Mikähän siinä on että olen miehille täysin näkymätön?
Tuli eilen lähdettyä baariin ensimmäistä kertaa 1,5 vuoteen ja ai vitsi miten hyvännäköisiä miehiä tuli vastaan. Mutta kuten aina, olin jälleen kerran täysin ilmaa miehille. Ei katseita, ei lähestymisyrityksiä, ei hymyjä, ei mitään. Mitä ihmettä teen väärin kun ei kukaan koskaan lähesty?
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole viehättävä. Kyllä kaunis nainen katseita saa.
Samaa mieltä. Vähänkin edes rimaa hipova kääntää lahoavalihaisen 50 + miehen liskoaivoisen vesipään. Samoin nuoremmankin.
Siinäpä se. Oman ikäiset ja nuoremmat eivät minua vilkaisekkaan mutta sitten ne 50 v ja eläkeläiset kyllä katsovat ja ihan kääntyvät perään katsomaan kun kuljen ohi. En käsitä. Olen kuitenkin 30-v ja jos jotain, ikäistäni nuoremman näköinen.
Niinpä, ollapa komea. Taviksena ja lyhyehkönä (175cm) on tyydyttävä korkeintaan johonkin kehitysvammaiseen naiseen. Mieluummin sitten yksin elämä, jos en saa suhtkoht normaalia, terveydestään ja ulkonäöstään huolta pitävää lisääntymisikäistä naista.
M33
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, ollapa komea. Taviksena ja lyhyehkönä (175cm) on tyydyttävä korkeintaan johonkin kehitysvammaiseen naiseen. Mieluummin sitten yksin elämä, jos en saa suhtkoht normaalia, terveydestään ja ulkonäöstään huolta pitävää lisääntymisikäistä naista.
M33
Käykö kanssasi samanikäinen nainen?
En tunne kovinkaan kummoista myötätuntoa ap:tä kohtaan. Joudut kyllä nyt tekemään saman minkä 99% miehistä joutuu tekemään; aloitteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, ollapa komea. Taviksena ja lyhyehkönä (175cm) on tyydyttävä korkeintaan johonkin kehitysvammaiseen naiseen. Mieluummin sitten yksin elämä, jos en saa suhtkoht normaalia, terveydestään ja ulkonäöstään huolta pitävää lisääntymisikäistä naista.
M33
Käykö kanssasi samanikäinen nainen?
Tinderissä on kokeiltu myös ruuvata ikärajaa hitusen ylemmäksi. Eipä tuolta mätsejä juurikaan heru. Yksi turnoff on kyllä sairaalloinen ylipaino. Pienehkö ylipaino ei haittaisi, koska pääosin sellaiset naiset haluaa ne ylimääräisetkin pois. Sairaalloisen lihava sen sijaan on menetetty tapaus, jota ei oma terveys kiinnosta.
Itseasiassa suht useinkin tulee vastaan ihan nättejä oman ikäisiä.
M33
Vierailija kirjoitti:
En tunne kovinkaan kummoista myötätuntoa ap:tä kohtaan. Joudut kyllä nyt tekemään saman minkä 99% miehistä joutuu tekemään; aloitteen.
Mutta kun siinä on se ero, en ole mies!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne kovinkaan kummoista myötätuntoa ap:tä kohtaan. Joudut kyllä nyt tekemään saman minkä 99% miehistä joutuu tekemään; aloitteen.
Mutta kun siinä on se ero, en ole mies!!!
Mutta ainakin saat tietää, miltä tuntuu olla mies...
En käy kylläkään baareissa mutta tule ihmeessä juttelemaan missä vain. En aktiivisesti etsi suhdetta mutta tietty kiinnostavat ihmiset on aina tervetulleita elämääni.
M40
No käypäs vaikka vähän useemmin.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, ollapa komea. Taviksena ja lyhyehkönä (175cm) on tyydyttävä korkeintaan johonkin kehitysvammaiseen naiseen. Mieluummin sitten yksin elämä, jos en saa suhtkoht normaalia, terveydestään ja ulkonäöstään huolta pitävää lisääntymisikäistä naista.
M33
Näinpä, tavismiesten on vain haaveiltava siitä romantiikasta. Saati, että joku nainen osoittaisi itse aktiivisesti kiinnostusta sinua kohtaan. Itselläni on surinpiirtein kaikki speksit kunnossa 28-vuotiaaksi mieheksi ( asun Tampereella, työskentelen opettajana lukiossa ja olen pidetty oppilaiden keskuuudessa, n.22bmi eli täysin normaalipainoinen, harrastan esim.salilla käyntiä 3xviikossa, kuvittelen olevani sosiaalinen ja omistan laajahkon ystäväpiirin). Eli kaiken kaikkiaan keskiverto tai vähän parempi mies. Seuraavaksi tuleekin plot twist: Pituuteni on ainoastaan 168cm. Tämä jo yksinään on kuolemantuomio miehelle, eikä siinä enää mitkään kompensaatiot auta. Pisin ja ainoa tapailusuhteeni oli 3kk, mikä päättyi siihen, että nainen löysi paremmin ja vaihtoi yllättäen lennosta toiseen. Tätä lukuunottamatta kukaan suunnilleen oma ikäiseni ei ole osoittanut kiinnostusta, ainoastaan keski-ikäiset naiset käyneet käsiksi baarissa ja kehuneet söpöksi.
No just joo taas. Mulle ja monelle muulle naiselle käy aivan hyvin 175 tai 168cm mies. Itse olen 160. Ei mitään ongelmaa noiden mainittujen pituuksien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, ollapa komea. Taviksena ja lyhyehkönä (175cm) on tyydyttävä korkeintaan johonkin kehitysvammaiseen naiseen. Mieluummin sitten yksin elämä, jos en saa suhtkoht normaalia, terveydestään ja ulkonäöstään huolta pitävää lisääntymisikäistä naista.
M33
Näinpä, tavismiesten on vain haaveiltava siitä romantiikasta. Saati, että joku nainen osoittaisi itse aktiivisesti kiinnostusta sinua kohtaan. Itselläni on surinpiirtein kaikki speksit kunnossa 28-vuotiaaksi mieheksi ( asun Tampereella, työskentelen opettajana lukiossa ja olen pidetty oppilaiden keskuuudessa, n.22bmi eli täysin normaalipainoinen, harrastan esim.salilla käyntiä 3xviikossa, kuvittelen olevani sosiaalinen ja omistan laajahkon ystäväpiirin). Eli kaiken kaikkiaan keskiverto tai vähän parempi mies. Seuraavaksi tuleekin plot twist: Pituuteni on ainoastaan 168cm. Tämä jo yksinään on kuolemantuomio miehelle, eikä siinä enää mitkään kompensaatiot auta. Pisin ja ainoa tapailusuhteeni oli 3kk, mikä päättyi siihen, että nainen löysi paremmin ja vaihtoi yllättäen lennosta toiseen. Tätä lukuunottamatta kukaan suunnilleen oma ikäiseni ei ole osoittanut kiinnostusta, ainoastaan keski-ikäiset naiset käyneet käsiksi baarissa ja kehuneet söpöksi.
Vaikea uskoa että esim 150 cm nainen ei sinua kelpuuttaisi. Olisit kuitenkin melkein 20 cm häntä pidempi. Itse 165 cm nainen ja en kyllä 168 cm miestä ottaisi. Edes panosuhteeseen. Kyllä miehen tulee olla ainakin sen 10 cm minua pidempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, ollapa komea. Taviksena ja lyhyehkönä (175cm) on tyydyttävä korkeintaan johonkin kehitysvammaiseen naiseen. Mieluummin sitten yksin elämä, jos en saa suhtkoht normaalia, terveydestään ja ulkonäöstään huolta pitävää lisääntymisikäistä naista.
M33
Näinpä, tavismiesten on vain haaveiltava siitä romantiikasta. Saati, että joku nainen osoittaisi itse aktiivisesti kiinnostusta sinua kohtaan. Itselläni on surinpiirtein kaikki speksit kunnossa 28-vuotiaaksi mieheksi ( asun Tampereella, työskentelen opettajana lukiossa ja olen pidetty oppilaiden keskuuudessa, n.22bmi eli täysin normaalipainoinen, harrastan esim.salilla käyntiä 3xviikossa, kuvittelen olevani sosiaalinen ja omistan laajahkon ystäväpiirin). Eli kaiken kaikkiaan keskiverto tai vähän parempi mies. Seuraavaksi tuleekin plot twist: Pituuteni on ainoastaan 168cm. Tämä jo yksinään on kuolemantuomio miehelle, eikä siinä enää mitkään kompensaatiot auta. Pisin ja ainoa tapailusuhteeni oli 3kk, mikä päättyi siihen, että nainen löysi paremmin ja vaihtoi yllättäen lennosta toiseen. Tätä lukuunottamatta kukaan suunnilleen oma ikäiseni ei ole osoittanut kiinnostusta, ainoastaan keski-ikäiset naiset käyneet käsiksi baarissa ja kehuneet söpöksi.
Tarvitset vain itseäsi lyhyemmän tai suht samanpituisen tapauksen. Kun on muuten paketti noin hyvin kasassa, mitään ongelmaa tuskin tulee olemaan. Kohtaanto-ongelmat on vain valitettavan yleisiä, mutta älä missään nimessä menetä toivoa.
Sentään et ole kalju mies. Kaljut jäävät aina yksin.
Vierailija kirjoitti:
Sentään et ole kalju mies. Kaljut jäävät aina yksin.
En ole en, mutta yksin olen jäänyt minäkin. (ap siis)
Ap:lle vastaus kysymykseen: En yhtään tiedä, kun en tiedä millainen olet ulkonäöltäsi, eleiltäsi, käytökseltäsi. Millaista viestiä sinusta välittyy?
Kerron oman tarinani, joka ehkä auttaa hahmottamaan, mistä voisi olla kyse. Edullinen ulkomuoto on osa pakettia, mutta vain osa. Ja ulkomuotoonhan voi vaikuttaa paljon itsekin. Silti olen kokenut ruma ankanpoika -ilmiön nuoruudessani, vaikken tehnyt tietoisesti mitään. Ihan nuorena, kotiseudullani, en saanut minkäänlaista huomiota pojilta. Olin tosi ujo ja nörtti, en suin surminkaan olisi uskaltanut tehdä aloitetta, ja lisäksi minulla oli aika vanhanaikaiset käsitykset mm. sukupuolimoraalista (aioin mennä neitsyenä naimisiin jne....). Ympäristönvaihdos opiskelemaan lähtiessäni aiheutti jonkinlaisen kukkaan puhkeamisen, jota en osaa selittää. Ehkä nautin niin paljon uudesta ympäristöstä, että se ilo ja energia välittyi ympäristöön. Edelleenkään en tehnyt ulkonäköni eteen yhtään mitään, mutta yhtäkkiä aloin saada innokkaita ihailijoita ja paljon kehuja "kauneudestani", jota en tiennyt olleen olemassakaan. Nuoruus on kieltämättä naiselle yksi tärkeä valttikortti, niin epäreilua kuin se onkin, mutta tosiaankin paras ns. kukoistuskauteni oli ikävuosina 20-25, kunnes palasin opiskelemasta.. ja sittemmin vakiinnuin nyksän kanssa.
Jälkeen päin ajatellen, ne kotiseudun pojat taisivat pitää minua vain harmaana nörttinä ja ehkä ylpeänä tai jopa lesbona, koska liikuin aina vain tyttökavereideni kanssa ja lisäksi minulla oli pari "miehekästä" harrastusta. Uusissa ympyröissä tätä rasitetta ei ollut. ...No, jotta ympyrä olisi täydellinen, niin nyt olen jo viidenkympin paremmalla puolella ja saan olla ihan rauhassa taas. En tosin liiku missään ns. baanalla, joten mistäpä sen tietää josko joku pappa vielä kiinnostuisikin... mutta koska itse en ole haku päällä, niin sekin varmasti välittyy ilmeistäni ja kehonkielestäni ainakin fiksuimmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, ollapa komea. Taviksena ja lyhyehkönä (175cm) on tyydyttävä korkeintaan johonkin kehitysvammaiseen naiseen. Mieluummin sitten yksin elämä, jos en saa suhtkoht normaalia, terveydestään ja ulkonäöstään huolta pitävää lisääntymisikäistä naista.
M33
Näinpä, tavismiesten on vain haaveiltava siitä romantiikasta. Saati, että joku nainen osoittaisi itse aktiivisesti kiinnostusta sinua kohtaan. Itselläni on surinpiirtein kaikki speksit kunnossa 28-vuotiaaksi mieheksi ( asun Tampereella, työskentelen opettajana lukiossa ja olen pidetty oppilaiden keskuuudessa, n.22bmi eli täysin normaalipainoinen, harrastan esim.salilla käyntiä 3xviikossa, kuvittelen olevani sosiaalinen ja omistan laajahkon ystäväpiirin). Eli kaiken kaikkiaan keskiverto tai vähän parempi mies. Seuraavaksi tuleekin plot twist: Pituuteni on ainoastaan 168cm. Tämä jo yksinään on kuolemantuomio miehelle, eikä siinä enää mitkään kompensaatiot auta. Pisin ja ainoa tapailusuhteeni oli 3kk, mikä päättyi siihen, että nainen löysi paremmin ja vaihtoi yllättäen lennosta toiseen. Tätä lukuunottamatta kukaan suunnilleen oma ikäiseni ei ole osoittanut kiinnostusta, ainoastaan keski-ikäiset naiset käyneet käsiksi baarissa ja kehuneet söpöksi.
Jaksan kyllä aina ihmetellä miten tuo pituus on niin iso juttu. Olen 168 cm nainen ja hyvin kelpaisi sinun pituinen mies. Suunnilleen itseni pituinen olisi jopa ihanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, ollapa komea. Taviksena ja lyhyehkönä (175cm) on tyydyttävä korkeintaan johonkin kehitysvammaiseen naiseen. Mieluummin sitten yksin elämä, jos en saa suhtkoht normaalia, terveydestään ja ulkonäöstään huolta pitävää lisääntymisikäistä naista.
M33
Näinpä, tavismiesten on vain haaveiltava siitä romantiikasta. Saati, että joku nainen osoittaisi itse aktiivisesti kiinnostusta sinua kohtaan. Itselläni on surinpiirtein kaikki speksit kunnossa 28-vuotiaaksi mieheksi ( asun Tampereella, työskentelen opettajana lukiossa ja olen pidetty oppilaiden keskuuudessa, n.22bmi eli täysin normaalipainoinen, harrastan esim.salilla käyntiä 3xviikossa, kuvittelen olevani sosiaalinen ja omistan laajahkon ystäväpiirin). Eli kaiken kaikkiaan keskiverto tai vähän parempi mies. Seuraavaksi tuleekin plot twist: Pituuteni on ainoastaan 168cm. Tämä jo yksinään on kuolemantuomio miehelle, eikä siinä enää mitkään kompensaatiot auta. Pisin ja ainoa tapailusuhteeni oli 3kk, mikä päättyi siihen, että nainen löysi paremmin ja vaihtoi yllättäen lennosta toiseen. Tätä lukuunottamatta kukaan suunnilleen oma ikäiseni ei ole osoittanut kiinnostusta, ainoastaan keski-ikäiset naiset käyneet käsiksi baarissa ja kehuneet söpöksi.
Sen verran lisäystä, että itse olen kyllä isokokoisempi fyysisesti. Painoa 89, vyötärö 88, pituutta 175cm. Lihasmassaa on siis jonkinverran ja leveät hartiat. Ehkä yksi ongelma, etten hirveästi alkoholista piittaa.
Muutamia katseita on tullut, sellaisia siis, joista ei jää epäselväksi tarkoitusperät.
M33
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
>istuu pöydässä paikallaan juoman kanssa
>valittaa kun miehet eivät lähesty99% kerroista kun kysyt naiselta että saisiko tähän istua niin vastaus on negatiivinen tai saat jonkin selityksen.
Ei miehenä kiinnosta lähestyä pöydässä istuvaa naista kun oletusarvoisesti hän ei ole kiinnostunut.
En myöskään halua häiritä turhaa. Mene AP itse puhumaan ihmisille.
Mihin baarissa siis kannattaisi asettua jos haluaisi että miehille on mahdollisimman helppo lähestyä naista?
Kontalleen lattialle ilman housuja lappu selässä "saa panna".
En tiedä saiko tälle nauraa, mutta ainakin itseäni tämä heitto nauratti pirusti. Olihan tämä ironiaa, olihan... : )
En usko että kovin moni mies jättää kiinnostavaa naista lähestymättä siksi, että nainen on varatun näköinen - ellei sitten ole sormusta sormessa. Ne joilla on uskallusta yleensäkin lähestyä naisia, lähestyvät joka tapauksessa. Jos eivät suoraan kysy niin kiertämällä sitten. Kiertokysymykset ovat kyllä läpinäkyvyydessään joskus varsin koomisia :D
Nuo ihastumiset ja rakastumiset on vähän sellaisia ettei niihin voi tietoisesti kauheasti vaikuttaa. Minullekin on useampi oikeasti hyvä mies suoraan kertonut tunteistaan ja niin paljon kuin olisinkin halunnut itse ajatella miehestä samalla tavalla, en ole pystynyt. Pelkkä ajatus mistää kaveruutta kummemmasta on tuntunut ahdistavalta. Ja sit omat fiilikset kohdistuu tietysti sellaiseen, joka ei tunne minua kohtaan samoin.