Muuttaisitko miehen perässä tuppukylään?
Kommentit (77)
Olen jo muuttanut. Asukkaita alle 1900. Kahteen lähimpään isompaan kaupunkiin noin 90-100 km kumpaiseenkin. Töitä ei ollut aluksi kuin kauempana, mutta nykyisin jo lähempänäkin.
Miehen perässä en muuttaisi edes naapuritaloon mutta työn perässä voisin muuttaa vaikka kuuhun. Böndellä olisi tosiaan kiva asua mutta töitä siellä ei ole ellei ole joku maatalouslomittaja tai hoitoalan ihminen.
Muutin mieheni perässä hänen synnyintuppukyläänsä toiselle puolelle Suomea.
Tulen ikävöimään loppuelämäni omaa, isoa kaunista kotikaupunkiani, perhettäni (vaikka emme superläheisiä olekaan) ja Itä-Suomea. Välillä ajattelen kamalia, että jos mies kuolee ennen minua niin palaan takaisin kotikaupunkiini kuolemaan edes. Monta kulttuurishokkia joutui Länsi-Suomessa ottamaan vastaan, nyt muutaman vuoden jälkeen alkaa ystäviäkin löytyä.
Toisaalta, tuppukylässä on myös tuppukylähinnat, joten meillä oli varaa ostaa unelmiemme omakotitalo, mikä maksaisi missä tahansa muualla puoli miljoonaa. Olen myös saanut unelmieni työpaikan täältä, parempaa ei voisi olla.
No en. Asun täällä omassa tuppukylässäni, en lähde toiseen.
Aika asenteellinen sanavalinta ap:lla.
Ajattelin ennen, että en muuttaisi. Nykyään ajattelen, että tuppukylässä on paljon tekemistä luonnossa ja ihmisten parissa, sillä kyläyhteisö voi olla hyvinkin tiivis. Lisäksi kaupunkiin pääsee aina halutessaan vaikka hotelliin yöpymään, kun asumiskuluissa kuitenkin säästää maaseudulla. Pinna ei ole niin kireällä maalla kuin kaupungissa. Maalla ei tarvitse asua postimerkin kokoisessa asunnossa, kun on varaa suurempaan.
Ihanaa, muuttaisin! Olen niin kyllästynyt tähän pk seudun kustannustasoon. Toki työpaikka pitäisi löytyä mutta olisin kyllä ihan vlmis hyppäämään stressaavasta ja paikoittain hyvin ahdistavasta uraputkesta johonkin hommaan, jossa työt eivät tule kotiin. Leppoisampaa elämää siis kaipaisin jo valmiiksi
Jos mies on omalla sohvalla viihtyvää sorttia ja tuppukylässä ei ole ulkoilun lisäksi juuri muita harrastusmahdollisuuksia, vapaa-ajan vietto typistyy melkoisesti.
Aina pitäisi lähteä yksin autolla kauemmas. En ehkä viitsisi ja jaksaisi nähdä vaivaa.
Siinäkin on molemmilla oma sopeutumisensa, että muuttaa toisen valmiiseen kotiin.
Tuppukylässä joutuu sitten väkisinkin olemaan ehkä tiiviimmässä suhteessa kuin kaupungissa. Saattaa ilma loppua. Riippuu tietysti ihmisestä itsestään, ja miten ystäviä ja kavereita, joita tavata ym.
Muutin jopa toiseen maahan tuppukylään. Opin kielen, kouluttauduin, sain töitä, sieltä tuppukylästäkin muutettiin pois, eli kyllä kannatti.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin ennen, että en muuttaisi. Nykyään ajattelen, että tuppukylässä on paljon tekemistä luonnossa ja ihmisten parissa, sillä kyläyhteisö voi olla hyvinkin tiivis. Lisäksi kaupunkiin pääsee aina halutessaan vaikka hotelliin yöpymään, kun asumiskuluissa kuitenkin säästää maaseudulla. Pinna ei ole niin kireällä maalla kuin kaupungissa. Maalla ei tarvitse asua postimerkin kokoisessa asunnossa, kun on varaa suurempaan.
Kyläyhteisöt monessa paikassa ovat hyvinkin tiiviit, ja niihin ei ihan noin vain mennäkään. Ulkopaikkakuntalaisena on myös monessa paikassa melkein mahdotonta saada töitä.
Muutin H:gistä Tampereen kautta tuppukylään. Tuppukylässä minusta tuli tyytyväinen, jopa onnellinen. En tosin muuttanut miehen perässä, mutta mies tuli mukana. Ja hänkin on tyytyväinen.
En muuttaisi. Mulle työ ja läheiset ihmissuhteet ovat niin tärkeitä, että en ole valmis luopumaan niistä.
En muuttaisi missään tapauksessa tuppukylään. Olen kasvanut pienellä paikkakunnalla, enkä ikinä muuttaisi sellaiselle takaisin. Tiedän, mitä onnellisuuteni vaatii, joten jos toinen haluaisi välttämättä muuttaa maalle, emme olisi yhteensopivia.
En kyllä ylipäätään muuttaisi mihinkään vain kumppanin perässä. Jos muutto tuntuisi minusta itsestäni hyvältä siirrolta, voisin harkita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai lähtisinkö helsinkiin lontoosta? No en lähtisi.
Toimiiko siellä Lontoossa isot kirjamet vain ajoittain?
Joku hesalainen veti heti herneen nenään kun lillukan varsiin puuttuu. 🤣
Olen Vantaalta. Ei täällä kasva mitään lillukoita.
En pysty epilepsian takia ajamaan autoa, joten olisin tuppukylässä kuin vankilassa. Jos haluaa minun kanssani olla, täytyy haluta asua kaupungissa.
En muuttaisi. Oma onnellisuuteni on tärkeämpi asia kuin yksikään parisuhde.
Riskit on suuret. Jos uudessa paikassa ei ole ystäviä, työtä, harrastuksia eikä mitään muuta omaa kuin se mies, siitä voi seurata ongelmia. Ripustautumista, syyllistämistä. Lisäksi paikkakunta, joka lyhyellä käynnillä voi vaikuttaa rauhalliselta ja idyllisellä, osoittautuu ehkä pitkässä juoksussa pysähtyneeksi ja tappavan tylsäksi. Kyläyhteisöt, jotka näyttävät tiiviiltä ja läheisiltä, ovatkin sitä - jopa niin tiiviitä, ettei muualta tullutta vaan huolita mukaan.
Riippuu vähän.. jos pitäisi vaan sinne jäädä ilman mitään tulevaisuutta niin en usko. Jos saisin kuitenkin toteuttaa omia harrastuksia ja opiskeluja yms. eikä pitäisi aina asua siellä niin sit joo voisin harkita.
Kristiina xx kirjoitti:
En, koska en viihdy pikkukaupungissa, enkä muutenkaan usko, että pikkukunnan miehellä ja minun kaltaisellani citynaisella olisi paljoa yhteistä.
Asut vissiin ulkomailla, kun Suomesta ei mitään cityä löydy... :D
En muuttaisi.