Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2020
26.06.2019 |
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Täh kirjoitti:
Mistä lähteä liikkeelle fysiikan kanssa ja millä materiaaleilla? Oon käynyt lukiossa yhden fysiikan pakollisen kurssin 15 vuotta sitten😳
Netti on pullollaan videoita, esim Youtube ja OpetusTV. Opsissahan ei nyt ole mitään väliä, ei ne niin isosti muutu ne asiat.
Ykköskurssi kokonaisuudessaan, siellä tulee jo mekaniikka, joka on tosi keskeinen alue ja ihan kivaa kaavojen pyörittelyä, se jatkuu voiman ja liikkeen kurssilla neljä. Kakkosessa tulee lämpö ja energia, eli termodynamiikan pääsäännöt, ne ovat keskeistä myös. Sähkössä ehkä jotain potentiaaleja? Ne ovat se psykaan liittyvä juttu. Aaltoliikkeestä perusteet, sekin muuten liittyy havaintopsykologiaan. Täällä oli jo malliksi joku ydinfysiikan lasku, joten ihan niitä peruskaavaansijoittamista sieltäkin.
Lähinnä haluan sanoa, että perusasioita vaan kaikesta. Koe on tarkoitus olla tehtävissä amispohjaltakin,ei tarvitse oppia koko pitkää fysiikkaa. Tärkeintä on, että ymmärrät mitä tehtävässä kysytään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä huijaamisissa kannattaa muistaa se, että seuraavassa vaiheessa sinulta kysytään samantyyppisiä kysymyksiä ja jos et silloin osaa vastata juuri mihinkään, katsotaan ensimmäinen koesuoritus vilpillisieksi ja suoritus hylätään. AMK koe ei vaadi ennakkovalmistautumista vaan sillä testataan tämän hetkinen valmiustasosi korkeakouluopintoihin. Lähinnä näillä todennäköisyyksillä kyse sisäänpääsystä on arpapeliä. Tehkää fysiikan opintojen sijaan jotain hyvää omalle mielenterveydelle ja suhtautukaa kokeeseen samalla tavalla kuin lottoarvontaan.
No ei kyllä. Vaikka koe on pyritty laatimaan siten, ettei siihen voi valmistautua, voi siihen kuitenkin valmistautua. Juuri niillä tavoilla mitä täällä tehdään. Tutustumalla viholliseen ja kertaamalla niitä juttuja, joita tietää tulevaksi ja joita itseltä puuttuu. Kaikki hakijathan eivät todellakaan ole tämän kevään abeja. Osa on maisterihakijoita, ja lukiosta 20 vuotta aikaa, kaikki fysiikka unohtunut sillä välin. Sen ehtii perustasolla hyvinkin prepata tässä ajassa kuntoon. Samaten kannattaa kerrata kaikenlaista perusmatikkaa, koska vaikka jotkut liuoslaskut eivät ole vaikeita, menee siinä hetki tajuta miten ne ratkaistaan. Sen tajuamisen voi tehdä jo muutaman tunnin harjoittelulla, sen jälkeen se on vain muistista palauttamista.
Näin myös teki yksi matemaattisen puolen aineenopettajakaverini, joka haki lukemaan luokanopettajan monialaisia opintoja. Hän oli pyörittänyt niin korkean tason juttuja opinnoissaan aiemmin, että piti ihan aidosti kerrata ala-astejuttujen laskurutiinia luonnontieteiden koetta varten. Kaikki ei tule muistista ihan apteekin hyllyltä, kun ei ole vuosiin tarvinnut.
Jos kyse olisi pelkästään ongelmanratkaisusta, etukäteen voisi harjoitella lähinnä jotain kivoja älypaloja. Älykkyyttä niillä ei pysty nostamaan, mutta pystyy nopeampaan ja varmempaan koesuoritukseen, jos vähän harjoittelee.
Perustavanlaatuisin ongelma tässä on, että AMK-valintakoetta ei ole tarkoitettu karsimaan yliopiston hakupainealoille vieläpä sellaisella aineella, jota valtaosa hakijoista ei ole lukenut. Siksi kokeessa menestyminen tulee vaatimaan hyvin lähelle täysiä pisteitä ja lopputuloksen tulee ratkaisemaan hyvin satunnainen seikka, joku väärin mennyt lasku, tuntematon enkun sana tai kyseenalainen etiikkakysymys. Jos ei valmistaudu yhtään, on se käytännössä sama kuin jäädä yliopistoarpajaisista pois kokonaan, vaikka AMK-arpajaisista tulisikin samalla suorituksella päävoitto.
Mielenkiintoista nähdä miten eri aloille hakeneet pärjäävät. En usko, että amk hakijat ovat sen huonompia kuin psykan hakijatkaan. Tasoerot joka alalle ovat kuitenkin isot.
Muuten olen täysin samaa mieltä. Pieni kertaus on varmasti hyvä asia.
Uskomuksesi ei pidä paikkansa. Tai itse sanoisin vähän maltillisemmin, että yliopistoon ja AMK:hon hakee eri tavalla profiloituneet ihmiset, jopa erilaisilla pohjakoulutuksilla. Nämä tiedetään lukuisista tilastoista ja tutkimuksista varmaksi.
Niin kuuluu ollakin. Ne ovat eri tason oppilaitoksia, joissa opetetaan eri asioita erilaisiin tutkintoihin.
En väheksyisi. Tunnen monia erittäin älykkäitä amk opiskelijoita ja amisopiskelijoita myös. He pärjäävät huippuhyvin tässä korkeakoulukelpoisuutta mittaavassa kokeessa. Yliopistoon hakevat hyvin monenlaiset ihmiset myös.
Mutta kuten sanottu, mielenkiintoista, jos meille nämä tasoerot joskus kertotaan. Esim kilpailuimmat amk alat vaatovat huippusuorituksen. En kutsuisi niitä arpajaisiksi.
Ei se ole älykkyydestä kiinni - molempiin hakee ja pääsee älykkäitä ja vähemmän älykkäitä. Erilaise tihmiset hakautuu erilaisiin koulutusohjelmiin - toisia kiinnostaa enemmän tieteen teoreettise opinnot ja suuntautuvat enemmän käytännön sovelluksiin. Molempia tarvitaan, sanoisin jopa ehkä enemmän jälkimmäisiä. Älykkyys ei ole kriteeri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muilla sellainen olo, että pitäisi huijata amk kokessa, että menestyy? Pelkään, että niin moni muu huijaa ja siksi ei ole mahdollisuutta menestyä ilman huijausta. Esim laskimen käyttö.
Miksi laskimen käyttö olisi huijausta? En ole hakemassa nyt mutta minusta kannattaa käyttää kaikki mahdolliset keinot, koska mitään ei ole kai kiellettykään ainakaan niin että siitä sanktiota seuraisi.
Ja jos korkeakouluille olisi ehdottoman tärkeää ettei kukaan huijaa niin etäkoe ei olisi vaihtoehto.
Niin minäkin luulin mutta korkeakoulujen juristit olivat eri mieltä ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tällä hetkellä v....taa ihan sairaasti. Hallitus on suuressa viisaudessaan päättänyt laittaa lapset ja teinit takaisin kouluun 14.5. Osassa kouluja on satoja oppilaita pienissä tiloissa. Kaikki tämä 11 hikisen päivän takia. Riski tartuntojen leviämiseen on varmasti pahempi kuin se olisi ollut esim. porrastetuissa pääsykokeissa, joihin olisi tehty vaikka 2-3 erilaista mutta samantasoista kysymyspatteristoa. Tuntuu ihan kiusanteolta tuo koulujen avaaminen ajanjaksolla, jolta monelle erittäin tärkeät pääsykokeet on kuitenkin peruttu.
Tämä! Ja muutenkin tää yliopistojen terveys on kaiken muun edellä kuulostaa jo hieman tekopyhältä. Kuinkakohan moni välivuotta viettävä on koko kotona ajan työskennellyt esim. kaupan kassalla tai muussa työssä, jossa on joutunut alttiiksi koronalle. Luultavasti moni. Mielestäni normaalit pääsykokeet olisi voitu järjestää turvallisesti, jos oltaisiin nähty vaivaa ja käytetty luovuutta. Mutta päätetty mikä päätetty. Toivottavasti ensi kevät olisi hakijoille normaali.
Ymmärtääkseni - en ole juristi - tuossa on juridisesti se ero että yliopisto olisi laittanut hakijat matkustamaan koepaikkakunnalle ja istuttanut kokeessa yhdessä muiden kanssa, se olisi ollut "viranomaisvaatimus". Työssä käynti on jokaisen oma valinta. Eli on eri asia vaatiiko viranomainen jotakin.
Toinen asia olisi ollut tilat: 300 hakijaa 8 hakijan nippuina (max 10 = 8 kokeessa ja kaksi valvojaa WC-käyntien takia) olisi 300/8 ja tömöm olisi ollut yksi hakukohde, samassa tiedekunnassa 5 hakukohdetta, mistä olisi saatu salit?
Koronaa ei kukaan voinut tietää edespari kuukautta sitten. Tehtiin mitä voitiin mutta kaikkien toiveita ei voinut ottaa huomioon, valitettavasti.
Paskin perustelu ikinä. Helposti oltaisiin saatu karsittua porukkaa etäkokeella niin että toinen valintakoe olisi onnistunut. Onnistuuhan tuo koulujenkin avaaminen. Pikakurkkaus kauppiksen ja oikeustieteen valintamuutoksiin, sentään jotkut osaa hommansa. Koronan piikkiin on helppo laittaa mitä vaan kun ottaa vastuu huonoista päätöksistä.
Vaikeuksia luetunymmärtämisessä?
Vastasin kysyjälle miksi yliopisto ei voinut järjestää normaaleja pääsykokeita. Nythän ainakin omalla alallani järjestetään etäkoe josta karsitaan sitten suulliseen haastattelukokeeseen juuri se mitä peräsit vastauksessasi. Elo mikä oli se vastuunotta huonosta päätöksestä?
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiNmYyZTgyOTYtMWZlNS00ZWM4LTk3ZmIt…
Tästä näkee kunnon dataa yliopistojen ja amk -hakijoiden väliltä. Tässä esimerkkejä
L = 7, E = 6 M= 5 jne jne.
Yliopistoon hakeneiden yo-tulosten keskiarvo: 4,5
Ammattikorkeaan hakineiden yo-tulosten keskiarvo: 3,8
Psykologiaa hakeneiden yo-tulosten keskiarvo: 4,7
Psykalle päässeiden yo-tulosten keskiarvo: 5,5
Yliopistoon päässeillä vähintään 2 laudaturia tai eximiaa: noin 56%
Ammattikorkeen päässeillä vähintään 2 laudaturia tai eximiaa: noin 13%
Psykalle päässeillä vähintään 2 laudaturia tai eximiaa: noin 85%
Ainakin siis yo-tulosten puolesta yliopistoon hakee kaikilla mittaustavoilla kovatasoisempaa porukkaa keskimäärin. Alakohtaisia eroja tottakai löytyy, mutta kyse onkin laajemmasta kokonaisuudesta, jos kysytään kummalle sektorilla haetaan keskimäärin paremmilla yo-tuloksilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että koe on "ihan erilainen'" kuin syksyllä. Siitä on varmasti tehty tarkat analyysit kysymyksittän mikä on ollut vaikeaa ja mikä ei. Siellä oli myös joukossa testikysymyksiä, joita ei ole otettu lopulliseen pisteytykseen huomioon, joten osa kysymyksistä on voinut olla siksi "liian vaikeita". Tai myös "liian helppoja", turha kysyä sellaista, johon jokainen vastaa aina oikein.
Onko tämä nyt täsmälleen sama AMK-valintakoe kuin AMK-puolelle, vai otetaanko psykalaisille kysymyspoolista kenties haastavammaksi uskottuja kysymyksiä?
Korona-ajan yksi parhaimpia puolia on se, miten paljon tästä tullaan saamaan tieteellistä tutkimusta aikaiseksi mitä moninaisimmilla aloilla ja viitekehyksissä! Nyt saadaan jopa yliopistohakijoiden ja AMK-hakijoiden erot AMK-valintakokeessa selvitettyä! Tätä koeasetelmaa ei olisi voinut muulloin laatia.
On oikeesti mielenkiintoista nähdä ne hakijouden erot. Vaikka prhaiden todistusten hakijat onkin molemmista ryhmistä .poissa. Muttei vain sisäänpäässeiden.
Samat ihmisethän hakevat usein molempiin. Eli en usko eron niin suuri olevan.
Ei todellakaan hae.
Esim. tämän kevään yhteishaussa on 167 005 hakijaa. Näistä vain 24 415 on hakenut sekä yliopistoon että AMK:hon.
Samat hakevat joko aiemmin tai myöhemmin.
Miten se on niin hankalaa edes miettiä, että amk hakijat voivat olla yhtä hyviä. Ja tänä vuonna se voidaan ihan todeta. Eikö se kiinnosta ihan asiana?
Arvasinkin, että tuosta kiikastaa. :)
Edellä jo sanottiin, että yliopistoon ja AMK:hon ei tyypillisesti hae samat ihmiset ainakaan samalla hakukerralla, koska nämä koulut antavat sekä eri alan koulutusta että eri tason koulutusta. Lähinnä jotain tekniikan puolen ja sosiaalipuolen juttua on rinnasteisia näillä kahdella alalla, ja silloinkin yliopistokoulutettu on yleensä pätevämpi (esim. sosiaalityötenkijä tai varhaiskasvatuksen opettaja).
Kun valintakoepisteitä lähdetään analysoimaan, tehdään kaksisuuntainen testi "eri sektoreiden hakijoiden välillä ei ole eroa". Sen jälkeen jatketaan analysointia sen perusteella mikä testin tulos oli. Meillä on selvästi eri arvaus siitä mikä tulos tulee olemaan. Eipä siinä, siksi tutkimuksia tehdäänkin, välillä jopa ihan nollatutkimukselta näyttävää. Asioita ei voi sanoa varmaksi ilman tutkimista.
Tämä keskustelu ei ole oikea paikka pohtia eri koulutussektoreiden hakijoiden eroa. Sitä tekee kunnollisella datalla monikin ihminen työkseen mm. Tilastokeskuksella tehnyt. Julkisena datana on kenen tahansa tutustuttavissa Vipusen BI-raportti, johon oli linkki aikaisemmin täällä olleessa Vipusen blogipostauksessa. Se osoittaa, että vaikka kaikkialle hakee sekä erittäin hyvät paperit että erittäin huonot paperit kirjoittaneita, kokonaisuutena yliopistoon hakevien joukon kirjoitustulokset ovat paremmat kuin AMK-hakijoiden joukon. Hyvät ja huonot eivät jakaudu tasaisesti näiden kahden sektorin välille, eivät myöskään sektorin sisällä eri alojen välille.
Sinä et taida edes olla hakemassa psykaan, joten keskustelun voi päättää tähän. Tai jos välttämättä haluamme puhua AMK-hausta muuten kuin tämän kevään kokeen osalta, täytyy keskustelun liittyä aiheeseen. Esim. mikä olisi hyvä vara-ala psykalle AMK:sta, koska iso osa hakijoista ei milloinkaan tule pääsemään sisään. Vara-aloja löytyy kyllä, vaikka suoraan psykologiaan liittyvää koulutusta AMK:ssa ei ole tarjolla. Sote-alalta voi silti päästä terapeutin uralle, jos juuri se sattuu psykologin työssä kiinnostamaan eniten.
Siinä oli valittujen tuloksia.
Tänä vuonna näemme hakijoiden tuloksia samassa kokeessa. Ei pelkästään valittuje. Tulee tietenkin kovat amk pisteet valituille, muttei kaikille hakijpille.
Jonkun amk alan hakijoissa saattaa olla huippupisteitä myös.
Miksi tämä on niin hankala asia? Vähentääkö se jotenkin arvoa.
Ja oletuksesi on väärä. Siis minusta.
Oonko ainoa joka ku kuuli sanan fysiikka vaihto suosiolla netflixin katsomiseen, ei tuo 0.0001 todennäköisyys lohduttanu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että koe on "ihan erilainen'" kuin syksyllä. Siitä on varmasti tehty tarkat analyysit kysymyksittän mikä on ollut vaikeaa ja mikä ei. Siellä oli myös joukossa testikysymyksiä, joita ei ole otettu lopulliseen pisteytykseen huomioon, joten osa kysymyksistä on voinut olla siksi "liian vaikeita". Tai myös "liian helppoja", turha kysyä sellaista, johon jokainen vastaa aina oikein.
Onko tämä nyt täsmälleen sama AMK-valintakoe kuin AMK-puolelle, vai otetaanko psykalaisille kysymyspoolista kenties haastavammaksi uskottuja kysymyksiä?
Korona-ajan yksi parhaimpia puolia on se, miten paljon tästä tullaan saamaan tieteellistä tutkimusta aikaiseksi mitä moninaisimmilla aloilla ja viitekehyksissä! Nyt saadaan jopa yliopistohakijoiden ja AMK-hakijoiden erot AMK-valintakokeessa selvitettyä! Tätä koeasetelmaa ei olisi voinut muulloin laatia.
On oikeesti mielenkiintoista nähdä ne hakijouden erot. Vaikka prhaiden todistusten hakijat onkin molemmista ryhmistä .poissa. Muttei vain sisäänpäässeiden.
Samat ihmisethän hakevat usein molempiin. Eli en usko eron niin suuri olevan.
Ei todellakaan hae.
Esim. tämän kevään yhteishaussa on 167 005 hakijaa. Näistä vain 24 415 on hakenut sekä yliopistoon että AMK:hon.
Samat hakevat joko aiemmin tai myöhemmin.
Miten se on niin hankalaa edes miettiä, että amk hakijat voivat olla yhtä hyviä. Ja tänä vuonna se voidaan ihan todeta. Eikö se kiinnosta ihan asiana?
Arvasinkin, että tuosta kiikastaa. :)
Edellä jo sanottiin, että yliopistoon ja AMK:hon ei tyypillisesti hae samat ihmiset ainakaan samalla hakukerralla, koska nämä koulut antavat sekä eri alan koulutusta että eri tason koulutusta. Lähinnä jotain tekniikan puolen ja sosiaalipuolen juttua on rinnasteisia näillä kahdella alalla, ja silloinkin yliopistokoulutettu on yleensä pätevämpi (esim. sosiaalityötenkijä tai varhaiskasvatuksen opettaja).
Kun valintakoepisteitä lähdetään analysoimaan, tehdään kaksisuuntainen testi "eri sektoreiden hakijoiden välillä ei ole eroa". Sen jälkeen jatketaan analysointia sen perusteella mikä testin tulos oli. Meillä on selvästi eri arvaus siitä mikä tulos tulee olemaan. Eipä siinä, siksi tutkimuksia tehdäänkin, välillä jopa ihan nollatutkimukselta näyttävää. Asioita ei voi sanoa varmaksi ilman tutkimista.
Tämä keskustelu ei ole oikea paikka pohtia eri koulutussektoreiden hakijoiden eroa. Sitä tekee kunnollisella datalla monikin ihminen työkseen mm. Tilastokeskuksella tehnyt. Julkisena datana on kenen tahansa tutustuttavissa Vipusen BI-raportti, johon oli linkki aikaisemmin täällä olleessa Vipusen blogipostauksessa. Se osoittaa, että vaikka kaikkialle hakee sekä erittäin hyvät paperit että erittäin huonot paperit kirjoittaneita, kokonaisuutena yliopistoon hakevien joukon kirjoitustulokset ovat paremmat kuin AMK-hakijoiden joukon. Hyvät ja huonot eivät jakaudu tasaisesti näiden kahden sektorin välille, eivät myöskään sektorin sisällä eri alojen välille.
Sinä et taida edes olla hakemassa psykaan, joten keskustelun voi päättää tähän. Tai jos välttämättä haluamme puhua AMK-hausta muuten kuin tämän kevään kokeen osalta, täytyy keskustelun liittyä aiheeseen. Esim. mikä olisi hyvä vara-ala psykalle AMK:sta, koska iso osa hakijoista ei milloinkaan tule pääsemään sisään. Vara-aloja löytyy kyllä, vaikka suoraan psykologiaan liittyvää koulutusta AMK:ssa ei ole tarjolla. Sote-alalta voi silti päästä terapeutin uralle, jos juuri se sattuu psykologin työssä kiinnostamaan eniten.
Siinä oli valittujen tuloksia.
Tänä vuonna näemme hakijoiden tuloksia samassa kokeessa. Ei pelkästään valittuje. Tulee tietenkin kovat amk pisteet valituille, muttei kaikille hakijpille.
Jonkun amk alan hakijoissa saattaa olla huippupisteitä myös.
Miksi tämä on niin hankala asia? Vähentääkö se jotenkin arvoa.
Ja oletuksesi on väärä. Siis minusta.
Siinä blogikirjoituksessa oli tuo ylempänäkin linkattu BI, josta pääsee katsomaan hakijatasolla.
Koko ajan täällä on tuotu ilmi, että myös AMK:hon hakee yksittäsiä huippuja. Se ei silti edelleenkään kerro mitään AMK:n yleisestä tasosta. Vaikka sinne hakee myös 7 ällän ylioppilaita, suurin osa niistä hakee yliopistoon. Muutama yksittäinen huippuhakija AMK:hon ei muuta asiaa, vaikka kuinka haluaisit nähdä niin.
Sekä yliopistoon että AMK:hon hakee sekä todella hyviä että todella huonoja ylioppilaita. Koko hakijamassana yliopistoon hakevilla on ollut parempi yo-kirjoitusmenestys kuin AMK:hon hakevilla. Yksi selittävä tekijä on AMK-sektorin koko, koulutuksia on enemmän tarjolla. Se ei silti ole ainoa eikä edes suurin selittävä tekijä. Yliopistoon ja AMK:hon hakee eri tavalla profilotuneita opiskelijoita erilaisin taidoin.
Voit lukea asiasta vaikkapa Hannele Seppälän väitöskirjasta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37845
Vierailija kirjoitti:
Oonko ainoa joka ku kuuli sanan fysiikka vaihto suosiolla netflixin katsomiseen, ei tuo 0.0001 todennäköisyys lohduttanu
Ei ole ollenkaan niin pieni todennäköisyys! 48 paikkaa jatkoon, jokainen niistä on sinun ulottuvillasi!
Fysiikan perusteet oppii kuukaudessa siinä missä tilastonkin perusteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oonko ainoa joka ku kuuli sanan fysiikka vaihto suosiolla netflixin katsomiseen, ei tuo 0.0001 todennäköisyys lohduttanu
Ei ole ollenkaan niin pieni todennäköisyys! 48 paikkaa jatkoon, jokainen niistä on sinun ulottuvillasi!
Fysiikan perusteet oppii kuukaudessa siinä missä tilastonkin perusteet.
Ei ole, koska ensikertalaiskiintiöt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oonko ainoa joka ku kuuli sanan fysiikka vaihto suosiolla netflixin katsomiseen, ei tuo 0.0001 todennäköisyys lohduttanu
Ei ole ollenkaan niin pieni todennäköisyys! 48 paikkaa jatkoon, jokainen niistä on sinun ulottuvillasi!
Fysiikan perusteet oppii kuukaudessa siinä missä tilastonkin perusteet.
Ei ole, koska ensikertalaiskiintiöt
On. 48 parasta AMK-kokeesta pääsee jatkoon. Siinä ei katsota mitään kiintiöitä tai edes kaupunkia.
Tietysti lopulliset paikat jaetaan kiintiöiden ja kaupunkien mukaan suullisen kokeen jälkeen, mutta AMK-kokeessa riittää, että olet noin parhaan 60 joukossa (maisterihakijat mukaan lukien sieltä otetaan 68 jatkoon).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En näkis tota kuitenkaan ihan noin! 16 paikkaa on jaossa. Vaikka ensimmäinen vaihe on 48 niin koe jatkuu ja niistä valitaan 16... eli tavallaan 16 parasta saa paikan. Ja kun näissä katsotaan kiintiöitä niin ei- ensikertalaisella on aika pienet mahdollisuudet. Tai jos näitä Ei ensikertalaisia onkin tässä 16 parhaan joukossa enemmän, niin eivät saa paikkaa vaikka ovatkin myllystä selvinneet vaan paikat jaetaan todistusvalinnassa seuraaville...
Vierailija kirjoitti:
En näkis tota kuitenkaan ihan noin! 16 paikkaa on jaossa. Vaikka ensimmäinen vaihe on 48 niin koe jatkuu ja niistä valitaan 16... eli tavallaan 16 parasta saa paikan. Ja kun näissä katsotaan kiintiöitä niin ei- ensikertalaisella on aika pienet mahdollisuudet. Tai jos näitä Ei ensikertalaisia onkin tässä 16 parhaan joukossa enemmän, niin eivät saa paikkaa vaikka ovatkin myllystä selvinneet vaan paikat jaetaan todistusvalinnassa seuraaville...
Kokeessahan ei ole ensikertalaiskiintiötä :) Eli sitä ei tarvitse murehtia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että koe on "ihan erilainen'" kuin syksyllä. Siitä on varmasti tehty tarkat analyysit kysymyksittän mikä on ollut vaikeaa ja mikä ei. Siellä oli myös joukossa testikysymyksiä, joita ei ole otettu lopulliseen pisteytykseen huomioon, joten osa kysymyksistä on voinut olla siksi "liian vaikeita". Tai myös "liian helppoja", turha kysyä sellaista, johon jokainen vastaa aina oikein.
Onko tämä nyt täsmälleen sama AMK-valintakoe kuin AMK-puolelle, vai otetaanko psykalaisille kysymyspoolista kenties haastavammaksi uskottuja kysymyksiä?
Korona-ajan yksi parhaimpia puolia on se, miten paljon tästä tullaan saamaan tieteellistä tutkimusta aikaiseksi mitä moninaisimmilla aloilla ja viitekehyksissä! Nyt saadaan jopa yliopistohakijoiden ja AMK-hakijoiden erot AMK-valintakokeessa selvitettyä! Tätä koeasetelmaa ei olisi voinut muulloin laatia.
On oikeesti mielenkiintoista nähdä ne hakijouden erot. Vaikka prhaiden todistusten hakijat onkin molemmista ryhmistä .poissa. Muttei vain sisäänpäässeiden.
Samat ihmisethän hakevat usein molempiin. Eli en usko eron niin suuri olevan.
Ei todellakaan hae.
Esim. tämän kevään yhteishaussa on 167 005 hakijaa. Näistä vain 24 415 on hakenut sekä yliopistoon että AMK:hon.
Samat hakevat joko aiemmin tai myöhemmin.
Miten se on niin hankalaa edes miettiä, että amk hakijat voivat olla yhtä hyviä. Ja tänä vuonna se voidaan ihan todeta. Eikö se kiinnosta ihan asiana?
Arvasinkin, että tuosta kiikastaa. :)
Edellä jo sanottiin, että yliopistoon ja AMK:hon ei tyypillisesti hae samat ihmiset ainakaan samalla hakukerralla, koska nämä koulut antavat sekä eri alan koulutusta että eri tason koulutusta. Lähinnä jotain tekniikan puolen ja sosiaalipuolen juttua on rinnasteisia näillä kahdella alalla, ja silloinkin yliopistokoulutettu on yleensä pätevämpi (esim. sosiaalityötenkijä tai varhaiskasvatuksen opettaja).
Kun valintakoepisteitä lähdetään analysoimaan, tehdään kaksisuuntainen testi "eri sektoreiden hakijoiden välillä ei ole eroa". Sen jälkeen jatketaan analysointia sen perusteella mikä testin tulos oli. Meillä on selvästi eri arvaus siitä mikä tulos tulee olemaan. Eipä siinä, siksi tutkimuksia tehdäänkin, välillä jopa ihan nollatutkimukselta näyttävää. Asioita ei voi sanoa varmaksi ilman tutkimista.
Tämä keskustelu ei ole oikea paikka pohtia eri koulutussektoreiden hakijoiden eroa. Sitä tekee kunnollisella datalla monikin ihminen työkseen mm. Tilastokeskuksella tehnyt. Julkisena datana on kenen tahansa tutustuttavissa Vipusen BI-raportti, johon oli linkki aikaisemmin täällä olleessa Vipusen blogipostauksessa. Se osoittaa, että vaikka kaikkialle hakee sekä erittäin hyvät paperit että erittäin huonot paperit kirjoittaneita, kokonaisuutena yliopistoon hakevien joukon kirjoitustulokset ovat paremmat kuin AMK-hakijoiden joukon. Hyvät ja huonot eivät jakaudu tasaisesti näiden kahden sektorin välille, eivät myöskään sektorin sisällä eri alojen välille.
Sinä et taida edes olla hakemassa psykaan, joten keskustelun voi päättää tähän. Tai jos välttämättä haluamme puhua AMK-hausta muuten kuin tämän kevään kokeen osalta, täytyy keskustelun liittyä aiheeseen. Esim. mikä olisi hyvä vara-ala psykalle AMK:sta, koska iso osa hakijoista ei milloinkaan tule pääsemään sisään. Vara-aloja löytyy kyllä, vaikka suoraan psykologiaan liittyvää koulutusta AMK:ssa ei ole tarjolla. Sote-alalta voi silti päästä terapeutin uralle, jos juuri se sattuu psykologin työssä kiinnostamaan eniten.
Siinä oli valittujen tuloksia.
Tänä vuonna näemme hakijoiden tuloksia samassa kokeessa. Ei pelkästään valittuje. Tulee tietenkin kovat amk pisteet valituille, muttei kaikille hakijpille.
Jonkun amk alan hakijoissa saattaa olla huippupisteitä myös.
Miksi tämä on niin hankala asia? Vähentääkö se jotenkin arvoa.
Ja oletuksesi on väärä. Siis minusta.
Siinä blogikirjoituksessa oli tuo ylempänäkin linkattu BI, josta pääsee katsomaan hakijatasolla.
Koko ajan täällä on tuotu ilmi, että myös AMK:hon hakee yksittäsiä huippuja. Se ei silti edelleenkään kerro mitään AMK:n yleisestä tasosta. Vaikka sinne hakee myös 7 ällän ylioppilaita, suurin osa niistä hakee yliopistoon. Muutama yksittäinen huippuhakija AMK:hon ei muuta asiaa, vaikka kuinka haluaisit nähdä niin.
Sekä yliopistoon että AMK:hon hakee sekä todella hyviä että todella huonoja ylioppilaita. Koko hakijamassana yliopistoon hakevilla on ollut parempi yo-kirjoitusmenestys kuin AMK:hon hakevilla. Yksi selittävä tekijä on AMK-sektorin koko, koulutuksia on enemmän tarjolla. Se ei silti ole ainoa eikä edes suurin selittävä tekijä. Yliopistoon ja AMK:hon hakee eri tavalla profilotuneita opiskelijoita erilaisin taidoin.
Voit lukea asiasta vaikkapa Hannele Seppälän väitöskirjasta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37845
En minä halua nähdä mitään amk yleisestä tasosta. En myöskään sanoisi, että vain muutamia hyviä hakijoita. AMK aloisra on useita, joihin pääsee huoppuylioppilaita ja yliopistoissa taas aloja, joihin pääsee heikoilla yo tuloksilla.
Haluan nähdä miten nyt tänä ainutlaatuisena vuonna samassa valintakokeessa pärjätään. Onhan se mielenkiintoista ja täysin poikkeuksellista.
Ja vielä. Minulla ei ole mitään amk kytköksiä. Ei hakuja sinne, ei amk koulutusta tms.
Ehdin opiskella tilastomatematiikkaa sen verran, että pärjään tulevilla tilastotieteen kursseilla, mutta sitten arvioin, ettei aika riitä kahteen pääsykokeeseen valmistautumiseeen ja tiputin psykologian pois kokonaan. Nyt sinne onkin lähes mahdoton päästä pääsykokeella ja tilastoja ei edes tarvita vaan ihan eri juttuja. Olisi harmittanut tosi paljon, jos olisin opiskellut vielä pitempään.
Peukku ylös —> todistuspisteesi ovat yli 135
Peukku alas —> pisteesi ovat alle 135, mutta yli 120
Mikäköhän mahdollisuus on päästä 135-139.7 pisteillä sekä LLM rivillä ainereaalivalinnassa?
Vierailija kirjoitti:
Mikäköhän mahdollisuus on päästä 135-139.7 pisteillä sekä LLM rivillä ainereaalivalinnassa?
Riippuu kaupungista. Helsinki mahdollisesti ei, T&T todennäköisesti kyllä, J&J täysin varma.
Pistäkää peukkua ylös jos tosissaan luette nyt fysiikkaa tai peukkua alas jos luotatte vaan todistusvalintaan tai odotatte ens vuotta
Ketju on lukittu.
https://www.vauva.fi/keskustelu/2801153/ensikertalaiskiintio-pois-korke…
Kiintiöt tulisi poistaa!