Mikähän siinä on että olen miehille täysin näkymätön?

Jos oot hyvännäköinen ja sulla on hyvä itsetunto niin miehet lähestyy. Ja oot hyvällä tuulella. Tasokkaimmat miehet yleensä tuijottaa / harkitsee pidempään. Mä lähdin työporukan kanssa jatkoille kerran sporttihupparissa ja iskuyrityksiä sateli ennen kun kerkes sisälle. Jännä ilmiö mut mitä rennommalla fiiliksellä on liikenteessä niin sen useampi tulee juttusille. Sitten kun on bilekuteet niin tuijottavat vaan. Kokeile mennä vähän rennommissa kamppeissa joskus ja iloisella mielellä itsevarmana. Itsevarmuus on asia mitä miehet rakastaa, sen oon oppinut. Älä yritä mitään tai liikaa, oot vaan oma itses ja pidät hauskaa. Älä edes mieti miehiä.

Minustakaan ei ole ollut yhtään naista kiinnostunut ikinä.

Olen oikeasti naisille näkymätön ja huomaamaton, mutta jos yritän jutellakin jollekin naiselle, yleensä nyrpistelevät nokkaansa ja lähtevät pois.

Olen ihan kunnollinen duunari, dimexmies 181/85

Minä saan naisilta huomiota, mutta harmi vain että se menee harakoille, sillä naiset eivät vain ole arvoisiani.

En voisi koskaan kuvitella lähestyväni jotain naista. Se olisi jotenkin omituista. Mielestäni se lähestyy ketä enemmän kiinnostaa. Näin se vain on.

Tissitoppi päälle ja hyvät push upit niin vedät miehiä puoleesi kuin hunaja kärpäsiä 😜

Vierailija kirjoitti:

Tissitoppi päälle ja hyvät push upit niin vedät miehiä puoleesi kuin hunaja kärpäsiä 😜

En ole koskaan löytänyt pushuppeja koossani, että se siitä...

Täällä tosi monet puhuu tavallisen näköisistä, ulkonäöltään korkeatasoisista jne. mutta eikö ihmisten maku kuitenkin vaihtele paljon? Itse uskon, että useimmat miehet, joita pidän hyvännäköisinä, ovat ihanteiden mukaan arvioituna lähempänä keskitasoa kuin millään lailla ”täydellistä”. Lihaksikas ja kulmikaskasvoinen mies ei viehätä minua ulkonäöllisesti yhtä paljon kuin vaikka luonnollisesti hoikka ja kasvoiltaan vähemmän jykevä. En pidä kivikovista lihaksista, koska mielestäni viehättävässä ihmisessä täytyy olla myös ikään kuin haavoittuvuutta komeuden rinnalla. Samoin luonteessa on oltava söpöjä heikkouksia, täydellisyys on tylsää ja muovista. Inhimillisyys ja pienet virheet voi olla jopa ihastuttavampia kuin vahvuudet, kunhan molempia löytyy.

Samoin käsittääkseni on olemassa miehiä, jotka eivät etsi täydellisiä naisia. Itse en usko että voisin edes tulla toimeen äärimmäisen ulkonäkökeskeisen miehen kanssa, tai sellaisen, joka luulee olevansa muita parempi, koska on komea. Hyvät geenit tai itsetuntoa tukeva lapsuus esimerkiksi tuskin ovat kenenkään omia ansiota, joista varsinaisesti kannattaisi ylpeillä. Toki toivoisin että mies näkisi minut nättinä ja minä hänet komeana, mutta vielä tärkeämpää olisi, että rakastuisimme toistemme luonteisiin.

Laittaudu, siis meikit ja hiukset, laita seksikkäät vaatteet, hymyile ja ole iloinen ja avoin. Ne tekee jo PALJON.

Hirveetä ulinaa taas naisilta. Etenkin Ap:ltä.

Jos joku kiinnostaa, niin mene juttelemaan. Se onko hän varattu tai ei muuten kiinnostu sinusta, ei selviä muuten kuin kysymällä.

Olet näkymätön, jos teet itsestäsi näkymättömän.

Vierailija kirjoitti:

Se on tasan tarkkaan ulkonäkö, mikä miehiä viehättää. Jos et ole huippumallin näköinen, et taatusti saa huomiota.

Se on tasan tarkkaan päinvastoin. Mies ei lähesty huippumallin näköistä, vaan tavallisen näköistä mukavan oloista naista joka edes teoriassa voisi olla miehestä kiinnostunut.

Uskomatonta missä harhaisessa maailmassaan naiset elävät jo yläpeukuista päätellen.

Vierailija kirjoitti:

Olen 30+ mies, enkä ole koskaan lähestynyt tuntematonta naista. Jos baarissa on tullut jotain jutuntynkää jonkun naisen kanssa, niin jokaiseen minulla on ollut joku kontakti entuudestaan. Opiskelun, työn, kaverin tmam. kautta. Kynnys lähestyä ventovierasta on ERITTÄIN korkea. Nuorempana se liittyi vahvasti ujouteen ja heikkoon itseluottamuksen.

Nyt kypsemmällä iällä noiden haasteiden vähennettyä syynä on (pseudo?)rationaalinen ajattelu. Miksi lähestyä naista, kun ei ole tietoa onko hän sinkku, ja jos on niin onko hakemassa seuraa vai kokeeko hän varattuna minun vain pilaavan hänen mukavan illan länkytykselläni. Ja jos on hakemassa seuraa, niin onko hän luonteeltaan sellainen josta kiinnostuisin ja kuinka hän kokee saman seikan suhteessa minuun. Tiivistäen enemmän hävittävää kuin voitettavaa.

Missä ja millä tavalla sitten olet tutustunut/toivoisit tutustuvasi potentiaaliseen seurustelukumppaniin? Hassu ajatus, ettei kannata jutella tuntemattomille, koska ei tiedä millaisia he ovat tai ovatko kiinnostuneita. Ei tietenkään tiedä, vaan siitä on otettava selvä.

Itseluottamuksen puute. Vaikka ulkonäkö olisi vaatimattomampikin, vetää itseluottamus miehiä puoleensa kuin hunaja, iästä riippumatta.

Et näytä wt-lutkalta? Miehet tykkää kaikesta halvasta.

Ennen ravintolaan mentiin pitämään hauskaa,nyt ne ovat bordelleja,välistävetäjä vetää vain tulot kaljanmyynnistä.

Lailliset bordellit olisi sama,saisi töitä naiset ja Suomi verotuloja.

Minulla on aina käynyt noin, ja ikää on jo yli 40. Baarissa olen käynyt ehkä 1-5 kertaa vuodessa (en ole siellä mikään epätoivoinen vakiokasvo) siitä asti, kun täytin 18 - nykyisin en toki enää kumppania etsimässä.

Olen laittanut kivat vaatteet päälle ja hiukset hyvin, ollut positiivisella asenteella, hymyillyt, käynyt tanssimassa ja välillä baaritiskillä ja joskus kävellyt salin ympäri jne. olematta kuitenkaan tyrkky, en siis murjota missään pimeässä nurkassa. Ikinä eläissäni ei ole yksikään mies ottanut kontaktia, ei selvä eikä kaatokänniläinen eikä kukaan siltä väliltä. Jos olen sanonut sanan tai kaksi baaritiskillä vieressä juomaansa odottavalle miehelle, on vastaus ollut korkeintaan joku murahdus ja selänkääntö. Jos kuka tahansa tavis olisi tullut kysymään, saako istua pöytääni, olisin antanut mielelläni luvan. Mutta ei, ehkä olen sitten kuitenkin liian tavallinen itse, kun en ole baarissa koskaan kenellekään kelvannut enkä ketään kiinnostanut edes pienen hetken juttuseurana. En kuitenkaan ole mikään ylipainoinen enkä omasta mielestäni erityisen rumakaan.

Puolison löysin harrastuksen kautta. Nykyisin ei baarissa käymiseen siis liity mitään parinetsintää vaan lähinnä menen sinne kaverin kanssa iltaa istumaan tai olemaan kuskina tai kuuntelemaan mieleistäni artistia.

Helpoin tapa on olla hyvännäköinen. Vaikeampi tapa on olla oikealla tavalla flirtti.

Miehenä nuo oli minun valintakriteerit, kun kävin baarista hakemassa. Tykkäsin kyllä niistä soidinpeleistä paljon. Kun hoitaa asiansa siihen kuntoon, että ne hyvännäköiset naiset haluaa panna sinua, niin se on varsin helppoa. Mene vain paikalle ja älä vaikuta siltä, että tulit etsimään panoa. Naisia ällöttää, jos joku kiimaukko pyörii siellä jaloissa, mutta kiihottaa, jos HÄN on se, joka sai sinut kiinnostumaan.

Yksi esimerkki, miten näitä voi hoitaa kotiin:

Pelasin maajoukkueessa eräässä lajissa. (Tällä statuksella saa jo etulyöntiasemaa.) Ulkomaalainen reportterineito tuli tekemään meistä juttua ja valmentaja nakitti minulle hänen lounastamisensa meidän treenien jälkeen. Käytiin lounaalla, puhuttiin niitä näitä urasta ja elämästä. Hän kuvasi myös jonkun snäppivideon kavereilleen, mistä tajusin, että minkkihän käy kuumana. Tarjosin lounaan herrasmiehenä.

Myöhemmin tapahtuman jälkeen oli sitten baarin aika. Siellä tätä neitoa kävi jututtamassa vuoronperään kaikki naapurin koirasta lähtien. Minä en tietenkään mennyt siihen sumaan, koska perustat oli valettu jo aiemmin. Lopulta sitten kävin morjestamassa, ja seuraanhan hän lyöttäytyi.

Game over tuli siinä vaiheessa, kun toinen jätkä yritti iskeä häntä tanssilattialta ja nainen kysyi minulta, pitäisikö hänen mennä tanssimaan. Nyt miehet hereillä. Vastasin ainoan oikean vastauksen, eli "mene jos haluat. Olet itsenäinen ihminen." Ei mennyt, eli peli oli selvä.

Eli, jos pääsette luomaan perustuksia ennen baaria, luottakaa niihin perustuksiin. Ei se kiinnostus sammu, vaikka siellä kävisi 20 muuta jututtamassa. Mutta tärkeintä on, että loppuun asti sinulle on sinänsä ihan sama, tuleeko sitä naista vai ei, mutta kuitenkin vaikutat siltä, että tiedät mitä teet, jos tulee.

M28

Miksi lähestyisin ketään kun nykyään 90%  naisista on kavereiden kanssa bilettämässä, kuuntelemassa musaa tai tanssimassa? Ei kyse ole mistään häirintäsyytteiden pelosta kuten lapselliset inc*** täällä mesoavat, vaan siitä että tyhjän saa pyytämättäkin. Nuorten naisten päät on tällä hetkellä sekaisin kun rumat miehille kelpaamattomat naiset purkavat pahaa oloaan mediassa ja heidän mukaan parisuhteen haluaminen on oikeastaan heikkouden merkki vaan sinun pitää olla itsenäinen vahva nainen joka käy baarissa tanssimassa, salilla treenamassa ja kaupassa ostoksilla.