Psykologia 2020
Aloitan tän ketjun hyvissä ajoin Psykologia 2019 -ketjun innoittamana. En kirjotellut siihen paljonkaan, mutta sain tukea ja vinkkejä siitä. Pyrin nyt ekaa kertaa ja ilmeisesti parin kymmenen koepisteen päähän jäi. Haaveena sisäänpääsy 2020. Onnittelut sisään päässeille, mutta aletaan toistemme tsemppaaminen tulevaan hyvissä ajoin!
Eli, julistan vuoden 2020 pääsykokeisiin valmistautumiseen avatuksi. Itse lähden nyt kavereiden kanssa terassille ja aloitan huomenna :)
Kommentit (8137)
Ennenkin oli pieni mahis päästä koepisteillä toiskertalaisena. Nyt on vähän vähemmän, mutta askel kerrallaan.
AMK-kokeella on 48 paikkaa jaossa. Sen verran tarvitsee nyt vain jaksaa. Ja jos hakee vaikka pelkkään Helsinkiin, tuossa on paljon enemmän paikkoja ulottuvilla kuin ennen oli!
Lopullisesti valitaan toki vain 16, mutta se on sen suullisen kokeen murhe. Nyt tarvitsee päästä vain siihen kokeeseen asti.
Me tehdään se! Me ansaitaan se!
Jos todella on noin, että logopediaan on muuten sama AMK-koe mutta ei fysiikkaosiota, niin pitäkää nyt te muutkin meteliä tästä miten fysiikka voi olla se ratkaiseva asia psykan kokeessa. Fysiikka ei liity psykaan mitenkään, ja MaLu osion ei todellakaan pitäisi koskea meitä varsinkin jos se ei koske logopediaakaan (jossa se mielestäni sentään olisi ehkä jotenkuten ollut vielä perusteltavissa)
Vierailija kirjoitti:
Jos todella on noin, että logopediaan on muuten sama AMK-koe mutta ei fysiikkaosiota, niin pitäkää nyt te muutkin meteliä tästä miten fysiikka voi olla se ratkaiseva asia psykan kokeessa. Fysiikka ei liity psykaan mitenkään, ja MaLu osion ei todellakaan pitäisi koskea meitä varsinkin jos se ei koske logopediaakaan (jossa se mielestäni sentään olisi ehkä jotenkuten ollut vielä perusteltavissa)
Vaikka kuinka harmittaa, ei se metelin nostaminen edistä asiaa tässä tilanteessa mitenkään: valintaperusteet muutettiin tälle keväälle ja tämä pitää. Turha käyttää aikaansa ja energiaansa sellaiseen, mihin ei voi vaikuttaa. Tämänkin ajan voi käyttää vaikkapa siihen fysiikan kertaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Jos todella on noin, että logopediaan on muuten sama AMK-koe mutta ei fysiikkaosiota, niin pitäkää nyt te muutkin meteliä tästä miten fysiikka voi olla se ratkaiseva asia psykan kokeessa. Fysiikka ei liity psykaan mitenkään, ja MaLu osion ei todellakaan pitäisi koskea meitä varsinkin jos se ei koske logopediaakaan (jossa se mielestäni sentään olisi ehkä jotenkuten ollut vielä perusteltavissa)
Moni kaatuu siihen kun ei osaa fysiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos todella on noin, että logopediaan on muuten sama AMK-koe mutta ei fysiikkaosiota, niin pitäkää nyt te muutkin meteliä tästä miten fysiikka voi olla se ratkaiseva asia psykan kokeessa. Fysiikka ei liity psykaan mitenkään, ja MaLu osion ei todellakaan pitäisi koskea meitä varsinkin jos se ei koske logopediaakaan (jossa se mielestäni sentään olisi ehkä jotenkuten ollut vielä perusteltavissa)
Moni kaatuu siihen kun ei osaa fysiikkaa.
Se lienee tarkoituskin, että saadaan eroteltua hakijoista ne opiskelijavalinnat.
Se nimenomaan onkin tarkoitus; erotella fysiikalla. Se, onko fysiikan liittäminen psykaan perusteltua, onkin ihan toinen kysymys. Jos asioista ei kukaan nosta kritiikkiä, on varmaa ettei mikään jatkoakaan ajatellen muutu. Fysiikkaa voi opiskella täysipainoisesti ja samalla ottaa kantaa epäoikeudenmukaisiin valintaperusteisiin.
Joo, millähän aikovat logopediankin hakijat erotella, kun on niin suosittu hakukohde.
Kaksivaiheisuus vähän laskee pisterajoja, kun otetaan isompi väkimäärä jatkoon. Niinpä ei tarvita täysiä pisteitä, mutta montaa pistettä sen alle ei mene. AMK-valintakoetta ei ole tarkoitettu tällaiseen ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos todella on noin, että logopediaan on muuten sama AMK-koe mutta ei fysiikkaosiota, niin pitäkää nyt te muutkin meteliä tästä miten fysiikka voi olla se ratkaiseva asia psykan kokeessa. Fysiikka ei liity psykaan mitenkään, ja MaLu osion ei todellakaan pitäisi koskea meitä varsinkin jos se ei koske logopediaakaan (jossa se mielestäni sentään olisi ehkä jotenkuten ollut vielä perusteltavissa)
Logopediassa nyt esim. äänen ominaisuudet liittyvät fysiikkaan - mutta psykologiasta ei löydy oikein mitään vastaavaa. Luulen, että tämä on kiinni siitä, että psykologia haluaa päästä kokonaan maineestaan humanistisena ja kvantitatiivisena tietäänä, ja tässä pyrkimyksessä ei aina nähdä metsää puilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos todella on noin, että logopediaan on muuten sama AMK-koe mutta ei fysiikkaosiota, niin pitäkää nyt te muutkin meteliä tästä miten fysiikka voi olla se ratkaiseva asia psykan kokeessa. Fysiikka ei liity psykaan mitenkään, ja MaLu osion ei todellakaan pitäisi koskea meitä varsinkin jos se ei koske logopediaakaan (jossa se mielestäni sentään olisi ehkä jotenkuten ollut vielä perusteltavissa)
Logopediassa nyt esim. äänen ominaisuudet liittyvät fysiikkaan - mutta psykologiasta ei löydy oikein mitään vastaavaa. Luulen, että tämä on kiinni siitä, että psykologia haluaa päästä kokonaan maineestaan humanistisena ja kvantitatiivisena tietäänä, ja tässä pyrkimyksessä ei aina nähdä metsää puilta.
Aivojen sähkökemiallisen toiminnan ymmärtämisessä ja soveltavassa neuropsykologisessa tutkimuksessa kyllä hyötyy fysiikan osaamisesta, kun pitää osata käyttää ja tulkita aivojen kuvantamismenetelmiä, jotka hyödyntää fysiikkaa aika puhtaasti. Aika niche juttu toisaalta, jos neuro ei perusteita enempää kiinnosta. En itse pidä fysiikan osaamista olennaisena psykan opiskelijalle/ammattilaiselle, mutta kyllä se silti liittyy tähän alaan ja tällä alalla työskentelevien työhön jollakin tavalla, vaikkakin aika marginaalisesti kliinisestä kiinnostuneen näkökulmasta. Ei sitä fysiikkaa tietenkään sitten taas kliinisessä ympäristössä oikeastaan tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Joo, millähän aikovat logopediankin hakijat erotella, kun on niin suosittu hakukohde.
Kaksivaiheisuus vähän laskee pisterajoja, kun otetaan isompi väkimäärä jatkoon. Niinpä ei tarvita täysiä pisteitä, mutta montaa pistettä sen alle ei mene. AMK-valintakoetta ei ole tarkoitettu tällaiseen ollenkaan.
Syksyn AMK-valintakokeen perusteella veikkaisin, että hakijoita erottelisivat lähinnä englanti ja eettinen osio. Tosi moni kritisoi syksyn kokeen englannin osiota liian vaikeaksi - sellaisetkin hakijat, jotka ovat asuneet englanninkielisissä maissa vuosia. Omasta mielestäni se englanti oli kyllä suht helppo, mutta oon ala-asteikäisestä asti lukenut paljon kirjoja englanniksi ja kirjoitin siitä L:n. Yleinen mielipide tuntui kuitenkin olevan, että tehtävät olivat liian vaikeita. Eettinen osio puolestaan oli monen (myös mun) mielestä hirveän hämärä ja tehtävänanto monitulkintainen. Se etiikka pelottaakin itseäni ylivoimaisesti eniten tässä tulevassa kokeessa.
Mutta voihan olla, että koe on nyt ihan erilainen kuin syksyllä. Ehkä sitä on muokattu hakijoiden kritiikin perusteella, ja tietysti sekin voi muuttaa asioita, että koe tehdään nyt ilman valvontaa.
En usko, että koe on "ihan erilainen'" kuin syksyllä. Siitä on varmasti tehty tarkat analyysit kysymyksittän mikä on ollut vaikeaa ja mikä ei. Siellä oli myös joukossa testikysymyksiä, joita ei ole otettu lopulliseen pisteytykseen huomioon, joten osa kysymyksistä on voinut olla siksi "liian vaikeita". Tai myös "liian helppoja", turha kysyä sellaista, johon jokainen vastaa aina oikein.
Onko tämä nyt täsmälleen sama AMK-valintakoe kuin AMK-puolelle, vai otetaanko psykalaisille kysymyspoolista kenties haastavammaksi uskottuja kysymyksiä?
Korona-ajan yksi parhaimpia puolia on se, miten paljon tästä tullaan saamaan tieteellistä tutkimusta aikaiseksi mitä moninaisimmilla aloilla ja viitekehyksissä! Nyt saadaan jopa yliopistohakijoiden ja AMK-hakijoiden erot AMK-valintakokeessa selvitettyä! Tätä koeasetelmaa ei olisi voinut muulloin laatia.
Mullakin takana monta vuotta tilaston laskemista ja nyt näyttäisi siltä että todennäköisesti pääsen 2.kiintiössä sisään. Jos siis pääsen, tuntuisi että aivan turhaan hukattuja tunteja mennyt tilastoon. Jos en, niin toivottavasti ensi vuonna tilasto osaamista mitataan kokeessa entiseen tapaan! Toisaalta, mitä alaa ikinä opiskeletkaan yliopistossa, taitaa tilastot olla pakollinen kurssi, joten siinä pääsee ainakin loistamaan sitten joskus! :D ja toiseksi aivotyöskentely on aina jees, joten tuskin ne tunnit tilastoihin loppujen lopuksi niin turhaan on käytettykään. Posin kautta :)
Vierailija kirjoitti:
En usko, että koe on "ihan erilainen'" kuin syksyllä. Siitä on varmasti tehty tarkat analyysit kysymyksittän mikä on ollut vaikeaa ja mikä ei. Siellä oli myös joukossa testikysymyksiä, joita ei ole otettu lopulliseen pisteytykseen huomioon, joten osa kysymyksistä on voinut olla siksi "liian vaikeita". Tai myös "liian helppoja", turha kysyä sellaista, johon jokainen vastaa aina oikein.
Onko tämä nyt täsmälleen sama AMK-valintakoe kuin AMK-puolelle, vai otetaanko psykalaisille kysymyspoolista kenties haastavammaksi uskottuja kysymyksiä?
Korona-ajan yksi parhaimpia puolia on se, miten paljon tästä tullaan saamaan tieteellistä tutkimusta aikaiseksi mitä moninaisimmilla aloilla ja viitekehyksissä! Nyt saadaan jopa yliopistohakijoiden ja AMK-hakijoiden erot AMK-valintakokeessa selvitettyä! Tätä koeasetelmaa ei olisi voinut muulloin laatia.
On oikeesti mielenkiintoista nähdä ne hakijouden erot. Vaikka prhaiden todistusten hakijat onkin molemmista ryhmistä .poissa. Muttei vain sisäänpäässeiden.
Samat ihmisethän hakevat usein molempiin. Eli en usko eron niin suuri olevan.
Ensikertalaiskiintiöt pitäisi saada pois. Tästä tulisi tehdä kansalaisaloite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että koe on "ihan erilainen'" kuin syksyllä. Siitä on varmasti tehty tarkat analyysit kysymyksittän mikä on ollut vaikeaa ja mikä ei. Siellä oli myös joukossa testikysymyksiä, joita ei ole otettu lopulliseen pisteytykseen huomioon, joten osa kysymyksistä on voinut olla siksi "liian vaikeita". Tai myös "liian helppoja", turha kysyä sellaista, johon jokainen vastaa aina oikein.
Onko tämä nyt täsmälleen sama AMK-valintakoe kuin AMK-puolelle, vai otetaanko psykalaisille kysymyspoolista kenties haastavammaksi uskottuja kysymyksiä?
Korona-ajan yksi parhaimpia puolia on se, miten paljon tästä tullaan saamaan tieteellistä tutkimusta aikaiseksi mitä moninaisimmilla aloilla ja viitekehyksissä! Nyt saadaan jopa yliopistohakijoiden ja AMK-hakijoiden erot AMK-valintakokeessa selvitettyä! Tätä koeasetelmaa ei olisi voinut muulloin laatia.
On oikeesti mielenkiintoista nähdä ne hakijouden erot. Vaikka prhaiden todistusten hakijat onkin molemmista ryhmistä .poissa. Muttei vain sisäänpäässeiden.
Samat ihmisethän hakevat usein molempiin. Eli en usko eron niin suuri olevan.
Ei todellakaan hae.
Esim. tämän kevään yhteishaussa on 167 005 hakijaa. Näistä vain 24 415 on hakenut sekä yliopistoon että AMK:hon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että koe on "ihan erilainen'" kuin syksyllä. Siitä on varmasti tehty tarkat analyysit kysymyksittän mikä on ollut vaikeaa ja mikä ei. Siellä oli myös joukossa testikysymyksiä, joita ei ole otettu lopulliseen pisteytykseen huomioon, joten osa kysymyksistä on voinut olla siksi "liian vaikeita". Tai myös "liian helppoja", turha kysyä sellaista, johon jokainen vastaa aina oikein.
Onko tämä nyt täsmälleen sama AMK-valintakoe kuin AMK-puolelle, vai otetaanko psykalaisille kysymyspoolista kenties haastavammaksi uskottuja kysymyksiä?
Korona-ajan yksi parhaimpia puolia on se, miten paljon tästä tullaan saamaan tieteellistä tutkimusta aikaiseksi mitä moninaisimmilla aloilla ja viitekehyksissä! Nyt saadaan jopa yliopistohakijoiden ja AMK-hakijoiden erot AMK-valintakokeessa selvitettyä! Tätä koeasetelmaa ei olisi voinut muulloin laatia.
On oikeesti mielenkiintoista nähdä ne hakijouden erot. Vaikka prhaiden todistusten hakijat onkin molemmista ryhmistä .poissa. Muttei vain sisäänpäässeiden.
Samat ihmisethän hakevat usein molempiin. Eli en usko eron niin suuri olevan.
Ei todellakaan hae.
Esim. tämän kevään yhteishaussa on 167 005 hakijaa. Näistä vain 24 415 on hakenut sekä yliopistoon että AMK:hon.
Samat hakevat joko aiemmin tai myöhemmin.
Miten se on niin hankalaa edes miettiä, että amk hakijat voivat olla yhtä hyviä. Ja tänä vuonna se voidaan ihan todeta. Eikö se kiinnosta ihan asiana?
Mistä lähteä liikkeelle fysiikan kanssa ja millä materiaaleilla? Oon käynyt lukiossa yhden fysiikan pakollisen kurssin 15 vuotta sitten😳
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että koe on "ihan erilainen'" kuin syksyllä. Siitä on varmasti tehty tarkat analyysit kysymyksittän mikä on ollut vaikeaa ja mikä ei. Siellä oli myös joukossa testikysymyksiä, joita ei ole otettu lopulliseen pisteytykseen huomioon, joten osa kysymyksistä on voinut olla siksi "liian vaikeita". Tai myös "liian helppoja", turha kysyä sellaista, johon jokainen vastaa aina oikein.
Onko tämä nyt täsmälleen sama AMK-valintakoe kuin AMK-puolelle, vai otetaanko psykalaisille kysymyspoolista kenties haastavammaksi uskottuja kysymyksiä?
Korona-ajan yksi parhaimpia puolia on se, miten paljon tästä tullaan saamaan tieteellistä tutkimusta aikaiseksi mitä moninaisimmilla aloilla ja viitekehyksissä! Nyt saadaan jopa yliopistohakijoiden ja AMK-hakijoiden erot AMK-valintakokeessa selvitettyä! Tätä koeasetelmaa ei olisi voinut muulloin laatia.
On oikeesti mielenkiintoista nähdä ne hakijouden erot. Vaikka prhaiden todistusten hakijat onkin molemmista ryhmistä .poissa. Muttei vain sisäänpäässeiden.
Samat ihmisethän hakevat usein molempiin. Eli en usko eron niin suuri olevan.
Ei todellakaan hae.
Esim. tämän kevään yhteishaussa on 167 005 hakijaa. Näistä vain 24 415 on hakenut sekä yliopistoon että AMK:hon.
Samat hakevat joko aiemmin tai myöhemmin.
Miten se on niin hankalaa edes miettiä, että amk hakijat voivat olla yhtä hyviä. Ja tänä vuonna se voidaan ihan todeta. Eikö se kiinnosta ihan asiana?
Arvasinkin, että tuosta kiikastaa. :)
Edellä jo sanottiin, että yliopistoon ja AMK:hon ei tyypillisesti hae samat ihmiset ainakaan samalla hakukerralla, koska nämä koulut antavat sekä eri alan koulutusta että eri tason koulutusta. Lähinnä jotain tekniikan puolen ja sosiaalipuolen juttua on rinnasteisia näillä kahdella alalla, ja silloinkin yliopistokoulutettu on yleensä pätevämpi (esim. sosiaalityötenkijä tai varhaiskasvatuksen opettaja).
Kun valintakoepisteitä lähdetään analysoimaan, tehdään kaksisuuntainen testi "eri sektoreiden hakijoiden välillä ei ole eroa". Sen jälkeen jatketaan analysointia sen perusteella mikä testin tulos oli. Meillä on selvästi eri arvaus siitä mikä tulos tulee olemaan. Eipä siinä, siksi tutkimuksia tehdäänkin, välillä jopa ihan nollatutkimukselta näyttävää. Asioita ei voi sanoa varmaksi ilman tutkimista.
Tämä keskustelu ei ole oikea paikka pohtia eri koulutussektoreiden hakijoiden eroa. Sitä tekee kunnollisella datalla monikin ihminen työkseen mm. Tilastokeskuksella tehnyt. Julkisena datana on kenen tahansa tutustuttavissa Vipusen BI-raportti, johon oli linkki aikaisemmin täällä olleessa Vipusen blogipostauksessa. Se osoittaa, että vaikka kaikkialle hakee sekä erittäin hyvät paperit että erittäin huonot paperit kirjoittaneita, kokonaisuutena yliopistoon hakevien joukon kirjoitustulokset ovat paremmat kuin AMK-hakijoiden joukon. Hyvät ja huonot eivät jakaudu tasaisesti näiden kahden sektorin välille, eivät myöskään sektorin sisällä eri alojen välille.
Sinä et taida edes olla hakemassa psykaan, joten keskustelun voi päättää tähän. Tai jos välttämättä haluamme puhua AMK-hausta muuten kuin tämän kevään kokeen osalta, täytyy keskustelun liittyä aiheeseen. Esim. mikä olisi hyvä vara-ala psykalle AMK:sta, koska iso osa hakijoista ei milloinkaan tule pääsemään sisään. Vara-aloja löytyy kyllä, vaikka suoraan psykologiaan liittyvää koulutusta AMK:ssa ei ole tarjolla. Sote-alalta voi silti päästä terapeutin uralle, jos juuri se sattuu psykologin työssä kiinnostamaan eniten.
Täh kirjoitti:
Mistä lähteä liikkeelle fysiikan kanssa ja millä materiaaleilla? Oon käynyt lukiossa yhden fysiikan pakollisen kurssin 15 vuotta sitten😳
aivan toivotonta jos meinaat saada fysiikan kondikseen tähän kokeeseen. Ei onnistu.
Mitä nyt tätä ketjua lukenut, niin ei kyllä todellakaan ajattele näin "kaikki muutkin". Suurin osa täällä vaikuttaa luovuttaneen jo kokobä haun suhteenmYlikselläkin ollaN aivan yhtä rikki, ne ketkä hakevat pääsykokeella. Sinäänsä oli varsin erottuva ja fiksusti kirjoitettu, sillä siitä paistoi aitoi luottoa ja periksiantamattomuutta.
T. Eri, korottaja ja todistuksella hakeva