Muuttaisitko miehen perässä tuppukylään?
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Voisin muuttaa rakkauden takia.
Tutkimusten mukaan asuinpaikka on tärkeämpää ihmisen onnellisuuden kannalta kuin parisuhde.
Tietenkin muuttaisin, jos miehen palkka olisi sellainen, että sillä eläisi koko perhe, niin kauan, jotta itse saisin työpaikan jotakuinkin lähistöllä.
Elätkö mieluimmin tukiaisilla kuin olisit valmis muuttamaan sinne, missä töitä on ainakin toiselle?
Jos toinen saa vakituisen työpaikan, olipa se sitten missä tahansa, ja jos ei vastaanota sitä, mielestäni kaikki mahdolliset tuet perheelle on heti lopetettava.
Jokainen on velvollinen elättämään itse itsensä ja perheensä.
Riippuu tuppukylästä. Mihinkään Savoon tms itäiseen Suomeen en muuta.
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
En, koska en viihdy pikkukaupungissa, enkä muutenkaan usko, että pikkukunnan miehellä ja minun kaltaisellani citynaisella olisi paljoa yhteistä.
Minun mieheni on lääkäri täällä alle tuhannen asukkaan tuppukylässä. Kyllä täällä paljon "junantuomia" koulutettuja on. Mieheni on alunperin Tampereelta.
Ennakkoluuloja kannattaisi joskus tarkastella kriittisesti:)
T. Se opettaja
No jos saisit työtä kohtuumatkan päästä eli sadan kilometrin säteellä. Mieshän on hyvätuloinen kuten melkein sinäkin joten mikäs olisi sähkö-Teslalla suhauttauessa työmatkat edestakaisin päivittäin. Opettajilla kai kuitenkin aika hyvät työllistymismahdollisuudet ja varma työpaikka.
Mitä helvetin väliä sillä on, missä työpaikka sijaitsee, jos työpaikka on vakituinen ja pysyvä.
Ei ole mikään syy kieltäytyä työstä se, että työpaikka on jossain kaukana totutusta elämästä.
Jos et saa itse töitä sieltä, innovoi tai opiskele uusi ammatti.
Kyllä muuttaisin.
Perhe on tärkeintä elämässäni ja arvelen että itsekin saisin työpaikan lähiseuduilta ajan myötä.
Koulutukseni on sellainen, että yleensä tälle alalle löytyy töitä ympäri Suomen.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin muuttaisin, jos miehen palkka olisi sellainen, että sillä eläisi koko perhe, niin kauan, jotta itse saisin työpaikan jotakuinkin lähistöllä.
Elätkö mieluimmin tukiaisilla kuin olisit valmis muuttamaan sinne, missä töitä on ainakin toiselle?
Miksi minun pitäisi muuuttaa sen vuoksi, että mies saa töitä jostakin muualta?
Vierailija kirjoitti:
En muuttaisi. Oma onnellisuuteni on tärkeämpi asia kuin yksikään parisuhde.
Ei millään paholla, mutta aika moni löytää tuon onnellisuuden juuri parisuhteesta ja perheestä. Itseasiassa valtaosa ihmisistä.
Mitä taas tulee tuppukyliin, niin se riippuu hieman koosta. Lapsille ainakin on turvallisempi paikka kuin isot kaupungit
mies51v
Muutin elämäni mieheni perässä tuppukylään. Työmatkani on 200 km per suunta eli 400 km/arkipäivä.
Autolla ajan joka arkipäivä 4 tuntia jotta voin olla perheeni luona Tuppukylässä.
Tässä kohtaa Vihreät ristiinnaulitsevat minut, miksi en tyydy olemaan yksin sinkkuna suurkaupungissa.
Syy: Rakastan perhettäni. Tietullit olisi minulle rangaistus, että yritän tehdä kunniallista työtä ja hankkia elantoni perheelleni.
Vierailija kirjoitti:
Miehen perässä en muuttaisi edes naapuritaloon mutta työn perässä voisin muuttaa vaikka kuuhun. Böndellä olisi tosiaan kiva asua mutta töitä siellä ei ole ellei ole joku maatalouslomittaja tai hoitoalan ihminen.
Oikeastiko? Miksi esim. Pälkäneellä on pienempi työttömyysprosentti kuin Helsingissä?
Ja miksi naapuristani lähtee lastentarhanopettaja, metsuri, rekkakuski, jakeluautonkuljettaja, autoasentaja, opettaja, puutarhuri, kirvesmies ja lääkäri joka päivä töihin jonnekin? Ja jokainen heistä kotiutuu (paitsi se rekkakuski) alle 10 h sisällä takaisin kotiin, joten ihan hurjan kaukana eivät voi töissä käydä.
Muutin ja nyt pendelöin pitkälti neljättä tuntia päivässå. Tältä paikkakunnalta en tule ikinä saamaan oman alani töitä, realistisempaa on haaveilla uudesta työnantajasta, jolla olisi nykyaikaisempi asenne etätyöhön.
Vierailija kirjoitti:
Ai lähtisinkö helsinkiin lontoosta? No en lähtisi.
Savolaisjurpo pääsi haukkumaan Helsinkiä.
Kyllä huomaa vastaajien olevan naisia. Niin moni olisi valmis muuttamaan toisen ihmisen takia. Miesten keskustelupalstalla oli joskus sama kysymys. Yksikään mies ei ollut valmis muuttamaan naisen perässä.
Muutin tuppukylään aikanani. Sain töitä, lapselle kasvuympäristö oli turvallinen, asuntojen hinnat olivat edullisia, luonto lähellä. Mutta sopeutuminen otti koville. Miehellä oli paikkakunnalla omia lapsuus- ja nuoruusaikaisia ystäviä. Omat ystäväni ja vanhempani jäivät 600 km päähän. Olin todella yksinäinen ja ikävöin kotiseutuani. Pakko myöntää, että kyllä siinä parisuhde joutui koetuksille. Menin mukaan erilaiseen harrastustoimintaa, mutta kyllä niissäkin pyörivät mukana porukat, jotka olivat tuttuja keskenään. Ulkopuolisuuden tunne oli voimakas. Jälkikäteen ajattele, että viisi vuotta siinä meni ennen kuin kotiuduin.
Aika ehdottomasti en muuttaisi jos se tuppukylä on miehen synnyinkylä eli koko suku asuu siellä, etenkin äiti ja isä. Melko varmasti en sittenkään vaikka kylä olisi miehellekin uusi ja outo, mutta mieluummin tässä tilanteessa kuin ensimmäisessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muuttaisi. Oma onnellisuuteni on tärkeämpi asia kuin yksikään parisuhde.
Ei millään paholla, mutta aika moni löytää tuon onnellisuuden juuri parisuhteesta ja perheestä. Itseasiassa valtaosa ihmisistä.
Mitä taas tulee tuppukyliin, niin se riippuu hieman koosta. Lapsille ainakin on turvallisempi paikka kuin isot kaupungit
mies51v
Aika moni MIES löytää onnellisuuden parisuhteesta ja perheestä. Naisilla on päinvastoin. Sinkkunaiset ovat tutkitusti onnellisempia kuin parisuhteessa olevat perheelliset naiset.
En usko maaseudun olevan lapsille kaupunkia turvallisempi paikka. Maaseudulla koulukiusaaminen on yleisempää, päihteidenkäyttö alkaa nuorempana ja on yleisempää kuin kaupungeissa, jalkakäytäviä ei ole, joten lapset kulkevat teiden varsilla jossa isot rekatkin kulkevat...
Muutin tuppukylään, mutta en todellakaan miehen, vaan työn perässä. Työ on todella mukavaa, työyhteisö ihana ja tosiaan eläminen edullista. Olin aiemmin saman työnantajan palveluksessa pk-seudulla, ja myös työpaikan ilmapiiri on paljon rennompi täällä ja tuntuu että erilaisia häiriöitä on paljon vähemmän.
Olin ja olen sinkku. Voisin kuvitella, että miehen vuoksi muuttaessa kyllä pää hajoaisi, jos ei elämässä olisi mitään muuta siellä tuppukylässä. Töissä kuitenkin pääsee heti kiinni yhteisöön.
Elämää on Stadin ulkopuolella kirjoitti:
Muutin elämäni mieheni perässä tuppukylään. Työmatkani on 200 km per suunta eli 400 km/arkipäivä.
Autolla ajan joka arkipäivä 4 tuntia jotta voin olla perheeni luona Tuppukylässä.
Tässä kohtaa Vihreät ristiinnaulitsevat minut, miksi en tyydy olemaan yksin sinkkuna suurkaupungissa.
Syy: Rakastan perhettäni. Tietullit olisi minulle rangaistus, että yritän tehdä kunniallista työtä ja hankkia elantoni perheelleni.
Kertakaikkisen ihailtavaa
mies51v
Voisin muuttaa rakkauden takia.