Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2020
26.06.2019 |
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Tämä ei onnistu, sillä ammattikouluissa ei ole valtakunnallisia päättökokeita.. Toisissa kouluissa saa helpommin arvosanoja kuin toisissa. Esim. joku lähihoitajakoulun paras arvosana ei todellakaan ole samanarvoinen yo-laudaturin kanssa. Psykaa opiskelemaan hakee yllättävän moni myös pelkällä ammattikoulupohjalla
Eihän nykyinenkään systeemi ole tasavertainen: esim. Ne, joilla on vanhamuotoinen reaali eivät saa mitään pisteitä todistusvalinnassa. Sen sijaan esim. IB/EB/DIA - tutkinnoilla saa. Tottakai ammattikoulun tai amk:n tutkinnoista/aineista saatavia pisteitä voitaisiin skaalata niin, että niistä saa vähemmän pisteitä kuin yo-kokeesta, mutta kuitenkin jotakin pisteitä. Samaan tyyliin kuin terveystiedon yo on vähemmän arvokas kuin fysiikan yo.
En jaksa uskoa että sellaisia henkilöitä, joilla tällä tavalla skaalattu todistus riittäisi, olisi valtakunnallisesti kovinkaan montaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta puolestani yliopistot olisivat voineet perua koko pääsykokeet. Vaihtoehtoisilla tavoilla tehtävät valinnat ovat vääjäämättä epäoikeudenmukaisia joillekin. Peruminen olisi tasavertaista kaikille.
Tämän jälkeen olisi muutettu avoimien yliopistojen perus- ja aineopinnot maksuttomiksi. Päälle joku työkkärin/kelan "kannustin" että jos haluaa työttömyystukia, niin täytyy suorittaa tietty määrä opintoja. Ja voila, ensi keväänä olisi iso joukko hakijoita joilla alan opintoja valmiina. Hakijat olisivat käytännössä samalla viivalla opinnoissa kun jos olisivat nyt syksyllä aloittaneet.
Ei mielestäni kauhean järkevä ajatus. Ei opintopaikkoja voi jättää täyttämättä. Ei-ensikertalaisena jolla on vain pari ällää en elättele toivoa sisäänpääsystä, mutta parantaahan se omiakin mahdollisuuksia ensi vuonna jos osa "kilpailijoista" pääsee tänä vuonna.
Niin kauan kun psykologia on hakupaineala ja aloituspaikkojen määrää ei lisätä, niin ei se kilpailu vähene lainkaan. Sinulla on ensi vuonna vastassa sen vuoden ylioppilaat + tulevat korottajat.
Toki jos oikeasti kokeet olisi peruttu kokonaan niin sitten ensi vuodelle avoimen väylän laajentaminen olisi ollut hyvä ratkaisu.
Tämä on toiveajattelua eikä lainkaan realistista, mutta haluan jakaa ajatukseni. Toivon jonkinlaista karsivaa Moodle-kurssia, jonka jälkeen olisi ns. tentti, joka toimisi samalla esivalintakokeena. Materiaali voisi koostua artikkeleista, joiden pohjalta vastataan joko muutamaan esseekysymykseen tai monivalintoihin. Aikarajana vaikka 2-3h. Tässä ongelmana olisi se, ettei pysty valvomaan että jokainen todella tekee tentin omin avuin.
Parhaiten pisteitä saaneet pääsisivät virallisiin pääsykokeisiin, joihin otettaisiin hakijoita tyyliin 2x enemmän kuin aloituspaikkoja. Sellainen määrä olisi vielä suht helppoa jakaa eri tiloihin. Soteli-koe noudatti pitkään samankaltaista esivalintakaavaa, mutta siinäkin oli yleisesti tiedossa, että tehtävissä käytettiin ulkopuolista apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkatteko tilaston opiskelua nyt vielä?
Itse nyt joulusta asti pänttäillyt ja kamalan masentava ajatus, jos nyt ei olisikaan mitään mahiksia päästä sisään. Oon amispohjainen hakija, joten todistusväylä automaattisesti poissa pelistä. Pari hakukertaa jo alla ja olin kevään järjestänyt jo töistä vapaaksi kokeeseen valmistumiseen...
Itse henkilökohtaisesti toivon, että koe järjestetään joko etäyhteydellä tai sitten siirtämällä se syksyyn, vaikka opintojen aloitus venyisikin. Mulla on perusopinnot jo alla, mutta luulisi, että yhden vuoden kurssitarjontaa olisi mahdollista sen verran joustaa, että myöhäisempi aloitusaika ei estä ekan vuoden opintoja edes suht koht aikataulussa...
Miksi te amistaustaiset ette käy aikuis- tai iltalukiota ja kirjoita ylioppilaiksi? Kiintiönne on niin pieni, että melkein helpommin ja nopeammin pääsee sisään hankkimalla parissa vuodessa yo-paperit (aikuislukiossa päättötodistukseen riittää 44 kurssia, mikä on 31 kurssia vähemmän kuin päivälukiossa!) Sitten vaan petraa yo-kokeisiin sen verran, että pääsee suoraan todistuksella sisään ja isommassa kiintiössä.
Kiintiö on ihan sama kuin huonot paperit kirjoittaneilla lukiolaisilla. Ja tämäntyyppisellä alalla jo ne M:n paperit ovat "huonot", ei mitään jakoa sisään.
L/E-papereiden kirjoittaminen ei ole ihan pikkujuttu. Pitää vieläpä onnistua kaikissa aineissa. Kilpailu korotusrumban vuoksi kiristyy koko ajan. Jos tuolle tasolle ei ole mahdollista päästä, ei ole mitään järkeä mennä kirjoittamaan tai korottamaan.
Pääsykokeeseen verrattuna L-papereiden, puhumattakaan L/E papereiden kirjoittaminen on naurettavan paljon helpompaa ja vie kokoajan lähemmäksi "varmaa" sisäänpääsyä.
Itse hain pari kertaa pääsykokeella, mutta surkeiden yo-tulosten takia olin koe, enkä yhteispistekiintiössä. Jäin kaksi kertaa top5 varasijoille. Sitten lähdin korottelemaan mun BBAAB riviä. Työssäkäyvänä sekä perheellisenä lähes 30v:nä nyt alustavien mukaan LLLLEE olisi tulossa. Kannattaa ajatella pidemmällä tähtäimellä. Itsellä oli lukiosta 10 vuotta ja kävin kaikki kurssit, eli täysin nollasta lähdin.
Suosittelen siis rohkeasti korottelemaan ja ajattelemaan "pidemmällä" eli noin 1-2 vuoden tähäimellä, eikä ajatella, että pakko päästä NYT. Se helposti johtaa tähän täälläkin monella olevan 2,3, 4+ hakukertarumbaan.
Toki monella se nappaa jo ekalla myös!
Vierailija kirjoitti:
Tämä on toiveajattelua eikä lainkaan realistista, mutta haluan jakaa ajatukseni. Toivon jonkinlaista karsivaa Moodle-kurssia, jonka jälkeen olisi ns. tentti, joka toimisi samalla esivalintakokeena. Materiaali voisi koostua artikkeleista, joiden pohjalta vastataan joko muutamaan esseekysymykseen tai monivalintoihin. Aikarajana vaikka 2-3h. Tässä ongelmana olisi se, ettei pysty valvomaan että jokainen todella tekee tentin omin avuin.
Parhaiten pisteitä saaneet pääsisivät virallisiin pääsykokeisiin, joihin otettaisiin hakijoita tyyliin 2x enemmän kuin aloituspaikkoja. Sellainen määrä olisi vielä suht helppoa jakaa eri tiloihin. Soteli-koe noudatti pitkään samankaltaista esivalintakaavaa, mutta siinäkin oli yleisesti tiedossa, että tehtävissä käytettiin ulkopuolista apua.
Ja myös se ongelma, että ei Moodle järjestelmänä kestäisi niin suurta käyttäjämäärää.
Muutenhan tuollainen kurssi/tentti, jonka jälkeen olisi 2.vaiheessa pienemmälle porukalle varsinainen pääsykoe olisi ajatuksena oikein järkevä. Ensivaiheessa sitä huijaamista ei tietenkään voi poistaa mutta lopulliset sisäänpääsijät olisivat sitten omilla avuillaan sinne päässeet. Toki jos suhteettoman suuri osa huijareista pääsisi 2.vaiheeseen eivätkä sitten läpäisisi pääsykoetta niin oltaisiin myös jännän äärellä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on toiveajattelua eikä lainkaan realistista, mutta haluan jakaa ajatukseni. Toivon jonkinlaista karsivaa Moodle-kurssia, jonka jälkeen olisi ns. tentti, joka toimisi samalla esivalintakokeena. Materiaali voisi koostua artikkeleista, joiden pohjalta vastataan joko muutamaan esseekysymykseen tai monivalintoihin. Aikarajana vaikka 2-3h. Tässä ongelmana olisi se, ettei pysty valvomaan että jokainen todella tekee tentin omin avuin.
Parhaiten pisteitä saaneet pääsisivät virallisiin pääsykokeisiin, joihin otettaisiin hakijoita tyyliin 2x enemmän kuin aloituspaikkoja. Sellainen määrä olisi vielä suht helppoa jakaa eri tiloihin. Soteli-koe noudatti pitkään samankaltaista esivalintakaavaa, mutta siinäkin oli yleisesti tiedossa, että tehtävissä käytettiin ulkopuolista apua.
Sotelin kysymykset olivat niin helpot, että kokeesta pystyi pääsemään läpi ilman mitään ennakkovalmistautumista.
Kyllä se samalla karsikin sen typerimmän pään. Heti kokeen jälkeen alkoi omien pisteiden laskeminen, ja ei näyttänyt onnistuvan kokelailta millään. Kokeessa oli 80 kysymystä, oikeasta sai 1 pisteen ja väärästä sai -0,3 pistettä. Jokukin varmasti ilmoitti "mulla meni 20 väärin, niistä lähtee 6 pistettä, eli saan siis 74 pistettä".
Oikiksella on suunnitelmat johonkin ennakkokokeeseen. Jos vastaus ei ole suoraan materiaalista etsittävissä, se voi hyvinkin toimia. Siihen pitää yhdistää joku paikan päällä tehtävä juttu, kun hakijamäärä on jo saatu karsittua riittävän pieneksi.
Niin moni huijaisi, että ei tule onnistumaan. Vaikka 90% olis rehellisiä, niin Hesaan olis yli 300 huijarihakijaa. Ei paljon lohduttaisi, että "...mutta lopulliset sisäänpääsijät olisivat sitten omilla avuillaan sinne päässeet."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todistusvalinta, jossa osa valituista voi olla myös ei-ensikertalaisia on selkeästi ainoa järkevä ja vertailukelpoinen tapa valita hakijat, jossa ei mahdollisuutta huijaukseen. Karu fakta, mutta enää ei puhuta mistään tasavertaisuudesta, vaan halutaan yksinkertaisesti vain täyttää kaikki paikat. Totta kai harmittaa, jos on käyttänyt paljon aikaa ja rahaa tilaston pänttäämiseen (minäkin olen), mutta ensi vuonna sitten uudestaan, jos todistuksella ei pääse!
Mites ne joilla ei ole ylioppilastodistusta? Jäävät ensi vuoteen? Ruotsissa päätettiin jättää högskoleprovet järjestämättä. Vanhoilla hp-tuloksilla ja lukiotodistuksella voi hakea. Siellä ei muutettu kiintiöitä, vaikka hp:ta kirjoittamaton ei voi sitä nyt tehdä ollenkaan. Jos Suomessa toimittaisiin mahdollisimman analogisesti tämän kanssa otettaisiin viime vuonna varasijoille päässeitä, tänä vuonna hakeneita. Ruotsissa erona on toki se, että mahdollisuus hakea korkeakouluihin on kaksi kertaa vuodessa samoin kuin hp-koe.
Mitä? Eihän Ruotsissakaan mitään viime vuoden varasijoja huomioida. Se ajatus on äkytön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkatteko tilaston opiskelua nyt vielä?
Itse nyt joulusta asti pänttäillyt ja kamalan masentava ajatus, jos nyt ei olisikaan mitään mahiksia päästä sisään. Oon amispohjainen hakija, joten todistusväylä automaattisesti poissa pelistä. Pari hakukertaa jo alla ja olin kevään järjestänyt jo töistä vapaaksi kokeeseen valmistumiseen...
Itse henkilökohtaisesti toivon, että koe järjestetään joko etäyhteydellä tai sitten siirtämällä se syksyyn, vaikka opintojen aloitus venyisikin. Mulla on perusopinnot jo alla, mutta luulisi, että yhden vuoden kurssitarjontaa olisi mahdollista sen verran joustaa, että myöhäisempi aloitusaika ei estä ekan vuoden opintoja edes suht koht aikataulussa...
Miksi te amistaustaiset ette käy aikuis- tai iltalukiota ja kirjoita ylioppilaiksi? Kiintiönne on niin pieni, että melkein helpommin ja nopeammin pääsee sisään hankkimalla parissa vuodessa yo-paperit (aikuislukiossa päättötodistukseen riittää 44 kurssia, mikä on 31 kurssia vähemmän kuin päivälukiossa!) Sitten vaan petraa yo-kokeisiin sen verran, että pääsee suoraan todistuksella sisään ja isommassa kiintiössä.
Kiintiö on ihan sama kuin huonot paperit kirjoittaneilla lukiolaisilla. Ja tämäntyyppisellä alalla jo ne M:n paperit ovat "huonot", ei mitään jakoa sisään.
L/E-papereiden kirjoittaminen ei ole ihan pikkujuttu. Pitää vieläpä onnistua kaikissa aineissa. Kilpailu korotusrumban vuoksi kiristyy koko ajan. Jos tuolle tasolle ei ole mahdollista päästä, ei ole mitään järkeä mennä kirjoittamaan tai korottamaan.
Pääsykokeeseen verrattuna L-papereiden, puhumattakaan L/E papereiden kirjoittaminen on naurettavan paljon helpompaa ja vie kokoajan lähemmäksi "varmaa" sisäänpääsyä.
Itse hain pari kertaa pääsykokeella, mutta surkeiden yo-tulosten takia olin koe, enkä yhteispistekiintiössä. Jäin kaksi kertaa top5 varasijoille. Sitten lähdin korottelemaan mun BBAAB riviä. Työssäkäyvänä sekä perheellisenä lähes 30v:nä nyt alustavien mukaan LLLLEE olisi tulossa. Kannattaa ajatella pidemmällä tähtäimellä. Itsellä oli lukiosta 10 vuotta ja kävin kaikki kurssit, eli täysin nollasta lähdin.
Suosittelen siis rohkeasti korottelemaan ja ajattelemaan "pidemmällä" eli noin 1-2 vuoden tähäimellä, eikä ajatella, että pakko päästä NYT. Se helposti johtaa tähän täälläkin monella olevan 2,3, 4+ hakukertarumbaan.
Toki monella se nappaa jo ekalla myös!
Totta! Moni unohtaa, että lukio ja ylppärit on oikeasti helpot kun katsotaan aikuisten vinkkelistä. Kolmasosa opetussunnitelmasta suunnattu 16-vuotiaille lapsille! Totta kai se silloin 16v tuntuu vaikealta ja jopa 18v, mutta aina vaan vaikeammaksi käy pääsykokeissa ja yliopistossa. Itsekin luin omin nokkineni lukion kirjoja, perhe-elämän ohessa, ja tulossa on L ja E. Ylppärit on myös aika hyvä mittari mielestäni. Monipuolinen verrattuna pääsykokeeseen ja varsinkin siihen pikkutarkkuuteen mitä pääsykokeessa vaaditaan vain siksi koska on hakupaine ala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin moni huijaisi, että ei tule onnistumaan. Vaikka 90% olis rehellisiä, niin Hesaan olis yli 300 huijarihakijaa. Ei paljon lohduttaisi, että "...mutta lopulliset sisäänpääsijät olisivat sitten omilla avuillaan sinne päässeet."
Totta, heitin tuon sillä ajatuksella että vaikka 2.vaiheeseen pääsisi huijaamalla niin pääsykokeen pystyisi läpäisemään vain ne, jotka oikeasti jotain opiskelivatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todistusvalinta, jossa osa valituista voi olla myös ei-ensikertalaisia on selkeästi ainoa järkevä ja vertailukelpoinen tapa valita hakijat, jossa ei mahdollisuutta huijaukseen. Karu fakta, mutta enää ei puhuta mistään tasavertaisuudesta, vaan halutaan yksinkertaisesti vain täyttää kaikki paikat. Totta kai harmittaa, jos on käyttänyt paljon aikaa ja rahaa tilaston pänttäämiseen (minäkin olen), mutta ensi vuonna sitten uudestaan, jos todistuksella ei pääse!
Mites ne joilla ei ole ylioppilastodistusta? Jäävät ensi vuoteen? Ruotsissa päätettiin jättää högskoleprovet järjestämättä. Vanhoilla hp-tuloksilla ja lukiotodistuksella voi hakea. Siellä ei muutettu kiintiöitä, vaikka hp:ta kirjoittamaton ei voi sitä nyt tehdä ollenkaan. Jos Suomessa toimittaisiin mahdollisimman analogisesti tämän kanssa otettaisiin viime vuonna varasijoille päässeitä, tänä vuonna hakeneita. Ruotsissa erona on toki se, että mahdollisuus hakea korkeakouluihin on kaksi kertaa vuodessa samoin kuin hp-koe.
Mitä? Eihän Ruotsissakaan mitään viime vuoden varasijoja huomioida. Se ajatus on äkytön.
No ei suoraan, mutta siellä parhaat hp-tulokset kirjoittaneet ovat luultavasti päässeet jo sisään, ja nyt viime hp:sta jääneillä arvosanoilla voi hakea.
Eikä se nyt niin älytöntä ole. Siinä on ainakin osoitettu, että koe on kyetty tekemään niin hyvin, että sillä on päässyt varasijoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikiksella on suunnitelmat johonkin ennakkokokeeseen. Jos vastaus ei ole suoraan materiaalista etsittävissä, se voi hyvinkin toimia. Siihen pitää yhdistää joku paikan päällä tehtävä juttu, kun hakijamäärä on jo saatu karsittua riittävän pieneksi.
Oikiksen suunnitelmat sähköisestä ennakkokokeesta ovat parhaimmillaankin erittäin optimistisia ja eivät tule onnistumaan käytännössä. Oikikseen on vielä enemmän hakijoita kuin psykalle. Sähköiset järjestelmät eivät kestä sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin moni huijaisi, että ei tule onnistumaan. Vaikka 90% olis rehellisiä, niin Hesaan olis yli 300 huijarihakijaa. Ei paljon lohduttaisi, että "...mutta lopulliset sisäänpääsijät olisivat sitten omilla avuillaan sinne päässeet."
Totta, heitin tuon sillä ajatuksella että vaikka 2.vaiheeseen pääsisi huijaamalla niin pääsykokeen pystyisi läpäisemään vain ne, jotka oikeasti jotain opiskelivatkin.
Pääsykokeen pisterajat vain laskisi. Uskon, että silti riittäisi niitä jotka ovat opiskelleet, mutta eivät normaalioloissa pääsisi sisään. Huijaamalla pääsisivät kakkosvaiheeseen ja siitä omin avuin (normisti liian heikot) pääsykokeen alin hyväksyttävä piste ylittyisi. En todellakaan olisi tyytyväinen tällaiseen systeemiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi hyvä puoli tässä sopassa on sentään se, että psykan tilanne selviää kuitenkin "jo" 22.4. Olisipa kamalaa odotella huhtikuun loppuun.
Esim. Helsingin yliopistossa on yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijät päälle.
Kyllä siellä on järjestettävissä kapasiteettia 5 000 ihmisen sähköisiä juttuja varten. Paljonko ajattelette esim. sanomalehtien sivuilla käyvän väkeä, tai katsovan vaikkapa Yle Areenaa kerralla?
Vierailija kirjoitti:
Esim. Helsingin yliopistossa on yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijät päälle.
Kyllä siellä on järjestettävissä kapasiteettia 5 000 ihmisen sähköisiä juttuja varten. Paljonko ajattelette esim. sanomalehtien sivuilla käyvän väkeä, tai katsovan vaikkapa Yle Areenaa kerralla?
Siis että 6 viikossa rakennetaan uusi järjestelmä joka kestää 3-5 000 ihmisen käytön yhtä aikaa? Ja käyttö on aktiivista niin, että jokaisen ihmisen vastaukset tallentuvat järjestelmään ainakin kerran minuutissa. Tähän lisätään luonnollisesti itse pääsykokeen sisällön muuttaminen sähköiseksi.
Vertauksesi sanomalehtiin ja Yle Areenaan ontuu koska
A) niiden käyttö on suhteellisen passiivista (et muokkaa sisältöä aktiivisesti vaan esim. Ohjelma latautuu koko ajan sitä katsellessa)
B) kummankin sähköistämisessä meni vuosia
Vierailija kirjoitti:
Esim. Helsingin yliopistossa on yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijät päälle.
Kyllä siellä on järjestettävissä kapasiteettia 5 000 ihmisen sähköisiä juttuja varten. Paljonko ajattelette esim. sanomalehtien sivuilla käyvän väkeä, tai katsovan vaikkapa Yle Areenaa kerralla?
Tämän "sähköisten juttujen" mainitseminen kertoo jo, että ollaan aika kaukana sen tajuamisessa minkälainen koodaaminen tuossa on edessä ja kauan sen testaaminen, hakkerointikestäväksi, luotettavaksitekeminen kestää ja kuinka pirusti se tulisi maksamaan.
Vaikka siellä olisi miljoona opiskelijaa, ei se tee yllämainituista asioista yhtään helpompaa. Siihen oli syynsä, miksi jo alussa yliopistojen puolelta todettiin, että etäkoe laajasti toteutettavana tai ylipäätänsä ei ole vaihtoehto.
Tämä ei tosiaan ota huomioon jo täälläkin esiintuotuja probleemia, kuten kaverin kanssa tai jopa kaverin tekemänä tehtyä koetta, kaatumista, bugeja ja ongelmia, joihin et saisi mitään apua, toisin kuin yo-kokeissa, joissa niissäkin on aina ongelmia, vaikka eivät ole edes "netissä" ja ovat omalla alustalla.
Moni täällä tuntuu suhtautuvan yliopistoon jonkin sortin laupiaana samarialaisena joka varmasti kääntää jokaisen kiven ja kannon, käyttää kaikki resurssit ja konsultoi jokaisen it-firman pääsykoetta rakentaessaan.
Yliopistojen tavoite on aloittaa lukuvuosi ajallaan. Ne tulevat tekemään valinnat mahdollisimman yksinkertaisella tavalla. Ei siellä rahakirstuja tyhjennetä sen takia, että Helsinkiin saadaan valittua 51 psykologian opiskelijaa 10-vaiheisen, etänä sähköisesti tehdyn ja mahdollisimman reilun kokeen kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todistusvalinta, jossa osa valituista voi olla myös ei-ensikertalaisia on selkeästi ainoa järkevä ja vertailukelpoinen tapa valita hakijat, jossa ei mahdollisuutta huijaukseen. Karu fakta, mutta enää ei puhuta mistään tasavertaisuudesta, vaan halutaan yksinkertaisesti vain täyttää kaikki paikat. Totta kai harmittaa, jos on käyttänyt paljon aikaa ja rahaa tilaston pänttäämiseen (minäkin olen), mutta ensi vuonna sitten uudestaan, jos todistuksella ei pääse!
Mites ne joilla ei ole ylioppilastodistusta? Jäävät ensi vuoteen? Ruotsissa päätettiin jättää högskoleprovet järjestämättä. Vanhoilla hp-tuloksilla ja lukiotodistuksella voi hakea. Siellä ei muutettu kiintiöitä, vaikka hp:ta kirjoittamaton ei voi sitä nyt tehdä ollenkaan. Jos Suomessa toimittaisiin mahdollisimman analogisesti tämän kanssa otettaisiin viime vuonna varasijoille päässeitä, tänä vuonna hakeneita. Ruotsissa erona on toki se, että mahdollisuus hakea korkeakouluihin on kaksi kertaa vuodessa samoin kuin hp-koe.
Mitä? Eihän Ruotsissakaan mitään viime vuoden varasijoja huomioida. Se ajatus on äkytön.
No ei suoraan, mutta siellä parhaat hp-tulokset kirjoittaneet ovat luultavasti päässeet jo sisään, ja nyt viime hp:sta jääneillä arvosanoilla voi hakea.
Eikä se nyt niin älytöntä ole. Siinä on ainakin osoitettu, että koe on kyetty tekemään niin hyvin, että sillä on päässyt varasijoille.
Täälläkin saa hakea viime vuoden yo arvosanoilla.
Mitään vanhoja pääsykokeita ei missään tapauksessa voi huomioida. Sellaista väylää ei voi tulla missään tapauksessa.
Ketju on lukittu.
Kiintiö on ihan sama kuin huonot paperit kirjoittaneilla lukiolaisilla. Ja tämäntyyppisellä alalla jo ne M:n paperit ovat "huonot", ei mitään jakoa sisään.
L/E-papereiden kirjoittaminen ei ole ihan pikkujuttu. Pitää vieläpä onnistua kaikissa aineissa. Kilpailu korotusrumban vuoksi kiristyy koko ajan. Jos tuolle tasolle ei ole mahdollista päästä, ei ole mitään järkeä mennä kirjoittamaan tai korottamaan.