

70-luvulla oli paljon työttömyyttä

Parhaimmillaan tai pahimmillaan 1970-luvulla oli sekä korkea työttömyys että korkea inflaatio. Työttömyyttä toki lievensi suomalaisten into muuttaa Ruotsiin, mutta silloin tänne ei ollut ketään tulossa.

Kapitalismi ei ollut ehtinyt vielä nykyiselle tasolle. Varallisuus oli paljon laajemmalle levinnyttä kuin nykyään.

Kapitalismin mekanismi toimii niin, että varallisuus keskittyy kiihtyvällä tahdilla tiettyyn pisteeseen, kunnes siitä tulee ongelma sille itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen vastaus: Venäjän kauppa oli vilkasta ja tyrehtyi EU hun.

Ei tyrehtynyt EU:hun vaan Neuvostoliiton hajoamiseen 1991, Suomi liittyi EU:hun 1994. 

Ei ollut tietotekniikkaa apuna. Esim. laskut kirjoitettiin kirjoituskoneella ja kopiot mapitettiin. Maksut piti kirjata yksitellen reskontraan ja maksumuistutukset kirjoituskoneella. Kirjanpito tehtiin suuriin kladivihkoihin ja laskukoneen kanssa täsmäytettiin tilit. Kyllä siihen tarvittiin työvoimaa. Ei ollut sähköisiä arkistoja vaan kaikki tieto piti kaivella mapeista.

Tietotekniikka on vienyt työpaikkoja monelta muultakin alalta.

Vastauksista näkee miten vuosi vuodelta on menty kehityksessä päin persettä. Oikein luotu työttömyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Metsäteollisuus, koneteollisuus. Suomessa valmistettiin paljon erilaista tavaraa joka nykyisin valmistetaan Kiinassa.

Ja niissä tehtaissa tarvittiin paljon työvoimaa. Lautoja lempattiin käsin.

Oli vaate- ja kenkätehtaita, kaikenlaisia pikkukonepajoja, meijeri melkein joka kylällä

Kaikenlaisia korjauspajoja oli paljon.

Mutta ei se niin ruusuista ollut, paskaduuneissa oli paskapalkka.

Joku radio- ja TV- korjaus oli heikosti kannattavaa silloinkin.

Työttömyyttäkin oli, vielä 70-luvun alussa oli muuttoliikettä Ruotsiin, joskin suurin ryntäys oli hiipunut ja takaisinkin oli tulijoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen aikaan suomella oli oma velaton raha, pystyttiin painamaan niin paljon rahaa kuin huvitti rahoittamaan kaikki tarpeellinen, Nykyään jokaikinen euro on velkaa josta taloustavalla tai toisella maksaa korkoa pankeille oelkästä rahan olemassaolosta. Kyllä koskee myös ja eteenkin bittiraha mikä tileillä.

Sivuefekti tuosta vanhasta oli sitten inflaato ja devalvaatiot vähän väliä. Nyt on vakaampi raha mutta köyhempi yhteiskunta.

Samoin sosiaaliturva on kuihtunut pois ostovoimaltaan, julkiset palvelut muuttuneet maksullisiksi ymv huononnuksia. Kaikki jotta pystyttäisiin olemaan eurossa ja euussa. Toivottavasti eu on edes jonkun mielestä sen arvoinen.... veikkaan vaan että euu kannattajat eivät vain tiedä euun todellista hintaa.

Sosiaaliturvaa ei ollut juurikaan. Julkiset palvelut heikot. Ja olimme paljon köyhempiä, elintaso iha toidta kuin nykyään

 

Kunta palkkasi kunnan hommiin jos oli työtön, samoin valtio. Koetappa nyt päästä moiseen hommaan ihan vaaan koska työtön...

No ei kaikkia palkattu, jotain hätäaputöitä joku joskus sai. Siitä se maastamuutto johtui. Ei ollut vaihtoehtoja.

Eri

Isäni oli 60-luvulla Ruotsissa töissä, kun muu perhe oli Suomessa. Myöhemmin koko perhe oli muutaman vuoden Kanadassa (en ollut itse silloin vielä syntynyt). Vanhempani olivat täysin kielitaidottomia ja kouluttamattomia maanviljelijäperheiden lapsia. Eivät todellakaan lähteneet maailmaa katsomaan ja kokemuksia keräämään vaan oli pakko.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut tietotekniikkaa apuna. Esim. laskut kirjoitettiin kirjoituskoneella ja kopiot mapitettiin. Maksut piti kirjata yksitellen reskontraan ja maksumuistutukset kirjoituskoneella. Kirjanpito tehtiin suuriin kladivihkoihin ja laskukoneen kanssa täsmäytettiin tilit. Kyllä siihen tarvittiin työvoimaa. Ei ollut sähköisiä arkistoja vaan kaikki tieto piti kaivella mapeista.

Tietotekniikka on vienyt työpaikkoja monelta muultakin alalta.

Anoppini työskenteli eräässä firmassa konttoristina.

Oli käynyt kansa- ja kansalaiskoulun, sittemmin iltaopintoina konekirjoituskurssin ja

kirjekurssina jonkinlaisen konttoristikurssin.

Ei puhettakaan mistään merkonomiopinnoista tms. Merkonomithan olivat "herroja"....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen aikaan suomella oli oma velaton raha, pystyttiin painamaan niin paljon rahaa kuin huvitti rahoittamaan kaikki tarpeellinen, Nykyään jokaikinen euro on velkaa josta taloustavalla tai toisella maksaa korkoa pankeille oelkästä rahan olemassaolosta. Kyllä koskee myös ja eteenkin bittiraha mikä tileillä.

Sivuefekti tuosta vanhasta oli sitten inflaato ja devalvaatiot vähän väliä. Nyt on vakaampi raha mutta köyhempi yhteiskunta.

Samoin sosiaaliturva on kuihtunut pois ostovoimaltaan, julkiset palvelut muuttuneet maksullisiksi ymv huononnuksia. Kaikki jotta pystyttäisiin olemaan eurossa ja euussa. Toivottavasti eu on edes jonkun mielestä sen arvoinen.... veikkaan vaan että euu kannattajat eivät vain tiedä euun todellista hintaa.

Tuon ajan sosiaaliturva oli työttömyystyöt ja pieni lapsilisä. Muuta ei ollut, ei kaikenkattavaa sohvaruokintaa kehdosta hautaan kuten nyt.

1971 siirryttiin lapiosta rahalliseen korvaukseen.

LAPSILISÄT

(markkaa vuodessa, vuoden 1963 rahauudistus otettu huomioon)

1.1.1968-30.6.1970 ensimmäisestä 208, toisesta 246

1.7.1970-31.12.1970 ensimmäisestä 228, toisesta 272

1.1.1971-31.12.1971 ensimmäisestä 248, toisesta 296

1.1.1972-31.12.1973 ensimmäisestä 268, toisesta 320

1.1.1974-30.6.1974 ensimmäisestä 328, toisesta 380

1.7.1974-31.12.1974 ensimmäisestä 420, toisesta 488

1.1.1975-30.6.1975 ensimmäisestä 488, toisesta 564 (alle kolmevuotiaille 270 korotusta)

1.7.1975-30.6.1976 ensimmäisestä 604, toisesta 696

1.7.1976-31.12.1976 ensimmäisestä 664, toisesta 764

1.1.1977-30.9.1977 ensimmäisestä 808, toisesta 932 (alle kolmivuotiaille korotusta 328)

1.10.1977-31.3.1978 ensimmäisestä 888, toisesta 1024

1.4.1978-31.3.1979 ensimmäisestä 928, toisesta 1072

1.4.1979-30.9.1979 ensimmäisestä 1020, toisesta 1180 (alle kolmivuotiaista korotusta 480)

1.10.1979-30.9.1980 ensimmäisestä 1124, toisesta 1300 (alle kolmivuotiaista korotusta 528)

1.10.1980-30.6.1981 ensimmäisestä 1300, toisesta 1504 (alle kolmivuotiaista korotusta 632)

1.7.1981-30.9.1982 ensimmäisestä 1432, toisesta 1656 (alle kolmivuotiaasta korotusta 824)

1.10.1982-31.3.1983 ensimmäisestä 1632, toisesta 1888 (alle kolmivuotiaasta korotusta 940)

1.4.1983-30.9.1984 ensimmäisestä 1876, toisesta 2172 (alle kolmivuotiaasta korotusta 1080)

1.10.1984-30.9.1985 ensimmäisestä 1988, toisesta 2304 (alle kolmivuotiaasta korotusta 1144)

1.10.1985-30.9.1986 ensimmäisestä 2088, toisesta 2420 (alle kolmivuotiaasta korotusta 1200)

1.10.1986-30.9.1987 ensimmäisestä 2172, toisesta 2516 (alle kolmivuotiaasta korotusta 1248)

1.10.1987-30.9.1988 ensimmäisestä 2236, toisesta 2592 (alle kolmivuotiaasta korotusta 1284)

1.10.1988-30.9.1989 ensimmäisestä 2616, toisesta 3032

Jatkossa lapsilisä määriteltiin kuukausittain

1.10.1989-30.9.1990 ensimmäisestä 255, toisesta 296

1.10.1990-30.9.1991 ensimmäisestä 293, toisesta 340

1.10.1991-31.12.1992 ensimmäisestä 366, toisesta 413

1.1.1993-31.12.1993 ensimmäisestä 366, toisesta 413 (alle kolmivuotiaasta korotusta 107)

1.1.1994-30.6.1995 ensimmäisestä 570, toisesta 720 (yksinhuoltajan lapsesta maksetaan korotusta 200)

1.7.1995-31.12.2001 ensimmäisestä 535, toisesta 657

Vuonna 2002 siirryttiin euroihin

1.1.2002-31.12.2003 ensimmäisestä 90, toisesta 110,50 (yksinhuoltajan lapsesta korotetusta 33,60)

1.1.2004-31.12.2007 ensimmäisestä 100, toisesta 110,50 (yksinhuoltajan lapsesta korotusta 33,60)

1.1.2008- ensimmäisestä 100, toisesta 110,50 (yksinhuoltajan lapsesta korotusta 46,60)

Alle kolmivuotiaille ruvettiin maksamaan korotusta vuonna 1973

1.7.1973-30.9.1984 140

1.10.1974-31.12.1974 200

Myöhemmät tämän maksun muutokset näkyvät yllä, kuitenkin niin, että niitä on muuteltu joskus eri tahtiin kuin muita. Sama koskee myös yksinhuoltajille maksettua korotusta. Jos yllä erikseen ei ole mainittu, ovat entiset olleet voimassa.

Vientialat vetivät. Osattiin suhteessa muihin. Ei ollut glopalisaatiota. On tuotantomaita, joissa työntekijä tekee vuodessa 3000 tuntia ja tienaa sillä vain murto-osan siitä mitä me tienaamme 1600:lla tunnilla.

MATEMATIIKKAA

Silloin rakennettiin teollisuutta. Oli kannattavaa vielä siihen aikaan, kun nykyisissä halpamaissa ei ollut vielä edes sähköjä.

Tehtaita oli paljon. Siellä minunkin vanhempani uransa tekivät. Nyt ovat eläkkeellä isoilla eläkkeillä. Se tehdas on loppunut.