Miniän lapset
Poika sitten meni pariutuun naisen kanssa jolla kaksi lasta edellisestä liitostaan.
Nyt sitten kuulemma tulossa juhannukseksi meidän mökille. Nyt hyviä syitä miksi ei voi tulla lasten kanssa sinne. En vaan halua niitä omasta takaa on jo tarpeeksi kyllä.
Kommentit (335)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti kannattaa sanoa suoraan. Tiedetään sitten tehdä yhdessä omat suunnitelmat joihin ei anoppi kuulu. Myös tulevina juhlapyhinä, kuten jouluna, äitienpäivänä jne.
t. miniä
Ne omat suunnitelmat te teette joka tapauksessa.
Nyt vaan kelpaa mennä anopin mökille kun ei ole muuta parempaa vaihtoehtoa tarjolla.
Vaikka veisit koko sukusi mökille ja anoppi palvelisi teitä selkä vääränä ja hiki hatussa, menisit sakkinesi sinne missä olisi tarjolla kivoin joulu tai paras äitienpäivälounas .
Eikä sinne anopillasi olisi mitään asiaa.En koskaan mene mihinkään palveltavaksi, vaikka sinä näytät niin tekevän, kun kerta asiasta noin paljon tiedät. Sen sijaan en halua lähisukuuni ihmistä, joka ei hyväksy lapsiani. Se on ehdoton EI.
T. miniä
Olet kyllä sitten harvinainen poikkeus.
Hyvä niin.
Mutta jos poikaystäväsi täytyy hylätä perheensä siksi ettei MAHDOLLINEN tuleva anoppi halua lapsiasi pienen seurustelun jälkeen mökille juhannuksena, en olisi niin varma lopputulemasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi lapsiraukat ei voi muuta sanoa!
Juu isän piti ottaa mut ei otakkaan, äitin piti ottaa mut ei otakkaan.
Koittakaas muistaa hei yks juttu, lapset on täysin
syyttömiä tähän tilanteeseen.Ja ap.n velvollisuusko se sitten on ottaa nämä lapset vastuulleen
vanhemmat on mukana. Pojan äiti sanoo että tervetuloa juhannuksena mutta ei lapset. Jos poika mies niin hän sanoo että kiitos mutta me ei sitten tulla.
Pieniä huomioita kirjoitti:
Kyllä nykyaikana syntyy usein naisten kanssa tunne, ettei ymmärretä sitä, että uusperheellisyys on tila, jota harvat tavoittelevat. Monestakin syystä: ei-biologiset lapset ovat jo pelkästään taloudellinen rasite. Vaikka biologiset vanhemmat maksaisivat näennäiset kustannukset, rasitetta syntyy huomattavasti jo esimerkiksi siitä, että tarvitaan enemmän huoneita tai esimerkiksi tilavampi auto. Näin uusperheen niin sanotusti ulkopuolinen vanhempi joutuu yleensä väistämättä elättämään myös muiden lasta/ lapsia. Harvalla on nykypäivänä varaa kovin moneen lapseen ja jo olemassa olevien lasten takia myös mahdollisuudet "hankkia" itse haluamansa määrä jälkikasvua voivat rajoittua - samoin kuin sen vuoksi, että voimavaroja huolehtia useista lapsista ei välttämättä ole.
Usein uusperheessä on rasitteena lasten toinen biologinen vanhempi. Hän ei ole useinkaan lapsilleen tila-autoa oma-aloitteisesti kustantava ja kasvatusvastuustaan huolehtiva älykkö. Sen sijaan hänen kanssaan saa usein tapella aikataululla jo entuudestaan riittämättömistä elatusmaksuista, siitä suostuuko hän huolehtimaan omista lapsistaan - esimerkiksi juhannuksena - ja siedettävä edellä mainittuihin liittyviä ohareita, epäasiallista käytöstä ja sitä, että hänellä on harvoin samanlaiset rajat, minkä johdosta lapset ovat sekaisin. Sillehän on syynsä, miksi hänestä on erottu, eikö? Yleensä vähänkin siedettävän ihmisen kanssa yritetään jatkaa ja korjata suhdetta jo lasten takia. Eli, uusperheellisyyden myötä saa tällaisen elämää rikastuttavan ihmisen, mahdollisesti vielä karmeine sukulaisineen, kaupan päälle.
Perheissä on erilaisia kulttuureja, sääntöjä ja tapoja. Ei-biologiset lapset eivät ole mitään tyhjiä tauluja, vaan mitä vanhempia he ovat, sitä tiukemmassa jo opitut, mahdollisesti ei-toivotut käytösmallit heissä istuvat. Samoin kuin traumat. Vaikka he käyttäytyisivät hyvin, tavoissa on eroja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että perhejuhlissa he voivat aiheuttaa ylimääräistä työtä ihan vain sen vuoksi, että ovat tietämättömiä tavoista. Tämän ei pitäisi olla yhdellekään vanhemmalle vaikeaa ymmärtää. Logiikka on aivan sama kuin se, että tuntemattomia lasten syntymäpäivävieraita pitää koko ajan ohjata. Se ei ole rentouttavaa.
Uusperheen ulkopuolisena vanhempana sijoitat väistämättä suuria ajallisia ja taloudellisia resursseja ei-biologisiin lapsiin. Siedät ja kestät heidän toista vanhempaansa. Lapset eivät välttämättä arvosta tai kunnioita sinua. Viimeistään teini-iässä kuulet, ettet ole heidän oikea vanhempansa - vaikka ostit sen tila-auton, talon, pelikonsolin ja kustansit puolet Kanarian-lomasta. Mutta onko sinulla mitään oikeuksia? Kun ero tulee, saatko tavata lasta tai lapsia? Ja vieläkö lapset tuodaan mökille ja kuljetetaan vanhainkotiin heitä ruokkinutta ei-biologista mummoa katsomaan? Miten mahtaa olla? Toteutuuko vastavuoroisuus?
Ei pidä maalata piruja seinälle. Sen näkee sitten jos ero tulee mitä tehdään.
Mulla oli 3 valmista lasta kun aloin seurustelemaan nuoremman mieheni kanssa kauan sitten.
Sen sijaan että anoppi olisi vetänyt herneen nenään hän arvosti poikansa suurta rakkautta (siis minua) niin paljon että otti lapsetkin avosylin vastaan. Ensimmäisen tapaamisen (juhannus mökillä) jälkeen kysyi saisiko olla mummi näille lapsille!
Heidän pöytäänsä mahtui aina. Mieheni ystävätkin olivat viettäneet juhannukset vuosia näiden luona eikä omien vanhempiensa. Kertonee jotain.
Appi on jo kuollut mutta anoppi on jo rakas isomummikin lasteni lapsille. Lapset puolestaan huolehtivat mummista tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi lapsiraukat ei voi muuta sanoa!
Juu isän piti ottaa mut ei otakkaan, äitin piti ottaa mut ei otakkaan.
Koittakaas muistaa hei yks juttu, lapset on täysin
syyttömiä tähän tilanteeseen.Ja ap.n velvollisuusko se sitten on ottaa nämä lapset vastuulleen
vanhemmat on mukana. Pojan äiti sanoo että tervetuloa juhannuksena mutta ei lapset. Jos poika mies niin hän sanoo että kiitos mutta me ei sitten tulla.
Kun poika on mies ja naisensa alkaa vaatimaan parisuhdeviikonloppua ja yhteistä kivaa tekemistä, niin ainoa oikea vastaus on, että ei käy! Tässä ollaan yhtä perhettä ja eletään lastesi ehdoilla. Ilman lapsia ei mennä mihinkään, ei edes äidin mökille juhannuksena! Joten otapa vaimokulta lapset mukaan kampaajalle ja hammaslääkäriin.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli 3 valmista lasta kun aloin seurustelemaan nuoremman mieheni kanssa kauan sitten.
Sen sijaan että anoppi olisi vetänyt herneen nenään hän arvosti poikansa suurta rakkautta (siis minua) niin paljon että otti lapsetkin avosylin vastaan. Ensimmäisen tapaamisen (juhannus mökillä) jälkeen kysyi saisiko olla mummi näille lapsille!
Heidän pöytäänsä mahtui aina. Mieheni ystävätkin olivat viettäneet juhannukset vuosia näiden luona eikä omien vanhempiensa. Kertonee jotain.
Appi on jo kuollut mutta anoppi on jo rakas isomummikin lasteni lapsille. Lapset puolestaan huolehtivat mummista tarvittaessa.
Ihanasti mennyt teillä. 😊 Noin se yleensä on, sitä saa mitä antaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi lapsiraukat ei voi muuta sanoa!
Juu isän piti ottaa mut ei otakkaan, äitin piti ottaa mut ei otakkaan.
Koittakaas muistaa hei yks juttu, lapset on täysin
syyttömiä tähän tilanteeseen.Ja ap.n velvollisuusko se sitten on ottaa nämä lapset vastuulleen
vanhemmat on mukana. Pojan äiti sanoo että tervetuloa juhannuksena mutta ei lapset. Jos poika mies niin hän sanoo että kiitos mutta me ei sitten tulla.
Kun poika on mies ja naisensa alkaa vaatimaan parisuhdeviikonloppua ja yhteistä kivaa tekemistä, niin ainoa oikea vastaus on, että ei käy! Tässä ollaan yhtä perhettä ja eletään lastesi ehdoilla. Ilman lapsia ei mennä mihinkään, ei edes äidin mökille juhannuksena! Joten otapa vaimokulta lapset mukaan kampaajalle ja hammaslääkäriin.
Kyse ei ollut aikuisten juhannuksesta vaan paikalla lapsia muutenkin joten luontevaa olla lapset mukana. Eriasia jos lapsia ei ole muutenkaan mukana vaan aikuisten illanvietto.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli 3 valmista lasta kun aloin seurustelemaan nuoremman mieheni kanssa kauan sitten.
Sen sijaan että anoppi olisi vetänyt herneen nenään hän arvosti poikansa suurta rakkautta (siis minua) niin paljon että otti lapsetkin avosylin vastaan. Ensimmäisen tapaamisen (juhannus mökillä) jälkeen kysyi saisiko olla mummi näille lapsille!
Heidän pöytäänsä mahtui aina. Mieheni ystävätkin olivat viettäneet juhannukset vuosia näiden luona eikä omien vanhempiensa. Kertonee jotain.
Appi on jo kuollut mutta anoppi on jo rakas isomummikin lasteni lapsille. Lapset puolestaan huolehtivat mummista tarvittaessa.
Minua saa haukkua ihan rauhassa kuinka paljon haluaa. Mutta hirvittää tulevaisuus, jos siitä tulee tällainen, että jokaisella lapsella on niitä bonuslapsia muutama ja siihen jokunen oma ja miniät ja vävyt odottaa, että avosylin halaan heti ensimäisellä tapaamisella ja onnenkyynel silmässä ehdotan, että saanhan olla mummi jokaiselle.
Palkka on pieni ja en tiedä, mistä sitä repisi rahat jokaiselle lahjoihin joka joulu ja syntymäpäivä. Lisäksi on jo lonkkakulumaa ja selässä jos monenlaista vaivaa. Nytkin jo isolla särkylääkearsenaalilla kulkee töissä. Siihen sitten vielä ne valmiit bonuslapset aina hoitoon ja sitten oikeatkin lapsenlapset.
Tästä ei varoitella koskaan, kun vauvakuume iskee, että millainen tulevaisuus voi olla. Että se ei riitä, että niitä omia rakastat ja hoidat ja tuet, vaan sinulla voi olla yhtäkkiä liuta bonuslapsenlapsia, joita täytyy hoitaa ja raha repiä jostain lahjoihin ja kaikkeen mahdolliseen.
Alan ymmärtää vapaaehtoisesti lapsettomia pikku hiljaa. Kun tämä toisten hoitaminen ei tunnu ikinä loppuvan ja jos itse katsoo, että voimavarat riitti kahteen lapseen, niin yhtäkkiä bonuslapsenlapsineen sinulla saattaa olla niitä kymmenkunta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi lapsiraukat ei voi muuta sanoa!
Juu isän piti ottaa mut ei otakkaan, äitin piti ottaa mut ei otakkaan.
Koittakaas muistaa hei yks juttu, lapset on täysin
syyttömiä tähän tilanteeseen.Ja ap.n velvollisuusko se sitten on ottaa nämä lapset vastuulleen
vanhemmat on mukana. Pojan äiti sanoo että tervetuloa juhannuksena mutta ei lapset. Jos poika mies niin hän sanoo että kiitos mutta me ei sitten tulla.
Kun poika on mies ja naisensa alkaa vaatimaan parisuhdeviikonloppua ja yhteistä kivaa tekemistä, niin ainoa oikea vastaus on, että ei käy! Tässä ollaan yhtä perhettä ja eletään lastesi ehdoilla. Ilman lapsia ei mennä mihinkään, ei edes äidin mökille juhannuksena! Joten otapa vaimokulta lapset mukaan kampaajalle ja hammaslääkäriin.
Kyse ei ollut aikuisten juhannuksesta vaan paikalla lapsia muutenkin joten luontevaa olla lapset mukana. Eriasia jos lapsia ei ole muutenkaan mukana vaan aikuisten illanvietto.
Miksi vedät tähän mukaan aikuisten juhlan, kun kyseessä on nyt se, onko äiti ja lapset "paketti" vai ei? Jos se äiti ei suostu lähtemään mökille ilman lapsiaan, niin miksi ihmeessä se pystyy lähtemään kylpylään vain miehen kanssa? Miksi lapset ei ole sille este?
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli 3 valmista lasta kun aloin seurustelemaan nuoremman mieheni kanssa kauan sitten.
Sen sijaan että anoppi olisi vetänyt herneen nenään hän arvosti poikansa suurta rakkautta (siis minua) niin paljon että otti lapsetkin avosylin vastaan. Ensimmäisen tapaamisen (juhannus mökillä) jälkeen kysyi saisiko olla mummi näille lapsille!
Heidän pöytäänsä mahtui aina. Mieheni ystävätkin olivat viettäneet juhannukset vuosia näiden luona eikä omien vanhempiensa. Kertonee jotain.
Appi on jo kuollut mutta anoppi on jo rakas isomummikin lasteni lapsille. Lapset puolestaan huolehtivat mummista tarvittaessa.
Ihmettelen miten nämä jotkut nykyajan anopit ja bonusmummot ovat kuin Duracell pupuja, jotka usein ovat työelämässä mukana, venyvät ja jaksavat? Jos sinunkin 3lasta otettiin avosylin vastaan, lue: annetaan hoitoapua, kestitetään juhlapyhät ja perhejuhlat ja vielä aikuisten lasten ystävätkin passataan. Usein uusperhekuviossa mummolla voi olla toistakymmentä pientä lasta vastuullaan ja kun pitää olla tasapuolinen, niin viikonloput menevät lastenhoidossa. Ja ruokaa on kannettava kaupasta (myös rahaa palaa) ja kokattava ne. Täytyy olla jo hyväpalkkainen, kun suuren porukan kestittäminen maksaa.
Milloin nämä mummot palautuvat työelämän paineesta, nukkuvat tai lepäävät, puhumattakaan että olisi omaa aikaa.
Omat lapset ovat teinejä ja nyt vanhimman lapsen ylioppilasjuhlat kävi voimille, vaikka työt jaettiin miehen kanssa ja vieraita oli n.40 hengeä, joka on vähän, jos vertaa näiden uusperheiden sukujuhliin, eikä yövieraita edes ollut.
Ja rehellisesti sanoen, yhtään enempää en olisi ottanut avosylin vastaan, kun oli täysin väsynyt, joka vaikutti myös työssä jaksamiseen. Mistä nämä anopit ykskaks ammentevat voimansa ja ovat tehopakkauksia, kun nuoremmstkaan ei edes jaksa omien 1-2 lapsen kanssa.
Luoja varjolkoon minua, etten koskaan tulisi anopiksi ja mummoksi! Onneksi meillä teinit ovat jo nyt sanoneet, etteivät halua lapsia.
Kyllä naisen osa on kova vielä 2019 ja ennenkaikkia jälkeläisten ja heidän kumppaninsa odotukset iäkkäiltä vanhemmilta.
Ei riitä, että hoitaa lapsensa ja huolehtii kotitöistä, menestyy työuralla ja huolehtii ammattitaidostaan, auttaa iäkkäitä vanhempiaan ja isovanhempiaan, hoitaa lapsenlapsiaan, järjestää ja kestittää sukujuhlat ja sunnuntaipäivälliset jne. jne. Ja samaan aikaan kärvistelet vaihdevuosioireiden kanssa, mies äksyilee ja valittaa, eikä omassa terveydessäkään ole kehumista.
Yrität miten paljon tahansa ja jätät oman elämän elämättä ja oman hyvinvoinnin, silti saat haukut ja arvostelut, kuinka paska anoppi olet ja mikään ei ole kylliksi ja riittävästi, vaan halutaan lisää ja lisää anopista, jonka osa on pahempi kuin orjan. Yleensä orjalla on vain yksi isäntä, mutta anopilla vastassa on hyenalauma ja korpit haaskalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli 3 valmista lasta kun aloin seurustelemaan nuoremman mieheni kanssa kauan sitten.
Sen sijaan että anoppi olisi vetänyt herneen nenään hän arvosti poikansa suurta rakkautta (siis minua) niin paljon että otti lapsetkin avosylin vastaan. Ensimmäisen tapaamisen (juhannus mökillä) jälkeen kysyi saisiko olla mummi näille lapsille!
Heidän pöytäänsä mahtui aina. Mieheni ystävätkin olivat viettäneet juhannukset vuosia näiden luona eikä omien vanhempiensa. Kertonee jotain.
Appi on jo kuollut mutta anoppi on jo rakas isomummikin lasteni lapsille. Lapset puolestaan huolehtivat mummista tarvittaessa.
Minua saa haukkua ihan rauhassa kuinka paljon haluaa. Mutta hirvittää tulevaisuus, jos siitä tulee tällainen, että jokaisella lapsella on niitä bonuslapsia muutama ja siihen jokunen oma ja miniät ja vävyt odottaa, että avosylin halaan heti ensimäisellä tapaamisella ja onnenkyynel silmässä ehdotan, että saanhan olla mummi jokaiselle.
Palkka on pieni ja en tiedä, mistä sitä repisi rahat jokaiselle lahjoihin joka joulu ja syntymäpäivä. Lisäksi on jo lonkkakulumaa ja selässä jos monenlaista vaivaa. Nytkin jo isolla särkylääkearsenaalilla kulkee töissä. Siihen sitten vielä ne valmiit bonuslapset aina hoitoon ja sitten oikeatkin lapsenlapset.
Tästä ei varoitella koskaan, kun vauvakuume iskee, että millainen tulevaisuus voi olla. Että se ei riitä, että niitä omia rakastat ja hoidat ja tuet, vaan sinulla voi olla yhtäkkiä liuta bonuslapsenlapsia, joita täytyy hoitaa ja raha repiä jostain lahjoihin ja kaikkeen mahdolliseen.
Alan ymmärtää vapaaehtoisesti lapsettomia pikku hiljaa. Kun tämä toisten hoitaminen ei tunnu ikinä loppuvan ja jos itse katsoo, että voimavarat riitti kahteen lapseen, niin yhtäkkiä bonuslapsenlapsineen sinulla saattaa olla niitä kymmenkunta.
Toisilla riittää törakkautta, toisilla ei. Omat vanhempani on rakkaudettomat ja kylnät, eivät välitä lapsistaan ja vielä vähemmän lapsenlapsistaan. Itse tietoisesti PÄÄTIN toimia erilailla. Mulla on 5 lasta ja toivon saavani pljon lapsenlapsia ja bonuslapsia! Rakastan kaikkia, hoidan kaikkia, ostan lhjat kaikille, enemmän kuin mielelläni, silkasta rakkaudesta. Kaikki lapset ovat ihania ja rakkaita, jopa naapurin :)
Mun miesserkku aikoinaan seurusteli naisen kanssa, jolla oli kaksi isoa lasta, ja he viettivät muutaman joulun serkkuni vanhempien luona koko porukalla. Sitten kun heille tuli ero, niin ei ne ex-miniän lapset tietenkään enää olleet missään tekemisissä serkkuni vanhempien kanssa. Eli turhaan serkkuni vanhemmat passasivat miniänsä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme teitä ihmisiä vaivaa!?
Mitä pahaa ne lapset on sulle tehneet?
Jos siellä on tilaa, niin anna tulla. Ei ole kyse kovin monesta päivästä. Voit samalla tutustua paremmin miniään. Kannattaa ehdottomasti harkita kieltäytymistä, jos haluat katkaista välit poikaasi.
Ja, jos lapset ei osaa käyttäytyä kunnolla, ota asia puheeksi heti, äläkä jupise selän takana koko kesää.
Toiseksi pyydä heitä tuomaan lapsille omia ruokia ja juomia mukaan.
Minäkin ajattelen näin! Lapsi kuin lapsi, onko sillä niin suuri väli kenen on? Meillä on käynyt paljon lapsia/teinejä omien kavereina ja aina ovat myös kaikki saaneet välipalaa ym omien kanssa.
lapsia tulee kohdella nätisti ja jos tarttee ojentaa niin sen tekee omat vanhemmat jos ovat läsnä. Informoi jo hyvissä ajoin poikaasi mikä soomettunut katsontakanta sulla on.
Pojan tyttishän sen ratkaisun teki ja pani lapset isälleen