Mikähän siinä on että olen miehille täysin näkymätön?
Tuli eilen lähdettyä baariin ensimmäistä kertaa 1,5 vuoteen ja ai vitsi miten hyvännäköisiä miehiä tuli vastaan. Mutta kuten aina, olin jälleen kerran täysin ilmaa miehille. Ei katseita, ei lähestymisyrityksiä, ei hymyjä, ei mitään. Mitä ihmettä teen väärin kun ei kukaan koskaan lähesty?
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miesten pitäisi tehdä aloite?
Ja jännä että huomasit vain ne komeimmat miehet. Oletko varma ettet töninyt "hyypiöitä" pois kun hamuilit sitä investointipankkiiria?
Komeat=investointipankkiireita? Vähemmän komeat eivät voi olla investointipankkiireita? En edes usko että mitkään pankkiirit käyvät nuorisobaareissa. Ihan pöydässä tuli istuttua ja katseltua ohi käveleviä miehiä.
Jospa siitä kiinni, et oli nuorisobaari? Minusta 30v ei ole enää ihan nuorisoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miesten pitäisi tehdä aloite?
Ja jännä että huomasit vain ne komeimmat miehet. Oletko varma ettet töninyt "hyypiöitä" pois kun hamuilit sitä investointipankkiiria?
Komeat=investointipankkiireita? Vähemmän komeat eivät voi olla investointipankkiireita? En edes usko että mitkään pankkiirit käyvät nuorisobaareissa. Ihan pöydässä tuli istuttua ja katseltua ohi käveleviä miehiä.
Jospa siitä kiinni, et oli nuorisobaari? Minusta 30v ei ole enää ihan nuorisoa.
Ainoa baari joka oli eilen auki, oli jengiä teineistä vanhuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miesten pitäisi tehdä aloite?
Ja jännä että huomasit vain ne komeimmat miehet. Oletko varma ettet töninyt "hyypiöitä" pois kun hamuilit sitä investointipankkiiria?
Komeat=investointipankkiireita? Vähemmän komeat eivät voi olla investointipankkiireita? En edes usko että mitkään pankkiirit käyvät nuorisobaareissa. Ihan pöydässä tuli istuttua ja katseltua ohi käveleviä miehiä.
Jospa siitä kiinni, et oli nuorisobaari? Minusta 30v ei ole enää ihan nuorisoa.
Nykyään jos ihmisiltä itseltään kysyy, kaikki alle 60-vuotiaat on nuorisoa. Kukaan ei halua olla edes keski-ikäinen, saati vanha, ihan sama minkä ikäinen oikeasti on, kun "ikä on vain numero".
Vierailija kirjoitti:
Mököttäessä annat kuvan siiitä etttä ei tarvitse lähestyä.
Niin, ja sitten ihmetellään ja valitetaan, miksei kukaan lähesty. No oisko siksi, että naama on norsun veellä koko illan ajan.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä muuta kuin sen, etten itse huomioi ketään naista, koska olen kurkkuani myöten täynnä kaikkien, aivan kaikkien naisten asennetta, jonka mukaan nainen on se palkinto mitä miehen pitäisi jahdata.
Toivottavasti en koskaan tapaa sinua tuolla yöelämässä. Miksi tuollainen asenne? Huonoja kokemuksia?
Vierailija kirjoitti:
Olen 30+ mies, enkä ole koskaan lähestynyt tuntematonta naista. Jos baarissa on tullut jotain jutuntynkää jonkun naisen kanssa, niin jokaiseen minulla on ollut joku kontakti entuudestaan. Opiskelun, työn, kaverin tmam. kautta. Kynnys lähestyä ventovierasta on ERITTÄIN korkea. Nuorempana se liittyi vahvasti ujouteen ja heikkoon itseluottamuksen.
Nyt kypsemmällä iällä noiden haasteiden vähennettyä syynä on (pseudo?)rationaalinen ajattelu. Miksi lähestyä naista, kun ei ole tietoa onko hän sinkku, ja jos on niin onko hakemassa seuraa vai kokeeko hän varattuna minun vain pilaavan hänen mukavan illan länkytykselläni. Ja jos on hakemassa seuraa, niin onko hän luonteeltaan sellainen josta kiinnostuisin ja kuinka hän kokee saman seikan suhteessa minuun. Tiivistäen enemmän hävittävää kuin voitettavaa.
Ei siis "kepillä jäätä"kokeilu kiinnosta? Jos vaikka saisi virkistävän keskustelun aikaiseksi? Keskustella voi myös varatun naisen kanssa (tämä varmasti tuo asian nopeasti esille että on varattu, tai voi vaikka kysyä että "minnekkäs olet miesystäväsi parkkeerannut"?) Ja jos nainen on varattu niin juttelee hetken ja liukenee sitten paikalta sanoen että näkee tutun tuolla toisella puolella baaria ja lähtee sinne tai että lähtee tilaa uuden juoman tai miestenhuoneeseen.
Entä jos se nainen olisikin juuri sinulle se oikea? Enemmän menettää kun ei edes juttele kuin että hieman avaisi suutaan ja puhelisi naisille.
Ehkä sä olit väärässä paikassa.Mun ei tarvii,kun mennä kauppaan,bussiin tai pyöräillä.Miehet katselee ja hymyilee.Ja mä en edes tykkää huomiosta.
Sain aikaisemmin huomiota. Nyt kun ikää on 48 v olen täysin näkymätön. Olen hoikka ja pukeudun nuorekkaasti. Vain kaikista kaameimmat juopot ovat joskus örisseet jotain perääni. Joskus tuntuu pahalta, kun samanikäiset ystävät saavat huomiota. Mutta antaa olla. En usko että kehenkään mieheen enää tutustun. Olen hyväksynyt asian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 30+ mies, enkä ole koskaan lähestynyt tuntematonta naista. Jos baarissa on tullut jotain jutuntynkää jonkun naisen kanssa, niin jokaiseen minulla on ollut joku kontakti entuudestaan. Opiskelun, työn, kaverin tmam. kautta. Kynnys lähestyä ventovierasta on ERITTÄIN korkea. Nuorempana se liittyi vahvasti ujouteen ja heikkoon itseluottamuksen.
Nyt kypsemmällä iällä noiden haasteiden vähennettyä syynä on (pseudo?)rationaalinen ajattelu. Miksi lähestyä naista, kun ei ole tietoa onko hän sinkku, ja jos on niin onko hakemassa seuraa vai kokeeko hän varattuna minun vain pilaavan hänen mukavan illan länkytykselläni. Ja jos on hakemassa seuraa, niin onko hän luonteeltaan sellainen josta kiinnostuisin ja kuinka hän kokee saman seikan suhteessa minuun. Tiivistäen enemmän hävittävää kuin voitettavaa.
Ei siis "kepillä jäätä"kokeilu kiinnosta? Jos vaikka saisi virkistävän keskustelun aikaiseksi? Keskustella voi myös varatun naisen kanssa (tämä varmasti tuo asian nopeasti esille että on varattu, tai voi vaikka kysyä että "minnekkäs olet miesystäväsi parkkeerannut"?) Ja jos nainen on varattu niin juttelee hetken ja liukenee sitten paikalta sanoen että näkee tutun tuolla toisella puolella baaria ja lähtee sinne tai että lähtee tilaa uuden juoman tai miestenhuoneeseen.
Entä jos se nainen olisikin juuri sinulle se oikea? Enemmän menettää kun ei edes juttele kuin että hieman avaisi suutaan ja puhelisi naisille.
Miksi naiset eivät lähesty miehiä? Miksi se on aina miesten tehtävä?
Mä olen ollut näkymätön aina. Ikää nyt 46. Itsetunto vajonnut pohjamutiin.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sä olit väärässä paikassa.Mun ei tarvii,kun mennä kauppaan,bussiin tai pyöräillä.Miehet katselee ja hymyilee.Ja mä en edes tykkää huomiosta.
Kävin juuri kaupassa eräällä keskikokoisella paikkakunnalla ja asiakkaat myyjää myöten tuijottivat kuin eivät olisi ennen ihmistä nähneet! Tämä sama on käynyt aiemminkin, kun olen ollut ostoksilla, ravintolassa, viihteellä. Myös isoissa kaupungeissa, joissa kukaan ei normaalisti tunnu kiinnittävän huomiota keneenkään. Tukala tunne, kun ei välitä huomiosta ja silti sitä saa osakseen milloin missäkin tilanteissa. Olen siististi pukeutuva, normaalimitoissa oleva alle 30v nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 30+ mies, enkä ole koskaan lähestynyt tuntematonta naista. Jos baarissa on tullut jotain jutuntynkää jonkun naisen kanssa, niin jokaiseen minulla on ollut joku kontakti entuudestaan. Opiskelun, työn, kaverin tmam. kautta. Kynnys lähestyä ventovierasta on ERITTÄIN korkea. Nuorempana se liittyi vahvasti ujouteen ja heikkoon itseluottamuksen.
Nyt kypsemmällä iällä noiden haasteiden vähennettyä syynä on (pseudo?)rationaalinen ajattelu. Miksi lähestyä naista, kun ei ole tietoa onko hän sinkku, ja jos on niin onko hakemassa seuraa vai kokeeko hän varattuna minun vain pilaavan hänen mukavan illan länkytykselläni. Ja jos on hakemassa seuraa, niin onko hän luonteeltaan sellainen josta kiinnostuisin ja kuinka hän kokee saman seikan suhteessa minuun. Tiivistäen enemmän hävittävää kuin voitettavaa.
Ei siis "kepillä jäätä"kokeilu kiinnosta? Jos vaikka saisi virkistävän keskustelun aikaiseksi? Keskustella voi myös varatun naisen kanssa (tämä varmasti tuo asian nopeasti esille että on varattu, tai voi vaikka kysyä että "minnekkäs olet miesystäväsi parkkeerannut"?) Ja jos nainen on varattu niin juttelee hetken ja liukenee sitten paikalta sanoen että näkee tutun tuolla toisella puolella baaria ja lähtee sinne tai että lähtee tilaa uuden juoman tai miestenhuoneeseen.
Entä jos se nainen olisikin juuri sinulle se oikea? Enemmän menettää kun ei edes juttele kuin että hieman avaisi suutaan ja puhelisi naisille.
Miksi naiset eivät lähesty miehiä? Miksi se on aina miesten tehtävä?
Koska biologia ja niinkuin monet ovat täällä sanoneet että mies pitää heti huonona ja epätoivoisena jos naisen täytyy rikkoa tätä ”sääntöä”. Ajattelee ettei miehet lähesty tarpeeksi joten joutuu itse ja naisessa on jotain vikaa tms.
Olen 35-vuotias nainen ja ollut aina näkymätön. Kävin kavereiden kanssa nuorena paljon baareissa ja tapahtumissa. Kavereilla oli aina jotenkin mystisesti vientiä, itsellä ei ollenkaan. Olen iän myötä tullut siihen lopputulokseen, että minulla on kasvot joihin pitää "silmän tottua". Eli olen aina kuvitellut olevani normaalin näköinen, mutta todellisuudessa näytän varmaan varsin luontaantyöntävältä kun minut näkee ensimmäistä kertaa. Baariympäristössä ensi vaikutelman rooli on suuri. Olen ollut pitkässä parisuhteessa miehen kanssa joka oli tuttu opiskelukuvioista. Muutenkin vähäinen saamani positiivinen huomio on tullut tutuilta miehiltä eli heiltä jotka ovat tottuneet naamaani ja tykkäävät luonteestani.
Olen myös nähnyt kun kavereitani lähestytään yhä, nyt yli kolmekymppisenä, mutta itse koen tilanteeni vain huonontuneen. Eli omaa itseä on vaikea arvioida peilin kautta ja tod. näk. et näytä niin kivalta kuin luulet. Näytän itse valokuvissa kamalalta ja se on varmasti totuus. Peilistä näen ihan näpsäkän näköisen naisen.
Olen kyllä huomannut kans että miehet ei ikinä lähesty missään. Ihme nössöilyä. Vaikka olen parikymppinen ja hoikka. Olen tehnyt lähestulkoon kaikki aloitteet baarissakin itse ja kyllä olen kelvannut mutta pojat ei lähesty kirveelläkään paitsi tanssilattialla tuhannen tuiterissa. hohhoi
Ajattele positiivisesti: ainakaan et ole pleijerimagneetti. Eikös se niin ollut, että lähinnä pleijerit lähestyvät naisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä muuta kuin sen, etten itse huomioi ketään naista, koska olen kurkkuani myöten täynnä kaikkien, aivan kaikkien naisten asennetta, jonka mukaan nainen on se palkinto mitä miehen pitäisi jahdata.
Toivottavasti en koskaan tapaa sinua tuolla yöelämässä. Miksi tuollainen asenne? Huonoja kokemuksia?
En usko että tapaat minua yöelämässä. Halveksun naisia ja heidän mitättömiä poikkiksiaan sydämeni kyllyydestä. Hedonistiset mitättömät ihmisrassut ovat silmissäni vain viallisia.
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä huomannut kans että miehet ei ikinä lähesty missään. Ihme nössöilyä. Vaikka olen parikymppinen ja hoikka. Olen tehnyt lähestulkoon kaikki aloitteet baarissakin itse ja kyllä olen kelvannut mutta pojat ei lähesty kirveelläkään paitsi tanssilattialla tuhannen tuiterissa. hohhoi
Jos vain et ole lähestyttävän näköinen?
Arvaan: sinulla ei ole korkkareita, ei lyhyttä tyköistuvaa hametta, ei näy tissivakoa. SIlloin useimmat naiset saa olla ihan rauhassa.
Se on tasan tarkkaan ulkonäkö, mikä miehiä viehättää. Jos et ole huippumallin näköinen, et taatusti saa huomiota.
Mököttäessä annat kuvan siiitä etttä ei tarvitse lähestyä.